Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Talo vain miehen nimissä, miten menee perintö jos mies kuolee ennen mua?

Aviovaimo
02.10.2022 |

Olemme naimisissa, ei avioehtoa eikä testamenttia kummallakaan. Ei yhteisiä lapsi vaan mulla yksi 18v. ja miehellä kolme aikuista lasta.

Asumme talossa joka on ostettu meidän yhdessä oloaikana. Mun luottotiedottomuuden takia laina ja talo vain miehen nimissä, mutta maksan osuuteni asumisesta eli en tässä ilmaiseksi asu. Ulosotossa mulla enää niin pieni summa ja se on pian maksussa, että ei sellaisen takia alettaisi taloa ulosmittaamaan jos joku nyt aikoo tuohon takertua. Siis jos mies nyt lähiaikoina kuolisi, niin mulla olisi vielä vähän velkaa. Toivottavasti ei kuitenkaan kuole vielä moneen vuoteen.

Jos mies kuolisi ennen mua, niin eikö puolet talosta/omaisuudesta tulisi avio-oikeuden myötä mulle ja puolet jakaisi miehen lapset? Miehen henkivakuutuksessa edunsaajina ovat minä ja miehen lapset.

Jos mä kuolisin ennen miestä, niin luonnollisesti mun lapsi ei saisi mitään talosta kun se ei ole mun nimissä.

Kommentit (265)

Vierailija
201/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Teknisesti et peri mitään mutta käytännössä saat puolet talosta.

Etpäs välttämättä saa, jos sulla on enemmän omaisuutta kuin vainajalla. Esim metsää, rahaa pankkitileillä, osakkeita jne. Jos sulla on omaa omaisuutta kunnolla, et ehkä saakaan talosta penniäkään.

Yksittäisiä asioita, kuten taloja, ei jaeta automaattisesti puoleksi. Ensin lasketaan yhteen vainajan ja lesken koko omaisuus ja se jaetaan kahtia. Ymmärsitkö?

Vierailija
202/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensisijaisia perinnönsaajia ovat vainajan rintaperilliset, eli vainajan lapset ja lapsenlapset. Perintö jaetaan tasan lapsien kesken eli esimerkiksi jos vainajalla on neljä lasta, perii jokainen lapsi yhden neljäsosan. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

https://perukirjanetissa.fi/kuolinpesan-osakkaat-ketka-perivat/

Leski ei peri perintökaaren mukaan aviopuolisoaan, mikäli ensiksi kuolleella aviopuolisolla on lapsia. Leskellä on kuitenkin perintökaaren mukaan oikeus pitää kuolleen aviopuolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tätä oikeutta kutsutaan lesken enimmäissuojaksi.

https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-ja-lesken-asumisoikeus

Menehän pois puhumasta pskaa. Jotkut ottavat täältä oikeasti lainopillisia neuvoja.

Avioliiton päättymisen jälkeen toimitetaan aina ositus, mikäli avioehtoa ei ole tehty.

Eli miehesi kuoleman jälkeen puolet asunnosta tulee sinulle. Ja koska saat leskenä jäädä asumaan yhteisenä asuntona käytettyyn taloon, miehesi rintaperilliset eivät saa vastoin tahtoasi myydä taloa.

Mutta jos päädytte yhdessä miehen perikunnan kanssa myymään talon, saat luonnollisesti myyntihinnasta puolet tasinkona.

Olen ajatellut, että jos mies kuolisi ennen mua, niin mä ostaisin miehen lapset ulos tästä talosta. Heillä on kaikilla omat kodit. Tämä on koti mulle, miehelle ja mun lapselle. 

Mitenhän sä luulet sen voivasi tehdä? He perii sen kokonaan.

Avio-oikeudella puolet mulle?

Ei, sä et peri miestäsi.

Voi hyvä luoja. Avio-oikeudessa ei ole kyse perimisestä. Jos henkilö A ja B menevät naimisiin eivätkä tee avioehtoa, kaikki mitä he omistavat nyt ja tulevaisuudessa on yhteistä omaisuutta. Ei mitään väliä kuka sen on maksanut ja kenen nimi on papereissa. Kun avioliitto päättyy, omaisuus laitetaan puoliksi. Sillä ei ole väliä päättyykö liitto eroon vai kuolemaan, vain sillä on väliä, että se päättyy ja avioehtoa ei ole.

