Yliopisto-opiskelijat! Oletteko kohdanneet syrjintää tai vähättelyä professoreiden taholta?

Professori ei pitänyt graduani minään ja toi sen viimeisissä keskusteluissa esille. Loppukommentti tyyliä eipä tämä työ onnistunut oikein olleenkaan. Olipa mukava päättää opinnot siihen oletukseen, että osaamiseni on surkeaa, vaikka eihän toki pelkkä gradu siitä mitään kerro. Nykyään osaan jo hymähtää asialle, mutta silloin ei naurattanut. Tästä on toki jo vuosia aikaa. Mielestäni jos ei pidä työstä, ei sitä tarvitse suoraan sanoa. Rakentava kritiikki riittää.

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa joo. Opettaja yliopistossa töksäytti ettei olisi uskonut minun saavan niin hyvää numeroa kurssista kuin sain. Se pisti miettimään, ei tuollaista saisi sanoa. Mutta, no, olin lukenut johonkin hänen kurssin tenttiin aiemmin tosi huonosti ja varmaan siitä päätteli että olen huono oppilas. Ei hän tiennyt miten vaikea elämäntilanne minulla juuri silloin oli. Lukemisesta ei tullut mitään, ei edes uusinnassa. Kaikki muut kurssit meni hyvin. Nykyään aina mietin vaikutanko jotenkin tyhmältä. Vaikka tiedostan että se oli ehkä yksittäistapaus ja oma vika

Itselläni ehkä pahimmat tämmöiset kokemukset on lukiosta. Matematiikan opettaja oli sitä mieltä, että kirjoitan korkeintaan C:n ja olen surkea oppilas, eikä hänellä ollut mitään estoa, tai vaikeuksia tätä ihan ääneen lukion käytävillä kailottaa, vaikka ennen hänen kursseilleen siirtymistä olin saanut kymppejä ja ysejä matematiikassa. Kirjoitin helposti E:n. Samoin äidinkielenopettaja rankaisi siitä, kun olin eronnut kirkosta lukion aikana ja niihin aikoihin kirjoitin jossain lukioesseessä tästä aiheesta. Hän oli itse harras uskovainen. Arvosanat tippui yseistä ja kympeistä seiskaan. Hah!

En muistaakseni jutellut koskaan yhdenkään proffan kanssa, ainakaan niin että olisin tuonut jotain kuolemattomia hienoa ajatuksiani julki. 🤣

Ei kun juttelin sittenkin dippatyövaiheessa, työtä valvovan proffan kanssa. Käytiin yhdessä työn aloituspalaverissa yrityksessä, jonne tein työn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston opettajilla ei yleensä ole mitään pedagogista koulutusta. Ei se tietysti oikeuta kohtelemaan oppilaita huonosti, mutta selittää ehkä osittain sitä, miksi kaikki opettajat eivät tule kaikkien oppilaiden kanssa toimeen.

Tämä. Ja toisekseen se, että kova ja tiukkakin kritiikki voi olla asiallista niin kauan kun se suuntautuu ASIAAN, eli johonkin ihan konkreettiseen juttuun, mikä on selkeästi ilmaistavissa ja pielessä opiskelijan työssä. Silloin se nimenomaan on rakentavaa, ja siitä on mahdollista oppia ja kehittyä. Tämmöisen kritiikin jälkeen opiskelijalla tulisi olla täysin selvillä ja kirkkaana mielessä, mitä seuraavassa työssä voi tehdä eri tavalla, jotta se olisi parempi ja arvosana nousisi.

Nämä perustelut täälläkin, että opiskelija "ei vaan ollut lahjakas/ei panostanut riittävästi/oli liian hiljainen" eivät ole pedagogisesta näkökulmasta katsoen rakentavaa krittiikkiä yhtään ketään kohtaan eikä niissä ole selkeästi ilmaistuna se kehityskohta ja asia, jota lähdetään kehittämään ja oppimaan.

