Alan olla todella uupunut. Koko ajan uhkakuvia talvesta ja kuinka siitä ei selviä
Sähkön hinta pilvissä, talo pitäisi lämmittää, ruokaa pitäisi saada, lainat pitäisi maksaa, teinit pitäisi elättää. Teen kahta työtä, keskimäärin 50-60h viikkoja, palkka ei ole suuri, ja verottajakin vie koko ajan enemmän. Itse alan uupua kun stressaan niin paljon talvea. Pitää olla puskuria, pitää pystyä maksamaan, kaikki pitäisi pystyä raapimaan omasta päänahasta, mistään ei näy helpotusta.
Miten ihmeessä te kaikki muut jaksatte? Tuntuu että monella muulla asiat on hyvin.
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko asua omakotitalossa. Me myytiin iso omakotitalo pois, koska kyllästyttiin pihatöihin ja remppoihin. Muutettiin pienehköön mutta huolettomaan kerrostaloon. Ystävät ja tuttavat ihmettelivät ja vähän naureskelivat ivallisesti, koska hehän eivät muka voisi elää ilman omaa pihaa ja rauhaa. Nyt heistä moni on suomeksi sanottuna kusessa talojensa kanssa, yrittävät myydä paniikissa vaan eihän kukaan järkevä nyt taloa, varsinkaan sähkölämmitteistä sellaista osta.
Meillä sitävastoin ei ole omakotitalon myynnin jälkeen ollut mitään asumiseen liittyvää stressiä eikä ole nytkään vaikka sähköhinnat nousevat pilviin, koska kulutus on täysin mitätöntä. Ja asumisen kokonaiskulut ja vaivat muutenkin minimaaliset omakotitaloon verrattuna.
Oikein. Kukaan ei tarvitse mitään ökytaloa.
En ole alun alkaenkaan muuttanut sähkölämmitteiseen taloon. Mielestäni on vinksahtanut ajatus, että palkasta menisi 200 euroa kuussa lämmitykseen, kun ei-sähkölämmitteisessä lasku on murto-osan. Eikö tuo sähkölämmityksen "normaalihinta" ole yhtään hirvittänyt teitä tähän mennessä? Minusta ihan hirveä summa. Oma sähkölaskumme on 30 euroa kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole taloa, ei ole lapsia, ei velkaa ja säästöjä on joten enköhän pärjää. Elämä on valintoja.
Miten luulet että Suomi pärjäisi, jos kukaan ei uskaltaisi elää, kaikki eläisivät pitkitettyä teiniikää kuten sä?
Ei lapsia, ei pitkän tähtäimen suunnitelmia, pelkkää rilluttelua.
Pitkän tähtäimen suunnitelmani on nimenomaan ollut se, etten ota riskejä kuten kallista hometaloa, älytöntä velkaa josta en selviäisi enkä lapsia joihin uppoaa loputtomasti rahaa.
Nämä talot ja lapset ovat riskejä ja isoja potentiaalisia menoeriä, joita ihmiset ottavat itselleen sinisilmäisinä vailla huolen häivää, märinä alkaa sitten vasta kun todellisuus iskee silmille.
Naisten hoiva- ja pesänrakennusvietin masinoimana on lukemattomat nimet lainapapereihin laitettu ja lapset siitetty.
Missä palatseissa te asutte? Miksi teillä on sähkölämmitys? Johan se yläasteella opetetaan, että sähköllä lämmittäminen on kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa uutisten "doom scrollaus" ja nettipalstojen lukeminen. Siitä se stressi syntyy, kun aivot miettivät koko ajan pahinta skenaariota.
Kyllä tässä nyt hieman haluttaa lukea uutisia, että pysyy kärryillä. Nyt tapahtuu niin paljon ja isoja asioita. Toki vois itsekin vähän rajoittaa, mutta en halua joutua "yllätetyksi".
Ongelma on uutisten äänensävy, ei uutinen itse. Esim jossain vaiheessa oli kauhea kouhkaus, että jotkut tuotteet voivat loppua ruokakaupasta. Ent sit? Sit syödään sitä, mitä kaupasta saa. Mutta pää menee mukaan siihen kouhkaukseen, että voi ei, tämäkin vielä ja mitä tästä tulee.
Pitäisi lukea vain asiakirjoitettuja, yle ja hs on neutraalimpia. Kaikki av:t ja iltikset ja muut paniikkia levittävät pois.
