Ihmettelen suuresti miksi ihmiset eivät enää sitoudu ja mene naimisiin?!?

Miksi kahden ihmisen rakkauteen täytyy ottaa kirkko ja valtio mukaan? Millä tavoin minun parisuhteeni ja seksielämäni heille kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:n aloituksen. Minäkin ihmettele, mikä siinä avioliitossa niin pelottaa? Sanovat, että se on vain paperinpala, jolla ei ole mitään merkitystä. No, miksi paperinpala niin pelottaa, että jotkut mieluummin vaikka katkaisevat parisuhteen kuin menevät naimisiin?

Avioliittoon menemistä pelätään, koska toinen osapuoli kyttää toisen omaisuutta.

Miksi? Sitä varten on avioehdot, jos on omaisuutta. Ja jos ei ole, niin eipä ole mitään kytättävääkään.

Tunnen niitäkin jotka eivät suostu liittoon jos avioehtoa vaaditaan. Sitä perustellaan jollain epäluottamuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi? Olen elänyt parisuhteessa 25+ vuotta ja avioliitossa, taloudellisten syiden vuoksi, 5 vuotta. En huomannut elämässä mitään eroa.

Hassuihin hattuihin pukeutuneiden pelle-noiturien tai -virkamiesten ei tarvitse hyväksyä kahden aikuisen yhteiselämää millään tavalla.

Et ymmärrä etkä kunnioita avioliiton alkuperäistä ajatusta.

Avioliitto on perinteenä ollut olemassa vuosituhansien ajan ennen Kristinuskon syntyä. Tuskin kukaan pystyy edes määrittelemään mikä on ollut avioliiton alkuperäinen tarkoitus.

Koska elämme lopun aikoja.

Olen pystynyt olemaan ilman maksullisia ja irtosuhteita ja jopa ilman seurustelua (fyyistä ja sanallista) tähän asti eli n 40 vuotta niin katson että minulla on vähän kuin  oikeus olla myös avioitumatta. Eikö se ole fyysisesti aika aseksuaalia jos rivointa mitä on tehnyt vastasukupuolisen kanssa on kolmen sekunnin halu yli 20 v sitten. K-vetoa ja p:noa toki olen harrastanut (omatoimista ja "ohjattua" ja likaisia kuvitellut mutta sen sallin itselleni kun en ole kuitenkaan a-seksuaali

Vierailija kirjoitti:

En usko avioliittoon. Kaikki liitot joita tiedän perustuu kulissiin, en kulissia halua vaan todellista elämää.

Avoliitotko sitten ovat sitä todellista elämää? Kukaan ei ole koskaan roikkunut huonossa seurustelusuhteessa yksin jäämisen pelon, taloudellisten syiden, lasten tai puhtaan mukavuudenhalun vuoksi? Ei se paperinpalan puute tarkoita, että voi noin vaan häipyä sillä sekunnilla, kun ei enää huvita olla toisen kaa.

En ihan rehellisesti aina muista, ketkä tuttavapariskunnista ovat naimissa ja ketkä eivät. Ihan siviilisäädystä riippumatta näkee onnellisen oloisia pareja ja sitten pariskuntia, joiden kohdalla miettii, että pitäisiköhän noiden erota. Ei avoliitostakaan noin vaan lähdetä, varsinkin jos on ne kuuluisat asuntolainat ja lapset.

Vierailija kirjoitti:

Koska elämme lopun aikoja.

No se! Eihän tässä enää kauaa tarvi kipristellä, jos vaikka ylöstempaus käy ja ja sattuu pääsemään siihin mukaan ja mikäli ei pääse niin soo sit vissiin siinä tapauksessa ku alkaa oottaa marttyrikuolemaa jollei tahdo pedonmerkkiä/id:tä "turvakseen" ottaa

Vierailija kirjoitti:

Miksi kahden ihmisen rakkauteen täytyy ottaa kirkko ja valtio mukaan? Millä tavoin minun parisuhteeni ja seksielämäni heille kuuluu?

