Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi äitini haluaa arvostella minua negatiivisesti? Naurua, ruokia yms...
01.10.2022 |
Eikö äidin kuuluisi olla enemmänkin kannustava ja tukeva voima? Tunnen osittain näin häntä kohtaan mutta sitten on hetkiä kun en vain ymmärrä, hämmennyn. Etenkin kun toiset kehuvat ja hän kritisoi.
Esimerkiksi kommentoi kun nauroin eräälle asialle suoraan sydämestäni. Sanoi, että lopeta tuollainen nauraminen. Naura hillitymmin.
Enkä edes ollut kovin kovaääninen tai ollut ihmisiä paljoa. Nauroin vain hänen jutulleen normaalisti. Mieskään ei huomannut mitään outoa naurua vaan pelkästään normaalia naurua, jota kutsuu ihanan heleäksi. Äiti sanoi, että olen jotenkin typerän kuuloinen ja pitäisi vähän hillitä.
Miten hitossa minä naurua hallitsen? Kun se tulee, olen hetkessä. Sitten kun kyseenalaistin asiaa, että miksi en saa nauraa kuten nauran niin sanoi, että olenpa herkkä ihminen. Olen kuulemma liian herkkä.
Viime viikolla väänteli naamaa kun tarjosin voileipäkakkua. Kaikki vieraat kehuivat ja kertoivat kuinka herkullista oli. Omastakin mielestä oikein onnistunut, todella hyvää oli.
Äiti väänteli naamaa ja sanoi, että olikohan vähän liian suolaista. Tietää muutenkin, että olen tunnollinen ja kehuu siitä mutta samalla jotenkin vain vähättelee.
Esimerkkejä olisi useita. Kehuu ja latistaa. Molempia ja hyvin absurdein tavoin, yhtäkkiä.
Hän on alkoholisti. Nämä piirteet ovat paljon vahvempia kun on humalassa ja selvinpäin on todella ihana mutta sitten saattaa ohimennen kertoa jonkin kommentin, joka on aika ikävä mutta siitä ei saisi suuttua. Muuten on herkkä tms.
Humalassa on hirviö. En voi muuta sanoa.
En kuitenkaan ymmärrä. Olenko millainen, minkälainen. Olen kasvanut tunnolliseksi ihmiseksi ja itsenäiseksi. Huono itsetunto mutta kuitenkin pärjään hyvin. Sisäinen tunne on huono vaikka ihmiset kehuvat, haluavat lisää leipomuksiani, saan pelkästään kymppejä jne. Silti nuo tuollaiset pienet kommentit saavat miettimään mikä ja kuka olen.
Koko lapsuuden ajan ja sen jälkeen olen tuntenut itseni ulkopuoliseksi.
Kommentit (93)
"Eikö äidin kuuluisi olla..." Kuuluisi ja kuuluisi.
Millainen lapsen kuuluisi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo vaikuttaa alkoholistin käytökseltä. Ovat myös selvinpäin ilkeitä ja inhottavia, kun sattuu sellainen aika, että haluaisi juoda eikä pysty. Mieliala monesti ailahtelee paljon.
Siinä vastaus. Onko aloittaja nyt tyytyväinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistivanhempi kasvattaa lapsista masentuneita ja taitamattomia: ”Antaa hänelle vallantunteen”
Tämä näkyy jo nyt 5-vuotiaassa lapsessani, jonka itsetunto on heikentynyt heikentymistään, kun oikeus määräsi lähihuoltajuuden narsistille. Lapsi haukkuu itseään jatkuvasti mm. maailman huonoimmaksi ja typerimmäksi lapseksi ja satuttaa itseään toistuvasti, on puhunut jo kuolematoiveistakin.
Onko hän joutunut sinusta eroon hiljattain?
Yksi vanhempi, johon lapsi vankasti luottaa, voi pelastaa hänet. Vaikka ei asuisi hänen kanssaan.
Lapsi on asunut narsistisen vanhemman kanssa nyt kaksi vuotta. Teen kaikkeni auttaakseni lasta ja osoittaakseni, että olen turvallinen ja minuun voi luottaa, mutta narsistinen vanhempi luonnollisesti myös vieraannuttaa lasta, ja lapsi mm. syyttää toistuvasti minun lyöneen ja satuttaneen häntä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä äiti-tytärsuhde on vain yksi puoli minusta. Joudun hieman nojaamaan taakse kun tästä puhun.
...
Siitä huolimatta ne tapaamiset, jotka tapahtuvat, niin hämmentävät. Katson ikäänkuin ulkopuolelta ja mietin, ettei tämä ole totta. Ihmettelen, että miksi?
Ap
Kun koiria koulutetaan, on tehtävä monta toistoa, jotta koira oppii.