Toki tällaisia asioita on ennenkin riitautettu, ja oikeus sitten punnitsee mitä esimerkiksi vainaja oli tarkoittanut eri järjestelyillään, mutta jos kukaan ei lähde riitauttamaan mitään, asia on yksinkertaisuudessaan noin.

Höpöhöpö. Se nimi papereissa nimenomaan on ainoa asia mikä painaa. Tämä on hyvin yksiselitteinen asia, en tajua miksi pitää väittää mitä sattuu.

Vaikka tämä toisen nimissä oleva asia on yhdessä ja yhteisistä rahoista maksettu? Miksi se olisi silloin vain sen toisen omaisuutta? Minä en tiedä miksi meillä esimerkiksi yksi sukulainen oli niin tehnyt, mutta se ei minulle kuulunut. Eli yhteen muutettua oli molemmat myyneet omaa omaisuuttaan ja ostaneet näillä rahoilla yhdessä jotakin tilalle, mutta omistajaksi oli merkitty vain toinen henkilö. Ei siinä toisen kuollessa kukaan ainakaan kehdannut vaatia tätä toisen nimissä olevaa omaisuutta vain sille omistajan nimissä olevalle puolelle, kun tiedettiin että se toinenkin oman osuutensa maksanut.

Ei ole kyse kehtaamisesta vaan siitä että rintaperilliset perii kuolleen vanhempansa. Tottakai he saavat sit sumplia ja suhmuroida, mutta kuolinpesän omaisuus on tasan sen mukaan mitä siellä omistuspapereissa lukee, ei se mikä nyt olis Sirkka-leskelle sit kivointa.

Kuolinpesän omaisuus on tasan sen mukaan mitä laki, avioehto, ja testamentti sanoo. Aivan sama mitä siellä omistuspapereissa sanotaan. Ja jos ei ole avioehtoa tai testamenttia, silloin mennään vain sen mukaan mitä laki sanoo. Ja avioliittolaki sanoo, että lähtökohtaisesti kaikki omaisuus on yhteistä, ja tästä voi poiketa avioehdolla. Siinä ei mikään omistuspaperin nimi sitten enää merkkaa mitään.

Se nimi määrittää sen perinnön. Se määrittää perintöasioissa ihan kaiken.

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan ensin tehdään omaisuuden ositus. Jos avioehtoa tai testamenttia ei ole, ja omaisuutena on vaikka se talo, se talo menee avioliittolain mukaan puoliksi aviopuolisoiden kesken. Vasta osituksen jälkeen voidaan katsoa, mitä rintaperilliset perii. Eli perilliset eivät voi periä koko taloa, vaikka talo olisikin vain heidän vanhempansa nimissä, koska ilman avioehtoa tai testamenttia puolet siitä talosta on joka tapauksessa lesken omaisuutta. Ja vainajan rintaperilliset perivät vain vainajan osuuden, eivät lesken osuutta.

No ei todellakaan se talo ole lesken omaisuutta. Mitä ihmettä taas? Kuvitteletko avioerossakin sen naisen nimen siirtyvän kummallisesti sen talon omistuskirjaan? Mitä sä selität? Tutustu siihen mitä tasinko tarkoittaa.

Eri, mutta mitä se tasinko mielestäsi tarkoittaa, jos ei sitä, että vainajan omistama talo menee puoliksi leskelle? Näinhä siinä juuri tapahtuu. (olettaen, että muuta omaisuutta ei ole)

Ei se lesken nimiin siirry jollei sitä siirretä (tasinkona)

Käytännössähän usein on vähän pakko siirtää, koska usein talo on lähes koko omaisuus. Ainakin näin normaaleilla suhteellisen pienituloisilla duunareilla, joita iso osa väestöstä on. Hyvällä tuurilla on joku parin kymppitonnin kuivan maan kesämökki ja 10v vanha auto lisäksi. Eikä perillisillä välttämättä ole mahdollisuuksia omaakaan kuvetta kaivaa niin paljoa että saisi rahana sen tasingon maksettua.

Varmasti käytännössä niin, mutta on täysin huuhaata väittää, että leski saa puolet asunnosta.