Mistä sinä tuon kirkon tähän tempaisit?

Valtiolle parisuhteesi kuuluu sikäli, että jos esim. parisuhteen takia muodostat kumppanisi kanssa ruokakunnan, se vaikuttaa erinäisiin sosiaalietuuksiin, joita saatat hakea. Tämä tosin ei riipu avioliitosta.

Vierailija kirjoitti:

Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Menen naimisiin heti kun Jumala niin haluaa. Jos haluaa.

Pappi siunaa yhteisön paineen, missä siinä on Jumala? Jos yhteiselo muuttuu mahdottomaksi, missä siinä on ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi? Olen elänyt parisuhteessa 25+ vuotta ja avioliitossa, taloudellisten syiden vuoksi, 5 vuotta. En huomannut elämässä mitään eroa.

Hassuihin hattuihin pukeutuneiden pelle-noiturien tai -virkamiesten ei tarvitse hyväksyä kahden aikuisen yhteiselämää millään tavalla.

Et ymmärrä etkä kunnioita avioliiton alkuperäistä ajatusta.

Avioliitto on perinteenä ollut olemassa vuosituhansien ajan ennen Kristinuskon syntyä. Tuskin kukaan pystyy edes määrittelemään mikä on ollut avioliiton alkuperäinen tarkoitus.

MUTTA kuka asetti avioliiton alunperin ? Kenen keksintö se on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi? Olen elänyt parisuhteessa 25+ vuotta ja avioliitossa, taloudellisten syiden vuoksi, 5 vuotta. En huomannut elämässä mitään eroa.

Hassuihin hattuihin pukeutuneiden pelle-noiturien tai -virkamiesten ei tarvitse hyväksyä kahden aikuisen yhteiselämää millään tavalla.

Et ymmärrä etkä kunnioita avioliiton alkuperäistä ajatusta.

Avioliitto on perinteenä ollut olemassa vuosituhansien ajan ennen Kristinuskon syntyä.

Tämä on nimenomaan oikeaoppinen luterilainen ajatus. Siis että avioliitto on ollut olemassa "aina".

Vierailija kirjoitti:

Onko meillä nyt sitten uusi avioliittohullu palstalla? Onhan tämäkin vaihtelua entisiin...

Joku hihhuli kd aloittanut kampanjoinnin ajoissa. Tai tylsistynyt pappi.

Ei sitoutuminen paperinpalaa tarvitse vaan tahtotilan.

Naimisiinmeno ei kerro sitoutuneisuuden määrästä!

Osa menee naimisiin "koska niin kuuluu tehdä", eli eivät mieti sen kummemmin, että nyt sitoudutaan toisiimme. Tästä kertoo avioerotilastot.

Mielestäni suurinta sitoutumista on se, että ollaan yhdessä koska halutaan, siihen ei tarvita mitään papereita tai aamenia. Suurempi sitoutuminen mielestäni on yhteinen asuntolaita!

Vierailija kirjoitti:

Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Menen naimisiin heti kun Jumala niin haluaa. Jos haluaa.

Joillehi Hän on suonut naimattomuuden armolahjan niin että pystyvät elämään siivosti yksin hyppimäti seinille tai Seineen. Mutta jos siihin pystyy niin sellaiselta kai sitten ototetaan antautumista Herran palvelijaksi niin e tä käyttäisi kaiken sen elinvoiman jolla joku toinen pitää perhettään pystyssä, vaikka evankeliointiin, jotta kuluisi se tietty energia johonkin eikä siitä tulisi polttava ja kiuusaava tuhovoima

Johtuu varmasti pitkälti mm siitä että ei eletä niin vanhoillisessa maailmassa kuin esim vielä 70-90 luvuillakin.

Naiset kouluttautuvat, itsenäistyvät ja ansaitsevat elantonsa, toisin kuin ennen. He eivät ole riippuvaisia miehen tuloista.