Joskus ihmiset asettavat tavoitteekseen oppia vääriä temppuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistivanhempi kasvattaa lapsista masentuneita ja taitamattomia: ”Antaa hänelle vallantunteen”
Tämä näkyy jo nyt 5-vuotiaassa lapsessani, jonka itsetunto on heikentynyt heikentymistään, kun oikeus määräsi lähihuoltajuuden narsistille. Lapsi haukkuu itseään jatkuvasti mm. maailman huonoimmaksi ja typerimmäksi lapseksi ja satuttaa itseään toistuvasti, on puhunut jo kuolematoiveistakin.
Onko hän joutunut sinusta eroon hiljattain?
Yksi vanhempi, johon lapsi vankasti luottaa, voi pelastaa hänet. Vaikka ei asuisi hänen kanssaan.
Lapsi on asunut narsistisen vanhemman kanssa nyt kaksi vuotta. Teen kaikkeni auttaakseni lasta ja osoittaakseni, että olen turvallinen ja minuun voi luottaa, mutta narsistinen vanhempi luonnollisesti myös vieraannuttaa lasta, ja lapsi mm. syyttää toistuvasti minun lyöneen ja satuttaneen häntä.
Vastaan tähän aamulla viimeistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi on jäänyt henkisesti ainakin osittain murrosikäiseksi. Näin aloin n. 15-vuotiaana ajattelemaan omasta äidistäni (vaikkei hän yhtään alkoholia käyttänytkään eikä tupakoinut tms.).
Vierailija kirjoitti:
Ap on lukenut liikaa kermaperseiden valituksia. Kun mikään ei tule enää itsestään kuin lapsuuskodissa. On niin väärin, kun joutuu näkemään vaivaa tai sietämään mitään.
Jaha, joku pers.häiriöinen pääsi itsekin paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistivanhempi kasvattaa lapsista masentuneita ja taitamattomia: ”Antaa hänelle vallantunteen”
Tämä näkyy jo nyt 5-vuotiaassa lapsessani, jonka itsetunto on heikentynyt heikentymistään, kun oikeus määräsi lähihuoltajuuden narsistille. Lapsi haukkuu itseään jatkuvasti mm. maailman huonoimmaksi ja typerimmäksi lapseksi ja satuttaa itseään toistuvasti, on puhunut jo kuolematoiveistakin.
Onko hän joutunut sinusta eroon hiljattain?
Yksi vanhempi, johon lapsi vankasti luottaa, voi pelastaa hänet. Vaikka ei asuisi hänen kanssaan.
Lapsi on asunut narsistisen vanhemman kanssa nyt kaksi vuotta. Teen kaikkeni auttaakseni lasta ja osoittaakseni, että olen turvallinen ja minuun voi luottaa, mutta narsistinen vanhempi luonnollisesti myös vieraannuttaa lasta, ja lapsi mm. syyttää toistuvasti minun lyöneen ja satuttaneen häntä.
Miten tämä näin voi mennä?
Oliko kyseessä alle 3-vuotias lapsi, ja yritys vaihtaa hänen kotiosoitetteensa? Millä perusteella oikeus määräsi lähivanhemman? Varallisuus? Rutiinit?
Onko teillä yhteishuoltajuus?
Onko kellään teistä kolmesta psykiatrilta saatu diagnoosi? Keillä teistä, ja mikä tai mitkä diagnoosit?
Kenelle lapsi esittää mainitsemasi toistuvat syytökset? Vietätkö aikaa lapsesi kanssa, ja tiedätkö, seuraako tästä rankaisemista toisen vanhemman luona? Millaista rankaisemista? Rankaistaanko lasta muuten? Onko lapsella sisaruksia?
Mitä lakimiehesi ja psykiatri (joita olisi mielestäni syytä konsultoida, ellet ole sitä jo tehnyt) sanovat nykytilanteesta? Mitä olet tehnyt, tai ajatellut tehdä?
Mitä jos aloituksessa mainittu nauru onkin hoopoa (ja okei, sille ei voi mitään) ja joku persnuolija/diplomaattinen hlö kutsuu sitä heleäksi... miksi vain toinen mielipide on sallittu?
Miksi ei kelpaa "heleä hoopo", tai mitä adjektiivia käyttikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis eihän tämä äiti (tai hänen lapsensa) vaikuta tyypilliseltä narsistilta, vaan epävakaalta, "narsisti-skitsolta" (ei ehkä eristäytyvä, paitsi humalaan mennessään, mutta kyvyttömyys ymmärtää toisen tunteita).
Äiti tietää, että lapsi (nyt jo 30-vuotias) on erilainen ("vähän autettava") ja ärsyyntyy siitä. Lapsi ei hyväksy avuttomuuttaan tai sitä, kuinka äiti siitä huomauttaa.
