Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu kuin muut vanhemmat ei tykkäisi minusta
16.09.2022 |
Tunnistaako kukaan tällaista tilannetta? Osaisiko sanoa mikä tässä voi olla syynä? Minusta siis tuntuu, että muut vanhemmat ei pidä minusta. Minulla on neljävuotias lapsi, enkä saa oikein ystävystyttyä kenenkään toisten lasten vanhemman kanssa. Yritän jutella mukavia, kysellä kohteliaasti kuulumisia jne, mutta en saa mitään vastakaikua, ainoastaan etäisyyttä kuin vinkkinä, että kanssani ei haluta jutella.
Tämä ei johdu ainakaan siitä, että jauhaisin omasta lapsestani, sillä en tee niin. En myöskään jätä puuttumatta oman lapseni tekosiin, jos hän kohtelisi muita huonosti. Tosin ei kohtele, koska alusta saakka olen kasvattanut niin, että muille pitää olla mukava. Ujo lapseni on kyllä, mutta eikös lapset monesti ole.
Olen työelämässä ja muutenkin ihan pidetty ihminen, enkä ole muissa ympyröissä kuin näissä lapsikuvioissa kohdannut tätä, että minusta ei pidettäisi eikä kanssani haluttaisi jutella. Hämmentää siksi tämä.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että se ei johdu sinusta. Monet ovat ruuhkavuosiensa keskellä niin uupuneita, etteivät jaksa olla sosiaalisia ja ystävystyä.
No miten ihmeessä sitten verkostoidutaan muiden vanhempien kanssa? En tällä hetkellä tunne ketään, jolla olisi alle 10-vuotiaita lapsia. Moikkatuttuja on, mutta ei sen lähempiä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pohtinut onko tällaisissa vanhempien (käytännössä äitien) keskinäisissä tutustumisissa jokin sellainen sosiaalinen koodi, jota en vain tiedä enkä tajua ja jos tämä on siksi tällaista. Ap
Se on sellainen kultti juttu. Paha sanoa mistä se ihan tarkalleen johtuu, mutta joku vanhemmuuden pyhä doktriini sulla on hukassa.
-Onko vaatteet oikeaa merkkiä (esim gugguu) ja suositusten mukaiset?
- Kasvatatko lapsia varmasti suositusten mukaisesti. Tämä on siitä kinkkinen, että ihan lahkosta riippuu mikä se oikea tapa on. Toisten mielestä komentaminen on väärin, toiset vaatii komentamista tietyllä ääneen painolla jne
-olet voinut olla kiinnostunut liikaa tai liian vähän
-puhut lapsestasi liikaa tai liian vähän
En ole itsekään muiden äitien kanssa verkostoitunut (olen myös pidetty ihminen) koska muut äidit tekevät äitiydestä usein ihme suorittamista, jossa naurettavat asiat nousee kynnyskysymyksiksi. Ja tuollaista kuvailemaasi se kanssakäyminen oli. Ihan kuin olisin spitaalinen tms.
Mulla on muutama äitikaveri lasten harrastuksista. Siinä se. Lapsia on 3, kaksi vanhinta jo koulussa.
Minä olen sosiaalinen, mutta en silti ole koskaan hingunnut mihinkään mammakerhoihin, päinvastoin. Kohtelias ja ystävällinen olen, mutta thay's it.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sosiaalinen, mutta en silti ole koskaan hingunnut mihinkään mammakerhoihin, päinvastoin. Kohtelias ja ystävällinen olen, mutta thay's it.
No en minäkään mammakerhoihin hingu, mutta lapsen vuoksi voisi olla hyvä tutustua muiden lasten vanhempiin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaista vuorovaikutusta ap odottaisit tällaisissa tilanteissa? Miten ajattelet, että nää "normaalisti" menee?
THL:n Helve sanoo tänään Hesarissa, että muiden vanhempien kanssa pitää verkostoitua, joten nyt ap verkostoitumaan äkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaista vuorovaikutusta ap odottaisit tällaisissa tilanteissa? Miten ajattelet, että nää "normaalisti" menee?
No jotain vähän vastaavaa kuin työpaikoilla. Ystävällistä jutustelua, kuulumisten vaihtoa, välillä jostain ajankohtaisesta lapsiin jotenkin liittyvästä aiheesta keskustelua. Ja sitten kuin näin on tutustuttu, niin voisi yhdessä lasten kanssa käydä jossain, vaikka eläinmuseossa tai jätskillä tai vaikka lastenelokuvissa, miksei joskus kyläilläkin, jotta lapset saisi leikkiä yhdessä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista vuorovaikutusta ap odottaisit tällaisissa tilanteissa? Miten ajattelet, että nää "normaalisti" menee?
