^^ MARRASKUISTEN -05 EKA TAAPEROVIIKKO ^^

Tässä pinossa moni onkin jutellut lasten kirjoista, kuinka lapset tykkää niitä katsella ja osasipa jotkut jo näytellä niistä kuviakin. Wautsi! =)



Meidän poika taas ei kirjoista välitä. Tai tykkää hän niitä pyöritellä käsissään, käännellä ja väännellä ja syödä. Esim. äitiyspakkauksen kirja on hirveessä kunnossa kun joka sivua on jyrsitty niin paljon, tuon kirjan kanssa lapsi on touhunnut paljon, välillä kirja on saanut pojan kovasti raivostumaankin. Mutta ei hän niistä sillä tavalla välitä, että katselisi kuvia.



Poika ei myöskään viihdy sylissä kuin todella harvoin. Lohtua ja läheisyyttä hakee sitten tulemalla paidan helmaan roikkumaan ja painautuu vasten, pistän peukun suuhun ja on siinä hetken ja sitten taas menoksi. Juuri tämän vuoksi kirjojen yhdessä katseleminen on ollut vaikeaa.



Tässä ketjussa positiivisesti järkytyin joidenkin muksujen taidoista ja väistämättä aloin miettiä, pitäisikö meidänkin pojan osata jo jotain sellaista. Otin kaapista muutamia uusia kuvakirjoja esille, mutta eihän siitä mitään tullut. Poika alkoi heti rimpuilla sylistä pois ja raivostui kun ei saanut vain vispata kirjalla. Kuvat ei kiinnosta pätkääkään. En myöskään koskaan ole varsinaisesti huomannut että lapsi tunnistaisi lelujaan nimeltä, siis jos sanoisin että " missä pallo?" niin ei kyllä tiedä...



Nyt itkettää:´(



Kirjat ovat sekä minulle että miehelleni todella tärkeitä ja pidämme niitä erittäin kehittävinä lapsille ja haluamme tukea lastamme kirjojen maailmaan tv:n ja videopelien sijaan. Tämä oli varmasti myös poikamme kuolleen mummin toive (hän rakasti kirjoja suuresti). Moni sukulainen onkin aina sanonut, että ostakaa pojalle paljon kirjoja ja viekää kirjastoon, niin mummikin tekisi jos eläisi. Ja nytkö meidän muksua ei sitten kirjat kiinnostakaan=( Ennemmin hän ottaa leikkiauton ja hakkaa sillä ikkunaa vimmatusti. Voi itku.



Koko homma sai taas adhd/autismi-epäilyt villiintymään päässäni. Tästä asiasta on tullut mulle jo päähänpinttymä pahemman kerran. Miksie lapsi viihdy sylissä yhtään? Muutenkin päivä ollut ihan kamala. Poika heräsi klo 05 jälkeen, nukkui aamupäivällä vain tunnin. Ulkona meillä kyllä oli mukavaa, kun työnsin häntä lumikolalla ja tehtiin pitkä vaunulenkki. Sisällä iltapäivä oli pelkkää itkua, mikään ei kelvannut, nyt nukahti onneksi.



Uunissa kohoaa minttusuklaakrokantti-kakku. Illalla otan siitä kyllä oikein ison palasen, jospa tulisin paremmalle mielelle!



Kiitos kaikille että ootte olemassa tämmöisinä kurjinakin hetkinä. On edes joku paikka jonne purkaa tuntemuksia.



Nyt katsomaan onko kaakku jo palanut....



Manna

Oliko niin, että olit itse päivähoitoalalla? Olen itse työskennellyt erityislasten kanssa, kanssa arvaa vaan monta kertaa olen miettinyt adhd/autismi piirteitä, onko niitä pojassani. Varsinkin kun poikani on hyvin meneväinen, viihtyy kyllä välillä sylissä ja keskittyy touhuihin, mutta esim. tällä hetkellä lempi puuhaa pyöritellä rattaiden pyöriä.

Hoitolapseni taas on täysin toista maata, aivan vastakohta poikaani. Kun kävi kavereita kylässä, niin toinen sanoi, että hänen sisarusten lapset on aivan samanlaisia kun poikani on, että ei mitään hätää :)



Kai näitä asioista miettii kun on nähnyt niin paljon, samalla miettii myös miten puhe kehittyy, tuleeko siinä ongelmia tms.



Eiköhän nämä meidän pojat ole vaan sellaisia pieniä tutkimusmatkailijoita, kaikki vaan on niin mielenkiintoista juuri nyt :)



Kirjottele lisää jos haluat vaihtaa ajatuksia!

