Tapailemani nainen ahdistuu läheisyydestä
Olen nyt seurustellut yhden naisen kanssa nelisen kuukautta. Asuu eri paikkakunnalla, joten nähdään noin kahdesti viikossa jos sitäkään.. kaikki sujuu kyllä tapaamisilla hyvin. Meillä on hirveän hauskaa, nainen kehuu minua komeaksi ja kertoo olevansa tyytyväinen. Nainen on upea, mutta olen huomannut, ettei hän pidä läheisyydestä. Ei tykkää istua vieressä, ahdistuu silminnähden haleista. Ei olla harrastettu seksiä. Olen huomannut, että nainen käyttäytyy välttelevästi kaikkien kanssa. Erkaantuu jotenkin porukasta. Voisiko siihen olla joku syy? Mitä voisin tehdä?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin aikoinaan miehen kanssa, jonka tapasin nettideittipalstan kautta. Kirjoittelimme ja soittelimme pari kuukautta ennen kuin tapasimme livenä, ja kuvittelin jo olevani ihastunut häneen. Ensitapaamisella ensimmäinen reaktioni oli kuitenkin, että en pidä häntä ollenkaan puoleensavetävänä.
Ajattelin, että on liian pinnallista lopettaa tutustuminen pelkästään sen takia, koska hän oli kuitenkin niin mukava ja luotettava ja kaikin puolin hyvän oloinen ihminen.
Tapailimme harvemmin kuin te, vain kerran kuukaudessa tai kahdessa (välimatkasta johtuen). Kun olimme erossa, olin rakastunut rakastumisen tunteeseen; ikävöin häntä ja uskoin olevani ihastunut tai jopa rakastunut. Sitten kun tapasimme, iski taas realismi enkä halunnutkaan olla hänen lähellään. Monet asiat hänessä ärsyttivät (sen lisäksi, etten pitänyt häntä haluttavana).
Kokemuksesta oppineena suosittelen, että älkää yrittäkö väkisin tuosta kehittää parisuhdetta. Parisuhteen "honeymoon"-vaiheeseen kuuluu se, ettei toisesta pysty eikä halua pitää näppejään irti. Jos sitä ei ole, niin on turha yrittää.
Juuri näin. Sillon kun kemiat natsaa, ei alkuhuumassa pysty pitämään näppejä erossa toisesta. Ei suhdetta kannata väkisin pakottaa jos ei fyysistä kiinnostusta ole.
Tässä erittäin hyvä esimerkki ihmisestä joka ei ymmärrä, etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta oppineena suosittelen, että älkää yrittäkö väkisin tuosta kehittää parisuhdetta. Parisuhteen "honeymoon"-vaiheeseen kuuluu se, ettei toisesta pysty eikä halua pitää näppejään irti. Jos sitä ei ole, niin on turha yrittää.
Eli ujon/varautuneen ei siis kannata edes yrittää ryhtyä suhteeseen, koska vaativat ehkä alkuun enemmän aikaa.
Hyvä tietää, näin olen vähän epäillytkin.
Minä kommentoin viestiin, jonka mukaan parikymppiset naiset eivät ole valmiita seksiin. Silloin ei kannata hakeutua suhteeseen, jossa toinen osapuoli haluaa seksiä.
Mä olen samanlainen nainen. Eli todella hitaasti lämpeävä. Omalla kohdallani jos suostuisin kanssasi tapaamisiin ei kyse olisi siitä etten olisi kiinnostunut sinusta vaan yksinkertaisesti ujoudesta ja arkuudesta. Ja ihan aikuinen nainen olen, en mikään nuori. Aika harvat miehet tätä ymmärtää, mutta en todellakaan tapailisi ketään ilman että olisin kiinnostunut. Että jos oikeasti tykkäät naisesta, niin etene rauhassa ja aloita vaikka haleista ja kädestä kiinni pitämisestä. Tai voithan sä ihan suoraan kysyäkin siltä että miltä sun lähellä olo tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin aikoinaan miehen kanssa, jonka tapasin nettideittipalstan kautta. Kirjoittelimme ja soittelimme pari kuukautta ennen kuin tapasimme livenä, ja kuvittelin jo olevani ihastunut häneen. Ensitapaamisella ensimmäinen reaktioni oli kuitenkin, että en pidä häntä ollenkaan puoleensavetävänä.
Ajattelin, että on liian pinnallista lopettaa tutustuminen pelkästään sen takia, koska hän oli kuitenkin niin mukava ja luotettava ja kaikin puolin hyvän oloinen ihminen.
