Lue keskustelun säännöt.
Mitä tää lasten kirkuminen on? Ei tuollaista ennen ollut. Lapset huutaa/kirkuu suoraa huutoa julkisella paikalla, eikä vanhemmat sano mitään...
Kommentit (405)
Maahan muuttajilta opittua. Ne on tottunut huutamaan. Ja koska ne huutaa, täytyy muittekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että tämä kuulostaa ras istiselta, mutta en tarkoita tätä niin.
Meidän alakerrassa on päiväkoti ja heidän ulkoilualueensa tuossa pihalla. Vuosia olen kuunnellut leikkimisen ääniä ja välillä on ollut hieman meteliäkin, joka on yleensä liittynyt leikkimiseen, sitä on ollut mukavaa kuunnella.
Mutta nyt kesätauon jälkeen tarhaan on tullut kolme suloista afrik kalaislasta, jotka pitävät tauotta hirviömäistä kirkumis/karjumisääntä ollessaan pihalla ja tuo on tarttunut muihinkin lapsiin. On tosi mukavaa herätä yövuoron jälkeen muutaman tunnin unilla tuohon apinalaumaan.
Ihan kuin sikaa tap ettaisiin voiveitsellä. Tarhatädit vaan yrittävät hyssytellä, eivätkä lainkaan komenna lapsia.
Sama.
Suomessa kun lapset eivät saa näkyä eikä kuulua. Suomalaiset ovat todella lapsivihamielisiä, ja silti tänne pitäisi synnyttää lapsia. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta sano! Kirjastossakaan ei saa enää olla rauhassa, kun muksut huutaa.
Joo, muistelen lämmöllä omaa lapsuutta, kun kirjastossa käytiin ja jos uskalsi jutella kaverin kanssa (normaalilla äänellä), niin heti oli virhainen kirjastotäti sanomassa, että pitää olla hiljaa!
Tänä päivänä kirjasto tanttaa joutuisi syytteeseen.
Tällaisen kommentin kirjoittajalla on melko hatara yhteys todellisuuteen.
Kun ei nykylapsille saa sanoa mistään, ne on niin herkkiä. Siskonpoika pienenä kävi meillä ja huusi postiluukusta rappuun ja siskon mielestä minä olen hirveän ilkeä kun puutun tuollaiseen. Ja siskon kieltäminen on sellaista lässytystä "ei saa huutaa, kun täällä on niin ikävät naapurit" Naapurit oli vanhoja ja huonokuuloisia, niitä se ei olisi haitannut, mutta on se nyt kumma, että pitää tulla toisten kotiin huutamaan ja sen kieltäminen on jotenkin väärin.
Minulla olisi pokkaa sanoa siskonpojille, että olkaa hiljaa, mutta sisko tulee lässyttämään ja pilaa koko homman. Ei ne sitten usko ketään kun äiti on sitä mieltä että ei toisten koteja tai sääntöjä tarvitse kunnioittaa.
Terkkuja siskolle, joka ihmettelee miksi kukaan ei halua vahtia sen lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkona kun ollaan lasten kanssa, niin se kiljuminen peittyy yleiseen kohinaan, liikenteen ja tuulen ääniin. Mutta se yleinen kohina ei kantaudu sisälle, vain ne lasten kiljumiset. Kiljuminen korostuu sisällä olijoiden korvaan siinä missä ulkona lasten kanssa oleva ei pidä sitä minään. Huomasin tämän itse kun mies oli lasten kanssa pihalla ja minä sisällä. Siitä lähtien on viety lapset leikkipuistoon, joka on kauempana asuintaloista.
Eilen Prismassa oli eräs perhe, isä, äiti ja kaksi lasta, jotka pitivät ihan hirveää meteliä. Ja isä sen kun vaan villitsi niitä lapsia metelöimään. Huh huh, kaikki ne lapsia tekeekin. Lisäksi lapset istuivat ostoskärryssä kengät jalassa. Milloin se menee kaaliin, että lapsia ei laiteta istumaan ostoskärryihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorilla kuuluu nykyään olevan paljon niitä mielenterveysongelmia.