Ja ostaa rintaperilliset ulos 😅

Miksi ei voisi ostaa rintaperillisiä pois? Ihan turha väittää, että en saisi puolia jos mulla ei kerran itsellä ole omaisuutta.

Kun sä et puolia siitä asunnosta saa ellei rintaperilliset niin päätä. Ymmärrä nyt.

Niin. Siis teoreettisesti sinulle kuuluu puolet omaisuudesta. Se, miten se puolikas sinulle sitten annetaan, on toinen asia, ja se sovitaan perikunnan kesken.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus päättyy uuteen avioliittoon. Ei nää usein vuosikymmeniksi jää käteen.

Ainakin omissa sukulaisissa on vanhoja naisihmisiä, joiden mies on kuollut 80-luvulla, mutta ei ole menneet uusiin naimisiin. Nykyään, kun ei ole pakko, vaikka joku miesystävä olisi.

Ei edes päädy, jos on tiettyyn aikaan jäänyt leskeksi. Tuttu meni uudelleen naimisiin, mutta lesken oikeudet säilyivät. 

Vierailija
204/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknisesti et peri mitään mutta käytännössä saat puolet talosta.

Etpäs välttämättä saa, jos sulla on enemmän omaisuutta kuin vainajalla. Esim metsää, rahaa pankkitileillä, osakkeita jne. Jos sulla on omaa omaisuutta kunnolla, et ehkä saakaan talosta penniäkään.

Yksittäisiä asioita, kuten taloja, ei jaeta automaattisesti puoleksi. Ensin lasketaan yhteen vainajan ja lesken koko omaisuus ja se jaetaan kahtia. Ymmärsitkö?

Tässä kyseisessä tilanteessa, eli ap:n tilanteessa, ap ei kuulemma omista mitään. Eli jos ap:n mies kuolee ensin, ap saa automaattisesti puolet omaisuudesta avio-oikeuden perusteella. Jos heidän kaikki omaisuutensa on se talo, ap:lle kuuluu puolet talon arvosta.

Vierailija
205/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Odotan nyt tuon miehen omaisuudesta tappelu edes sinne asti että mies kuolee ensin. Onhan tuo nyt aika naurettavaa että alkaa jo miehen eläessä haalimaan miehen omaisuutta itselleen

Vierailija
206/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

2+2 kirjoitti:

No vaimolla on lesken oikeus asua talossa mutta et omistaisi taloa jos mies kuolee. Talon perii lapset ekana

Ei. Taloa ei peri kukaan ekana. Ensin tehdään ositus. Sitten katsotaan kuka saa ja mitä. Aviopuolisolle ilman avioehtoa tai testamenttia kuuluu puolet omaisuudesta. Kuten tämä yksi pilkunviilaaja jankkaa, se on sitten eri asia miten se omaisuus käytännössä jaetaan. Jos lapset eivät halua taloa, heidän kannattaa ilman muuta maksaa tasinko osuutena talosta, ja sitten myydä loppuosuus leskelle.

Eli olen siis samaa mieltä pilkunviilaajan kanssa, mutta ajattelen asiaa enemmän käytännön kuin periaatteen näkökulmasta, ja sen takia ehkä vedin mutkia suoriksi aiemmin.

Aviopuoliselle ei kuulu puolet vainajan omaisuudesta, vaan vainajan ja omissa nimissään olevasta puolet. Taas on haaskalesket huijaamassa lapsiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

2+2 kirjoitti:

No vaimolla on lesken oikeus asua talossa mutta et omistaisi taloa jos mies kuolee. Talon perii lapset ekana

Ei. Taloa ei peri kukaan ekana. Ensin tehdään ositus. Sitten katsotaan kuka saa ja mitä. Aviopuolisolle ilman avioehtoa tai testamenttia kuuluu puolet omaisuudesta. Kuten tämä yksi pilkunviilaaja jankkaa, se on sitten eri asia miten se omaisuus käytännössä jaetaan. Jos lapset eivät halua taloa, heidän kannattaa ilman muuta maksaa tasinko osuutena talosta, ja sitten myydä loppuosuus leskelle.

Eli olen siis samaa mieltä pilkunviilaajan kanssa, mutta ajattelen asiaa enemmän käytännön kuin periaatteen näkökulmasta, ja sen takia ehkä vedin mutkia suoriksi aiemmin.

