Lue keskustelun säännöt.
Katsaus köyhän elämään, olkaa hyvä
16.09.2022 |
Moi. Aattelin antaa ihmisille hieman näkökulmaa asioihin, ja kertoa omasta tilanteestani. Taustatilanne on se, että jäin kesäkuussa työttömäksi, heinäkuun olin täysin ilman tuloja ja sen myötä asioita jäi rästiin, ja rästit ovat nyt sotkeneet elokuun ja syyskuun, ja siksi olen pennittömänä ollut tämän viikon, ja tätä jatkuu vielä kuun loppuun. Mutta asiaan! Jääkaappi on ketsuppia ja ruokaöljyä vaille tyhjä. Pakastimessa on puoli rasiaa mustikoita. Kuivakaappi on lähes tyhjä, tällä viikolla olen elänyt makaronilla ja kaurapuurolla ja eilen loppuivat nekin. Mannaryynejä on, mutta ei maitoa. Vessapaperia ei ole ollut pariin päivään, onneksi on bidee. Kuukautiset parhaillaan menossa, rättejä eikä tamponeita ole, vaan olen käyttänyt (puhtaita) sukkia siteen korvikkeena. Olen reilusti päälle kolmikymppinen, aikuinen siis. Enpä uskonut tällaista tilannetta kokevani! Tällä hetkellä harkinnassa, että alanko huomenna vesipaastolle vai syönkö veteen tehtyä mannapuuroa tulevat päivät, kuinka kauan nuo ryynit nyt kestävätkään.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla ole ketään omaisia ? Nuorena kun kaverini osti asunnon,eikä ihan tiennyt selviivätkö velasta, kun koko hinta oli velkaa sovittiin että meillä saa aina kyllä ruokaa. Molemmin puolin oli näitä sopimuksia. Minä kyllä helsinkiläisenä saan sukulaisilla syödä. Meidän K-kupasta saa velaksi ruokaa. Espoo. Mutta kirkolta voi saada vähän ruokarahaa ja saa siellä syödäruokaa kahtena päivänä. Toisessa seurakunnssa saa ilmaisen aamiaisen. Ruokajonosta saa kassin ruokaa.
Yleensä ensimmäisenä vähävaraiselta pätkätyöläiseltä tai hyvä jumala sentään työttömältä! katoaa kaikki kaverit. Sellaisia on suomalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehtiroskis on aina täynnä paperia. Ennen ei ollut mitään ostopaperia. Saat sieltä myös Hesarin. Kysy ruokaa K-kaupan lihatisikiltä tai teidän talon mummoilta, ne on nähneet elämässään vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Lehtiroskis on aina täynnä paperia. Ennen ei ollut mitään ostopaperia. Saat sieltä myös Hesarin. Kysy ruokaa K-kaupan lihatisikiltä tai teidän talon mummoilta, ne on nähneet elämässään vaikka mitä.
Nykyajan mummot on kermaperse suurta ikäluokkaa joka ei ole elämässään nähnyt hevon vittuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis kuukaudessa tilanne muuttui noin pahaksi?!?
Joo, ei ole uskottavaa. Kesäkuussa jää työttömäksi, saa lopputilin ja varmaan jotain lomakorvauksia = normaalia suuremmat rahat. Heinäkuussa ei tuu vielä rahaa ja asiat kusee, mutta miksi? Aina voi laskuja siirtää / neuvotella maksuista ja luulis että olisi pärjännyt lopputilirahoilla siihen asti, että saa tukia.
Jos on jäänyt jo kesäkuun alussa työttömäksi, niin varmasti siinä heinäkuun puolivälissä on tullut ensimmäiset tuet (tiedän itse näin työttömänä systeemin, joten turha selittää muuta).
Kuitenkin elokuussa on kuulemma tuet jo pyörineet normaalisti, niin miten saa asiat noin pahaan jamaan muutamassa viikossa? Ja nyt on jo syyskuun puoliväli ja edelleen elellään kuin ei rahaa olisi, vaikka yli 2kk on tuet pyörineet ja lopputilin rahat ovat olleet käytössä.
Mitä ihmeen laskuja on ollut niin paljon, ettei lopputilillä niitä ole pystynyt maksamaan, kun kuitenkin normaalistikin kk-palkallaan on pystynyt talouttaan hoitamaan? Missä on mennyt vikaan ap:n asiat?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olivatko avuntarjoukset provoja, mutta sanon joka tapauksessa että ei ole tietenkään yksityishenkilöiden tehtävä minua auttaa. Arvostan valmiutta auttaa tuntemattomia ihmisiä, mutta mikäli saat sähköpostiisi viestin niin se en ole minä aloittaja. Kaikkea hyvää sinulle, lämmittää ajatus vaikka en tarjoukseen tartukaan. :)
Mitä ihmettä ? "Ei ole yksityishenkilöiden tehtävä minua auttaa" - ei tietenkään ole. Sinun tehtäväsi on auttaa itse itseäsi.
MUTTA Suomessa on vielä paljon empatiaa, ja miten se laulu menikään "kun joskus apua saa. sitä itse HALUU myös antaa.."
minä ainakin olen useamman kerran antanut jollekin "vajaaseen kauppalaskuun" sen muutaman kolikon tai lähettänyt S-marketin muutaman kympin kortin muutamalle perheelle, joiden tiedän elävän aika niukasti (yrittäjiä ja sairautta) - minä kestän sen ja unohdan tuon summan tosi nopeasti, toiselle se saattaa oikeasti olla iso helpotus.
Ruokaa saa kaupasta kun kantaa vaan ulos.