Jep, kyllä vain työskentelen erityislasten parissa. Olen koulutukseltani sosionomi (lisäksi esiopettajan ja erkkapedan lisäopintoja yliopistossa), työskentelen erityisopetuksessa ja vastaan erityislasten päivähoidosta. Ihana, haastava ja niin rakas työ siellä odottaa minua 2kk kuluttua... (vähän kyllä hirvittääkin)



Ja jo raskausaikana sain todeta, että tieto todella lisää tuskaa. Ajatus terveestä lapsesta tuntui ihan mahdottoman epätodennäköiseltä, minun arkeeni ja maailmaanihan kuului kymmeniä erityislapsia ja-nuoria sen n.40h viikossa, ehkäpä töistä kotiin tullessa näin joskus ohi mennen pari tervettäkin naapurin lasta. Hieman kärjistettynä. Siis se mikä ehkä muille ihmisille on harvinaista oli minulle työni kautta arkea ja terveiden lasten kanssa oleminen sen sijaan harvinaista. Maailmassani kaikki oli enemmän tai vähemmän päälaellaan.



Ihana kuulla, että joku toinenkin vatvoo näitä asioita päässään.



Manna

jeps, tieto lisää tuskaa. Nyt jo pohdin sitä, kun on yhden terveen lapsen saanut, niin seuraavassa täytyy sitten olla jotain häikkää. Hassuja ajatuksia sitä todella vatvoo. Ja se kuinka monta kertaa raskausaikana itkin sitä onko poika terve vai ei.



Vaikka sitten toisaalta ajattelen, että jos joskus todettaisi jotain häikkää lapsesssa, niin ottaisin sen sitten varmaan " kevyemmin" vastaan kuin joku toinen, koska olisi jo tietoa asiasta tai siitä miten hyvin esim. erityislapset tänä päivänä hoidetaan.



Nyt sohvalle kun mukulat nukkuu!

Onko liberolta tullu postia aikoihin?

Meille ei ainakaan. Merkkejäkin ois vino pino.



Mannalle myös laitan samalla pari lohtu riviä :)

Lapset kehittyy aivan omaan tahtiin. Toiset lapset on seikkailunhaluisempia ja rohkeampia kuin toiset. Perttu on aika rauhallinen tapaus, isäänsä on poika tullut, kun taas meidän perheen naiset on enempi rämäpäitä :)



Meilläkin kirjoja on hyllyssä vinot pinot ja kirjastoa käytetään ahkeraan.

Ja varmasti ne jossakin vaiheessa alkavat pieniä miehiä jossain vaiheessa

kiinnostamaan. Ei Perttukaan kovin kauaan jaksa olla kiinnostunu.



Monesti tytöt kiinostuvat piirtelyistä ym aikaisemmin kuin pojat.



Fannyn kanssa välillä takkuilee, kun hän haluaisi jo kovasti osata lukea kirjoittaa ja mennä kouluun. Ja kun vielä kolme pitkää vuotta pitää odottaa ennen kuin eskarin ovet aukeaa.



Keittiön kimppuun lähtee Hilda

Meillä luetaan jatkuvasti (paha tapa, mutta myös ruokapöydässä). Vanhempi on aina ollut kiinnostunut kirjoista ja jaksanut istua paikoillaan hievahtamatta pitkiäkin aikoja vain kuunnellen satuja. Nytkin 3 vuotiaana keskittyy aku ankkoihin tiukasti, vaikkei osaa lukea eikä muutoinkaan niistä vielä ymmärrä. Tyttelimme taas heittää kirjat seinään ja jatkaa toisiin touhuihin, on enempi toiminnan tyttö.



Kovin on erilaisia lapsien temperementit! Lohdutukseksi kuitenkin, että samanikäinen serkkutyttö(3 v) jaksaa nyt vasta ensimmäistä kertaa keskittyä satuihin. Mutta hänpä onkin ollut aina liikunnallisesti oikein taitava, tanssii ja kiipeilee hienosti. Meidän tytössä taitaa olla sama vika, musiikki ja liikunta saa hyvälle tuulelle ja ominta aluetta. Voi olla, että kirjat löytyy sitten myöhemmin.



Ei meilläkään vielä osoiteta kirjasta mitään muuta kuin ka-ka kaikesta. Mutta kehitys käy niin eri aikaan kaikilla, ettei kannata huolestua. Siskoni lapsista ensimmäinen puhui pitkiä lauseita 2v, toinen samassa iässä sanoi vain ättä ja bää. Mutta ihan yhtä fiksuja ovat, erilaisia vain!



Synnytys oli kyllä hurjinta mitä ikinä voi kokea. Toivottavasti Manna löydät apua pelkoihin, vaikka kuntasi neuvolantädiltä!