Juridisesti se menee joka tapauksessa kuten pilkunviilaaja sanoo, käytännön taso on perintöasioissa toissijainen.

Vierailija
208/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Odotan nyt tuon miehen omaisuudesta tappelu edes sinne asti että mies kuolee ensin. Onhan tuo nyt aika naurettavaa että alkaa jo miehen eläessä haalimaan miehen omaisuutta itselleen

Päinvastoin, on ihan järkevää miettiä jo etukäteen, mitä yhteisessä käytössä olleelle omaisuudelle tapahtuu, jos toinen puolisoista kuolee. Ja samalla tarkistaa, pitäisikö tehdä jotain, jotta jäljelle jäänyt ei jää pulaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknisesti et peri mitään mutta käytännössä saat puolet talosta.

Etpäs välttämättä saa, jos sulla on enemmän omaisuutta kuin vainajalla. Esim metsää, rahaa pankkitileillä, osakkeita jne. Jos sulla on omaa omaisuutta kunnolla, et ehkä saakaan talosta penniäkään.

Yksittäisiä asioita, kuten taloja, ei jaeta automaattisesti puoleksi. Ensin lasketaan yhteen vainajan ja lesken koko omaisuus ja se jaetaan kahtia. Ymmärsitkö?

Tässä kyseisessä tilanteessa, eli ap:n tilanteessa, ap ei kuulemma omista mitään. Eli jos ap:n mies kuolee ensin, ap saa automaattisesti puolet omaisuudesta avio-oikeuden perusteella. Jos heidän kaikki omaisuutensa on se talo, ap:lle kuuluu puolet talon arvosta.

Arvosta niin, ei talosta. Ja kyllä ap jotain omistaa. Hänhän ostaisi miehensä lapset ulos talosta.

Vierailija
210/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensisijaisia perinnönsaajia ovat vainajan rintaperilliset, eli vainajan lapset ja lapsenlapset. Perintö jaetaan tasan lapsien kesken eli esimerkiksi jos vainajalla on neljä lasta, perii jokainen lapsi yhden neljäsosan. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

https://perukirjanetissa.fi/kuolinpesan-osakkaat-ketka-perivat/

Leski ei peri perintökaaren mukaan aviopuolisoaan, mikäli ensiksi kuolleella aviopuolisolla on lapsia. Leskellä on kuitenkin perintökaaren mukaan oikeus pitää kuolleen aviopuolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tätä oikeutta kutsutaan lesken enimmäissuojaksi.

https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-ja-lesken-asumisoikeus

Menehän pois puhumasta pskaa. Jotkut ottavat täältä oikeasti lainopillisia neuvoja.

Avioliiton päättymisen jälkeen toimitetaan aina ositus, mikäli avioehtoa ei ole tehty.

Eli miehesi kuoleman jälkeen puolet asunnosta tulee sinulle. Ja koska saat leskenä jäädä asumaan yhteisenä asuntona käytettyyn taloon, miehesi rintaperilliset eivät saa vastoin tahtoasi myydä taloa.

Mutta jos päädytte yhdessä miehen perikunnan kanssa myymään talon, saat luonnollisesti myyntihinnasta puolet tasinkona.

Olen ajatellut, että jos mies kuolisi ennen mua, niin mä ostaisin miehen lapset ulos tästä talosta. Heillä on kaikilla omat kodit. Tämä on koti mulle, miehelle ja mun lapselle. 

Mitenhän sä luulet sen voivasi tehdä? He perii sen kokonaan.

Avio-oikeudella puolet mulle?

Ei, sä et peri miestäsi.

Voi hyvä luoja. Avio-oikeudessa ei ole kyse perimisestä. Jos henkilö A ja B menevät naimisiin eivätkä tee avioehtoa, kaikki mitä he omistavat nyt ja tulevaisuudessa on yhteistä omaisuutta. Ei mitään väliä kuka sen on maksanut ja kenen nimi on papereissa. Kun avioliitto päättyy, omaisuus laitetaan puoliksi. Sillä ei ole väliä päättyykö liitto eroon vai kuolemaan, vain sillä on väliä, että se päättyy ja avioehtoa ei ole.

