Miksi täällä on niin monen vaikea uskoa sitä, että joku näyttää ikäistään huomattavasti nuoremmalta?
Kommentit (516)
En nyt yhtä äkkiä tiedä nimetä ulkonäöltään nuorentuneita julkkiksia eikä heidän nuorentumisestaan aina edes tiedä onko luonnon mukaista vai onko kysymyksessä kirurgin veitsen aikaan saannos. Usko tai älä, mutta oma peilikuva kertoo paljon ja myös itsestä otetut kuvat ennen ja jälkeen muutoksen. Jos muutos on todellista, niin yleensä siitä myös kuulee kanssaihmisillä. Kehon koostumusmittaus kertoo hyvin fyysiset muutokset. Jo pelkkä tupakoinnin lopetus vaikuttaa ulkonäköön nuorentavasti: iho kirkastuu ja muuttuu terveemmän väriseksi ja kyllä ne rypytkin saattavat monella oieta ainakin jos tekee samalla niitä ruokavalion muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa aina nämä ihmiset, jotka ovat muka niin nuoren näköisiä kun se ja se sanoi että näytän 20 v nuoremmalta jne. Kai nyt tajusitte että se on vain kohteliaisuutta ei mikään fakta. Hyvin hyvin harva on todellisessa elämässä
ikäistään nuoremman näköinen, ihan omassa päässä on tuo harhakuvaJoillakin meistä on aika eläväiset harhakuvat.
Minulle tultiin vielä kolmekymppisenä ravintolassa ihan erikseen sanomaan, että "täällä ei saa olla alaikäisiä" ja vaadittiin näyttämään henkkareita. Koskaan en ole nähnyt että muille tehtäisiin samaa.
Se oli vain masentavaa ja lyttäsi itsetuntoa.Urakehityksen haasteista en viitsi edes aloittaa. Ei ole kiva näyttää kolmekymppisenä harjoittelijatyttöseltä.
Ainoa myönteinen asia sattui kun kerran satuin vahingossa avaamaan oven jollekin kaupustelijalle. Hän kysyi, että onko vanhemmat kotona, ja meni pois kun vastasin kieltävästi.
Miksi niin moni kuvittelee että nuorelta näyttäminen olisi jotenkin hieno ja tavoiteltava asia. Oikein suututaan jos joku ei osaa näyttää ikäiseltään.
Kolmekymppisenä moni on vielä harjoittelija.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon 41-vuotias ja mua luullaan usein nuoremmaksi. Luultavasti ei naaman perusteella, vaan yleisen olemuksen ja juttujen perusteella. Ite kyllä huomaan silmäkumien juonteet ja näen ihan selkeesti eron, että naama jo vähän roikkuu, vaikka usein menenkin jostain kolmevitosesta.
Mulla on myös tuttu (noin 45-vee), joka on myös ikäistään nuoremman oloinen, olemus on sellainen. Kun häneen vähän paremmin tutustuin, niin aloin vasta sitten huomata, että hänellä on silmäkulmissa juonteita jne iän merkkejä. Niihin ei vaan ihmiset (muutkin kuin minä on pitäneet häntä nuorempana kuin mitä hän on) niin kiinnitä huomiota, kun hänen persoonansa on sellainen, että se vetää huomion. Eli energinen ja jotenkin hyväntuulinen ja iloinen.
Tuossa on se pulma että ihmisillä on liikaa motiiveja "luulla nuoremmaksi". Ystävän tai jopa tuntemattoman ilahduttaminen, keskustelun aloittaminen positiivisella tavalla, flirtti, seksin saaminen, jne.
Ja jos ikää on pakko arvioida jostain syystä, on turvallisinta vetää arvio kunnolla alakanttiin.