Ja muistaa Mauno Koiviston sanat: Olettakaamme, että kaikki käy hyvin
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko asua omakotitalossa. Me myytiin iso omakotitalo pois, koska kyllästyttiin pihatöihin ja remppoihin. Muutettiin pienehköön mutta huolettomaan kerrostaloon. Ystävät ja tuttavat ihmettelivät ja vähän naureskelivat ivallisesti, koska hehän eivät muka voisi elää ilman omaa pihaa ja rauhaa. Nyt heistä moni on suomeksi sanottuna kusessa talojensa kanssa, yrittävät myydä paniikissa vaan eihän kukaan järkevä nyt taloa, varsinkaan sähkölämmitteistä sellaista osta.
Meillä sitävastoin ei ole omakotitalon myynnin jälkeen ollut mitään asumiseen liittyvää stressiä eikä ole nytkään vaikka sähköhinnat nousevat pilviin, koska kulutus on täysin mitätöntä. Ja asumisen kokonaiskulut ja vaivat muutenkin minimaaliset omakotitaloon verrattuna.
Oikein. Kukaan ei tarvitse mitään ökytaloa.
Millainen on ökytalo? Tälläinen missä kahdella lapsella on huoneet, ja työhuone etätyöhön? En tunne itseäni ökyksi, tavallinen talo, mutta silti kustannukset aivan liian korkeat sähkön noustua.
Itse olin myös aika ahdistunut jonkun aikaa. Tein sitten radikaalin päätöksen ja luovuin rahastosta johon olin säästänyt melkein 20 vuotta ja jonka olin ajatellut eläkeajan lisätuloksi. Eläkkeelle mulla kuitenkin on vielä 25 vuotta, joten maksoin rahastolla asuntolainan pois. Ehtiihän tässä vielä eläkeaikoja ajatella, jos sinne asti edes hengissä selviää.
Rikkaat itkee isoja laskujaan. Meillä pienituloisilla (nettopalkka 2000 e) ei juolahtaisi mieleenkään lämmittää sähköllä jotsin satojen neliöiden taloja. Johan sen sanoo järki. Ja kyllä, olette rikkaita jos on tähän mennessä ollut varaa tuhlata monta sataa kuukaudessa sähköön.
Vierailija kirjoitti:
Mä en osaa olla huolissani. Olen 20 vuotta ainakin enemmän ja vähemmän prepannut kotiani ja ympäristöäni kriisinkestäväksi. On puskuria (hyvin vaatimattomista lähtökohdista kerrytetty), on ravintoa, on kaikkea ainakin vuodeksi tai satokaudesta seuraavaan. Lapsilla on aina ollut kaikkea perustarpeiksi, heille on myös pitänyt sanoa ei mahdottomalta tuntuvan toiveen edessä, esim kaikkea kivaa ei ole voitu harrastaa tai ostaa.
Kaksi kolmesta lapsesta on aikuisia työssäkäyviä. Toinen asuu kyllä vielä kotona ja näin on hyvä, nyt ei ole järkevää muuttaa omilleen sinkkutalouteen kulujen takia. Hän kyllä osallistuu asumiskuluihin omalta osaltaan ja säästää loput varoistaan omaa tulevaisuuttaan varten.
Kuopus on myös oppinut preppaamaan. Harkitsee tarkkaan mihin rahansa laittaa. Hän myös on melko haka löytämään kaikkea, olivat esim koulun liikkatunnilla suunnistamassa ja kotiin tultuaan kertoi hyvän puolukkapaikan, jossa oli myös sieniä. Sinnehän sitten lähdettiin hetimiten.
Korona ei kaatanut meitä, eikä kaada ensi talvikaan.
Oikein, hienoa näin pitääkin toimia. Eikä elää kädestä suuhun kaikki ansaitut rahat heti tuhlaten.
Vierailija kirjoitti:
Mä en osaa olla huolissani. Olen 20 vuotta ainakin enemmän ja vähemmän prepannut kotiani ja ympäristöäni kriisinkestäväksi. On puskuria (hyvin vaatimattomista lähtökohdista kerrytetty), on ravintoa, on kaikkea ainakin vuodeksi tai satokaudesta seuraavaan. Lapsilla on aina ollut kaikkea perustarpeiksi, heille on myös pitänyt sanoa ei mahdottomalta tuntuvan toiveen edessä, esim kaikkea kivaa ei ole voitu harrastaa tai ostaa.
Kaksi kolmesta lapsesta on aikuisia työssäkäyviä. Toinen asuu kyllä vielä kotona ja näin on hyvä, nyt ei ole järkevää muuttaa omilleen sinkkutalouteen kulujen takia. Hän kyllä osallistuu asumiskuluihin omalta osaltaan ja säästää loput varoistaan omaa tulevaisuuttaan varten.
Kuopus on myös oppinut preppaamaan. Harkitsee tarkkaan mihin rahansa laittaa. Hän myös on melko haka löytämään kaikkea, olivat esim koulun liikkatunnilla suunnistamassa ja kotiin tultuaan kertoi hyvän puolukkapaikan, jossa oli myös sieniä. Sinnehän sitten lähdettiin hetimiten.