Toki tällaisia asioita on ennenkin riitautettu, ja oikeus sitten punnitsee mitä esimerkiksi vainaja oli tarkoittanut eri järjestelyillään, mutta jos kukaan ei lähde riitauttamaan mitään, asia on yksinkertaisuudessaan noin.

Höpöhöpö. Se nimi papereissa nimenomaan on ainoa asia mikä painaa. Tämä on hyvin yksiselitteinen asia, en tajua miksi pitää väittää mitä sattuu.

Vaikka tämä toisen nimissä oleva asia on yhdessä ja yhteisistä rahoista maksettu? Miksi se olisi silloin vain sen toisen omaisuutta? Minä en tiedä miksi meillä esimerkiksi yksi sukulainen oli niin tehnyt, mutta se ei minulle kuulunut. Eli yhteen muutettua oli molemmat myyneet omaa omaisuuttaan ja ostaneet näillä rahoilla yhdessä jotakin tilalle, mutta omistajaksi oli merkitty vain toinen henkilö. Ei siinä toisen kuollessa kukaan ainakaan kehdannut vaatia tätä toisen nimissä olevaa omaisuutta vain sille omistajan nimissä olevalle puolelle, kun tiedettiin että se toinenkin oman osuutensa maksanut.

Ei ole kyse kehtaamisesta vaan siitä että rintaperilliset perii kuolleen vanhempansa. Tottakai he saavat sit sumplia ja suhmuroida, mutta kuolinpesän omaisuus on tasan sen mukaan mitä siellä omistuspapereissa lukee, ei se mikä nyt olis Sirkka-leskelle sit kivointa.

Kuolinpesän omaisuus on tasan sen mukaan mitä laki, avioehto, ja testamentti sanoo. Aivan sama mitä siellä omistuspapereissa sanotaan. Ja jos ei ole avioehtoa tai testamenttia, silloin mennään vain sen mukaan mitä laki sanoo. Ja avioliittolaki sanoo, että lähtökohtaisesti kaikki omaisuus on yhteistä, ja tästä voi poiketa avioehdolla. Siinä ei mikään omistuspaperin nimi sitten enää merkkaa mitään.

Se nimi määrittää sen perinnön. Se määrittää perintöasioissa ihan kaiken.

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan ensin tehdään omaisuuden ositus. Jos avioehtoa tai testamenttia ei ole, ja omaisuutena on vaikka se talo, se talo menee avioliittolain mukaan puoliksi aviopuolisoiden kesken. Vasta osituksen jälkeen voidaan katsoa, mitä rintaperilliset perii. Eli perilliset eivät voi periä koko taloa, vaikka talo olisikin vain heidän vanhempansa nimissä, koska ilman avioehtoa tai testamenttia puolet siitä talosta on joka tapauksessa lesken omaisuutta. Ja vainajan rintaperilliset perivät vain vainajan osuuden, eivät lesken osuutta.

No ei todellakaan se talo ole lesken omaisuutta. Mitä ihmettä taas? Kuvitteletko avioerossakin sen naisen nimen siirtyvän kummallisesti sen talon omistuskirjaan? Mitä sä selität? Tutustu siihen mitä tasinko tarkoittaa.

Eri, mutta mitä se tasinko mielestäsi tarkoittaa, jos ei sitä, että vainajan omistama talo menee puoliksi leskelle? Näinhä siinä juuri tapahtuu. (olettaen, että muuta omaisuutta ei ole)

Ei se lesken nimiin siirry jollei sitä siirretä (tasinkona)

Käytännössähän usein on vähän pakko siirtää, koska usein talo on lähes koko omaisuus. Ainakin näin normaaleilla suhteellisen pienituloisilla duunareilla, joita iso osa väestöstä on. Hyvällä tuurilla on joku parin kymppitonnin kuivan maan kesämökki ja 10v vanha auto lisäksi. Eikä perillisillä välttämättä ole mahdollisuuksia omaakaan kuvetta kaivaa niin paljoa että saisi rahana sen tasingon maksettua.

Varmasti käytännössä niin, mutta on täysin huuhaata väittää, että leski saa puolet asunnosta.

Ja ostaa rintaperilliset ulos 😅

Miksi ei voisi ostaa rintaperillisiä pois? Ihan turha väittää, että en saisi puolia jos mulla ei kerran itsellä ole omaisuutta.

