Miten joku voi vain päättää, että yksi perii kaiken ja se menee oikeudessa läpi? IS tänään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan siinä puhetta lakiosasta, siskot saivat lakiosan, poika peri loput. Kahdesta miljoonasta lakiosa on aika paljon.

Nimenomaan. Ja kun jutun luki, kävi ilmi että muut jälkeläiset eivät pahemmin autelleet pappaa, sen sijaan tämä poika hoiti koko tilaa ja sen lisäksi auttoi isukkia.

Hoiti tilaa 90-luvun lopulta asti. MItä teki sitä ennen ei sanottu. Samoin osallisten iät on jääneet pimentoon. Sisaretkin auttoivat mutta ilmeisesti tällä ei ollut väliä. Maksoiko poika asumis- tai muita kuluja koko aikanaan vai maksoiko ne työnteolla. Tälläisillakin asioilla pitäisi olla väliä.

Jos sisaret saivat vain lakiosansa niin poika sai heidän osuuksistaan 750 000e. Onko sopiva summa 20 vuoden työstä varsinkaan jos asuminen ja eläminen olisi muuten ollut ilmaista. Omat palkkani ei nousisi tuollaiseen yhteissummaan 20 vuodessa.

Jutussa ei muuten kerrottu asuiko veli tilalla( perheineen?) vai kävikö muiden töiden ohessa hoitamassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veli oli pyörittänyt tilaa jo 90-luvulta lähtien kun vanhemmat eivät enää jaksaneet. Olisitte silloin aukaisseet suunne ja vaatineet vanhukset kunnallistaloon, sukutila myyntiin ja rahat jakoon.

Kai se veli jotain tulojakin on siitä sitten saanut? Siinä ois jopa 30 vuotta aikaa säästää jotta voisi maksaa siskonsa ulos perinnöstä. Koko summaa tuskin olisi onnistunut saamaan kasaan mutta ainakin osan.

Sen kun näkisi, että maatilalla saisi rahaa säästöön. Moni tila pyörii sen varassa, että puoliso tuo rahaa ulkopuolelta, käy siis töissä muualla.

Kaikki mitä tulee, myös menee, korjauksiin, kaluston uusimiseen, eläinlääkärilaskuihin, rehuihin, sähköön, polttoaineisiin, lannotteisiin... Rahaa voi liikkua paljonkin, mutta se ei koskaan jää viivan alle palkaksi.

250 hehtaaria peltoa ja metsää ei ole mikään pieni tila. Olisi ollut mielenkiintoista tietää paljonko oli metsää ja paljonko peltoa eli kuinka paljon on edes pitänyt työskennellä ja maksella rehuja sun muita.

Metsäähän ei tarvitse hoitaa ja ihan kevyttä hommaa jos vähän polttopuita sieltä tekee ja moto tulee ilmaiseksi karsimaan.

Rehutkin voi elukoille ostaa ei kannata itte kasvattaa ha säilöä.

Enpä muista että suvun metsiä olisi vähintään viimeiseen pariin kymmeneen vuoteen hoidettu sen kummemmin. Seillä ne puut on yksinään kasvaneet jo varmaan liian suuriksikin. Nyt tuli jotkut hakkuut ja lähitulevaisuudessa sitten avohakkaavat sen. Sen jälkeen toki alkaa taas metsän hoito mutta se on aina sattumaan kenen sukupolven kohdalle se hoito milloinkin tulee ja kuka kerää tulokset.

Jos metsästä haluaa optimaalisen tuoton, sitä pitää hoitaa. Mielestäni typerää jättää hoitamatta ja avuhakkuut typerintä mitä olen kuullut.