Ne tilanteet, joissa itseäni on luultu nuoremmaksi eivät ole olleet tuollaisia tilanteita lainkaan. Esimerkiksi, kun menin lukioikäistä tytärtäni koulusta hakemaan jumppavaatteissa, opettaja (nainen) oli luullut mua isosiskoksi = huusi tytölleni, että sun isosisko täällä sinua kyselee. Eli pitkät hiukset ponnarilla ja jumppavaatteissa selityksenä sille. Ilman meikkiä näytän myös nuoremmalta, kun on pyöreät silmät ja ns. söpöt kasvot. Yleinen olemus vaikuttaa arvioon.
Minkä ikäisenä sait tyttäresi? Ihmiset perheellistyy nykyään niin eri vaiheissa, ettei sitä aina automaattisesti tiedä, mikä sukulaisuussuhde on. Viisikymppinen voi olla kymmenvuotiaan äiti tai isoäiti, ja 37-vuotias voi olla lukiolaisen äiti tai sisko. Kaveristani tuli isosisko vielä 20-vuotiaana, ja toinen kaverini oli saanut samassa iässä jo oman esikoisensa. Naapurini tuli isoäidiksi 38-vuotiaana, iässä, jolloin moni saa vielä omia lapsia.
Mulla oli 52v työkaveri joka mainosti kaikille, kuinka kaikki luulevat hänen olevan 35. Tyyli oli toki "nuorekas", eli vahva rusketus, ohueksi nypityt kulmat, farkut, farkkutakki ja pitkä värjätty tukka. Oli kyllä hoikka, mutta kyllähän se kroppa oli jo kuitenkin kurpsahtanut.
Näytin itsekin vielä alle kolmevitosena ikäistäni nuoremmalta, kun ei mikään vielä roikkunut, eikä ollut juonteita. Olisin toki voinut jäädä siihen harhaluuloon, kun menee vielä nelivitosena edelleen samat vaatteet päälle jne, mutta kyllä sitä on viimeistään valokuvista huomannut roikkuvat luomet, leukalinjan muhkuroitumisen, ryhdin mummoutumisen ja vartalon mittasuhteiden muutokset (jotain ihmetavaraa kertyy vyötärön yläpuolelle, ja takapuoli ja rinnat ovat lättänämpiä ja melkein viisi senttiä alempana). Kaikki tällaiset normaalit iän tuomat muutokset olivat näkyvissä myös tässä ikinuoressa työkaverissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa aina nämä ihmiset, jotka ovat muka niin nuoren näköisiä kun se ja se sanoi että näytän 20 v nuoremmalta jne. Kai nyt tajusitte että se on vain kohteliaisuutta ei mikään fakta. Hyvin hyvin harva on todellisessa elämässä
ikäistään nuoremman näköinen, ihan omassa päässä on tuo harhakuvaJoillakin meistä on aika eläväiset harhakuvat.
Minulle tultiin vielä kolmekymppisenä ravintolassa ihan erikseen sanomaan, että "täällä ei saa olla alaikäisiä" ja vaadittiin näyttämään henkkareita. Koskaan en ole nähnyt että muille tehtäisiin samaa.
Se oli vain masentavaa ja lyttäsi itsetuntoa.Urakehityksen haasteista en viitsi edes aloittaa. Ei ole kiva näyttää kolmekymppisenä harjoittelijatyttöseltä.
Ainoa myönteinen asia sattui kun kerran satuin vahingossa avaamaan oven jollekin kaupustelijalle. Hän kysyi, että onko vanhemmat kotona, ja meni pois kun vastasin kieltävästi.
Miksi niin moni kuvittelee että nuorelta näyttäminen olisi jotenkin hieno ja tavoiteltava asia. Oikein suututaan jos joku ei osaa näyttää ikäiseltään.
Olet varmaan samantyyppinen kuin entinen työkaverini eikä hänkään tykännyt yhtään, kun aina luultiin teiniksi. Jopa tuo lastenlippu myytiin bussissa, siis pidettiin lapsena. Ei se mitenkään mukavaa ole eikä kohteliaisuus, työelämän tytöttely jne. minkä itsekin näin omin silmin useamman kerran.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla niinkin että naiset ovat huonoja arvioimaan (naisten) ikää.