Kun sä et puolia siitä asunnosta saa ellei rintaperilliset niin päätä. Ymmärrä nyt.

Niin. Siis teoreettisesti sinulle kuuluu puolet omaisuudesta. Se, miten se puolikas sinulle sitten annetaan, on toinen asia, ja se sovitaan perikunnan kesken.

Aivan. Tätä jakoa eivät siis päätä yksinään ne rintaperilliset tai leski vaan he kaikki  yhdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän pilkunviilaaja tajunnut itse puolessavälissä keskustelua, miten tasinko toimii, ja nyt koittaa vaan esittää olleensa koko ajan oikeassa :D

Vierailija
212/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviovaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensisijaisia perinnönsaajia ovat vainajan rintaperilliset, eli vainajan lapset ja lapsenlapset. Perintö jaetaan tasan lapsien kesken eli esimerkiksi jos vainajalla on neljä lasta, perii jokainen lapsi yhden neljäsosan. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

https://perukirjanetissa.fi/kuolinpesan-osakkaat-ketka-perivat/

Leski ei peri perintökaaren mukaan aviopuolisoaan, mikäli ensiksi kuolleella aviopuolisolla on lapsia. Leskellä on kuitenkin perintökaaren mukaan oikeus pitää kuolleen aviopuolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tätä oikeutta kutsutaan lesken enimmäissuojaksi.

https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-ja-lesken-asumisoikeus

Menehän pois puhumasta pskaa. Jotkut ottavat täältä oikeasti lainopillisia neuvoja.

Avioliiton päättymisen jälkeen toimitetaan aina ositus, mikäli avioehtoa ei ole tehty.

Eli miehesi kuoleman jälkeen puolet asunnosta tulee sinulle. Ja koska saat leskenä jäädä asumaan yhteisenä asuntona käytettyyn taloon, miehesi rintaperilliset eivät saa vastoin tahtoasi myydä taloa.

Mutta jos päädytte yhdessä miehen perikunnan kanssa myymään talon, saat luonnollisesti myyntihinnasta puolet tasinkona.

Olen ajatellut, että jos mies kuolisi ennen mua, niin mä ostaisin miehen lapset ulos tästä talosta. Heillä on kaikilla omat kodit. Tämä on koti mulle, miehelle ja mun lapselle. 

Mitenhän sä luulet sen voivasi tehdä? He perii sen kokonaan.

Avio-oikeudella puolet mulle?

Ei, sä et peri miestäsi.

Voi hyvä luoja. Avio-oikeudessa ei ole kyse perimisestä. Jos henkilö A ja B menevät naimisiin eivätkä tee avioehtoa, kaikki mitä he omistavat nyt ja tulevaisuudessa on yhteistä omaisuutta. Ei mitään väliä kuka sen on maksanut ja kenen nimi on papereissa. Kun avioliitto päättyy, omaisuus laitetaan puoliksi. Sillä ei ole väliä päättyykö liitto eroon vai kuolemaan, vain sillä on väliä, että se päättyy ja avioehtoa ei ole.

Toki tällaisia asioita on ennenkin riitautettu, ja oikeus sitten punnitsee mitä esimerkiksi vainaja oli tarkoittanut eri järjestelyillään, mutta jos kukaan ei lähde riitauttamaan mitään, asia on yksinkertaisuudessaan noin.

Höpöhöpö. Se nimi papereissa nimenomaan on ainoa asia mikä painaa. Tämä on hyvin yksiselitteinen asia, en tajua miksi pitää väittää mitä sattuu.

Vaikka tämä toisen nimissä oleva asia on yhdessä ja yhteisistä rahoista maksettu? Miksi se olisi silloin vain sen toisen omaisuutta? Minä en tiedä miksi meillä esimerkiksi yksi sukulainen oli niin tehnyt, mutta se ei minulle kuulunut. Eli yhteen muutettua oli molemmat myyneet omaa omaisuuttaan ja ostaneet näillä rahoilla yhdessä jotakin tilalle, mutta omistajaksi oli merkitty vain toinen henkilö. Ei siinä toisen kuollessa kukaan ainakaan kehdannut vaatia tätä toisen nimissä olevaa omaisuutta vain sille omistajan nimissä olevalle puolelle, kun tiedettiin että se toinenkin oman osuutensa maksanut.

