Mielenkiintoinen artikkeli pahuudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä Lauermassa minua viehättää hyvä ulosanti, hyvä kirjoitustaito (kirjoittaa kolumneja Apuun ja esim Turun Sanomiin) ja täydellinen tieteeseen pohjaaminen. Hän esimerkiksi yhdessä kolumnissa selitti tieteellisin termein, miksi se spiritismilaudalla oleva lasi alkaa liikkua. Ja se ei johtunut hengistä vaan itsesuggestiosta. Lisäksi Lauerma on tieteen vuoksi aika realistin oloinen: hän totesi että Suomessa n. 5 - 15 sellaista vankia, jotka kaikkien mittareiden mukaan tulevat uusimaan väkivaltarikoksensa ja se ei lopu koskaan, joten nämä olisi oltava mahdollista pitää linnassa loppuelämänsä yhteiskunnan suojaamiseksi (kuten esim Briteissä tehdään joidenkin kohdalla). Uskon että hän tietää mistä puhuu koska on toiminut näiden kanssa koko uransa. 

Itsesuggestiosta😀

Ei taida olla tuttu termi sinulle.

minäki että mitä virnuilee

SK kirjoitti:

Mielestäni ihan hyvä teksti.

Kuitenkin tietääkseni joidenkin asioiden rangaistavuudesta/vääryydestä ihmiset ovat suhteellisen yleismaailmallisesti yhtä mieltä, kuten esimerkiksi murhista ja ryöstöistä. Eli vaikka pahuus on osittain kulttuurikohtaista, ja esimerkiksi se, että keitä moraalisiksi toimijoiksi katsotaan (esim. eläimiä koskevat vääryydet), niin kyllä siinä on yleispäteviäkin elementtejä.

Toisaalta jos kyseessä on viholliseksi määritelty, murhia ja ryöstöjä pidetään usein sallittuina, murhia jopa sankaritekoina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lisäksi on vielä yksi pahuuden muoto, joka on Lauerman mukaan selvästi aliarvioitu: välinpitämättömyys. Useimmat ja suurimmat pahuudet on mahdollistanut se, että suuri ihmismassa ei katso asiakseen puuttua.

Tällainen passiivinen, välipitämätön pahuus on sellaista, että se valitettavasti koskee meistä varsin monia."

Hannu Lauerma toteaa aloituksessa olevan linkin jutussa.

Ja tuotakin pahempi on vielä alalaji, jossa ollaan välittävinään, eli someen työnnetään kauhistellen linkkejä ja tyrkytetään toisten kasvoille epäinhimillisyyttä kauhistellen, samalla kun varaillaan ulkomaanmatkoja lapsiseksipaikkoihin ja ostellaan lapsityövoimalla tehtyjä vaatteita,

Mielestäni tuo on jotenkin psykopaattista toimintaa. Esitetään hyvää ihmistä samalla kun tehdään pahaa, yritetään saada oma itse näyttämään hyvältä jotta voi tehdä salassa pahaa.

Ja vieläkin pahempi se, kun aktiivisesti tuetaan ja mahdollistetaan tuotantoeläinten keskitysleirit ja kärsimys, ja ostetaan tehotuotettua lihaa, niin kuin varmaan 99% suomalaisistakin.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse olla mikään psykopaatti, riittää että on ymmärtämätön ja välinpitämätön - tai jopa pelkurimainen - tavan pallinaama.

Semmonen pskahousu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lisäksi on vielä yksi pahuuden muoto, joka on Lauerman mukaan selvästi aliarvioitu: välinpitämättömyys. Useimmat ja suurimmat pahuudet on mahdollistanut se, että suuri ihmismassa ei katso asiakseen puuttua.

Tällainen passiivinen, välipitämätön pahuus on sellaista, että se valitettavasti koskee meistä varsin monia."

Hannu Lauerma toteaa aloituksessa olevan linkin jutussa.

Näitä on todella todella paljon. Suurin osa väestöstä. Ihmiset ei välitä vaikka toiset kärsii, toisia riistetään, orjuutetaan, käytetään hyväksi. Kunhan itsellä on mukavaa ja halpaa elämää. Jos karsittaisiin kaikki välinpitämättömät maailmasta, ei jäisi jäljelle kuin ehkä kourallinen ihmisiä. Sen verran kuvottava rotu on ihminen.

Siis ihan kuin kaikki muutkin eläimet.

Luomakunta ihmisestä alaspäin toteuttaa ehdottomia luonnollisia viettejään häpeilemättä tai salaamatta, jotka toki meille voivat "näyttäytyä" brutaaleina, mutta ne eivät lähtökohtaisesti perustu muuhun kuin biologisiin selviytymis ja suvunjatkamis vietteihin.