Kaipa sitä on hoidettu ne ensimmäiset parikymmentä tai 30 vuotta ja nyt se on vaan kasvanut ja on aika korjata sato niin sanoakseni. Ihan isoa metsää siellä kasvaa ja helppo liikkua jne mitä nyt joku harvennushakkuu tuli ja mylläsi metsää. Mitä siellä olisi pitänyt tehdä aikaikkunalla 20 vuotta ennen päätehakkuuta? Tämä on siis se aika 20+vuotta kun itse olen ollut jotenkin tietoinen asiasta vaikka en vielä osakas olekkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonosti tehty artikkeli kun ei saa selvää ovatko sisaret kuitenkin vaatineet ja saaneet lakiosansa vai onko sen vaatiminen jotenkin jäänyt tai unohtunut ja siten jääneet kokonaan ilman perintöä.

Jossakin sanottiin, että testamentin tekijälle oli selvää, että muille perijöille maksetaan lakiosat perinnöstä. Eiköhän tässä tapauksessa ole niin ettei ne lakiosat riittäneet näille toisille lapsille.

Siinähän oli toive, ettei lakiosaa pyydettäisi. 

Lakiosan vaatiminen on eri asia kuin testamentin moittiminen. Tyttärille ei siis riittänyt lakiosa, vaan he halusivat että perintö jaetaan tasan neljään osaan. Sen saavuttaakseen he yrittivät kumota testamentin, mikä ei siis onnistunut. Lakiosan he aivan varmasti ottivat.

Mutta testamentissa oli toive, että lakiosia ei vaadittaisi.

Mitä sitten? Ei kai oikeus sen mukaan oikeutta jakele, vaan lain?

Ap

Onko tämä se Outi Alasen tapaus?hänhän teki valituksen,kun jäi ilman perintöä.

Toimittajat voivat kirjoitella sen mukaan kuin ovat käsittäneet, tuomioistuin ottaa kantaa vain niihin vaatimuksiin joita on kanteessa esitetty jotta on voitu maksaa tyttäret ulos jo aiemmin, testamentti on voitu riitauttaa siitä hyvästä että olisivat halunneet periä maata ja kiinteistöjä myös veljensä ohella.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan siinä puhetta lakiosasta, siskot saivat lakiosan, poika peri loput. Kahdesta miljoonasta lakiosa on aika paljon.

Nimenomaan. Ja kun jutun luki, kävi ilmi että muut jälkeläiset eivät pahemmin autelleet pappaa, sen sijaan tämä poika hoiti koko tilaa ja sen lisäksi auttoi isukkia.

Hoiti tilaa 90-luvun lopulta asti. MItä teki sitä ennen ei sanottu. Samoin osallisten iät on jääneet pimentoon. Sisaretkin auttoivat mutta ilmeisesti tällä ei ollut väliä. Maksoiko poika asumis- tai muita kuluja koko aikanaan vai maksoiko ne työnteolla. Tälläisillakin asioilla pitäisi olla väliä.

Jos sisaret saivat vain lakiosansa niin poika sai heidän osuuksistaan 750 000e. Onko sopiva summa 20 vuoden työstä varsinkaan jos asuminen ja eläminen olisi muuten ollut ilmaista. Omat palkkani ei nousisi tuollaiseen yhteissummaan 20 vuodessa.

Eikös tuosta jää aika heikko palkkatulo työmäärään nähden 35000 eur / a 20 vuodelta?

Eläimiä ei ollut joten riippunee siitä mikä se työmäärä on todellisuudessa ollut pelloista ja metsistä. Samoin siitä tuliko elämisestä kustannuksia tuon 20 vuoden aikana tai sinä aikana kun asui lapsuudenkotonaan. Lisäksi poika oli saanut lahjoituksina jo tilan eläimet (jotka ilmeisesti myytiin) ja koneet.

Jännä sattuma että poika oli toiminut isänsä holhoojana 1991-2002 ja testamentti oli laadittu 2003. Jos holhous olisi ollut voimassa testamentin tekohetkellä niin siinä olisi kyllä ollut eturistiriita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan siinä puhetta lakiosasta, siskot saivat lakiosan, poika peri loput. Kahdesta miljoonasta lakiosa on aika paljon.