Liittyen arvosteluun. Ystäväni teki etänä (verkkokurssi) jonkun alan avoimen opintoja jonnekin Suomen yliopistoon. Hän sai esseestään arvosanaksi ykkösen tai kakkosen, ja oli kirjoittanut kurssin opettajalle, voisiko saada palautetta siitä, miksi sai niin huonon arvosanan ja mitä voisi tehdä jatkossa paremmin. Suuttui, kun opettaja oli sanonut, että hän ei valitettavasti pysty antamaan yksilöllistä palautetta, koska kurssilla oli ollut 500-600 opiskelijaa. Minä jouduin vääntämään tälle ystävälleni rautalangasta, että se opettaja ei tosiaankaan voi antaa jokaiselle palautetta pyytävälle opiskelijalle perusteluja arvosanasta, saati kehitysehdotuksia. Arviointitaulukon opiskelijat olivat saaneet. Kun olen itse yo-pedaa opiskellut ja myös jonkin verran opettanut yliopistolla, tarjouduin lukemaan ja kommentoimaan ystäväni paperia ja nimenomaan suhteessa siihen avoimessa käytettyyn arviointimatriisiin. Kävi ilmi, että ystäväni oli lukenut osan ohjeista hieman aspergermäisen kirjaimellisesti, ja osaa ei ollut ottanut huomioon ollenkaan. Lisäksi jäsentelyssä oli ongelmia ym. jne. ja kirjoitusvirheitä. Kun annoin hänelle oman arvioni hänen tekstistään sekä kehitysehdotuksia, hän sitten närkästyi minulle ja suuttui (kai sitten lähinnä itselleen, mutta purki minuun), että ei sitten, hän ei sitten vain osaa. Minä koitin kannustaa ja sanoa, että ei sitä tarvitsekaan vielä osata ja että kehittyähän sinä halusitkin. Sain osakseni tuhahtelua, eikä asiaan enää palattu. Epäilen ystäväni jättäneen nuo(kin) etäopintonsa kesken.

Tämän stoorin opetuksia: yliopistojen opettajat saattavat olla sekä opetuksen suunnittelun ja toteutuksen että opintosuoritusten arvioinnin suhteen aivan k*sessa, jolloin resursseja järkevään palautteen antamiseen ei vain ole. Verkkokurssit näyttävät tehneen tästä asiasta todella suuren ongelman. (Jatkan samana kirjoittajana vielä seuraavassa viestissä, vähän toisesta aiheesta.)

(Jatkan edellisestä viestistäni, joka käsitteli sitä, miten massaverkkokurssin opettaja ei voi antaa opiskelijoille yksilöllistä palautetta. Tämä seuraava kommenttini liittyy ihan tavallisen luento-opetuksen vetämiseen.)

Ja niin, se opettaja ei saa mitään lisäpalkkaa sen mukaan, paljonko on opiskelijoita ja niin ollen kirjallisia tehtäviä on arvioitavina. Yliopisto-opettajan palkka on niin ikään naurettavan pieni; väitelleillä enemmän, mutta HY:ssä FM-tason opettaja saa 55e/45 min eli 110e/90min luento; luentoja on 14 kappaletta 5 op:n kurssilla. Toisin sanoen täysimittaisen kurssin suunnittelun, markkinoinnin, opetusmateriaalien laatimisen ja keräämisen (Moodlen rakentaminen), opetuksen, opintosuoritusten arvostelun (yleensä essee ja luentopäiväkirja) sekä hallinnon (opiskelijoiden sähköposteihin vastaaminen, arvosanojen vieminen järjestelmiin jne.)  yhteenlaskettu palkkio on 1540 euroa.

Tilanne on tietenkin eri heillä, jotka ovat pysyvässä palkkasuhteessa yliopistoon, mutta muille tuo. Dosenttien palkat ovat sitten huomattavasti suuremmat, mutta dosentuuri vaatiikin väitöskirjan lisäksi vielä toisen julkaistun, vertaisarvioidun teoksen ym. meriittejä. Toki on jokaisen oma valinta, haluaako opettaa yliopistolla (se, pääseekö opettamaan on vielä toinen juttu), eikä tämä ole tarkoitettu marttyyritarinaksi, mutta jos ei-työsuhteessa oleva yliopisto-opettaja vaikuttaa jotenkin uupuneelta, tuo voi olla yksi syy. Ja jos kurssilla on useampi kymmenen opiskelijaa, ei opettajalla välttämättä ole resursseja antaa kovin tarkkaa yksilöllistä palautetta opiskelijalle, joko voimavarojen tai talouden suhteen. Itse kun vedin oman kurssini, halusin tehdä asiat itseni ja oman oppimiseni takia ns. viimeisen päälle, ja kirjoitin opiskelijoille kirjalliset palautteet heidän esseistään. Moni niitä kiitteli ja totesi, ettei yleensä saa keneltäkään opettajalta mitään palautetta. Olin sekä järkyttynyt että tyytyväinen, että päätin itse tehdä noin. Laskin tuolloin, että sain tuntipalkkaa noin 6-7 euroa tuon koko kurssin vetämisestä, sen verran paljon työtä se teetti; ja tosiaan puolisentoistatuhatta on aika surkea palkka opetuksesta, joka perustuu viimeisimpään kansainväliseen tutkimukseen ja joka on yliopistopedagogiikan tuoreimpien oppien mukaista (no ei ihan, kun suhtaudun yo-pedaan kriittisesti, mutta periaatteessa noin). 