Tieto lisää tuskaa, kyllä! Kaikkien tuttujen hurjat kertomukset ja tieto mitä voi sattua oli kamalaa. Sitten vain ajatteli, että isäni on syntynyt saunassa ja äiti kamarissa, sairaalassa on sentään hyvät lääkärit. Lopulta raskaus(hormoonit) valmisti mielenkin synnytykseen ja kaikki menikin paljon paremmin kuin ekalla kerralla. Mutta itku tulee heti, kun kuulee, että joku tuttu on synnytämässä.



Nyt täytyykin alkaa perunoita kuorimaan.

Ulkona mahtava lumisade!

ei meilläkään tyttö välitä kirjoista sen enempää kuin miltä ne maistuu :) jos yritän lukea niin ottaa kirjan pois ja heittää menemään. on tullut isäänsä, koko ajan pitää vaan touhottaa. eikä meilläkään osata mitään osoitella mutta en ole kyllä kovin aktiivisesti opettanutkaan...

Kuulkaas likat, nyt en ehdi muuta kirjuuttamaan kuin, että tein juuri positiivisen raskaustestin :) Jos kaikki menee hyvin, meillä on laskettuaika 070707! Ihanaa, jännää, mahtavaa, hurjaa ja kaikkea siltä väliltä.





Noema onnesta sykeröllä!

Tässähän iskee kohta vauvakuume itsellekin :) Voi mikä iloinen illan piristys!

Onnittelut Noema plussasta!

Joko kuukausi meni muka??? kun tuntuu että siitä ei ole kuin hetki kun teit sen negan??



Meille ei kuulu ihmeitä. Kuukauden kestonuhan johdosta huomenna mennään lääkäriin. Hieman seistään tuetta ja taputetaan sitten innoissaan.



Äläs nyt Noeman rehki sen remontin kanssa vaan anna muitten tehdä raskaat hommat.



Mun kaveri sai muuten tänä aamuna tytön tylleröisen! On se jännä kun tuntuu että marrasporukoissa kirjoittelee enemmän poikien äidit kuin tyttöjen mutta mun lähipiirissä kaikki ovat saaneet nyt tyttöjä :) Jouluna saa ostaa omien tyttöjen lisäksi lahjat seittemälle muulle tytölle. Ihan kiva mut ois joskus kiva perehtyy noihin spiderman juttuihin yms. No toistaiseksi minä olen ainoa joka on ilmoittanut lapsiluvun olevan täynnä, eli eihän sitä koskaan tiedä.



Nyt antaa likoille iltapalaa ja nukkumahommeleihin!

Noemalle isosti onnea plussasta! Mahtava juttu kertakaikkiaan! Toivottavasti kaikki menee hienosti alusta loppuun saakka! Lämpimiä onnittelurutistuksia! :-)

ensimmäinen visiitti tänne taaperopuolelle. meidän poitsu jo seisoo ihan ite wautsi wau..muutoin kaikki ennallaan.



NOEMAlle suuren suuret onnitteluhalit ja toivotaan että kaikki menee hyvin!!!! arvatkaa naiset mitä myös minä olen tehnyt tänään positiivisen raskaustestin, meille salamatkusjan oletettu saapumisaika on 10.7.07.



hauska sattuma NOEMA mutta teidän onni on syntynyt minun syntymäpäivänä ja nyt mennään näin samoilla odostuslinjoilla :))

nyt ei enempää ehi pakko lähteä lumitöihin :((

onnea teille hurjan paljon, tamatua onnittelinkin jo tuolla heinäkuisten toivepinossa, toivottavasti saisin seurata teitä sinne, mutta vielä on liian aikaista sanoa yhtään mitään kun juuri pääsin edellisistä menkoista eroon.



kävin tekemässä vähän lumitöitä, kyllä on paita märkänä mutta johtunee tuosta sateesta joka vedeksi muuttui :(



tyttö otti tänään jo reippaammin askeleita, taitaa kohta lähteä tosissaan kävelemään!

Siis ihanaa, AIVAN MIELETÖNTÄ! Kuinka upeaa että tamatu kanssa plussasit :))))

Pääsette liittymään noeman kanssa kimpassa heinäkuun odottajiin. Voi että. Siis eeeeeen oo kade eeeeeen...........kait. Sniiifk, on toi odotusaikakin kaikkine kauheuksineen kuiteskin niin ihanaa.



Kaikki peukut ja varpaat pystyyn kaikkien uudelleen odottavien puolesta. Nyt oon kyllä ihan täpinöissäni.



