Lue keskustelun säännöt.
No nyt on todella onnistunut omavaraiseläjäperhe, 8 lasta keskellä metsää ja kaikki toimii silti kuin Strömsöössä
01.10.2022 |
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009099759.html
Tunnen itseni megalooseriksi Kallion yksiössä 36-vuotiaana
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
TuossaKIN omavaraisuus edellyttää sitä, että on ensin oma talo, omaa metsää, valmiiksi aurinkopaneelit, oma maakellari, pakastimet ym. joiden hankkimiseen ei mene enää rahaa. Sen jälkeen helppoa kuin heinänteko, jokseenkin kirjaimellisesti ( sarkasmin ymmärtävät kaikki joskus heinäntekoon osallistuneet).
On hyvä löytyä talosta myös ammattitaitoinen sähköasentaja, teurastaja, koneenkorjaaja ym. Mielellään ne kaikki samassa persoonassa, ruokakulujen säästämiseksi.
Mutta oikeasti tuolla tavalla elivät sodan jälkeen asutusalueille tai muille ns. kylmille tiloille muuttaneet. Metsää ja lapsia tuli, muuta elinkeinoa sitten sen mukaan, mitä oli tullakseen. Eikä silloin ollut edes sähköä ja vesijohtoa. Maito tuli omasta navetasta eikä tarvinnut hakea kaupasta, ja pienellä maitotilillä ostettiin voita, suolaa, sokeria, kahvia ja muuta sellaista, jota ei voinut itse kasvattaa.
Eikä vain silloin vaan edelleen näin eletään monessakin paikassa. Meillä lapsuudenkodissa voi ja sokerikin tehtiin itse. Kauppa-autolta kerran viikossa ostettiin kahvia ja suolaa, lapsille karkkipäiväkarkit. Ennen kuin hankittiin oma lehmä ja sonni, maito tuli maitolaiturille tonkissa. Edelleen siellä sama meno jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa minkä verran kasvimaata, kasvihuonetta, perunamaata, omenapuita jne pitää olla, jos kymmenelle hengelle kasvattaa itse kaiken? Eli kaikki perunat, lantut, porkkanat, kaalit, kurkut, tomaatit, salaatit, omenat ym? Siis niin, että koko vuonna niitä ei sitten tarvitse ostaa kaupasta.
Aari per henkilö.
Entäpä myöhemmin elämässä, kun eivät enää ole nuoria tai ei muuten huvita enää tai puoliso sairastuu. Tuosta ei ole yksinkertaista vaan muuttaa pois lapsilauman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa minkä verran kasvimaata, kasvihuonetta, perunamaata, omenapuita jne pitää olla, jos kymmenelle hengelle kasvattaa itse kaiken? Eli kaikki perunat, lantut, porkkanat, kaalit, kurkut, tomaatit, salaatit, omenat ym? Siis niin, että koko vuonna niitä ei sitten tarvitse ostaa kaupasta.
Aari per henkilö.
Ja vähemmän, jos mukana vertikaali viljelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TuossaKIN omavaraisuus edellyttää sitä, että on ensin oma talo, omaa metsää, valmiiksi aurinkopaneelit, oma maakellari, pakastimet ym. joiden hankkimiseen ei mene enää rahaa. Sen jälkeen helppoa kuin heinänteko, jokseenkin kirjaimellisesti ( sarkasmin ymmärtävät kaikki joskus heinäntekoon osallistuneet).
On hyvä löytyä talosta myös ammattitaitoinen sähköasentaja, teurastaja, koneenkorjaaja ym. Mielellään ne kaikki samassa persoonassa, ruokakulujen säästämiseksi.
Mutta oikeasti tuolla tavalla elivät sodan jälkeen asutusalueille tai muille ns. kylmille tiloille muuttaneet. Metsää ja lapsia tuli, muuta elinkeinoa sitten sen mukaan, mitä oli tullakseen. Eikä silloin ollut edes sähköä ja vesijohtoa. Maito tuli omasta navetasta eikä tarvinnut hakea kaupasta, ja pienellä maitotilillä ostettiin voita, suolaa, sokeria, kahvia ja muuta sellaista, jota ei voinut itse kasvattaa.