Ajattelin tuoda tämän kokemukseni esille, jos se vaikka auttaisi hahmottamaan 2020-luvun yliopistomaailmaa sekä sitä, miten osa ihmisistä siellä työskentelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vierestä, kun proffa on kyseenalaistanut ääneen opiskelijan soveltuvuutta alalle. En tiedä oliko hän tarkoituksella ilkeä vai kuulostiko vain töykeältä koska ei ollut suomalainen. Enemmän olen kuitenkin nähnyt silkkaa välinpitämättömyyttä opiskelijoiden kysymyksiä kohtaan, ei vaivauduta vastaamaan kunnolla jos nyt ylipäätään edes vastataan. Omalla kohdallani on kohdeltu aina ihan asiallisesti, kun olen proffien ja muiden opettajien kanssa keskustellut. Ihan keskinkertainen opiskelija olen, en mikään kurssin priimus.

Sama, ja jos toivotaan nimenomaan keskustelua ja dialogia, on omituista ohittaa kysymyksiä, jopa kokonaisia tieteellisiä tutkimuksia ja rangaista siitä, että opiskelija on kysynyt jotain, tai kyseenalaistanut jotain. Monet proffat itse eivät kestä, eivätkä siedä minkäänlaisia eriäviä mielipiteitä, ei edes silloin kun ne on perusteltu tutkimuksilla, eivät pidä asioiden kyseenalaistamisesta ja auta armias, jos satut omalla nimelläsi johonkin palautelomakkeeseen laittamaan jotain, jonka voi tulkita muuksi kuin pelkäksi ylistämiseksi kurssia ja proffaa kohtaan, niin sehän kostetaan laskemalla arvosanaa.

Tuo on aivan kamalaa, jos/kun tuota tapahtuu, että kun palautetta nimenomaan pakotetaan antamaan ja annetaan ymmärtää, että se tulee "hyötykäyttöön" eli opetuksen parantamiseksi... että silloin sitä käytetään palautteen antanutta opiskelijaa vastaan. En kyllä voi ymmärtää, minkä takia (ja missä) palautetta pitää antaa omalla nimellään. Sen pitää ehdottomasti olla anonyymiä, juuri mainitsemistasi uhkatekijöistä johtuen.

Kyllä on naurettavaa amisten kirjoittamaa stooria täynnä tämäkin ketju!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikossa puhut professoreita, mutta varsinaisessa kysymyksessä niputat opettajat ja professorit samaan nippuun. Varmasti molemmissa ammattikunnissa on erilaisia ihmisiä, kuten kaikissa muissakin ammateissa. Tai kuten opiskelijoissa.

Osaan kuvitella, että monet nykynuoret ovat tottuneet ilmaisemaan oman mielipiteensä aina ja kaikkialla. No, akateemisessa maailmassa vallitsee tietynlainen hierarkia. Oikea paikka osoittaa tietämystään on tentti tai seminaari, jossa asiat perustellaan asianmukaisesti.

Juuri tämän hierarkian takia opiskelijat pitäisi jättää tuon ulkopuolelle, ellei ole itse töissä siellä. Moni on töissä muualla eikä jaksa "toista työpaikkaa" omine tapoineen, kun keskittyvät vain omaan elämäänsä, mikä olisi kaikille suotavaa.

Jos tulkitsin oikein, mainitsit tuossa että moni opiskelija on töissä muualla. Tuohan on juuri niin, miten ei pitäisi olla. Yliopisto-opiskelijan "työ" on yliopisto-opiskelu. Korkeintaan graduvaiheessa työharjoittelun tai muun oman alan työn tekeminen on suositeltavaa. Jep, ajattelen vanhakantaisesti. Mutta tiedän myös, miten opettajat kärsivät siitä, kun opiskelijat eivät "ehdi" opiskella määräaikana vaan pyytelevät koko ajan poikkeusjärjestelyitä omien työkiireidensä vuoksi. Ei hyvä, todellinen nou nou.

Ymmärrän pointin, mutta aika harvalla opiskelijalla on käytännössä taloudellisia mahdollisuuksia pelkästään opiskella. Lähes kaikki tarvitsevat jonkun sivuduunin ja se on nykypäivän realiteetti. Sen takia olisi toivottavaa että korkeakoulusta löytyisi tähän ymmärrystä.