Tapailimme harvemmin kuin te, vain kerran kuukaudessa tai kahdessa (välimatkasta johtuen). Kun olimme erossa, olin rakastunut rakastumisen tunteeseen; ikävöin häntä ja uskoin olevani ihastunut tai jopa rakastunut. Sitten kun tapasimme, iski taas realismi enkä halunnutkaan olla hänen lähellään. Monet asiat hänessä ärsyttivät (sen lisäksi, etten pitänyt häntä haluttavana).
Kokemuksesta oppineena suosittelen, että älkää yrittäkö väkisin tuosta kehittää parisuhdetta. Parisuhteen "honeymoon"-vaiheeseen kuuluu se, ettei toisesta pysty eikä halua pitää näppejään irti. Jos sitä ei ole, niin on turha yrittää.
Juuri näin. Sillon kun kemiat natsaa, ei alkuhuumassa pysty pitämään näppejä erossa toisesta. Ei suhdetta kannata väkisin pakottaa jos ei fyysistä kiinnostusta ole.
Tässä erittäin hyvä esimerkki ihmisestä joka ei ymmärrä, etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia.
Ei tietenkään ole. Mutta jos ei halua seksiä, niin ei kannata ryhtyä suhteeseen ihmisen kanssa joka haluaa. Etsii toisen joka ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen samanlainen nainen. Eli todella hitaasti lämpeävä. Omalla kohdallani jos suostuisin kanssasi tapaamisiin ei kyse olisi siitä etten olisi kiinnostunut sinusta vaan yksinkertaisesti ujoudesta ja arkuudesta. Ja ihan aikuinen nainen olen, en mikään nuori. Aika harvat miehet tätä ymmärtää, mutta en todellakaan tapailisi ketään ilman että olisin kiinnostunut. Että jos oikeasti tykkäät naisesta, niin etene rauhassa ja aloita vaikka haleista ja kädestä kiinni pitämisestä. Tai voithan sä ihan suoraan kysyäkin siltä että miltä sun lähellä olo tuntuu.
Ainoa järkevä kommentti koko ketjussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin aikoinaan miehen kanssa, jonka tapasin nettideittipalstan kautta. Kirjoittelimme ja soittelimme pari kuukautta ennen kuin tapasimme livenä, ja kuvittelin jo olevani ihastunut häneen. Ensitapaamisella ensimmäinen reaktioni oli kuitenkin, että en pidä häntä ollenkaan puoleensavetävänä.
Ajattelin, että on liian pinnallista lopettaa tutustuminen pelkästään sen takia, koska hän oli kuitenkin niin mukava ja luotettava ja kaikin puolin hyvän oloinen ihminen.
Tapailimme harvemmin kuin te, vain kerran kuukaudessa tai kahdessa (välimatkasta johtuen). Kun olimme erossa, olin rakastunut rakastumisen tunteeseen; ikävöin häntä ja uskoin olevani ihastunut tai jopa rakastunut. Sitten kun tapasimme, iski taas realismi enkä halunnutkaan olla hänen lähellään. Monet asiat hänessä ärsyttivät (sen lisäksi, etten pitänyt häntä haluttavana).
Kokemuksesta oppineena suosittelen, että älkää yrittäkö väkisin tuosta kehittää parisuhdetta. Parisuhteen "honeymoon"-vaiheeseen kuuluu se, ettei toisesta pysty eikä halua pitää näppejään irti. Jos sitä ei ole, niin on turha yrittää.
Juuri näin. Sillon kun kemiat natsaa, ei alkuhuumassa pysty pitämään näppejä erossa toisesta. Ei suhdetta kannata väkisin pakottaa jos ei fyysistä kiinnostusta ole.
Tässä erittäin hyvä esimerkki ihmisestä joka ei ymmärrä, etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia.
Ei tietenkään ole. Mutta jos ei halua seksiä, niin ei kannata ryhtyä suhteeseen ihmisen kanssa joka haluaa. Etsii toisen joka ei halua.
Jos ihminen on ujo ja/tai varautunut, se ei tarkoita ettei haluaisi seksiä. Siihen ei vaan välttämättä pysty ennen kuin riittävä luottamus kumppaniin on rakentunut.
4kk ootte seurustelleet eikä teillä ole ollut seksiä? En kyllä noin kauaa odottaisi.
N27
Vierailija kirjoitti:
4kk ootte seurustelleet eikä teillä ole ollut seksiä? En kyllä noin kauaa odottaisi.
N27
Idiootti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta oppineena suosittelen, että älkää yrittäkö väkisin tuosta kehittää parisuhdetta. Parisuhteen "honeymoon"-vaiheeseen kuuluu se, ettei toisesta pysty eikä halua pitää näppejään irti. Jos sitä ei ole, niin on turha yrittää.
Eli ujon/varautuneen ei siis kannata edes yrittää ryhtyä suhteeseen, koska vaativat ehkä alkuun enemmän aikaa.