Nimenomaan. Ja kun jutun luki, kävi ilmi että muut jälkeläiset eivät pahemmin autelleet pappaa, sen sijaan tämä poika hoiti koko tilaa ja sen lisäksi auttoi isukkia.

Hoiti tilaa 90-luvun lopulta asti. MItä teki sitä ennen ei sanottu. Samoin osallisten iät on jääneet pimentoon. Sisaretkin auttoivat mutta ilmeisesti tällä ei ollut väliä. Maksoiko poika asumis- tai muita kuluja koko aikanaan vai maksoiko ne työnteolla. Tälläisillakin asioilla pitäisi olla väliä.

Jos sisaret saivat vain lakiosansa niin poika sai heidän osuuksistaan 750 000e. Onko sopiva summa 20 vuoden työstä varsinkaan jos asuminen ja eläminen olisi muuten ollut ilmaista. Omat palkkani ei nousisi tuollaiseen yhteissummaan 20 vuodessa.

Jutussa ei muuten kerrottu asuiko veli tilalla( perheineen?) vai kävikö muiden töiden ohessa hoitamassa?

"Perheen poika olikin pyörittänyt maatilaa jo 90-luvun lopusta saakka. Hän oli asunut tilalla lähes koko ikänsä."

Kyllä se tuossa jutussa mainitaan, että asui tilalla.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä se Outi Alasen tapaus?hänhän teki valituksen,kun jäi ilman perintöä.

Ei ole, Outi Alasen isä oli Yleisradiolla töissä ja kotoisin Espoosta.

3 tytärtä ja 1 poika. Kyllähän tuo sellaiselta vanhan polven maanviljelijäperheiden perinteiseltä pojan suosimuskeissiltä kuulostaa.

Vierailija kirjoitti:

Jännä sattuma että poika oli toiminut isänsä holhoojana 1991-2002 ja testamentti oli laadittu 2003. Jos holhous olisi ollut voimassa testamentin tekohetkellä niin siinä olisi kyllä ollut eturistiriita.

Tuota minäkin mietin, että eikö isä enää tarvinnut holhoojaa, vai riitauttiko joku sisarista asian ja vaati ulkopuolisen edunvalvojan?

Vierailija kirjoitti:

3 tytärtä ja 1 poika. Kyllähän tuo sellaiselta vanhan polven maanviljelijäperheiden perinteiseltä pojan suosimuskeissiltä kuulostaa.

Kyllä, näin varmaan ollut.

Siinä on tottakai kaksi erillistä perimystä ja jos puolisoiden välillä ei ole ollut avioehtoa niin vaikka käyttäisi lesken oikeutta olla luovuttamatta kuolinpesälle ei siitä voi kuitenkaan määrätä testamentilla. 

Vierailija kirjoitti:

Kääntyisin haudassa, jos testamenttini riitautettaisiin. Ja vielä omat lapset. Saan tehdä omaisuudellani mitä haluan. Kääntyisin myös, jos olisin toivonut ettei lakiosia vaadittaisi ja näin tehtäisiin. Millaisia lapsia noin rahan ahneet oikein ovat?!

Millainen vanhempi suosii yhtä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kääntyisin haudassa, jos testamenttini riitautettaisiin. Ja vielä omat lapset. Saan tehdä omaisuudellani mitä haluan. Kääntyisin myös, jos olisin toivonut ettei lakiosia vaadittaisi ja näin tehtäisiin. Millaisia lapsia noin rahan ahneet oikein ovat?!

Millainen vanhempi suosii yhtä?

Maatilasta on erikseen säädökset, että tilaa viljelemään jäänyt saa lunastaa muut ulos. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonosti tehty artikkeli kun ei saa selvää ovatko sisaret kuitenkin vaatineet ja saaneet lakiosansa vai onko sen vaatiminen jotenkin jäänyt tai unohtunut ja siten jääneet kokonaan ilman perintöä.