Ymmärrän, mitä sanot. Olisi hyvä, jos yliopistoilla olisi näihin selkeät käytännöt ja ohjeistukset. Nyt vaikutelmani on, että tilanteesta kärsivät niin opettajat - jotka eivät saa omia opetus- ja mahdollisia tutkimusaikataulujaan pidettyä viivästyvien suoritusten vuoksi - kuin opiskelijat, jotka eivät välttämättä saa kursseja suoritettua. Toivottavasti joku taho (ylioppilaskunnat?) ovat ainakin yrittäneet kirjelmöidä tästä asiasta poliittisille tahoille. (Joo, turha toivo, mutta pakko ajatella, että joku taho voisi tehdä asialle jotain.)

Vierailija kirjoitti:

(Jatkan edellisestä viestistäni, joka käsitteli sitä, miten massaverkkokurssin opettaja ei voi antaa opiskelijoille yksilöllistä palautetta. Tämä seuraava kommenttini liittyy ihan tavallisen luento-opetuksen vetämiseen.)

Ja niin, se opettaja ei saa mitään lisäpalkkaa sen mukaan, paljonko on opiskelijoita ja niin ollen kirjallisia tehtäviä on arvioitavina. Yliopisto-opettajan palkka on niin ikään naurettavan pieni; väitelleillä enemmän, mutta HY:ssä FM-tason opettaja saa 55e/45 min eli 110e/90min luento; luentoja on 14 kappaletta 5 op:n kurssilla. Toisin sanoen täysimittaisen kurssin suunnittelun, markkinoinnin, opetusmateriaalien laatimisen ja keräämisen (Moodlen rakentaminen), opetuksen, opintosuoritusten arvostelun (yleensä essee ja luentopäiväkirja) sekä hallinnon (opiskelijoiden sähköposteihin vastaaminen, arvosanojen vieminen järjestelmiin jne.)  yhteenlaskettu palkkio on 1540 euroa.

Tilanne on tietenkin eri heillä, jotka ovat pysyvässä palkkasuhteessa yliopistoon, mutta muille tuo. Dosenttien palkat ovat sitten huomattavasti suuremmat, mutta dosentuuri vaatiikin väitöskirjan lisäksi vielä toisen julkaistun, vertaisarvioidun teoksen ym. meriittejä. Toki on jokaisen oma valinta, haluaako opettaa yliopistolla (se, pääseekö opettamaan on vielä toinen juttu), eikä tämä ole tarkoitettu marttyyritarinaksi, mutta jos ei-työsuhteessa oleva yliopisto-opettaja vaikuttaa jotenkin uupuneelta, tuo voi olla yksi syy. Ja jos kurssilla on useampi kymmenen opiskelijaa, ei opettajalla välttämättä ole resursseja antaa kovin tarkkaa yksilöllistä palautetta opiskelijalle, joko voimavarojen tai talouden suhteen. Itse kun vedin oman kurssini, halusin tehdä asiat itseni ja oman oppimiseni takia ns. viimeisen päälle, ja kirjoitin opiskelijoille kirjalliset palautteet heidän esseistään. Moni niitä kiitteli ja totesi, ettei yleensä saa keneltäkään opettajalta mitään palautetta. Olin sekä järkyttynyt että tyytyväinen, että päätin itse tehdä noin. Laskin tuolloin, että sain tuntipalkkaa noin 6-7 euroa tuon koko kurssin vetämisestä, sen verran paljon työtä se teetti; ja tosiaan puolisentoistatuhatta on aika surkea palkka opetuksesta, joka perustuu viimeisimpään kansainväliseen tutkimukseen ja joka on yliopistopedagogiikan tuoreimpien oppien mukaista (no ei ihan, kun suhtaudun yo-pedaan kriittisesti, mutta periaatteessa noin). 

Ajattelin tuoda tämän kokemukseni esille, jos se vaikka auttaisi hahmottamaan 2020-luvun yliopistomaailmaa sekä sitä, miten osa ihmisistä siellä työskentelee.

No, tuo olikin ihan vain pedagoginen ja oppimisorientoitunut näkökulma tähän aiheeseen.

Oma mielipiteeni näistä moodleista ja "oppimisalustoista" verkkokursseineen jääköön sanomatta.

Selvää vaan on se, ettei ilman asiantuntevaa sekä rakentavaa palautetta ole kenenkään mahdollista oppia ja kehittyä. Se on ihan peruskauraa, jos tutkitaan ihmisen oppimista, oli sitten kyse lapsista, tai aikuisista.

Sekin on mielenkiintoista, että nykyään kellään ei ole enää aikaa eikä resursseja tehdä mitään kunnolla eikä kenellekään oikeastaan haluttaisi maksaa palkkaa oikein mistään myöskään. Tietenkin laatu siinä kärsii.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on naurettavaa amisten kirjoittamaa stooria täynnä tämäkin ketju!