Hyvä tietää, näin olen vähän epäillytkin.
Hakee paljon kotoota poissaolevan miehen.
Farmers Only, https://www.farmersdatingapp.com/
Mieshän voi hommata kotirouvan Euroescortista. Seksiä on pyynnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä kuukautta, ettekä ole edes panneet?
Miksi tuhlaat aikasi tällaiseen? Nainen ei selvästikään ole parisuhdeainesta.
Juuri sinun kaltaistesi miesten takia nuoria naisia ahdistaa. Heillä on kokemusta päällekäyvistä miehistä jotka painostavat seksiin ja ajattelevat siinä vain itseään.
Seksi erottaa parisuhteen ystävyydestä. Kyllähän sitä voi hyvin kaveerata sellaisen naisen kanssa, joka ei seksistä ole kiinnostunut, mutta ei sellainen parisuhdeainesta ole.
Minä olen parin muun aiemmin kommentoineen tavoin ujo ja esim. henkilökohtainen alueeni on normaalia isompi eli en todellakaan halua ketään tuntematonta tai puolituttua iholle.
Kun tutustun ja luottamus syntyy, kaikki estoisuus katoaa.
Mutta: Vieraannun myös todella nopeasti. Jos taukoa näkemisistä olisi parikin viikkoa, ujous tulisi takaisin. Ainakin hetkeksi.
Aloittajan tapauksessa ottaisin puheeksi. Jos välittää toisesta, on se mahdollista välittää myös puheeseen.
Tosiasia on, että ei tilanne voi noinkaan kovin pitkään jatkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta oppineena suosittelen, että älkää yrittäkö väkisin tuosta kehittää parisuhdetta. Parisuhteen "honeymoon"-vaiheeseen kuuluu se, ettei toisesta pysty eikä halua pitää näppejään irti. Jos sitä ei ole, niin on turha yrittää.
Eli ujon/varautuneen ei siis kannata edes yrittää ryhtyä suhteeseen, koska vaativat ehkä alkuun enemmän aikaa.
Hyvä tietää, näin olen vähän epäillytkin.
Miksi tapailisin ihmistä, joka ei koe minua kohtaan mitään seksuaalista, tai on niin estoinen, ettei seksiin kykene? Normaalejakin seurusteluehdokkaita on ihan riittävästi. Aika monelle halutuksi tulemisen kokemus on ihan ehdoton juttu parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri sinun kaltaistesi miesten takia nuoria naisia ahdistaa. Heillä on kokemusta päällekäyvistä miehistä jotka painostavat seksiin ja ajattelevat siinä vain itseään.
Nuoria naisia ahdistaa? Minun kokemukseni mukaan nuoret naiset ovat hyvinkin kiinnostuneita seksistä ja haluavat sitä harrastaa itseään kiinnostavien kumppaneiden kanssa, kokeillen ja avarakatseisesti. Eiköhän tämä varautuneisuus ole pikemminkin vanhempien ikäluokkien riippana, kiitos seksikielteisen kasvatuksen.
Kyllä, joitakin ei ahdista, mutta isoa prosenttia ahdistaa.
Terveisin 22-vuotias nainen.
Minullakin tulee mieleen tuo, että onko ehkä ollut joskus kiusattu, jopa joutunut hyväksikäytön uhriksi jonka vuoksi pelkää läheisyyttä ja kosketusta. Tai sitten tosiaan autismia, jotain sosiaalista rajottuneisuutta. Tai sitten vain yksinkertaisesti on sellainen ihminen, joka ei välitä liiasta läheisyydestä.
On hieno juttu, että yrität olla ymmärtäväinen ja pohdit asiaa, etkä painosta häntä. :) Tosiaan kyllä asia on jossain vaiheessa hyvä ottaa varovaisesti puheeksi, jos olet tosissasi hänen kanssaan. Sitä ei tarvitse tehdä tunkeilevasti tai syyllistävästi, vaan ihan neutraalisti ja hienotunteisesti voi kysyä, varovaisesti ja pikku hiljaa kaivella asiaa toiselta esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä kuukautta, ettekä ole edes panneet?
Miksi tuhlaat aikasi tällaiseen? Nainen ei selvästikään ole parisuhdeainesta.
Juuri sinun kaltaistesi miesten takia nuoria naisia ahdistaa. Heillä on kokemusta päällekäyvistä miehistä jotka painostavat seksiin ja ajattelevat siinä vain itseään.
Seksi erottaa parisuhteen ystävyydestä. Kyllähän sitä voi hyvin kaveerata sellaisen naisen kanssa, joka ei seksistä ole kiinnostunut, mutta ei sellainen parisuhdeainesta ole.