No jotain vähän vastaavaa kuin työpaikoilla. Ystävällistä jutustelua, kuulumisten vaihtoa, välillä jostain ajankohtaisesta lapsiin jotenkin liittyvästä aiheesta keskustelua. Ja sitten kuin näin on tutustuttu, niin voisi yhdessä lasten kanssa käydä jossain, vaikka eläinmuseossa tai jätskillä tai vaikka lastenelokuvissa, miksei joskus kyläilläkin, jotta lapset saisi leikkiä yhdessä. Ap
Millaisissa tilanteissa siis tapaat näitä muita vanhempia? Leikkipuistossa, vanhempainillassa, kentän laidalla harrastuksissa? Tapaatko samoja ihmisiä usein?
Mietin vaan itse, että kun käyn pienen muksun kanssa tuossa leikkipuistossa, niin kyllähän siellä jutustellaan, mutta on se jotenkin ihan selvää kaikille, että kysymys on lähinnä kohteliaisuudesta, ei kukaan ole kiinnostunut tutustumaan enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on sellainen kultti juttu. Paha sanoa mistä se ihan tarkalleen johtuu, mutta joku vanhemmuuden pyhä doktriini sulla on hukassa.
-Onko vaatteet oikeaa merkkiä (esim gugguu) ja suositusten mukaiset?
- Kasvatatko lapsia varmasti suositusten mukaisesti. Tämä on siitä kinkkinen, että ihan lahkosta riippuu mikä se oikea tapa on. Toisten mielestä komentaminen on väärin, toiset vaatii komentamista tietyllä ääneen painolla jne
-olet voinut olla kiinnostunut liikaa tai liian vähän
-puhut lapsestasi liikaa tai liian vähänEn ole itsekään muiden äitien kanssa verkostoitunut (olen myös pidetty ihminen) koska muut äidit tekevät äitiydestä usein ihme suorittamista, jossa naurettavat asiat nousee kynnyskysymyksiksi. Ja tuollaista kuvailemaasi se kanssakäyminen oli. Ihan kuin olisin spitaalinen tms.
Mulla on muutama äitikaveri lasten harrastuksista. Siinä se. Lapsia on 3, kaksi vanhinta jo koulussa.
Muut äidit, siis kaikki muut paitsi sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista vuorovaikutusta ap odottaisit tällaisissa tilanteissa? Miten ajattelet, että nää "normaalisti" menee?
No jotain vähän vastaavaa kuin työpaikoilla. Ystävällistä jutustelua, kuulumisten vaihtoa, välillä jostain ajankohtaisesta lapsiin jotenkin liittyvästä aiheesta keskustelua. Ja sitten kuin näin on tutustuttu, niin voisi yhdessä lasten kanssa käydä jossain, vaikka eläinmuseossa tai jätskillä tai vaikka lastenelokuvissa, miksei joskus kyläilläkin, jotta lapset saisi leikkiä yhdessä. Ap
Millaisissa tilanteissa siis tapaat näitä muita vanhempia? Leikkipuistossa, vanhempainillassa, kentän laidalla harrastuksissa? Tapaatko samoja ihmisiä usein?
Mietin vaan itse, että kun käyn pienen muksun kanssa tuossa leikkipuistossa, niin kyllähän siellä jutustellaan, mutta on se jotenkin ihan selvää kaikille, että kysymys on lähinnä kohteliaisuudesta, ei kukaan ole kiinnostunut tutustumaan enempää.
Leikkipuistosta minäkin ajattelen noin. Mutta tarkoitin enemmän niitä, jotka on moikkatuttuja, kun usein jossain törmätään, eli lähitaloissa asuvat, päiväkodin muut vanhemmat, muskari vaikkapa (tosin enää ei siellä käydä, mutta ennen käytiin). Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset on kuormittuneita ja kiireisiä. Eivät vain kaipaa uusia kavereita. Itse olen tällainen. En välttämättä halua ystävystyä lasteni äitien kanssa. Minulle riittää yksi äiti-ystävä ihan hyvin ja häntäkin tapaan liian harvoin, koska en vaan arjessa jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista vuorovaikutusta ap odottaisit tällaisissa tilanteissa? Miten ajattelet, että nää "normaalisti" menee?