Ei ole kyse kehtaamisesta vaan siitä että rintaperilliset perii kuolleen vanhempansa. Tottakai he saavat sit sumplia ja suhmuroida, mutta kuolinpesän omaisuus on tasan sen mukaan mitä siellä omistuspapereissa lukee, ei se mikä nyt olis Sirkka-leskelle sit kivointa.

Kuolinpesän omaisuus on tasan sen mukaan mitä laki, avioehto, ja testamentti sanoo. Aivan sama mitä siellä omistuspapereissa sanotaan. Ja jos ei ole avioehtoa tai testamenttia, silloin mennään vain sen mukaan mitä laki sanoo. Ja avioliittolaki sanoo, että lähtökohtaisesti kaikki omaisuus on yhteistä, ja tästä voi poiketa avioehdolla. Siinä ei mikään omistuspaperin nimi sitten enää merkkaa mitään.

Se nimi määrittää sen perinnön. Se määrittää perintöasioissa ihan kaiken.

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan ensin tehdään omaisuuden ositus. Jos avioehtoa tai testamenttia ei ole, ja omaisuutena on vaikka se talo, se talo menee avioliittolain mukaan puoliksi aviopuolisoiden kesken. Vasta osituksen jälkeen voidaan katsoa, mitä rintaperilliset perii. Eli perilliset eivät voi periä koko taloa, vaikka talo olisikin vain heidän vanhempansa nimissä, koska ilman avioehtoa tai testamenttia puolet siitä talosta on joka tapauksessa lesken omaisuutta. Ja vainajan rintaperilliset perivät vain vainajan osuuden, eivät lesken osuutta.

No ei todellakaan se talo ole lesken omaisuutta. Mitä ihmettä taas? Kuvitteletko avioerossakin sen naisen nimen siirtyvän kummallisesti sen talon omistuskirjaan? Mitä sä selität? Tutustu siihen mitä tasinko tarkoittaa.

Eri, mutta mitä se tasinko mielestäsi tarkoittaa, jos ei sitä, että vainajan omistama talo menee puoliksi leskelle? Näinhä siinä juuri tapahtuu. (olettaen, että muuta omaisuutta ei ole)

Ei se lesken nimiin siirry jollei sitä siirretä (tasinkona)

Käytännössähän usein on vähän pakko siirtää, koska usein talo on lähes koko omaisuus. Ainakin näin normaaleilla suhteellisen pienituloisilla duunareilla, joita iso osa väestöstä on. Hyvällä tuurilla on joku parin kymppitonnin kuivan maan kesämökki ja 10v vanha auto lisäksi. Eikä perillisillä välttämättä ole mahdollisuuksia omaakaan kuvetta kaivaa niin paljoa että saisi rahana sen tasingon maksettua.

Varmasti käytännössä niin, mutta on täysin huuhaata väittää, että leski saa puolet asunnosta.

Ja ostaa rintaperilliset ulos 😅

Miksi ei voisi ostaa rintaperillisiä pois? Ihan turha väittää, että en saisi puolia jos mulla ei kerran itsellä ole omaisuutta.

Kun sä et puolia siitä asunnosta saa ellei rintaperilliset niin päätä. Ymmärrä nyt.

Niin. Siis teoreettisesti sinulle kuuluu puolet omaisuudesta. Se, miten se puolikas sinulle sitten annetaan, on toinen asia, ja se sovitaan perikunnan kesken.

Aivan. Tätä jakoa eivät siis päätä yksinään ne rintaperilliset tai leski vaan he kaikki  yhdessä.

Ei yhdessä. Lesken rooli kuolinpesän osakkaana ei kuitenkaan ole yhtä yksioikoinen kuin perillisten ja yleistestamentinsaajien. Perillisiä ovat henkilöt, jotka lain mukaisessa järjestyksessä perivät vainajan omaisuuden, jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia koko omaisuudestaan. Yleisjälkisäädöksen saajia ovat taas puolestaan ne tahot, joille vainaja on testamentilla määrännyt omaisuuttaan.

Leskellä ei ole sanavaltaa siihen miten tasinko hoidetaan, koska hän ei ole perillinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän pilkunviilaaja tajunnut itse puolessavälissä keskustelua, miten tasinko toimii, ja nyt koittaa vaan esittää olleensa koko ajan oikeassa :D

Hän oli oikeassa.