Onko lapsi koskaan kertonut äidille, että arvostelu tuntuu pahalta? Vai "kyseenalaistaako" hän aina vain arvostelun aiheellisuuden. Jälkimmäisen logiikan mukaan saa arvostella, kunhan ympäristö sen oikeaksi todistaa. Jos muut siis kaunistelee/valehtelee ja äiti on oikeassa, hän on samalla oikeassa myös ilmaisutyylissään. Tästä seuraa, että lapsella ei ole oikeutta nurista siitä, mitä mieltä hänestä ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska äidillä on tarve oikoa epätäydellisyyttäsi, tai edes ilmaista, kuinka ikävältä/väärältä se tuntuu. Ehkä hän kokee moraalista velvollisuutta olla kanssasi avoin, sillä tavalla, kuin osaa. Ei sinua muuten kestä?
Vierailija kirjoitti:
Narsistinen , mulla oli samanlainen äiti.
Ei kaikki kusipäisyys ja vittumaisuus ole narsismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistinen , mulla oli samanlainen äiti.
Ei kaikki kusipäisyys ja vittumaisuus ole narsismia.
Puhekielessä sana narsismi on laaja käsite - ja ehkä oikein niin. Mainitsemasi piirteet ehkä nimenomaan ovat patologista itsekeskeisyyttä.
-eri
Kyllä tuo minusta selkeää narsismia on. Toki voisi olla epävakauttakin. Itsellä samanlainen äiti. Luepa noista kahdesta persoonallisuushäiriöstä, niin ymmärrät Miksi hän on tuollainen kpää. Suosittelen välttämään seuraa. Aina tulee joku nälväisy vaikka kuinka mielistelisi ensin. Muista se
Vierailija kirjoitti:
Muistan myös, että puhui, että "olit lapsena vähän. .no miten sen sanoisi.. autettava ihminen."
En ymmärrä. Miksi puhuu minusta kuin jotenkin vääränlaisesta. Kaikki tämä on hänen puoleltaan, muut eivät ole sanoneet mitään ja saan aina todella paljon positiivista palautetta. Silti sisällä on juuri tämä "salaisuus", että olen oikeasti huono ja heikkolahjainen.
Ap
Muista, että alkoholismi on sairaus. Siihen kuuluu myös ailahtelevaisuus, ilkeys ja ennenkaikkea häpeä. Sitä on sitten helppoa yrittää delegoida läheisille. Älä etsi loogisuutta äitisi käytöksestä. Hänellä voi olla muitakin vikoja ja diagnosoitavaa, mutta tuo holismi selittää jo paljon.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan äitiäni vaikka on alkoholisti ollut aina. Yksinhuoltaja periaatteessa. Isää nähtiin pari kertaa kuussa.
Pointti kuitenkin se, että äiti piti huolta ja toisaalta ei pitänyt. Kaksi persoonaa. Toinen rakasti ja huolehti.
Toinen lähti baariin ja haukkui, harrasti seksiä vieressä tuntemattoman kanssa. Oli poissaoleva.
Oli vain ristiriitsinen. Kuten nytkin. Oli selvä tai päissään en tiedä millainen minun tulisi olla hänen ajatuksissaan.
Äitini pelottaa minua jotenkin sisimissäni. Rakastan ja tiedän että on tehnyt paljon töitä (korostaa, että näillä käsillään tehnyt paljon töitä lapsiensa vuoksi"), vienyt kylpylöihin, järjestänyt juhlia yms. On todella yrittänyt ja rakastanut.
Sitten lannistaa, yhtäkkiä. Kaikki katoaa siinä hetkessä. Olen vain jotain muuta kuin pitäisi hänen mielestään. Tämä ristiriitaisuus on todella vaikeaa.
Ei puutu elämääni koskaan ja toisaalta puuttuu. Ei ole juuria. Ei välitä ja toisaalta välittää.Ap
"...harrasti seksiä vieressä tuntemattoman kanssa..."
Hyi hitto, miten olet tekemisissä enää tuollaisen kanssa yhtään!!
Sairas äiti, mutta myös sinäkin, kun tuo on muka OK ja tekemisissä olet.
Minkä diagnoosin aloittajalla on ollut, tai on?
Mitä hän tekee tiedolla, selittyykö äidin käytös alkoholismilla/persoonallisuyshäiriöllä; mikä ne selittää, ja miten se "oikeuttaa" aloittajan olemaan avuton/riippuvainen, äitinsä mukaan herkkä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua huttua. Juopon äidin tyttären osa ei ole helppo, mutta tee äidillesi rajat ja kerro ne sillon, kun äiti on selvinpäin.
Hän on kännissä hirviö enkä ole kontaktissa. Silloin voi jopa heitellä tavaroita päin tai tukistaa. En ole siis enää ollut vuosiin sanassa huoneessa hänen kanssaan kun on kännissä.
Selvinpäin rakastava mutta ristiriitainen kuten nuo kommentit aloituksessa. Rakastaa mutta latistaa.
Ap
Asutko vielä kotona? Miksi aikuisena ihmisenä annat äitisi tukistaa?
Alue: Aihe vapaa
Tunnollisuus tulee syyllistämisestä.