No jotain vähän vastaavaa kuin työpaikoilla. Ystävällistä jutustelua, kuulumisten vaihtoa, välillä jostain ajankohtaisesta lapsiin jotenkin liittyvästä aiheesta keskustelua. Ja sitten kuin näin on tutustuttu, niin voisi yhdessä lasten kanssa käydä jossain, vaikka eläinmuseossa tai jätskillä tai vaikka lastenelokuvissa, miksei joskus kyläilläkin, jotta lapset saisi leikkiä yhdessä. Ap
Millaisissa tilanteissa siis tapaat näitä muita vanhempia? Leikkipuistossa, vanhempainillassa, kentän laidalla harrastuksissa? Tapaatko samoja ihmisiä usein?
Mietin vaan itse, että kun käyn pienen muksun kanssa tuossa leikkipuistossa, niin kyllähän siellä jutustellaan, mutta on se jotenkin ihan selvää kaikille, että kysymys on lähinnä kohteliaisuudesta, ei kukaan ole kiinnostunut tutustumaan enempää.
Tämä. Lasten harrastuksissa on helppo tutustua muihin vanhempiin. Tai mun ainakin on ollut helppo tutustua. Ihan siis joku kerran viikossa kevyt juttu riittää.
Vanhemmat jää usein sinne harjoituspaikalle odottamaan, koska ne pienten harjoitukset on niin lyhyet. Siinä ehtii jutella hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sellainen kultti juttu. Paha sanoa mistä se ihan tarkalleen johtuu, mutta joku vanhemmuuden pyhä doktriini sulla on hukassa.
-Onko vaatteet oikeaa merkkiä (esim gugguu) ja suositusten mukaiset?
- Kasvatatko lapsia varmasti suositusten mukaisesti. Tämä on siitä kinkkinen, että ihan lahkosta riippuu mikä se oikea tapa on. Toisten mielestä komentaminen on väärin, toiset vaatii komentamista tietyllä ääneen painolla jne
-olet voinut olla kiinnostunut liikaa tai liian vähän
-puhut lapsestasi liikaa tai liian vähänEn ole itsekään muiden äitien kanssa verkostoitunut (olen myös pidetty ihminen) koska muut äidit tekevät äitiydestä usein ihme suorittamista, jossa naurettavat asiat nousee kynnyskysymyksiksi. Ja tuollaista kuvailemaasi se kanssakäyminen oli. Ihan kuin olisin spitaalinen tms.
Mulla on muutama äitikaveri lasten harrastuksista. Siinä se. Lapsia on 3, kaksi vanhinta jo koulussa.
Muut äidit, siis kaikki muut paitsi sinä?
Joo juuri niin. Ei suinkaan esim suuri osa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sosiaalinen, mutta en silti ole koskaan hingunnut mihinkään mammakerhoihin, päinvastoin. Kohtelias ja ystävällinen olen, mutta thay's it.
No en minäkään mammakerhoihin hingu, mutta lapsen vuoksi voisi olla hyvä tutustua muiden lasten vanhempiin. Ap
No siltä se vaikuttaa, kun haluat nimenomaan viettää aikaa näiden muiden vanhempien kanssa. Minä voin tutustua jossain määrin lasteni kavereiden vanhempiin, mutta en halua erityisemmin ystävystyä. Ellei se tule täysin luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista vuorovaikutusta ap odottaisit tällaisissa tilanteissa? Miten ajattelet, että nää "normaalisti" menee?
No jotain vähän vastaavaa kuin työpaikoilla. Ystävällistä jutustelua, kuulumisten vaihtoa, välillä jostain ajankohtaisesta lapsiin jotenkin liittyvästä aiheesta keskustelua. Ja sitten kuin näin on tutustuttu, niin voisi yhdessä lasten kanssa käydä jossain, vaikka eläinmuseossa tai jätskillä tai vaikka lastenelokuvissa, miksei joskus kyläilläkin, jotta lapset saisi leikkiä yhdessä. Ap
Millaisissa tilanteissa siis tapaat näitä muita vanhempia? Leikkipuistossa, vanhempainillassa, kentän laidalla harrastuksissa? Tapaatko samoja ihmisiä usein?