Korona ei kaatanut meitä, eikä kaada ensi talvikaan.
Ihana perhe, lapset oppivat kaiken tarpeellisen elämästä eikä ole höttömaailman palvojia. Hienoa. kerro lisää, miten onnistutte noinkin oivallisesti.
Kaikkeen ei voi tietenkään varautua mutta olisi hyvä osata suunnitella silti elämää sen mitä pystyy. Meillä jäi esim lapsiluku yhteen vaikka olisimme halunneet enemmänkin. Yhdelle pystymme ostamaan kaiken tarvitsemansa ja enemmänkin. Emme myöskään joudu vararikkoon mikäli toinen meistä vanhemmista jäisi työttömäksi tai sairastuisi. Uuden asunnon ostimme kolme vuotta sitten, maalämmöllä. Mies olisi halunnut sähkölämmitteisen asunnon mutta pistin vastaan koska arvasin, että kulut nousevat jossain kohtaa. Tsemppiä kuitenkin kaikille, kyllä te pärjäätte!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en osaa olla huolissani. Olen 20 vuotta ainakin enemmän ja vähemmän prepannut kotiani ja ympäristöäni kriisinkestäväksi. On puskuria (hyvin vaatimattomista lähtökohdista kerrytetty), on ravintoa, on kaikkea ainakin vuodeksi tai satokaudesta seuraavaan. Lapsilla on aina ollut kaikkea perustarpeiksi, heille on myös pitänyt sanoa ei mahdottomalta tuntuvan toiveen edessä, esim kaikkea kivaa ei ole voitu harrastaa tai ostaa.
Kaksi kolmesta lapsesta on aikuisia työssäkäyviä. Toinen asuu kyllä vielä kotona ja näin on hyvä, nyt ei ole järkevää muuttaa omilleen sinkkutalouteen kulujen takia. Hän kyllä osallistuu asumiskuluihin omalta osaltaan ja säästää loput varoistaan omaa tulevaisuuttaan varten.
Kuopus on myös oppinut preppaamaan. Harkitsee tarkkaan mihin rahansa laittaa. Hän myös on melko haka löytämään kaikkea, olivat esim koulun liikkatunnilla suunnistamassa ja kotiin tultuaan kertoi hyvän puolukkapaikan, jossa oli myös sieniä. Sinnehän sitten lähdettiin hetimiten.
Korona ei kaatanut meitä, eikä kaada ensi talvikaan.Upeaa että tulit kertomaan ja kehumaan kuinka hyvin SINULLA on asiat. Tekikö hyvää ripotella suolaa huolissaan olevan ihmisen haavoihin?
No ei. Mitäs jos sinä vaikka ottaisit sen esimerkkinä siitä, mihin sinunkin kannattaa pyrkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko asua omakotitalossa. Me myytiin iso omakotitalo pois, koska kyllästyttiin pihatöihin ja remppoihin. Muutettiin pienehköön mutta huolettomaan kerrostaloon. Ystävät ja tuttavat ihmettelivät ja vähän naureskelivat ivallisesti, koska hehän eivät muka voisi elää ilman omaa pihaa ja rauhaa. Nyt heistä moni on suomeksi sanottuna kusessa talojensa kanssa, yrittävät myydä paniikissa vaan eihän kukaan järkevä nyt taloa, varsinkaan sähkölämmitteistä sellaista osta.
Meillä sitävastoin ei ole omakotitalon myynnin jälkeen ollut mitään asumiseen liittyvää stressiä eikä ole nytkään vaikka sähköhinnat nousevat pilviin, koska kulutus on täysin mitätöntä. Ja asumisen kokonaiskulut ja vaivat muutenkin minimaaliset omakotitaloon verrattuna.
Oikein. Kukaan ei tarvitse mitään ökytaloa.
Millainen on ökytalo? Tälläinen missä kahdella lapsella on huoneet, ja työhuone etätyöhön? En tunne itseäni ökyksi, tavallinen talo, mutta silti kustannukset aivan liian korkeat sähkön noustua.
Yli 100 neliötä ja iso piha on ökyä.
Ihme jengiä. Tulee kehumaan kuinka uskomattoman viisaasti ovat tehneet ja kuinka h e l v e t i n hyvin on itsellä asiat.
Ap on väsynyt ja stressaantunut.
Pieni sympatia tai tsemppi paikallaan, niin ei, ei liikene. V i t t u miten itsekkäitä ja karmeita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilu nyt ilkkua niiden jotka sästäneet sen 10 vuotta, jolloin ei ollut tiedossa näin pahoja juttuja kuin nyt, jopa sodanuhka ja koronat ja muut. Ihmisillä ei vaan ole rahaa koska lapsetkin tarvitsevat jotakin itselleen eikä lapsuudesta voi tinkiä loputtomiin.