Muistakaa nyt kertoa tässä marraspuolellakin teijän masukeista jatkossakin. Uskonpa että aika moni elää hengessä mukana täällä näin nettiystävänä :)



Ja kittykatti jos olet kuulolla niin tuu vähän tsemppaa näitä vasta-alkajia välillä. Kittykattilla viikot jo muistaakseni niin pitkällä että se pahin huonovointisuus toivottavasti jo takanapäin. Ja ois kiva kuulla Topin kuulimisia kanssa!



Nyt öitä! Koetan palata huomenna kertomaan mitä lääkärisetä meille sanoi.

Noema ja Tamatu voi kuinka ihania uutisia teillä oli kerrottavana! :) Kauheesti paljon onnitteluhaleja plussasta ja ihanaa odotusaikaa. Niinkuin tiituliitu kirjoitti on se vaan ihanaa se odotus kaikista kolotuksistaan ja vaivoistaan huolimatta!



Ja että samana päivänä vielä kaksi plussannutta! Mä en malta pysyä tässä penkissä :D Uijuijui uskaltaiskohan sitä kohta alkaa jo itsekin haaveilemaan tahi jopa yrittelemään toista lapsukaista, mua joteskin kauheesti jännittää uuden lapsen tekeminen, mutta näistä uutisista hiipii kyllä mielensopukoihin pientä vauvakuumetta. :) Ihanaa kun tulitte kertomaan nämä uutiset meille, tulinpas hyvälle tuulelle teidän puolestanne! :)



Hymysuinen Gerda

Meitähän alkaakin tänne jo kertyä, siis meitä " raskautuneita" . On kyllä ihanaa saada lapset pienellä ikäerolla! Varmasti tulee olemaan rankkaakin, mutta lapset ovat pieniä vain niin pienen hetken..



Manna, tunsin kirjoituksesi synnytyksestä kovin läheiseksi. Itsellä päätyi synnytys 20 tunnin jälkeen hätäsektioon. Sektio meni kyllä hyvin ja tehtiin spinaalipuudutuksella, mutta oli kuitenkin kaikkea muuta kuin olin synnytykseltä odottanut. Odotusaikana luin kovasti aiheeseen liittyviä kirjoja ja lehtiä, en kuitenkaan yhtäkään juttua sektiosta, eihän sen pitänyt minuun liittyä. Olin aina kuvitellut että meidän perheen ensihetket kokisimme kaikki yhdessä, minä, mieheni ja ihana oma vauva. Kuitenkin kun synnytys päättyi leikaussaliin ja ympärillä oli vain paljon outoja ihmisiä enkä saanut pideltyä lastani moneen tuntiin, tämä tuntui pahalta.



Aika on kullannut muistot, myönnetään, kuitenkin nyt kun toinen raskaus on menossa, on tämä synnytys usein mielessä. Olisi ihana saada purkaa ja vatvoa asia kunnolla loppuun, ennen kuin on jo kohdalla uusi synnytys.



Jeps, että tämmöistä vielä näin ilta myöhään. Täällä on ihan hirveä lumimyrsky, mahtaako huomenna päästä ovesta ulos ollenkaan!



Hyviä öitä ja kauniita unia kaikille :)

Kylläpäs nyt tuleekin hyviä uutisia samalle päivälle. Tamatulle myös erittäin lämpimät onnittelut uudesta raskaudesta! :-) Hauskoja sattumia teillä Noeman kanssa. Pysykäähän Tamatu ja Noema vielä myös täällä meidän seurana, vaikka varmaan myös sinne odotuspuolelle kirjuuttelette. Tarvii kai käydä sielläkin vähän vakoilemassa. ;-)



Vieläkö löytyy kolmaskin plussannut tälle päivälle? Eikös se niin mene että ei kahta ilman kolmatta... :-)

Mahtavaa=)



Manna

Aivan loistavan ihania uutisia täällä!!!

Noemalle ja Tamatulle lämpimät Onnen toivotukset Pikkiriikkisistä masuasukeista :)

On kyllä ihana juttu :) Minäkin ihan täpinöissä olen. =D Ja todellakin ette kai vaan meitä jätä?



Nyt kutomuksen pariin.

Olin ahkera ja leivoin pullaa :)



Hyvät yöt koko poppoolle!



Hilda, erittäin iloisena teidän puolestanne :)

Missään nimessä en ole teitä jättämässä, joudutte kärsimään mun odotuksesta, tokkopa edes osotuspinoihin eksyn, kun olen näin kivan porukan löytänyt!



Tämä päivä on mennyt ihmetellessä ja nyt painunkin pehkuihin, huomisiin hanit :)



Noema