Vierailija
214/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän vaimolle tasinkoa annetaan tuossa tilanteessa.. Eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta varallisuudesta, eelei sitä ole vaikka testamentilla rajatut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän vaimolle tasinkoa annetaan tuossa tilanteessa.. Eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta varallisuudesta, eelei sitä ole vaikka testamentilla rajatut.

Kyllä, niin kuuluu. Harvoin se on puolet kuolleen puolison omaisuudesta, yleensä leskelläkin on jotain omaisuutta. Mutta jos aplla rosiaan on se tilanne ettei hänellä ole mitään, tili on nollilla ja mieheltä jäisi talo 80000 ja 20000 muuta rahaa, ap saisi tasinkoa 50000.

Vierailija
216/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän vaimolle tasinkoa annetaan tuossa tilanteessa.. Eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta varallisuudesta, eelei sitä ole vaikka testamentilla rajatut.

Kyllä, niin kuuluu. Harvoin se on puolet kuolleen puolison omaisuudesta, yleensä leskelläkin on jotain omaisuutta. Mutta jos aplla rosiaan on se tilanne ettei hänellä ole mitään, tili on nollilla ja mieheltä jäisi talo 80000 ja 20000 muuta rahaa, ap saisi tasinkoa 50000.

Voisin kuvitella että tasinko maksettaisiin niin, että talosta saisi yhden kolmasosan, mutta sen verran summa on pieni, että en ihmettelisi vaikka maksettaisiin muutoin.

Vierailija
217/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän pilkunviilaaja tajunnut itse puolessavälissä keskustelua, miten tasinko toimii, ja nyt koittaa vaan esittää olleensa koko ajan oikeassa :D

Hän oli oikeassa.

No ei käytännössä ole. Tasinko on maksettava kuolinpesän varoista, ja jos varoissa ei ole muuta kuin talo, niin ei ole muuta annettavaa. Kuolinpesä ei voi edes ottaa lainaa tasingon maksuun ilman lesken lupaa, koska kuolinpesän täytyy olla yksimielinen kaikista päätöksistä.

Vierailija
218/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknisesti et peri mitään mutta käytännössä saat puolet talosta.

Etpäs välttämättä saa, jos sulla on enemmän omaisuutta kuin vainajalla. Esim metsää, rahaa pankkitileillä, osakkeita jne. Jos sulla on omaa omaisuutta kunnolla, et ehkä saakaan talosta penniäkään.

Yksittäisiä asioita, kuten taloja, ei jaeta automaattisesti puoleksi. Ensin lasketaan yhteen vainajan ja lesken koko omaisuus ja se jaetaan kahtia. Ymmärsitkö?

Tässä kyseisessä tilanteessa, eli ap:n tilanteessa, ap ei kuulemma omista mitään. Eli jos ap:n mies kuolee ensin, ap saa automaattisesti puolet omaisuudesta avio-oikeuden perusteella. Jos heidän kaikki omaisuutensa on se talo, ap:lle kuuluu puolet talon arvosta.

Arvosta niin, ei talosta. Ja kyllä ap jotain omistaa. Hänhän ostaisi miehensä lapset ulos talosta.

EN omista. Sä on kerrottu jo. Et sitten pankkilainasta ole kuullut?

Vierailija
219/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puolet sulle.

Ei kun kaikki. Se mies on kuintenkin vähintään sellainen piilosika.

Vierailija
220/265 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän pilkunviilaaja tajunnut itse puolessavälissä keskustelua, miten tasinko toimii, ja nyt koittaa vaan esittää olleensa koko ajan oikeassa :D

Hän oli oikeassa.

No ei käytännössä ole. Tasinko on maksettava kuolinpesän varoista, ja jos varoissa ei ole muuta kuin talo, niin ei ole muuta annettavaa. Kuolinpesä ei voi edes ottaa lainaa tasingon maksuun ilman lesken lupaa, koska kuolinpesän täytyy olla yksimielinen kaikista päätöksistä.

Ei ole. Tasingon voi maksaa vaikka uutena asuntona. Leski ei peri vainajaa, joten tasinkoa ei tarvitse maksaa kuolinpesän varoista.