Kun lukee näitä juttuja niin te ette tunnu katsovan niitä asoita joista me miehet tunnistamme iän, ja ne perusteet joilla arvioitte nuoremmaksi ovat asioita joita me emme katso.
Ei me ajatella "nuorekasta olemusta" tai "rypyttömiä kasvoja". Me katsotaan enemmän kaulan juonteita, silmienalusia, ja kropan muutoksia joita te naiset ette tunnu huomaavan.
Puhu vain itsestäsi. Miehiäkin on monenlaisia ja monet on vielä surkeampia arvioimaan ikää kuin naiset.
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmisillä on joku ennakkoluulo ja sitä ei kenenkään muun mielipide muuksi muuta.
Kyllä jotkut vaan näyttävät ikäistään nuoremmilta. Se fakta.
Joillekin tuntuu ottavan koville että jotkut vaan näyttävät ikäistään nuoremmille. Tai osa sitten ikäisiltään, siinä kun muut näyttävät vanhemmille. Ihmisissä on aika paljon eroja, toisia nuorempia luulisi helposti vanhemmaksi ja vanhempia nuoremmaksi. En tiedä mikä tuossa on joillain vaikeaa ymmärtää. Yleensä tosin ne jotka eivät asiaa mainosta, näyttävät oikeasti nuoremmilta ja ne jotka kuuluttavat kaikille, ihan ikäisiltään. Yllättävän moni 30v nykyään menisi ainakin 45 vuotiaasta tyyleineen ja elämäntapoineen.
Ei ole olemassa mittaria, joka määritttää, miltä tietynikäinen näyttää. Tai lääkärit tietenkin tutkimalla voivat sanoa jotain iästä. Meillä normielämässä kyse on aina henkilökohtaisista mielikuvista, joiden avulla näemme jonkun nuorekkaana tai ikäisenään. Nuorelta näyttäämään pyrkiminen on jotenkin minusta elämistä väärässä todellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon 41-vuotias ja mua luullaan usein nuoremmaksi. Luultavasti ei naaman perusteella, vaan yleisen olemuksen ja juttujen perusteella. Ite kyllä huomaan silmäkumien juonteet ja näen ihan selkeesti eron, että naama jo vähän roikkuu, vaikka usein menenkin jostain kolmevitosesta.
Mulla on myös tuttu (noin 45-vee), joka on myös ikäistään nuoremman oloinen, olemus on sellainen. Kun häneen vähän paremmin tutustuin, niin aloin vasta sitten huomata, että hänellä on silmäkulmissa juonteita jne iän merkkejä. Niihin ei vaan ihmiset (muutkin kuin minä on pitäneet häntä nuorempana kuin mitä hän on) niin kiinnitä huomiota, kun hänen persoonansa on sellainen, että se vetää huomion. Eli energinen ja jotenkin hyväntuulinen ja iloinen.
Tuossa on se pulma että ihmisillä on liikaa motiiveja "luulla nuoremmaksi". Ystävän tai jopa tuntemattoman ilahduttaminen, keskustelun aloittaminen positiivisella tavalla, flirtti, seksin saaminen, jne.
Ja jos ikää on pakko arvioida jostain syystä, on turvallisinta vetää arvio kunnolla alakanttiin.
Ne tilanteet, joissa itseäni on luultu nuoremmaksi eivät ole olleet tuollaisia tilanteita lainkaan. Esimerkiksi, kun menin lukioikäistä tytärtäni koulusta hakemaan jumppavaatteissa, opettaja (nainen) oli luullut mua isosiskoksi = huusi tytölleni, että sun isosisko täällä sinua kyselee. Eli pitkät hiukset ponnarilla ja jumppavaatteissa selityksenä sille. Ilman meikkiä näytän myös nuoremmalta, kun on pyöreät silmät ja ns. söpöt kasvot. Yleinen olemus vaikuttaa arvioon.