Eikä vain silloin vaan edelleen näin eletään monessakin paikassa. Meillä lapsuudenkodissa voi ja sokerikin tehtiin itse. Kauppa-autolta kerran viikossa ostettiin kahvia ja suolaa, lapsille karkkipäiväkarkit. Ennen kuin hankittiin oma lehmä ja sonni, maito tuli maitolaiturille tonkissa. Edelleen siellä sama meno jatkuu.
Miten tehdään sokeria itse? Minäkin haluan kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Artikkelin kaltainen elämä sujui heittämällä mummoiltani, heillä lisäksi 1-4 lehmää, ei lypsykoneita, vasikat, sian kasvatus joulukinkuksi, kanat kesällä vapaana pihapiirissä, lampaat jokirannassa, ajokoiralla jänikset tai kaninkasvatus ruuaksi.
Ahkeralta, aamuvirkulta ja aikaasaavalta äidiltänikin moinen olisi sujunut, jos maalla olisi asuttu.
Kun itse nousen vasta puoliltapäivin tai pahimmassa tapauksessa keskipäivällä niin päivä onkin jo ohi, kun vielä lukee Hesarin, Aamulehden, Iltalehdet ja palstailee muutaman tunnin. Koira vie oman aikansa, kun ei ole pihakoira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä tyhmä kaupunkilainen, mutta miten kotioloissa nuo koko vuoden kasvikset ja juurekset säilytetään niin, että ne oikeasti säilyy seuraavaan kesään, kunnes tulee uutta satoa? Kun omassa jääkaapissa perunat ja porkkanat alkaa itää ja menee pilalle reilussa kuukaudessa ja kesäkurpitsa pilaantuu muutamassa viikossa, omenat nahistuu parissa viikossa.
Meillä on maakellari missä säilytän perunat, sipulit, omenat, hillot, mehut yms.
Omenat säilyy jouluun asti kellarissa. Perunat ja sipulit säilyy kevääseen.Mutta siis joulun jälkeen ennen seuraavan kesän satokautta ei syödä mitään tuoreita kasviksia tai hedelmiä? Siis jos haluaa olla olla omavarainen. Vaan ainoa kasvisruoka on eri tavoin kypsennetty peruna ja sipuli ja sitten pakastetut marjat?
Kyllä muutkin juurekset säilyy talven yli, sinne maakellariin voi viedä vaikka punajuuria, palsternakkaa, lanttua ja nauriita.
Myös tavallinen keräkaali säilyy todella pitkään hyvässä kellarissa.
Sen 5 minuutin jugurtin minä haluaisin nähdä. Sehän vaatii täsmälleen sopivaa lämpöä toisin kuin viili, jota minulla on nytkin valmistumassa kaapissa. Juusto ei ole millään tavalla pakollinen elintarvike, ja ilman sitä pärjää oikein hyvin. Yhteen juustokiloon menee muuten niin paljon maitoa, että halvemmaksi tulee ostaa kaupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs siinä, jos haluaa omistaa kaiken vapaa-aikansa perushommien puuhasteluun. Itse en haluaisi.
Tuo nainen on ollut raskaana melkein seitsemän vuotta aikuiselämästään. Täytyy nostaa hattua, että on silti pystynyt maanviljelystöihin. Itse olin raskaana aika huonossa kunnossa, pahaa pahoinvointia, lääkärin määräämänä vuodelevossa ensin keskenmenoriskin ja sitten ennenaikaisen synnytyksen riskin takia ja lopuksi osastolla raskausmyrkytyksen takia. En olisi pystynyt kasvimaalla tai lampaiden kanssa yhtään mihinkään varmaan koko raskauden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TuossaKIN omavaraisuus edellyttää sitä, että on ensin oma talo, omaa metsää, valmiiksi aurinkopaneelit, oma maakellari, pakastimet ym. joiden hankkimiseen ei mene enää rahaa. Sen jälkeen helppoa kuin heinänteko, jokseenkin kirjaimellisesti ( sarkasmin ymmärtävät kaikki joskus heinäntekoon osallistuneet).