Jossakin sanottiin, että testamentin tekijälle oli selvää, että muille perijöille maksetaan lakiosat perinnöstä. Eiköhän tässä tapauksessa ole niin ettei ne lakiosat riittäneet näille toisille lapsille.

Siinähän oli toive, ettei lakiosaa pyydettäisi. 

Lakiosan vaatiminen on eri asia kuin testamentin moittiminen. Tyttärille ei siis riittänyt lakiosa, vaan he halusivat että perintö jaetaan tasan neljään osaan. Sen saavuttaakseen he yrittivät kumota testamentin, mikä ei siis onnistunut. Lakiosan he aivan varmasti ottivat.

Mutta testamentissa oli toive, että lakiosia ei vaadittaisi.

Mitä sitten? Ei kai oikeus sen mukaan oikeutta jakele, vaan lain?

Ap

Niin oikeudessa sisarukset yrittivät kiistää testamentin, ts että isä ei ollut henkisesti kykenevä tekemään testamenttia. Ja jos vuotta aiemmin oli vielä edunvalvoja, niin ihmettelen, miten tällainen virkistyminen tapahtui äkillisesti.

Vierailija kirjoitti:

Veli oli pyörittänyt tilaa jo 90-luvulta lähtien kun vanhemmat eivät enää jaksaneet. Olisitte silloin aukaisseet suunne ja vaatineet vanhukset kunnallistaloon, sukutila myyntiin ja rahat jakoon.

Sillä ajatuksellahan sitä poikaa on pienestä saakka kasvatettu, että on tilan perijä ja jatkaja. Poika on koko ajan tiennyt, että tekee töitä itselleen, oman tulevan tilansa eteen. Tyttöjä taas on koko heidän elämänsä käytetty hyväksi ilmaisina piikoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha tätä on jauhaa, oikeus on puhunut.

No eihän oikeus nyt voi vääryys olla. Vääryys: *mutku mä haluun [testamentata kaiken yhdelle]* olisi peruste lakiosan poistoon. Ei ole.

Ap

Olet toinen tyttäristä jos tiedät että ei ole jostain syystä saanut lakiosaa, vai miksi jankkaat.

Vie hoviin ja korkeimpaan oikeuteen.

Ap on palstalla tunnettu Ki vik iss aäiti.

Jos aloitus on kiinnostava, mitä väliä sillä on, kuka sen on aloittanut? Ihan sama mulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veli oli pyörittänyt tilaa jo 90-luvulta lähtien kun vanhemmat eivät enää jaksaneet. Olisitte silloin aukaisseet suunne ja vaatineet vanhukset kunnallistaloon, sukutila myyntiin ja rahat jakoon.

Sillä ajatuksellahan sitä poikaa on pienestä saakka kasvatettu, että on tilan perijä ja jatkaja. Poika on koko ajan tiennyt, että tekee töitä itselleen, oman tulevan tilansa eteen. Tyttöjä taas on koko heidän elämänsä käytetty hyväksi ilmaisina piikoina.

Höpö höpö taas, ei siinä tarvitse olla mitään epäoikeudenmukaisuutta, mutta se on tulkittu sillätavoin kun testamentti jäänyt voimaan tuomioistuimessa, vaikka tosiasiassa tilan jatkaja joutuu lunastamaan muut perilliset ulos, alihintaan siis laillisesti maatilan tapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Toimittajat voivat kirjoitella sen mukaan kuin ovat käsittäneet, tuomioistuin ottaa kantaa vain niihin vaatimuksiin joita on kanteessa esitetty jotta on voitu maksaa tyttäret ulos jo aiemmin, testamentti on voitu riitauttaa siitä hyvästä että olisivat halunneet periä maata ja kiinteistöjä myös veljensä ohella.  

Jos tyttäret olisi maksettu ulos jo aiemmin, olisi kai siitä tehty paperit ja tila siirretty pojan nimiin? Ilmeisesti isä (holhouksen alaisena?) hallinnut omaisuutta kuolemaansa asti ja aikaisemmin tehty testamentti myös pimitetty?