Minkä ikäisenä sait tyttäresi? Ihmiset perheellistyy nykyään niin eri vaiheissa, ettei sitä aina automaattisesti tiedä, mikä sukulaisuussuhde on. Viisikymppinen voi olla kymmenvuotiaan äiti tai isoäiti, ja 37-vuotias voi olla lukiolaisen äiti tai sisko. Kaveristani tuli isosisko vielä 20-vuotiaana, ja toinen kaverini oli saanut samassa iässä jo oman esikoisensa. Naapurini tuli isoäidiksi 38-vuotiaana, iässä, jolloin moni saa vielä omia lapsia.
26-vuotiaana. Enkä siis oikeasti näytä nuoremmalta, vaan pukeutumistyyli ja hiukset plus ei meikkiä siinä tilanteessa sai aikaan erehdyksen. Ja se on ihan totta, että perheellistymisen kuviot saavat näitä erehdyksiä myös aikaan ja puumailmiö. Olen siis tuo, jota luultiin 17v. kummipojan tyttöystäväksi. Nuo kaksi tilannetta ovat ainoat kerrat, kun on erehdytty eli en ole tästä koskaan kärsinyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan näyttää. Pakko uskoa kun muut sanoo ja mitä näkee itsekin. Samanikäisillä ystävillä on silmien ympärillä melkoiset rypyt. Korostuu kesän kuvissa, kun siristellään silmiä auringossa.
Olen 43 - vuotias. Kyllä paperit kysytään kaupassa, vaikka olisi suurperheen ostokset kärryssä. Kaksi vuotta sitten minua ja silloin 20 vuotiasta poikaani kutsuttiin erään markkinamiehen taholta nuoreksi pariksi, kun oltiin yhdessä ostoksilla.
Markkinamies osasi työnsä. Myös minua on luultu poikani tyttöystäväksi. Myyntimies tämäkin erehtyjä oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmisillä on joku ennakkoluulo ja sitä ei kenenkään muun mielipide muuksi muuta.
Kyllä jotkut vaan näyttävät ikäistään nuoremmilta. Se fakta.
Joillekin tuntuu ottavan koville että jotkut vaan näyttävät ikäistään nuoremmille. Tai osa sitten ikäisiltään, siinä kun muut näyttävät vanhemmille. Ihmisissä on aika paljon eroja, toisia nuorempia luulisi helposti vanhemmaksi ja vanhempia nuoremmaksi. En tiedä mikä tuossa on joillain vaikeaa ymmärtää. Yleensä tosin ne jotka eivät asiaa mainosta, näyttävät oikeasti nuoremmilta ja ne jotka kuuluttavat kaikille, ihan ikäisiltään. Yllättävän moni 30v nykyään menisi ainakin 45 vuotiaasta tyyleineen ja elämäntapoineen.
Totta, yhtä lailla on niitä ihmisiä jotka näyttää ikäistään vanhemmille. Siihen tosin vaikuttaa myös ne elämäntavat, ei ainoastaan kasvojen luusto tms ominaisuudet jotka tekee ihmisestä "babyfacen".
Vierailija kirjoitti:
Voi olla niinkin että naiset ovat huonoja arvioimaan (naisten) ikää.
Kun lukee näitä juttuja niin te ette tunnu katsovan niitä asoita joista me miehet tunnistamme iän, ja ne perusteet joilla arvioitte nuoremmaksi ovat asioita joita me emme katso.
Ei me ajatella "nuorekasta olemusta" tai "rypyttömiä kasvoja". Me katsotaan enemmän kaulan juonteita, silmienalusia, ja kropan muutoksia joita te naiset ette tunnu huomaavan.
Mun mies ainakin on erittäin huono arvioimaan naisten ikää. Se menee niin, että jos nainen on kaunis, hän pitää naista nuorempana tai oikean ikäisenä, mutta jos nainen ei ole kovin kaunis, niin pitää paljon vanhempana. Olen pari kertaa testannut tätä ja veikkaan, että todellisuudessa et ole niin hyvä arvioimaan kuin itse kuvittelet. Kun et tuntemattoman naisen ikää tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan näyttää. Pakko uskoa kun muut sanoo ja mitä näkee itsekin. Samanikäisillä ystävillä on silmien ympärillä melkoiset rypyt. Korostuu kesän kuvissa, kun siristellään silmiä auringossa.