Katsos kun ihmisiä on erilaisia. Kaikki eivät välitä liiallisesta läheisyydestä tai seksistä. Jos aloittajalle nuo edellämainitut asiat ovat oleellisia suhteessa eikä tämä tapailemansa nainen lämpene noille asioille, silloin on vain etsittävä kumppani jostain muualta. AP ei tosin vaikuta siltä, että seksi on hänelle kaikki kaikessa, sillä ei ole naista siihen painostanut ja jo neljä kuukautta seurustelua takana ilman sitä kertoo siitä, ettei se ole hänelle suhteessa oleellisinta. Ehkä sinulle on, mutta kaikille ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri sinun kaltaistesi miesten takia nuoria naisia ahdistaa. Heillä on kokemusta päällekäyvistä miehistä jotka painostavat seksiin ja ajattelevat siinä vain itseään.
Nuoria naisia ahdistaa? Minun kokemukseni mukaan nuoret naiset ovat hyvinkin kiinnostuneita seksistä ja haluavat sitä harrastaa itseään kiinnostavien kumppaneiden kanssa, kokeillen ja avarakatseisesti. Eiköhän tämä varautuneisuus ole pikemminkin vanhempien ikäluokkien riippana, kiitos seksikielteisen kasvatuksen.
Seksi voi ahdistaa vaikka suostuisi sitä harrastamaan kuinka erikoisilla tavoilla vain. Kiitos nykyisen pornokulttuurin, moni nuori nainen on seksuaalisuudeltaan aivan rikki. Nykyään on paljon nuoria miehiä joille mikään normaali seksi ei riitä vaan pitäisi saada runnella kumppania. Ei ihme, että tyttöjä ahdistaa.
Mä pidän seksistä mutta läheisyys ahdistaa. En halua, että mies jää yöksi. Myös ylenmääräinen haliminen ja kiehnääminen ahdistaa. Taustalla kiusaamista, sekshyväksikäyttöä yms. En luota miehiin enkä pysty sitoutumaan. N39
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta oppineena suosittelen, että älkää yrittäkö väkisin tuosta kehittää parisuhdetta. Parisuhteen "honeymoon"-vaiheeseen kuuluu se, ettei toisesta pysty eikä halua pitää näppejään irti. Jos sitä ei ole, niin on turha yrittää.
Eli ujon/varautuneen ei siis kannata edes yrittää ryhtyä suhteeseen, koska vaativat ehkä alkuun enemmän aikaa.
Hyvä tietää, näin olen vähän epäillytkin.Minä kommentoin viestiin, jonka mukaan parikymppiset naiset eivät ole valmiita seksiin. Silloin ei kannata hakeutua suhteeseen, jossa toinen osapuoli haluaa seksiä.
Olet vaan väärässä. Myös aseksuaaleilla ja demiseksuaaleilla on oikeus parisuhteeseen. Sinä et sitä määrittele. Fiksu nainen, jos ei ole heti hyppäämässä seksiin tuntemattoman kanssa. Ilman tunteita seksiä ei edes kannata harrastaa. Sama kuin söisi leipää ilman margariinia. Oikeasti ihmisillä menee aikaa tutustua toiseen. Jos ei jaksa odottaa seksiä niin sitten jo lähtökohtaisesti väärä toiselle. Nainen pääsee eroon seksihulluista ja voi jopa saada uskollisen miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta oppineena suosittelen, että älkää yrittäkö väkisin tuosta kehittää parisuhdetta. Parisuhteen "honeymoon"-vaiheeseen kuuluu se, ettei toisesta pysty eikä halua pitää näppejään irti. Jos sitä ei ole, niin on turha yrittää.
Eli ujon/varautuneen ei siis kannata edes yrittää ryhtyä suhteeseen, koska vaativat ehkä alkuun enemmän aikaa.
Hyvä tietää, näin olen vähän epäillytkin.Minä kommentoin viestiin, jonka mukaan parikymppiset naiset eivät ole valmiita seksiin. Silloin ei kannata hakeutua suhteeseen, jossa toinen osapuoli haluaa seksiä.
Olet vaan väärässä. Myös aseksuaaleilla ja demiseksuaaleilla on oikeus parisuhteeseen. Sinä et sitä määrittele. Fiksu nainen, jos ei ole heti hyppäämässä seksiin tuntemattoman kanssa. Ilman tunteita seksiä ei edes kannata harrastaa. Sama kuin söisi leipää ilman margariinia. Oikeasti ihmisillä menee aikaa tutustua toiseen. Jos ei jaksa odottaa seksiä niin sitten jo lähtökohtaisesti väärä toiselle. Nainen pääsee eroon seksihulluista ja voi jopa saada uskollisen miehen.
Kiitos
-Aseksuaali
Lapanen