Kiitos tästä kommentistasi, se paransi uskoani amikseen ja havahdutti huomaamaan, että siellä opiskelevat/opiskelleet ihmiset sitten kuitenkin - kaikesta lokapuheesta huolimatta - osaavat sieltä päästyään kirjoittaa moitteetonta suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vierestä, kun proffa on kyseenalaistanut ääneen opiskelijan soveltuvuutta alalle. En tiedä oliko hän tarkoituksella ilkeä vai kuulostiko vain töykeältä koska ei ollut suomalainen. Enemmän olen kuitenkin nähnyt silkkaa välinpitämättömyyttä opiskelijoiden kysymyksiä kohtaan, ei vaivauduta vastaamaan kunnolla jos nyt ylipäätään edes vastataan. Omalla kohdallani on kohdeltu aina ihan asiallisesti, kun olen proffien ja muiden opettajien kanssa keskustellut. Ihan keskinkertainen opiskelija olen, en mikään kurssin priimus.

Sama, ja jos toivotaan nimenomaan keskustelua ja dialogia, on omituista ohittaa kysymyksiä, jopa kokonaisia tieteellisiä tutkimuksia ja rangaista siitä, että opiskelija on kysynyt jotain, tai kyseenalaistanut jotain. Monet proffat itse eivät kestä, eivätkä siedä minkäänlaisia eriäviä mielipiteitä, ei edes silloin kun ne on perusteltu tutkimuksilla, eivät pidä asioiden kyseenalaistamisesta ja auta armias, jos satut omalla nimelläsi johonkin palautelomakkeeseen laittamaan jotain, jonka voi tulkita muuksi kuin pelkäksi ylistämiseksi kurssia ja proffaa kohtaan, niin sehän kostetaan laskemalla arvosanaa.

Tuo on aivan kamalaa, jos/kun tuota tapahtuu, että kun palautetta nimenomaan pakotetaan antamaan ja annetaan ymmärtää, että se tulee "hyötykäyttöön" eli opetuksen parantamiseksi... että silloin sitä käytetään palautteen antanutta opiskelijaa vastaan. En kyllä voi ymmärtää, minkä takia (ja missä) palautetta pitää antaa omalla nimellään. Sen pitää ehdottomasti olla anonyymiä, juuri mainitsemistasi uhkatekijöistä johtuen.

Sanopa muuta. En enää ikinä aio antaa minkäänlaista aitoa palautetta yhtään mistään omalla nimelläni.

Koostin vieläpä palautteeni ns. hampurilaismallin mukaan ja sen kehityskohdan, jonka havaitsin pyrin ilmaisemaan täsmällisesti ja perustelemaan, miksi se ei minun mielestäni toiminut. Palaute oli pakko antaa ja se oli pakko antaa omalla nimellä. Olen yleensä 4 tai 5 oppilas. Tämä proffahan suivaantui ihan kunnolla, arvosana kurssista oli 2 ja sain häneltä sähköpostin, etten tule ikinä menestymään tulevaisuuden työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(Jatkan edellisestä viestistäni, joka käsitteli sitä, miten massaverkkokurssin opettaja ei voi antaa opiskelijoille yksilöllistä palautetta. Tämä seuraava kommenttini liittyy ihan tavallisen luento-opetuksen vetämiseen.)

Ja niin, se opettaja ei saa mitään lisäpalkkaa sen mukaan, paljonko on opiskelijoita ja niin ollen kirjallisia tehtäviä on arvioitavina. Yliopisto-opettajan palkka on niin ikään naurettavan pieni; väitelleillä enemmän, mutta HY:ssä FM-tason opettaja saa 55e/45 min eli 110e/90min luento; luentoja on 14 kappaletta 5 op:n kurssilla. Toisin sanoen täysimittaisen kurssin suunnittelun, markkinoinnin, opetusmateriaalien laatimisen ja keräämisen (Moodlen rakentaminen), opetuksen, opintosuoritusten arvostelun (yleensä essee ja luentopäiväkirja) sekä hallinnon (opiskelijoiden sähköposteihin vastaaminen, arvosanojen vieminen järjestelmiin jne.)  yhteenlaskettu palkkio on 1540 euroa.