On hyvä löytyä talosta myös ammattitaitoinen sähköasentaja, teurastaja, koneenkorjaaja ym. Mielellään ne kaikki samassa persoonassa, ruokakulujen säästämiseksi.
Mutta oikeasti tuolla tavalla elivät sodan jälkeen asutusalueille tai muille ns. kylmille tiloille muuttaneet. Metsää ja lapsia tuli, muuta elinkeinoa sitten sen mukaan, mitä oli tullakseen. Eikä silloin ollut edes sähköä ja vesijohtoa. Maito tuli omasta navetasta eikä tarvinnut hakea kaupasta, ja pienellä maitotilillä ostettiin voita, suolaa, sokeria, kahvia ja muuta sellaista, jota ei voinut itse kasvattaa.
Eikä vain silloin vaan edelleen näin eletään monessakin paikassa. Meillä lapsuudenkodissa voi ja sokerikin tehtiin itse. Kauppa-autolta kerran viikossa ostettiin kahvia ja suolaa, lapsille karkkipäiväkarkit. Ennen kuin hankittiin oma lehmä ja sonni, maito tuli maitolaiturille tonkissa. Edelleen siellä sama meno jatkuu.
Miten tehdään sokeria itse? Minäkin haluan kokeilla.
Ehkä he kasvattavat sokerijuurikkaita. Vanhassa keittokirjassani on perunajauhojen valmistusohje. Silti ostan sitä kaupasta, kun tulee paljon halvemmaksi.
Suolan valmistuksen haluaisin myös oppia. Juusto ja viili valmistuvatkin käden käänteessä, samoin hapankaalit, säilykkeet ym. omavaraiset perusruuat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://kotiliesi.fi/resepti/kotijuusto/
Ärsytti tuo kitinä "ei ole ohjetta" Netti pullollaan juuston teko vinkkejä!
Niin eikä tuo äiti tee jokapäivä samoja juttuja! Ennen meillä äiti oli jakanut työtehtävänsä. Maanantai sitä, tiistai tätä keskiviikko pyykkäy torstaina sitä perjantai tätä lauantai leivotaan!
AIKATAULUT hyvät ihmiset.
Jooh. Meidän pikkulapsiperheessä ainakin on pakko pyykätä joka päivä.
Ei ole. T. 4 lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TuossaKIN omavaraisuus edellyttää sitä, että on ensin oma talo, omaa metsää, valmiiksi aurinkopaneelit, oma maakellari, pakastimet ym. joiden hankkimiseen ei mene enää rahaa. Sen jälkeen helppoa kuin heinänteko, jokseenkin kirjaimellisesti ( sarkasmin ymmärtävät kaikki joskus heinäntekoon osallistuneet).
On hyvä löytyä talosta myös ammattitaitoinen sähköasentaja, teurastaja, koneenkorjaaja ym. Mielellään ne kaikki samassa persoonassa, ruokakulujen säästämiseksi.
Mutta oikeasti tuolla tavalla elivät sodan jälkeen asutusalueille tai muille ns. kylmille tiloille muuttaneet. Metsää ja lapsia tuli, muuta elinkeinoa sitten sen mukaan, mitä oli tullakseen. Eikä silloin ollut edes sähköä ja vesijohtoa. Maito tuli omasta navetasta eikä tarvinnut hakea kaupasta, ja pienellä maitotilillä ostettiin voita, suolaa, sokeria, kahvia ja muuta sellaista, jota ei voinut itse kasvattaa.
Eikä vain silloin vaan edelleen näin eletään monessakin paikassa. Meillä lapsuudenkodissa voi ja sokerikin tehtiin itse. Kauppa-autolta kerran viikossa ostettiin kahvia ja suolaa, lapsille karkkipäiväkarkit. Ennen kuin hankittiin oma lehmä ja sonni, maito tuli maitolaiturille tonkissa. Edelleen siellä sama meno jatkuu.
Miten tehdään sokeria itse? Minäkin haluan kokeilla.
Sokerijuurikkaasta uuttamalla. Netistä varmaan löytyy ohjeita.