Mietin vaan itse, että kun käyn pienen muksun kanssa tuossa leikkipuistossa, niin kyllähän siellä jutustellaan, mutta on se jotenkin ihan selvää kaikille, että kysymys on lähinnä kohteliaisuudesta, ei kukaan ole kiinnostunut tutustumaan enempää.
Leikkipuistosta minäkin ajattelen noin. Mutta tarkoitin enemmän niitä, jotka on moikkatuttuja, kun usein jossain törmätään, eli lähitaloissa asuvat, päiväkodin muut vanhemmat, muskari vaikkapa (tosin enää ei siellä käydä, mutta ennen käytiin). Ap
Ihmiset ei oo kiinnostuneita ystävystymään tolla tavalla. Menkää johonkin kerhoon tai harrastukseen mukaan, siellä varmasti paremmin tutustuu. Ei useimmille tule edes mieleen että se moikkatuttu saattaisi haluta tutustua paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista vuorovaikutusta ap odottaisit tällaisissa tilanteissa? Miten ajattelet, että nää "normaalisti" menee?
No jotain vähän vastaavaa kuin työpaikoilla. Ystävällistä jutustelua, kuulumisten vaihtoa, välillä jostain ajankohtaisesta lapsiin jotenkin liittyvästä aiheesta keskustelua. Ja sitten kuin näin on tutustuttu, niin voisi yhdessä lasten kanssa käydä jossain, vaikka eläinmuseossa tai jätskillä tai vaikka lastenelokuvissa, miksei joskus kyläilläkin, jotta lapset saisi leikkiä yhdessä. Ap
Millaisissa tilanteissa siis tapaat näitä muita vanhempia? Leikkipuistossa, vanhempainillassa, kentän laidalla harrastuksissa? Tapaatko samoja ihmisiä usein?
Mietin vaan itse, että kun käyn pienen muksun kanssa tuossa leikkipuistossa, niin kyllähän siellä jutustellaan, mutta on se jotenkin ihan selvää kaikille, että kysymys on lähinnä kohteliaisuudesta, ei kukaan ole kiinnostunut tutustumaan enempää.
Tämä. Lasten harrastuksissa on helppo tutustua muihin vanhempiin. Tai mun ainakin on ollut helppo tutustua. Ihan siis joku kerran viikossa kevyt juttu riittää.
Vanhemmat jää usein sinne harjoituspaikalle odottamaan, koska ne pienten harjoitukset on niin lyhyet. Siinä ehtii jutella hyvin.
Mutta muten siis tutustua lähemmin? Kun tuollaisessa odotustilanteessa kyllä sellaisen small talkin saa aikaiseksi, mutta jos yrittää vähänkin henkilökohtaisempaa tai tuttavallisempaa jutella, tulee olo, että muut ottaa heti etäisyyttä osoittaakseen, että ei kiinnosta tutustua. Ja meidän kaupunginosassa ei ole lasten harrastuksia, vaan ne on vähän kauempana ja niissä käy lapsia eri puolilta varmaan 10 km säteeltä. Eli ei sieltä leikkikavereita lapsille saa kun toiset asuu toisella puolella kaupunkia. Ap
En edes käy missään tuollaisessa eli päivät olen töissä, lapsi on päiväkodissa ja illalla ollaan perheen kesken, ulkoillaan jne. Ei tule kertomiasi tilanteita, lastenkonserteissa tms. en yritä jutella muiden kanssa ja koen hankalaksi, jos joku tuppautuu kyselemään tai selittämään. Vastaan jotain yksitavuista ja toivon, että voi kun tuo ei seuraavaksi vaadi jotain leikkitreffejä.
Tässä voi päteä hieman sama kuin iskuyrityksissä baarissa: jos kohde aistii että tässä nyt yritetään rakentaa syvempää tuttavuutta ja jos itse ei sellaista kaipaa, niin sitten on alusta asti hieman tyly. Tietenkin kyse voi olla myös kuormittavasta elämäntilanteesta ja ehkä tiellesi on vain osunut sellaisia tyyppejä, joiden sosiaalinen kiintiö on täynnä..? Toisaalta kyllähän tälläkin palstalla usein on yksinäisiä pienten lasten vanhempia, jotka kaipaisivat uusia tuttuja. Toivottavasti tiesi kohtaa sellaisten ihmisten kanssa!
Veikkaan, että se ei johdu sinusta. Monet ovat ruuhkavuosiensa keskellä niin uupuneita, etteivät jaksa olla sosiaalisia ja ystävystyä.