Tilanne on tietenkin eri heillä, jotka ovat pysyvässä palkkasuhteessa yliopistoon, mutta muille tuo. Dosenttien palkat ovat sitten huomattavasti suuremmat, mutta dosentuuri vaatiikin väitöskirjan lisäksi vielä toisen julkaistun, vertaisarvioidun teoksen ym. meriittejä. Toki on jokaisen oma valinta, haluaako opettaa yliopistolla (se, pääseekö opettamaan on vielä toinen juttu), eikä tämä ole tarkoitettu marttyyritarinaksi, mutta jos ei-työsuhteessa oleva yliopisto-opettaja vaikuttaa jotenkin uupuneelta, tuo voi olla yksi syy. Ja jos kurssilla on useampi kymmenen opiskelijaa, ei opettajalla välttämättä ole resursseja antaa kovin tarkkaa yksilöllistä palautetta opiskelijalle, joko voimavarojen tai talouden suhteen. Itse kun vedin oman kurssini, halusin tehdä asiat itseni ja oman oppimiseni takia ns. viimeisen päälle, ja kirjoitin opiskelijoille kirjalliset palautteet heidän esseistään. Moni niitä kiitteli ja totesi, ettei yleensä saa keneltäkään opettajalta mitään palautetta. Olin sekä järkyttynyt että tyytyväinen, että päätin itse tehdä noin. Laskin tuolloin, että sain tuntipalkkaa noin 6-7 euroa tuon koko kurssin vetämisestä, sen verran paljon työtä se teetti; ja tosiaan puolisentoistatuhatta on aika surkea palkka opetuksesta, joka perustuu viimeisimpään kansainväliseen tutkimukseen ja joka on yliopistopedagogiikan tuoreimpien oppien mukaista (no ei ihan, kun suhtaudun yo-pedaan kriittisesti, mutta periaatteessa noin). 

Ajattelin tuoda tämän kokemukseni esille, jos se vaikka auttaisi hahmottamaan 2020-luvun yliopistomaailmaa sekä sitä, miten osa ihmisistä siellä työskentelee.

No, tuo olikin ihan vain pedagoginen ja oppimisorientoitunut näkökulma tähän aiheeseen.

Oma mielipiteeni näistä moodleista ja "oppimisalustoista" verkkokursseineen jääköön sanomatta.

Selvää vaan on se, ettei ilman asiantuntevaa sekä rakentavaa palautetta ole kenenkään mahdollista oppia ja kehittyä. Se on ihan peruskauraa, jos tutkitaan ihmisen oppimista, oli sitten kyse lapsista, tai aikuisista.

Sekin on mielenkiintoista, että nykyään kellään ei ole enää aikaa eikä resursseja tehdä mitään kunnolla eikä kenellekään oikeastaan haluttaisi maksaa palkkaa oikein mistään myöskään. Tietenkin laatu siinä kärsii.

Olen kanssasi todennäköisesti monesta asiasta samaa mieltä. Yliopistopedagogiikan kurssit olivat ihmiskuvaltaan minulle vastenmielisiä, mutta se on toinen asia. Itse en voinut enkä voi ymmärtää, miten noin 2000 vuotta vallalla ollut malli, jossa opettaja (joka tietää aiheesta) opettaa puhumalla ja mahdollisilla muilla apuvälineillä, opiskelijat kysyvät jos on tarpeen, ja sen jälkeen keskustellaan aiheesta opettajan ja opiskelijoiden kesken, voi olla nyt niin kovin väärä. Pitää olla erilaista aktiviteettia luennolle, suunniteltuja snowballeja tai mitä metodeja onkaan. "Perinteinen luento-opetus" on s**tanasta. (Vaikka sillä hyvin moni nykyisistä akateemisista on itse opiskellut ja oppinut.) Didaktiikka on aivan lapsipuolen asemassa, koko sana sanottiin yhden kerran 10 op:n yo-pedaopinnoissa.

Tiedän kollegoista, että osa ottaa nämä yo-pedan antamat ohjeet todella kirjaimellisesti ja tarkasti ja suunnittelevat opetustaan tuntitolkulla ihan vain näitä ulkoapäin tulevia tavoitteita täyttääkseen. Itse kuulun siihen koulukuntaan, että joo, kalvosulkeiset ja paperista lukeva opettaja eivät ole enää tätä päivää, mutta että tärkeintä ovat opetussisällöt ja miten opiskelijat saavat omaksuttua sekä sen olennaisen että vähän vähemmän tärkeääkin sivumausteena.

Itse tosiaan pidin palautteen antamista pedagogisesti tärkeänä osana omaa opetusta (samoin kuin nimettömien palautelomakkeiden saamisen omasta opetuksestani opiskelijoilta), ja oli surullista kuulla, että olin poikkeus ja että vakkariopettajilta opiskelijat eivät palautetta olleet saaneet. Mutta se tosiaan oli itselleni ns. ylimääräistä työtä ilman erillistä korvausta. Minä tein tuon päätöksen, mutta ymmärrän myös heitä, jotka päättävät, että mitään ylimääräistä eivät tee. He siinä fiksumpia ovat kuin minä, joka tein ilmaista työtä. Noin voisi minulle sanoa, ja sanoja olisi ihan oikeassa.