Katsoin voin reseptin. Itse tehty voi kuulosti hyvältä ja voisin jopa kokeilla. Mutta se voin peseminen ja kaikki. Aikaa siinä menee. Helpompi ostaa kaupasta. Eikä varmaan paljoa kalliimpi, jos tarjouksesta ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei juustoa ollut 80-luvullakaan joka päivä pöydässä, saati sitten jugurtteja tai viilejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuollaisessa kuviossa käy, jos syntyy koliikkilapsi, joka itkee päivät yöt kolme kuukautta? Tai jos perheenäiti sairastuu niin että ei pysty talon töihin pariin viikkoon? Entä jos yksivuotiaana joku lapsista vaatii jatkuvaa huolenpitoa kotona sisällä sairastelukierteen takia?
Mitenkä mahdettiin tehdä Suomessa, agraariyhteiskunnassa vuosiin 1950-60 luvuille asti? Etkö ole kuullutkaan, että Suomi oli täynnä torppareita ja pienviljelijöitä, joilla oli aika monta lasta monella. Varmasti oli koliikkilapsia ym. sairauksia vanhemmillakin, mutta pärjättiin. Välillä paremmin ja joskus huonommin. On aivan ihmeellistä millaisiin asioihin takerrutte kuten maitolitran hintaan tai luulemalla, että tämä artikkelin perhe on täysin omavarainen, vaikkei artikkelissa sellaisesta puhuttu. Suurin osa pelkää töitä tuollaisessa taloudessa tai sitten on kateellinen, että joku on uskaltanut lähteä maaseudulle ja jopa viihtyy siellä erittäin hyvin.
Vielä 1990-luvulla tuli kodinhoitaja hoitamaan lapsia, jos äiti ei jostakin syystä kyennyt. 1960-luvulla sama kodinhoitaja saattoi myös lypsää lehmät, mutta myöhemmin se homma siirtyi maatalouslomittajille.
Kumma kun hoetaan omavaraisuutta vaikka siitä ei ole kyse. Jutussa ei väitetä, että perheellä menisi vain parikymppiä viikossa kauppaan vaan että vähimmillään. Se, että ostoksia tehdään harvoin mutta isompia määriä ei ole omavaraisuutta.
Miehellä on veljensä kanssa yhteinen maatila, joka ei ole omavarainen. Kukaan ei kasvata sikoja eikä juuri mitään muutakaan omavaraisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heillä menee muutama kymppi viikossa kauppaan ja kuitenkin maitoa menee 20 purkkia viikossa.
Miten tämä on mahdollista?Sen omavaraisuuden takia.
En ihan usko että eivät osta mitään muuta kuin maitoa kaupasta.
En minäkään, suolaa, sokeria, jauhoja, vessapaperia, kahvia, erilaisia ryynejä tarvitsen ainakin itse joka päivä, maidon lisäksi.
Eihän tuossa jutussa ole väitettykään että ostaisi vain maitoa. Sitä vaan on iso osa ostoksista koska sitä kuluu niin paljon.
Jos maitoa maksaa vaikka 0,80e niin se tekee 64e kuukaudessa. 64e on aika paljon enemmän kuin muutama kymppi.
64e nimenomaan on muutama kymppi. Kaikki alle satasen summat on muutama kymppi.
Vierailija kirjoitti:
Juu ei juustoa ollut 80-luvullakaan joka päivä pöydässä, saati sitten jugurtteja tai viilejä.
Meillä oli. Keskituloiset vanhemmat. Viiliä joka ilta, puuroa ei koskaan.
Kummallisia nää kommentit siitä että kuka hoitaa 1- ja 3-vuotiaat kun äiti hoitaa lampaita tai tekee muita hommia. No haloo, ne lapset menee siinä mukana, näin on aina ollut maalla. Tiedän kyllä että nykyään on avuttomia äitejä jotka eivät kykene mitään kotitöitä tekemään koko päivän aikana jos ovat vauvan kanssa kotona. Toisilta kuitenkin onnistuu.
Ällöttää tuollainen pentutehtailu, mutta hyvä ettei ylikansoitus koske heitä. Mukavaa myös tuollainen ummehtuneiden sukupuoliroolien pönkittäminen jossa isä ei ilmeisesti osallistu lasten hoitoon muuten kuin elättäjänä.