Ei esimerkiksi koiralla ole kapasiteettia päättää, että minäpä muuten nyt alankin tässä kasvissyöjäksi ihan ympäristön tilan takia, eikä leijona osaa samaistua tappamansa karibun tunteisiin. Ne siis toteuttavat pohjimmaista, rajoittunutta eläimellistä luontoaan ja päämääräänsä joka on pysyä hengissä ja saada lisääntyä.

Ihmisellä taas on kapasiteettia hahmottaa toimintansa seurauksia myös muiden kannalta sekä valita toimintansa hyvän ja pahan väliltä, mutta monin osin olemme toistaiseksi päättäneet valita hyvän sijasta pahan.

Tässä kohden haluan myös huomauttaa, että puhtaasti älyymme perustuva kiivas teknologinen kehityksemme ei välttämättä korreloi mitenkään moraalisen ja henkisen kehityksemme kanssa.

Ihmisten toiminta ei nimittäin moninkaan osin ole lainkaan muuta luontokuntaa ystävällisempää tai edes juuri sivistyneempää, se vain on pakattu koreampiin kuoriin tai piilotettu "yleisöltä".

Osaamme esiintyä eduksemme ystävällinen hymynkare kasvoillamme, omaten erittäin sivistyneen puheenparren ja moitteettomat käytöstavat, silti saatamme alitajuisesti samaan aikaan arvostella muita tai panetella heitä julmasti selän takana. Eikö tuollainen "sivistyneisyys" ole melkoisen päälle liimattua, hataralla pohjalla ja täysin teennäistä?

Me pääsääntöisesti tiedämme tekevämme väärin. Lähtiessämme huvimatkalle me kyllä tiedämme saastuttavamme ympäristöä tai ahnehtiessamme itsellemme maallista hyvää yli kaiken kohtuuden me kyllä tiedämme sen olevan pois monien muiden hyvinvoinnista..

Valitessamme "pahan", meillä on yleensä mielessämme myös vaihtoehtoinen, vähemmän haitallinen toimintamalli, mutta pääsääntöisesti emme kuitenkaan valitse sitä, jos paha on meille mukavampi vaihtoehto ja hyödyllisempi oman tai läheistemme hyödyn kannalta. Ihmisen kohdalla kyseessä on siis usein silkka itsekkyys, ahneus ja etenkin välinpitämättömyys.

Katselepa hetki yhteiskuntamme "kermaa" vaikkapa liike-elämän ja politiikan osalta ja osoita minulle sieltä henkilö, joka toimii puhtain, vilpittömin sydämin. Sellainen, jonka toimintaa ohjaavana motiivina ei olisi ahneus, itsekkyys, näyttämisen halu, vallan-tai kunnianhimo, turhamaisuus jne.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta jos kyseessä on viholliseksi määritelty, murhia ja ryöstöjä pidetään usein sallittuina, murhia jopa sankaritekoina

Silloin niitä ei varmaankaan useinkaan mielletä murhiksi tai ryöstöiksi, vaan esimerkiksi vääryyksien oikaisemiseksi, kostoiksi tai muuksi vastaavaksi.

Muita kärkkäästi demonisoiva propagandistikin olisi varmaan samaa mieltä siitä, että murhat, lupausten rikkominen ja varastaminen ovat moraalisten vertaisten välillä väärin. Hän vain saattaisi katsoa, että jotkin ryhmät eivät olisi samalla moraalisella tasolla kuin hän.

Vierailija kirjoitti:

"Lisäksi on vielä yksi pahuuden muoto, joka on Lauerman mukaan selvästi aliarvioitu: välinpitämättömyys. Useimmat ja suurimmat pahuudet on mahdollistanut se, että suuri ihmismassa ei katso asiakseen puuttua.

Tällainen passiivinen, välipitämätön pahuus on sellaista, että se valitettavasti koskee meistä varsin monia."

Hannu Lauerma toteaa aloituksessa olevan linkin jutussa.

Ja nyt näemme tätä pahuutta busseissa ja kaduilla, joissa ihmiset eivät uskalla puuttua kun lapsia ryöstetään.

Turha vaikkua venäläisiä, koska olemme itse täyttä paskahousukansaa.

Yhtä hyvin voisi sanoa, että jokaisessa on epäitsekkyyttä ja hyvyyttä enemmän tai vähemmän. Sama asia eri sanamuodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esa Åkerlund, Michael Penttilä, Pekka Seppänen. Siinä nimiä, joiden veikkaan kuuluvan Lauerman listalle vangeista, joilla pitäisi olla pysyvä paikka telkien takana.

Penttilän asianajaja sanoi, että tällä on selvästi trauma mikä ei kiinnosta ketään.

Jos asiaan oltaisiin puututtu aiemmin, oltaisiin voitu päästä edes vähän vähemmällä.

Penttilähän väitti kärsineensä päävamman lapsena pulkkamäessä. Mutta ehkä valehteli, koska tietää päävammojen olevan yleistä murhaajien keskuudessa tutkimusten mukaan.

Eikö päävamma ole vähän eri asia kuin trauma?