Kuten kirjoitit, mistään ei haluta enää maksaa mitään, ja aika ja resurssit ovat kaikilla kortilla. Vähän inhorealistista tämä puhe on, mutta ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vierestä, kun proffa on kyseenalaistanut ääneen opiskelijan soveltuvuutta alalle. En tiedä oliko hän tarkoituksella ilkeä vai kuulostiko vain töykeältä koska ei ollut suomalainen. Enemmän olen kuitenkin nähnyt silkkaa välinpitämättömyyttä opiskelijoiden kysymyksiä kohtaan, ei vaivauduta vastaamaan kunnolla jos nyt ylipäätään edes vastataan. Omalla kohdallani on kohdeltu aina ihan asiallisesti, kun olen proffien ja muiden opettajien kanssa keskustellut. Ihan keskinkertainen opiskelija olen, en mikään kurssin priimus.

Sama, ja jos toivotaan nimenomaan keskustelua ja dialogia, on omituista ohittaa kysymyksiä, jopa kokonaisia tieteellisiä tutkimuksia ja rangaista siitä, että opiskelija on kysynyt jotain, tai kyseenalaistanut jotain. Monet proffat itse eivät kestä, eivätkä siedä minkäänlaisia eriäviä mielipiteitä, ei edes silloin kun ne on perusteltu tutkimuksilla, eivät pidä asioiden kyseenalaistamisesta ja auta armias, jos satut omalla nimelläsi johonkin palautelomakkeeseen laittamaan jotain, jonka voi tulkita muuksi kuin pelkäksi ylistämiseksi kurssia ja proffaa kohtaan, niin sehän kostetaan laskemalla arvosanaa.

Tuo on aivan kamalaa, jos/kun tuota tapahtuu, että kun palautetta nimenomaan pakotetaan antamaan ja annetaan ymmärtää, että se tulee "hyötykäyttöön" eli opetuksen parantamiseksi... että silloin sitä käytetään palautteen antanutta opiskelijaa vastaan. En kyllä voi ymmärtää, minkä takia (ja missä) palautetta pitää antaa omalla nimellään. Sen pitää ehdottomasti olla anonyymiä, juuri mainitsemistasi uhkatekijöistä johtuen.

Sanopa muuta. En enää ikinä aio antaa minkäänlaista aitoa palautetta yhtään mistään omalla nimelläni.

Koostin vieläpä palautteeni ns. hampurilaismallin mukaan ja sen kehityskohdan, jonka havaitsin pyrin ilmaisemaan täsmällisesti ja perustelemaan, miksi se ei minun mielestäni toiminut. Palaute oli pakko antaa ja se oli pakko antaa omalla nimellä. Olen yleensä 4 tai 5 oppilas. Tämä proffahan suivaantui ihan kunnolla, arvosana kurssista oli 2 ja sain häneltä sähköpostin, etten tule ikinä menestymään tulevaisuuden työelämässä.

Tuo on aivan kamalaa. Nyt olisi minun helppo täältä huudella, että sinuna minä olisin laittanut/laittaisin tuon sähköpostin laitoksen johtajalle ja/tai tiedekuntaan menemään. Mutta asiat ovat yleensä ennemmin monimutkaisia kuin yksinkertaisia, eikä noin toimiminen edes oman oikeusturvan vuoksi olisi välttämättä loppujen lopuksi itselle edullista. Olen todella pahoillani, että jouduit tuollaisen kohteeksi.

Ilmiannoin tämän vihapuheketjun näin:

"Vihapuhetta. Aina näitä muka yliopistossa olevien yliopistoa morkkaavia ketjuja tulee tänne!"

ILMIANTAKAA!

Mitä mieltä yliopiston henkilökunnasta, joka imitoi rauhallista opiskelijaa, huutelee ja vihjailee ihan joka kerta, kun näkevät sen oppitunneilla?

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä yliopiston henkilökunnasta, joka imitoi rauhallista opiskelijaa, huutelee ja vihjailee ihan joka kerta, kun näkevät sen oppitunneilla?

Järjestävät oikein näytöksiä yhden takia yhdessä. Vaikuttaa ennalta sovitulta.

90-luvun aalku-ja keskivaiheilla ainakin kauppakorkeassa oli mitä  ihanimmat lasketatoimen proffat, oikeita herrasmiehiä. Mutta muutama geelipää assari ym jotka vetivät pari kurssi (ja päin persettä) olivat ihan vi  tun ylimielisiä osaa opiskelijoita kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä yliopiston henkilökunnasta, joka imitoi rauhallista opiskelijaa, huutelee ja vihjailee ihan joka kerta, kun näkevät sen oppitunneilla?