Olen 43 - vuotias. Kyllä paperit kysytään kaupassa, vaikka olisi suurperheen ostokset kärryssä. Kaksi vuotta sitten minua ja silloin 20 vuotiasta poikaani kutsuttiin erään markkinamiehen taholta nuoreksi pariksi, kun oltiin yhdessä ostoksilla.
Markkinamies osasi työnsä. Myös minua on luultu poikani tyttöystäväksi. Myyntimies tämäkin erehtyjä oli.
Ei kyllä kovin hyvä markkinointistrategia, yäk. Tosi ällöttävä tilanne, riittävän ällöä oli jo sekin, kun kummipoikaa luultiin poikaystäväkseni. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa aina nämä ihmiset, jotka ovat muka niin nuoren näköisiä kun se ja se sanoi että näytän 20 v nuoremmalta jne. Kai nyt tajusitte että se on vain kohteliaisuutta ei mikään fakta. Hyvin hyvin harva on todellisessa elämässä
ikäistään nuoremman näköinen, ihan omassa päässä on tuo harhakuvaJoillakin meistä on aika eläväiset harhakuvat.
Minulle tultiin vielä kolmekymppisenä ravintolassa ihan erikseen sanomaan, että "täällä ei saa olla alaikäisiä" ja vaadittiin näyttämään henkkareita. Koskaan en ole nähnyt että muille tehtäisiin samaa.
Se oli vain masentavaa ja lyttäsi itsetuntoa.Urakehityksen haasteista en viitsi edes aloittaa. Ei ole kiva näyttää kolmekymppisenä harjoittelijatyttöseltä.
Ainoa myönteinen asia sattui kun kerran satuin vahingossa avaamaan oven jollekin kaupustelijalle. Hän kysyi, että onko vanhemmat kotona, ja meni pois kun vastasin kieltävästi.
Miksi niin moni kuvittelee että nuorelta näyttäminen olisi jotenkin hieno ja tavoiteltava asia. Oikein suututaan jos joku ei osaa näyttää ikäiseltään.
Kolmekymppisenä moni on vielä harjoittelija.
ohis
Joo, ja moni voi olla harjoittelija kuusikymppisenäkin.
Silti nuorelta näyttäminen ei ole hyvä asia urakehityksen kannalta.
Vihaan tilanteita, joissa tulee puhe jonkun iästä ja kyseinen henkilö vetää mairean hymyn naamalle ja pakottaa arvuuttelemaan ikäänsä. Pakkohan se on vetää vähintään 20 v alaspäin, mitä muuta siinä voi kun kyseiselle henkilölle selvästi on elämän ja kuoleman kysymys näyttää jotenkin nuorelta. Minusta on sairasta miten paljon nuoruutta arvostetaan ja tavoitellaan. Itseäni ärsyttää suuresti kun joku yrittää mielistellä minua ja tekee sen yrittämällä osoittaa että olen hänen mielestään nuoren näköinen. En ole, enkä halua olla. Imartelija antaa vain pinnallisen ja vajaaälyisen kuvan itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmisillä on joku ennakkoluulo ja sitä ei kenenkään muun mielipide muuksi muuta.
Kyllä jotkut vaan näyttävät ikäistään nuoremmilta. Se fakta.
Joillekin tuntuu ottavan koville että jotkut vaan näyttävät ikäistään nuoremmille. Tai osa sitten ikäisiltään, siinä kun muut näyttävät vanhemmille. Ihmisissä on aika paljon eroja, toisia nuorempia luulisi helposti vanhemmaksi ja vanhempia nuoremmaksi. En tiedä mikä tuossa on joillain vaikeaa ymmärtää. Yleensä tosin ne jotka eivät asiaa mainosta, näyttävät oikeasti nuoremmilta ja ne jotka kuuluttavat kaikille, ihan ikäisiltään. Yllättävän moni 30v nykyään menisi ainakin 45 vuotiaasta tyyleineen ja elämäntapoineen.
