Mistä sen kumppanin voisi löytää?
Olen tässä miettinyt kun on vain menny vaikeemmaksi deittailu ja tinderissä on liian tasokkaita laihoja naisia. Olen ihan tavallinen mies mutta ei löydy kumppania mistään, eivätkä naiset halua tutustua. Tiedän että jos ei etsi niin ei onnistu mutta mitä sitte tehdä käveleekö se kaupassa vastaan?
Kommentit (235)
Tässä ketjussahan on ollut paljon hyviä ja fiksuja vinkkejä. Sosiaaliset taidot ei kehity, jos ei osallistu mihinkään toimintaan missä joutuisi mahdollisesti toimimaan ryhmässä. Kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, on myös helpompaa ja luontevampaa lähestyä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Allu on pakkomielteinen. Hän on myös vaikeasti persoonallisuushäiriöinen ja se tarkoittaa, että ihmissuhteet eivät ole Allun juttu.
Kun ei tajua omaa tilaansa, ei kykene siitä myöskään kuntoutumaan.
Alluhan sai jo fudut terapeutiltaankin. Viestitteli tälle jotain sata viestiä vuorokaudessa. Saitko lähestymiskiellonkin.
Huhhuh, en olekaan kuullut Allun viimeisimmistä tempauksista. Juurihan hän kertoi aloittavansa terapian uudestaan...?
Yritä ensin saada niitä ystäviä ja tuttuja. Mitä laajempi sosiaalinen piiri, sitä todennäköisemmin löydät sopivia kumppaniehdokkaita. Tutustu naapurin mummoon. Hänen lapsenlapsensa saattaa olla mukava sinkku. Tutustu siihen työpaikkasi setään, johon et ole kiinnittänyt aikaisemmin. Hänen vaimonsa sisko saattaa etsiä treffiseuraa. Ole mukava ja helposti lähestyttävä jokaiselle tapaamallesi miehelle ja naiselle. He eivät ehkä ole potentiaalisia elämän kumppaneita, mutta he saattavat tuntea sen sinun elämäsi naisen ja kehua sinua hänelle, millainen loistotyyppi olet.
Täällä on toinen viestiketju missä ylistetään sitä että nainen ei tarvitse miestä mihinkään. Eli, ei kannata edes yrittää.
Mies46 kirjoitti:
Baarista miä löysin naiseni. En tiedä muita paikkoja mistä vois löytää. Baarit paras tapa tutusua naisiin ollut aina.
Mutta kuka haluaa kapakkahhuorran omakseen? Korkeintaan kertakäyttöön kassintyhjennykseen. Senhan se tekee tuhannen miehen kokemuksella.
Horror
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allu on pakkomielteinen. Hän on myös vaikeasti persoonallisuushäiriöinen ja se tarkoittaa, että ihmissuhteet eivät ole Allun juttu.
Kun ei tajua omaa tilaansa, ei kykene siitä myöskään kuntoutumaan.
Alluhan sai jo fudut terapeutiltaankin. Viestitteli tälle jotain sata viestiä vuorokaudessa. Saitko lähestymiskiellonkin.
Huhhuh, en olekaan kuullut Allun viimeisimmistä tempauksista. Juurihan hän kertoi aloittavansa terapian uudestaan...?
Terapian on aloitettu uudestaan ku en voi hyvin ja oon sekasin.
Työpaikalta löytyy. Vaihda naisvaltaiseen alaan, niin valinnanvaraa on mukavista naikkosista.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussahan on ollut paljon hyviä ja fiksuja vinkkejä. Sosiaaliset taidot ei kehity, jos ei osallistu mihinkään toimintaan missä joutuisi mahdollisesti toimimaan ryhmässä. Kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, on myös helpompaa ja luontevampaa lähestyä ihmisiä.
Mihin pitäs osallistua??
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalta löytyy. Vaihda naisvaltaiseen alaan, niin valinnanvaraa on mukavista naikkosista.
Ei työpaikalla naiset mulle juttele ja viihdyn työssäni, en halua vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toinen viestiketju missä ylistetään sitä että nainen ei tarvitse miestä mihinkään. Eli, ei kannata edes yrittää.
Kyllä silti monet naiset haaveilee parisuhteesta.. mitä tämä nyt on?
Vierailija kirjoitti:
Yritä ensin saada niitä ystäviä ja tuttuja. Mitä laajempi sosiaalinen piiri, sitä todennäköisemmin löydät sopivia kumppaniehdokkaita. Tutustu naapurin mummoon. Hänen lapsenlapsensa saattaa olla mukava sinkku. Tutustu siihen työpaikkasi setään, johon et ole kiinnittänyt aikaisemmin. Hänen vaimonsa sisko saattaa etsiä treffiseuraa. Ole mukava ja helposti lähestyttävä jokaiselle tapaamallesi miehelle ja naiselle. He eivät ehkä ole potentiaalisia elämän kumppaneita, mutta he saattavat tuntea sen sinun elämäsi naisen ja kehua sinua hänelle, millainen loistotyyppi olet.
En löydä ketään kukaan ei halua tutustua muhun, ihanko musta nähdään jo ihmisenä livenä että mussa on jotain vikaa tai jotain.. töissäki olen yksin teen työni ja taukohuoneessa olen yksin ja sit kotiin.
musta ei naiset tykkää eikä ihmiset, miten mä voin sen hyväksyä,, ei se auta ku muuttua sitte.. tarvin todellaki sitä pitkää terapiaa todellaki!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussahan on ollut paljon hyviä ja fiksuja vinkkejä. Sosiaaliset taidot ei kehity, jos ei osallistu mihinkään toimintaan missä joutuisi mahdollisesti toimimaan ryhmässä. Kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, on myös helpompaa ja luontevampaa lähestyä ihmisiä.