Järjestävät oikein näytöksiä yhden takia yhdessä. Vaikuttaa ennalta sovitulta.

Havaitseeko kukaan muu kuin opiskelija itse tuota käytöstä?

Vierailija kirjoitti:

(Jatkan edellisestä viestistäni, joka käsitteli sitä, miten massaverkkokurssin opettaja ei voi antaa opiskelijoille yksilöllistä palautetta. Tämä seuraava kommenttini liittyy ihan tavallisen luento-opetuksen vetämiseen.)

Ja niin, se opettaja ei saa mitään lisäpalkkaa sen mukaan, paljonko on opiskelijoita ja niin ollen kirjallisia tehtäviä on arvioitavina. Yliopisto-opettajan palkka on niin ikään naurettavan pieni; väitelleillä enemmän, mutta HY:ssä FM-tason opettaja saa 55e/45 min eli 110e/90min luento; luentoja on 14 kappaletta 5 op:n kurssilla. Toisin sanoen täysimittaisen kurssin suunnittelun, markkinoinnin, opetusmateriaalien laatimisen ja keräämisen (Moodlen rakentaminen), opetuksen, opintosuoritusten arvostelun (yleensä essee ja luentopäiväkirja) sekä hallinnon (opiskelijoiden sähköposteihin vastaaminen, arvosanojen vieminen järjestelmiin jne.)  yhteenlaskettu palkkio on 1540 euroa.

Tilanne on tietenkin eri heillä, jotka ovat pysyvässä palkkasuhteessa yliopistoon, mutta muille tuo. Dosenttien palkat ovat sitten huomattavasti suuremmat, mutta dosentuuri vaatiikin väitöskirjan lisäksi vielä toisen julkaistun, vertaisarvioidun teoksen ym. meriittejä. Toki on jokaisen oma valinta, haluaako opettaa yliopistolla (se, pääseekö opettamaan on vielä toinen juttu), eikä tämä ole tarkoitettu marttyyritarinaksi, mutta jos ei-työsuhteessa oleva yliopisto-opettaja vaikuttaa jotenkin uupuneelta, tuo voi olla yksi syy. Ja jos kurssilla on useampi kymmenen opiskelijaa, ei opettajalla välttämättä ole resursseja antaa kovin tarkkaa yksilöllistä palautetta opiskelijalle, joko voimavarojen tai talouden suhteen. Itse kun vedin oman kurssini, halusin tehdä asiat itseni ja oman oppimiseni takia ns. viimeisen päälle, ja kirjoitin opiskelijoille kirjalliset palautteet heidän esseistään. Moni niitä kiitteli ja totesi, ettei yleensä saa keneltäkään opettajalta mitään palautetta. Olin sekä järkyttynyt että tyytyväinen, että päätin itse tehdä noin. Laskin tuolloin, että sain tuntipalkkaa noin 6-7 euroa tuon koko kurssin vetämisestä, sen verran paljon työtä se teetti; ja tosiaan puolisentoistatuhatta on aika surkea palkka opetuksesta, joka perustuu viimeisimpään kansainväliseen tutkimukseen ja joka on yliopistopedagogiikan tuoreimpien oppien mukaista (no ei ihan, kun suhtaudun yo-pedaan kriittisesti, mutta periaatteessa noin). 

Ajattelin tuoda tämän kokemukseni esille, jos se vaikka auttaisi hahmottamaan 2020-luvun yliopistomaailmaa sekä sitä, miten osa ihmisistä siellä työskentelee.

Tällöin opettaja voisi koota edes jonkinlaista yhteenvetopalautetta siitä, millainen tuntuma oppilaiden osaamisesta ja mitä kehittämisen aiheita hänelle on noin yleisesti jäänyt kyseisestä tehtävästä/ kurssista mieleen, arvioidessaan vastauksia numeraalisesti? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä yliopiston henkilökunnasta, joka imitoi rauhallista opiskelijaa, huutelee ja vihjailee ihan joka kerta, kun näkevät sen oppitunneilla?

Järjestävät oikein näytöksiä yhden takia yhdessä. Vaikuttaa ennalta sovitulta.

Havaitseeko kukaan muu kuin opiskelija itse tuota käytöstä?

Tietysti, varsinkin, jos tietävät, mistä ne huutelut ovat saaneet alkunsa. Toistavat hänen aiemmin sanomiaan asioita eri tavoilla matkittuna.