Alan olla todella uupunut. Koko ajan uhkakuvia talvesta ja kuinka siitä ei selviä

Sama fiilis, pitkää päivää, viikonloppuja....ei mikään silti riitä. Olen todella väsynyt ja kohta minulla ei ole voimia mihinkään, saa talo kylmettyä ja homehtua, ja lastensuojelu tulla apuun. Ei elämä voi olla tälläistä tavallisella työntekijällä että yhtäkkiä ei enää mitenkään palkka riitä.

Valittamalla ne olot paranee. Ap:n teksti tuntuu feikiltä, koska siitä ei puutu muuta kuin vedenpaisumus ja raekuuro.

Totta, itselläni on hyvä tilanne mutta kyllä yleisesti huolettaa. Ruuan hintakin jo yksistään noussut varmaan keskimäärin 30%, autoilu maksaa jos pitää ajella töihin. Puhumattakaan sähköstä. Ja kuinka moni pienyrittäjä menee konkkaan?

Jaksan, koska ajattelen, että lopulta kaikki kääntyy hyväksi. TämäKIN kriisi menee ohi.

En tosinnasu sähkölämmitteisessä talossa, se helpottaa tätä ajattelua.

Stressiin on auttanut se että olen varautunut eri tilateisiin. Pelkkä murehtinen ei auta vaan nyt aika toimia.

Pitää olla sitä puskuria. Pienipalkkainenkin pystyy kymmenien vuosien aikana säästämään mukavan summan jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Valittamalla ne olot paranee. Ap:n teksti tuntuu feikiltä, koska siitä ei puutu muuta kuin vedenpaisumus ja raekuuro.

Joskus se kamelinkin selkä katkeaa kun liikaa lastaat. Aloittajan kertoma on todellisuutta suurimmalle osalle. Jos ei rehellinen työ tai useampikaan pidä leivänsyrjässä niin turhaltahan koko uurastus vaikuttaa. Itse ei pysty enää edes nauramaan tälle mielettömyydelle.

Ei ole taloa, ei ole lapsia, ei velkaa ja säästöjä on joten enköhän pärjää. Elämä on valintoja.

Päivä kerrallaan ja tv kiinni uutisten ajaksi. Tämä on aika kiusallista, kun ihmiset takertuvat ongelmiin, joita voi tulla.

Kehoitan kaikkia rukoilemaan.Siitä saa ihminen voimaa ja viisautta.

Mä en saa enää nukuttua kun on ollut kolme vuotta stressiä eikä loppua näy.

Ei asiat hyvin olleet ennenkään (en mene yksityiskohtiin) joten kestokyky on heikko.

Alan jo toivoa että tapahtuu jotain mikä lopettaa koko kurjuuden.

Moni muu ei ymmärrä murehtia vielä kun ei ne mainostamansa puskurit ole huvenneet. Odotellaan hetki ja seurataan poppareiden kanssa sitä päivää kun pitää heidänkin yrittää tulla toimeen pelkällä palkalla ja se yksinäinen viisastelija on kerennyt saada perheen elätettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Päivä kerrallaan ja tv kiinni uutisten ajaksi. Tämä on aika kiusallista, kun ihmiset takertuvat ongelmiin, joita voi tulla.

Kehoitan kaikkia rukoilemaan.Siitä saa ihminen voimaa ja viisautta.

Asiat on tosi pahasti jos ei pysty kuin rukoilemaan.

Niin ne varmaan teki Titanicissakin ennen uppoamista.

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla sitä puskuria. Pienipalkkainenkin pystyy kymmenien vuosien aikana säästämään mukavan summan jos haluaa.

Vaikka olisi puskuri, niin se pitäisi käyttää sähköön? Olla puilla paljailla kun sairastuu? Tai joku kone hajoaa? Näillä Suomen palkoilla ja verotuksella ei normipalkkainen liikaa puskuria kerää.

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla sitä puskuria. Pienipalkkainenkin pystyy kymmenien vuosien aikana säästämään mukavan summan jos haluaa.

Sain aikoinani säästettyä kelpo puskurin, mutta pidempi työttömyysjakso yhdistettynä ikäviin vastoinkäymisiin pakotti syömään vaivalla hankitut säästöt viimeistä senttiä myöten ennen kuin sain toimeentulotukea.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Ei ole taloa, ei ole lapsia, ei velkaa ja säästöjä on joten enköhän pärjää. Elämä on valintoja.

Miten luulet että Suomi pärjäisi, jos kukaan ei uskaltaisi elää, kaikki eläisivät pitkitettyä teiniikää kuten sä?

Ei lapsia, ei pitkän tähtäimen suunnitelmia, pelkkää rilluttelua.

Ruoan hinta on räjähtänyt viimeisten parin kuukauden aikana ihan käsiin.

Tuntuu että ihan perus pottuja/leipää ja päälisiä ostaessa menee kauppaan aina se 20€+ ennen riitti reilu kymppi.. :(

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla sitä puskuria. Pienipalkkainenkin pystyy kymmenien vuosien aikana säästämään mukavan summan jos haluaa.

Ei kaikki ole boomerina olleet "kymmeniä vuosia" töissä HALOO!

Maallisesti ajatellen se, jolla on pahaa päivää varten jotain, on sillä hetkellä varustautunut, ei voi kieltää. Tosin tähän varaan ei kannata heidänkään yksin turvautua.

Meillä on ihmeitä tekevä Jumala joka vaatettaa kedon ruohonkin, tietää että tarvitsemme ruokaa ja lämpöä. 'Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa' , niin hän huolehtii kaikesta muustakin. Rukous on elintärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole taloa, ei ole lapsia, ei velkaa ja säästöjä on joten enköhän pärjää. Elämä on valintoja.

Miten luulet että Suomi pärjäisi, jos kukaan ei uskaltaisi elää, kaikki eläisivät pitkitettyä teiniikää kuten sä?

Ei lapsia, ei pitkän tähtäimen suunnitelmia, pelkkää rilluttelua.

Miksi kuvittelet että olisin rillutellut? Olen käyttänyt ylimääräiset rahat matkailuun. No kai sitä joku voi pitää rillutteluna.

Mä olen niin stressaantunut, etten oikeastaan jaksa edes olla huolissani. Olo on ihan turta ja hälläväliä. Eikä mulla edes ole 1,5 vuoteen sähköstä huolta. Mutta kaikki tämä muu poikkeusaika ja epävarmuus sen päälle, että olen elänyt perhe h elvetissä 15 vuotta ja juuri kun aloin olla pääsemässä siitä eroon ja elämä järjestyksessä niin tuli kaikki muu. Ei vaan jaksa enää. En saa enää nukuttua, pelkkää katkonaista koiranunta, ja kun kello soi niin siirryn sohvalle ja puhkean ensimmäiseksi itkuun. :( Voimia toivotan itse kullekin, edes siihen rukoiluun.