Elämässä on niin paljon muitakin mielenkiinnon kohteita, koko maailma on avoinna. Ihmiset haluavat kokea ja nähdä muutakin kuin vaipanvaihto ja korvatulehduskierre arkea. Pariskuntana voi olla muutenkin kun avioitumalla.

Vuosikymmeniä kehitynyt yksilökeskeinen kulttuuri ja kasvatusmetodit ajaa meitä myös siihen että minäkeskeisyys vaan lisääntyy. Ihmisiltä katoaa kyky olla empaattinen ja toiset huomioiva. Tämä ei edistä parisuhde- ja perhekeskeisyyttä.

Some luo osaltaan myös valtavia paineita täydellisyydelle ja ylistää sinkkukulttuuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kahden ihmisen rakkauteen täytyy ottaa kirkko ja valtio mukaan? Millä tavoin minun parisuhteeni ja seksielämäni heille kuuluu?

Mistä sinä tuon kirkon tähän tempaisit?

Valtiolle parisuhteesi kuuluu sikäli, että jos esim. parisuhteen takia muodostat kumppanisi kanssa ruokakunnan, se vaikuttaa erinäisiin sosiaalietuuksiin, joita saatat hakea. Tämä tosin ei riipu avioliitosta.

Eiköhän Suomessa solmituista avioliitoista vielä toistaiseksi enemmistö tapahtu kirkossa. Tai ainakin huomattavan suuri osa.

Sen lisäksi on historialliset syyt. Kirkko on ollut merkittävässä roolissa avioliitto instituution historiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi? Olen elänyt parisuhteessa 25+ vuotta ja avioliitossa, taloudellisten syiden vuoksi, 5 vuotta. En huomannut elämässä mitään eroa.

Hassuihin hattuihin pukeutuneiden pelle-noiturien tai -virkamiesten ei tarvitse hyväksyä kahden aikuisen yhteiselämää millään tavalla.

Et ymmärrä etkä kunnioita avioliiton alkuperäistä ajatusta.

Avioliitto on perinteenä ollut olemassa vuosituhansien ajan ennen Kristinuskon syntyä. Tuskin kukaan pystyy edes määrittelemään mikä on ollut avioliiton alkuperäinen tarkoitus.

Höpö höpö. Nimenomaan kristinusko "keksi" avioliiton säädelläkseen ihmisten seksuaalisuutta ja alistaakseen naiset miesten omaisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Naimisiinmeno ei kerro sitoutuneisuuden määrästä!

Osa menee naimisiin "koska niin kuuluu tehdä", eli eivät mieti sen kummemmin, että nyt sitoudutaan toisiimme. Tästä kertoo avioerotilastot.

Mielestäni suurinta sitoutumista on se, että ollaan yhdessä koska halutaan, siihen ei tarvita mitään papereita tai aamenia. Suurempi sitoutuminen mielestäni on yhteinen asuntolaita!

Tämä. Matti Nykänen meni ensimmäisen kerran naimisiin samana päivänä kuin minä. Virallinen ero tuli kahdessa vuodessa oma avioliitto taas on kestänyt tämän 33 vuotta onnellisesti.

Avioliitossa on niin iso taloudellinen riski ja se maksaa. Käytännössä siinä rahoitetaan vain juristeja. Avioehto ja mahdollinen ero avioehdon kanssakin on helvetillinen homma ja kokonaan ei omaisuuttaan pysty suojaamaan avioehdollakaan. On aivan järjetöntä yhdistää raha-asioitaan toisen kanssa ja jos on lapsia niin sitä suuremmalla syyllä, ei halua tuhlata omaisuuttaan avioerojuristeille, vaan antaa saman summan mieluummin omille lapsilleen.

Asun rikkaiden alueella. Täällä vain aniharva in mennyt tästä syystä naimisiin. Nekin, jotka ovat menneet pitävät omat sukunimensä, koska ero on erittäin todennäköinen, ellei lähes varma asia.