Mihin pitäs osallistua??
Johonkin, mikä kiinnostaa sua? Liikunta, taide, kulttuuri, musiikki, kielten opiskelu? Etsi vaikka työväenopistosta joku kurssi. On sulla varmaan ollut jotain harrastuksia nuorempana? Sitten on jotain ryhmiä mielenterveyskuntoutujille, joista voi löytyä kavereita.
Mistä sen kumppanin sitte löytää. Naiset mitä vikaa mussa on ku ette halua ees jutella mulle ja lähtee treffeille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussahan on ollut paljon hyviä ja fiksuja vinkkejä. Sosiaaliset taidot ei kehity, jos ei osallistu mihinkään toimintaan missä joutuisi mahdollisesti toimimaan ryhmässä. Kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, on myös helpompaa ja luontevampaa lähestyä ihmisiä.
Mihin pitäs osallistua??
Johonkin, mikä kiinnostaa sua? Liikunta, taide, kulttuuri, musiikki, kielten opiskelu? Etsi vaikka työväenopistosta joku kurssi. On sulla varmaan ollut jotain harrastuksia nuorempana? Sitten on jotain ryhmiä mielenterveyskuntoutujille, joista voi löytyä kavereita.
En mä ole mikää vammainen kuntoutuja. Käyn töissä.. mulla oli lapsena kavereita ja harrastuksia, ei vain ole enään. No mua ei tunnu mikää oikee kiinnostavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussahan on ollut paljon hyviä ja fiksuja vinkkejä. Sosiaaliset taidot ei kehity, jos ei osallistu mihinkään toimintaan missä joutuisi mahdollisesti toimimaan ryhmässä. Kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, on myös helpompaa ja luontevampaa lähestyä ihmisiä.
Mihin pitäs osallistua??
Johonkin, mikä kiinnostaa sua? Liikunta, taide, kulttuuri, musiikki, kielten opiskelu? Etsi vaikka työväenopistosta joku kurssi. On sulla varmaan ollut jotain harrastuksia nuorempana? Sitten on jotain ryhmiä mielenterveyskuntoutujille, joista voi löytyä kavereita.
En mä ole mikää vammainen kuntoutuja. Käyn töissä.. mulla oli lapsena kavereita ja harrastuksia, ei vain ole enään. No mua ei tunnu mikää oikee kiinnostavan.
Kiinnostais vain treffailu ja tutustua naisiin saada kumppani.. muttakun en mä vaan millään kiinnosta ketään. Pyörin vaa ympyrää elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussahan on ollut paljon hyviä ja fiksuja vinkkejä. Sosiaaliset taidot ei kehity, jos ei osallistu mihinkään toimintaan missä joutuisi mahdollisesti toimimaan ryhmässä. Kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, on myös helpompaa ja luontevampaa lähestyä ihmisiä.
Mihin pitäs osallistua??
Johonkin, mikä kiinnostaa sua? Liikunta, taide, kulttuuri, musiikki, kielten opiskelu? Etsi vaikka työväenopistosta joku kurssi. On sulla varmaan ollut jotain harrastuksia nuorempana? Sitten on jotain ryhmiä mielenterveyskuntoutujille, joista voi löytyä kavereita.
En mä ole mikää vammainen kuntoutuja. Käyn töissä.. mulla oli lapsena kavereita ja harrastuksia, ei vain ole enään. No mua ei tunnu mikää oikee kiinnostavan.
Oothan sä kuntoutuja, jos käyt kuntoutuspsykoterapiassa. Aika huono juttu, jossei mikään kiinnosta. Mitä sen mahdollisen kumppanin kanssa sitten edes tekisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussahan on ollut paljon hyviä ja fiksuja vinkkejä. Sosiaaliset taidot ei kehity, jos ei osallistu mihinkään toimintaan missä joutuisi mahdollisesti toimimaan ryhmässä. Kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, on myös helpompaa ja luontevampaa lähestyä ihmisiä.
Mihin pitäs osallistua??
Johonkin, mikä kiinnostaa sua? Liikunta, taide, kulttuuri, musiikki, kielten opiskelu? Etsi vaikka työväenopistosta joku kurssi. On sulla varmaan ollut jotain harrastuksia nuorempana? Sitten on jotain ryhmiä mielenterveyskuntoutujille, joista voi löytyä kavereita.
En mä ole mikää vammainen kuntoutuja. Käyn töissä.. mulla oli lapsena kavereita ja harrastuksia, ei vain ole enään. No mua ei tunnu mikää oikee kiinnostavan.
Oothan sä kuntoutuja, jos käyt kuntoutuspsykoterapiassa. Aika huono juttu, jossei mikään kiinnosta. Mitä sen mahdollisen kumppanin kanssa sitten edes tekisit?
KIinnostais vasta sitte jos olis kumppani voitais tehdä yhdessä asioita. oon vaan jääny yksin. No aika monet käy terapiassa. en ole mikää mielisairas.
Mutta ei vaa kiinnosta enää ees yrittää naisia ku saan jatkuvasti pakit tai ne ei vastaa.. kumma juttu että pyörin jatkuvasti tätä samaa ympyrää. ennen nuorempana naiset kyllä halus tavata mut ja olin työttömänä.
Farmers Only, date.ee (Date24 on maksuton testi. Google translate kääntää)