Tämä pitää kyllä minunkin havaintojeni mukaan paikkansa. Nämä babyfacet ovat kärsineet asiasta koko elämänsä, eivätkä mainosta sitä, kun taas nämä sähäkästi pukeutuvat ikinuoret eivät oikeasti näytä nuoremmilta. Mutta ihan harmitontahan se on tuollainen kuvitelma.
Typpi oli 50v duunibluesin kuvauksissa, joka muutenkin yks parhaita duunipaikkabiisejä mitä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan tilanteita, joissa tulee puhe jonkun iästä ja kyseinen henkilö vetää mairean hymyn naamalle ja pakottaa arvuuttelemaan ikäänsä. Pakkohan se on vetää vähintään 20 v alaspäin, mitä muuta siinä voi kun kyseiselle henkilölle selvästi on elämän ja kuoleman kysymys näyttää jotenkin nuorelta. Minusta on sairasta miten paljon nuoruutta arvostetaan ja tavoitellaan. Itseäni ärsyttää suuresti kun joku yrittää mielistellä minua ja tekee sen yrittämällä osoittaa että olen hänen mielestään nuoren näköinen. En ole, enkä halua olla. Imartelija antaa vain pinnallisen ja vajaaälyisen kuvan itsestään.
Minulle ei ole ikinä käynyt noin. Ilmeisesti liikumme ihan eri todellisuuksissa, kun täällä porukoiden keski-ikäiset tuttavat ottavat selfieitä ja käyttävät filttereitä. Tulee mieleen onko kyseessä vain mielikuvitusmaailma (rakennetaan irvikuvaa "keski-ikäisestä epätoivoisesta naisesta", vai onko tuollaisia oikeastikin olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan näyttää. Pakko uskoa kun muut sanoo ja mitä näkee itsekin. Samanikäisillä ystävillä on silmien ympärillä melkoiset rypyt. Korostuu kesän kuvissa, kun siristellään silmiä auringossa.
Olen 43 - vuotias. Kyllä paperit kysytään kaupassa, vaikka olisi suurperheen ostokset kärryssä. Kaksi vuotta sitten minua ja silloin 20 vuotiasta poikaani kutsuttiin erään markkinamiehen taholta nuoreksi pariksi, kun oltiin yhdessä ostoksilla.
Markkinamies osasi työnsä. Myös minua on luultu poikani tyttöystäväksi. Myyntimies tämäkin erehtyjä oli.
Ei kyllä kovin hyvä markkinointistrategia, yäk. Tosi ällöttävä tilanne, riittävän ällöä oli jo sekin, kun kummipoikaa luultiin poikaystäväkseni. Eri
Olen sitten kohdannut maailman parhaan markkinointimiehen.
Olen se, keneltä kaupustelija kysyi, onko vanhemmat kotona, ja meni pois kuultuaan kieltävän vastauksen.
Vähän kyllä epäilyttää, että hänen strategiansa ei ole kovin tuottoisa 😂
Joillakin meistä on aika eläväiset harhakuvat.
Minulle tultiin vielä kolmekymppisenä ravintolassa ihan erikseen sanomaan, että "täällä ei saa olla alaikäisiä" ja vaadittiin näyttämään henkkareita. Koskaan en ole nähnyt että muille tehtäisiin samaa.
Se oli vain masentavaa ja lyttäsi itsetuntoa.
Urakehityksen haasteista en viitsi edes aloittaa. Ei ole kiva näyttää kolmekymppisenä harjoittelijatyttöseltä.
Ainoa myönteinen asia sattui kun kerran satuin vahingossa avaamaan oven jollekin kaupustelijalle. Hän kysyi, että onko vanhemmat kotona, ja meni pois kun vastasin kieltävästi.
Miksi niin moni kuvittelee että nuorelta näyttäminen olisi jotenkin hieno ja tavoiteltava asia. Oikein suututaan jos joku ei osaa näyttää ikäiseltään.