Lakatkaa sälyttämästä kuormia toisen päälle joka on jo ihan uuvuksissa nyt. Please!
Nyt tarvitaan yhteistyötä ja luovuutta miten yhdessä selvitään! Esim kimppakyytine lisääminen, kaikissa muodoissa, hoitamisen vuorottelu ystävien kesken lemmikille ja lapselle jne.
Ilkkuminen on tietysti väärin, mutta puskurirahaston tärkeys on asia jonka jokaisen olisi pitänyt ymmärtää jo kauan ennen koronaa. Eikö esim. 90-luvun lamasta ole opittu mitään? Miten niin moni on voinut suhtautua tulevaisuuteen huolettomasti ymmärtämättä lainkaan varautua huonompiin aikoihin? Tällaisten ihmisten tulisi ymmärtää oma vastuunsa tilanteestaan. Ellei muuten niin siksi, että he ymmärtäisivät varautua seuraavaan kriisiin sitten kun tämä nykyinen on ohi. Ja ehkä välttyisivät tuntemasta turhaa katkeruutta siitä, miksi paremmin varautuneilla riittää edelleen rahaa kaikkeen tarpeelliseen ja ylikin, vaikka he itse joutuvat luopumaan paljosta eikä rahat ehkä silti riitä.
Vierailija kirjoitti:
Missä palatseissa te asutte? Miksi teillä on sähkölämmitys? Johan se yläasteella opetetaan, että sähköllä lämmittäminen on kallista.
Ja joillakin jopa lattialämmitys! Kuka hullu lämmittää lattioita?
Hyvinvointiyhteiskuntamme on natissut liitoksissaan jo vuosikymmen. On naivia luulla, että sama meno jatkuu ikuisesti, ei jatku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivä kerrallaan ja tv kiinni uutisten ajaksi. Tämä on aika kiusallista, kun ihmiset takertuvat ongelmiin, joita voi tulla.
Kehoitan kaikkia rukoilemaan.Siitä saa ihminen voimaa ja viisautta.Asiat on tosi pahasti jos ei pysty kuin rukoilemaan.
Niin ne varmaan teki Titanicissakin ennen uppoamista.Siitä hekin voimaa ammensivat. Myös minä rukoilen ja asiat ovat selvinneet ihmeellisesti.
Voisitko rukoilla sitten, että Ukraina sota loppuu heti huomenna kun sinulla tuo yhteys toimii.
Yhteys toimii ja sen puolesta rukoillaan joka päivä. On se senverran raskas asia. Jumala kuitenkin päättää kunkin kansan koettelemukset ja määrän, en minä tai kukaan ihminen. Jumala antaa koettelemuksia ja kokeilee meidän sydämiämme. Viisas ylistää sitäkin lahjana joka puhdistaa meitä pahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko asua omakotitalossa. Me myytiin iso omakotitalo pois, koska kyllästyttiin pihatöihin ja remppoihin. Muutettiin pienehköön mutta huolettomaan kerrostaloon. Ystävät ja tuttavat ihmettelivät ja vähän naureskelivat ivallisesti, koska hehän eivät muka voisi elää ilman omaa pihaa ja rauhaa. Nyt heistä moni on suomeksi sanottuna kusessa talojensa kanssa, yrittävät myydä paniikissa vaan eihän kukaan järkevä nyt taloa, varsinkaan sähkölämmitteistä sellaista osta.
Meillä sitävastoin ei ole omakotitalon myynnin jälkeen ollut mitään asumiseen liittyvää stressiä eikä ole nytkään vaikka sähköhinnat nousevat pilviin, koska kulutus on täysin mitätöntä. Ja asumisen kokonaiskulut ja vaivat muutenkin minimaaliset omakotitaloon verrattuna.
Oikein. Kukaan ei tarvitse mitään ökytaloa.
Millainen on ökytalo? Tälläinen missä kahdella lapsella on huoneet, ja työhuone etätyöhön? En tunne itseäni ökyksi, tavallinen talo, mutta silti kustannukset aivan liian korkeat sähkön noustua.
Ökytalo on sähkölämmitteinen. Niihin ei muuts kuin rikkaat ja huolettomat. Ainakaan keskipalkkainen ei pidä sitä 200 euron kuukausittaista sähkölaskua NORMAALINA vaan rikkaiden humputuksena.
Upeaa että tulit kertomaan ja kehumaan kuinka hyvin SINULLA on asiat. Tekikö hyvää ripotella suolaa huolissaan olevan ihmisen haavoihin?