Oltiin sukulaistytön lakkiaisissa. Taloon oli ostettu uudet vaaleat kangassohvat juhlan kunniaksi. Jotkut naapurin naperot alkoivat kiljumaan ja ajamaan vormulaa suklaakääretortuilla pitkin uusia sohvia. Naperoiden äiti vaan vieressä hymyilee miten lapset ovatkin noin kekseliäitä kunnes minä lopetin sen leikin. Ei sais kuulema puuttua... ristus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin tänään bussi-metro-juna-bussi-ratikka-reissun useamman kymmenen kilometrin päässä. Lähtiessäni bussipysäkille tuli perhe, jossa kaksi alle kouluikäistä lasta. Isä istui keskelle penkkiä, äiti seisoi sivussa, rattaat laitettiin poikittain penkin eteen, vanhempi lapsi pyöri kuin hyrrä. Molemmat lapset kirkuivat kovaäänsitä kirkunaa ilman sanoja yhtä aikaa ja välillä vuorotellen. Vanhemmat eivät sanoneet mitään. Metrossa matkusti muutaman metrin päässä seisten äiti rattaissa istuneen ehkä viisivuotiaan lapsensa kanssa. Lapsi kirkui lähes tauotta sen vartin, jonka matka kesti. Äiti ei reagoinut mitenkään. Junassa ei ollut lapsiperheitä, onneksi. Seuraavassa bussissa matkusti jälleen kaksilapsinen perhe vanhempineen. Nuorempi kirkui vähän väliä viiltävällä volumella niin, että moni bussin matkustajista tempaisi vaistomaisesti kädet korvien suojaksi. Tämän huomattuaan perheen äiti mulkoili vihaisesti kanssamatkustajia, mutta kumartui sanomaan lapsen suuntaan laimeasti "hyssss". Ratikassa en kuullut enkä nähnyt lapsia. Viimeisen pätkän kotiin kävellessäni vastaan tuli lauma lapsia pyörineen ja potkulautoineen. Yksi oli jäänyt muista jälkeen, heittäytyi potkulautoineen kävelytielle horsmien viereen makaamaan ja alkoi kirkua suoraa sanatonta kirkunaa minkä palkeista lähti. En jäänyt kysymään, mikä hätänä.
Rääkyapinoiden terrori alkoi taas meidän taloyhtiön pihassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rääkyapinoiden terrori alkoi taas meidän taloyhtiön pihassa.
Meillä ollut tuota koko päivän. Vanhemmat luulee lastensa olevan jotain seikkailevia Melukylän lapsia, joita ei saa rajoittaa mitenkään ja varsinkaan viedä jonnekin retkelle pois huutamasta ihmisten parvekkeiden alta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kun lapset eivät saa näkyä eikä kuulua. Suomalaiset ovat todella lapsivihamielisiä, ja silti tänne pitäisi synnyttää lapsia. Ei kiitos.
Kielteinen asenne ei yleensä synny tyhjästä. Niissä maissa, missä lapset opetetaan käyttäytymään ihmisten ilmoilla, pidetään lapsista. Tosin Suomessa pidetään rauhasta ja hiljaisuudesta poikkeuksellisen paljon, ja tämä kulttuurinen erityispiirre pitäisi osata huomioida puolin ja toisin joustamalla.
Lapset tietysti hyppivät, pomppivat ja huutavat mielellään, mutta siihenkin on paikat missä sitä saa tehdä. Ei kaupassa, ruokaravintolassa tai kyläpaikan sohvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari päivää sitten olin kahvilassa, kun sisään tuli äiti kahden vaahtosammuttajan kokoisen tenavan kanssa. Koko baari täyttyi tämän kolmikon metelistä, äiti huusi isommin, mukulat säesti. Sitä meteliä sitten piti kuunnella sen tunnin verran, mitä olivat paikalla. Hyvästi rauhallinen kahvihetki. Me asiakkaat katsoimme toisiamme ja pudistimme päitämme. Siis eikö mukuloiden kanssa enää missään puhuta kuin huutamalla.
Kun enemmistö vauvoista viedään alle 2-vuotiaana hoitoon isoihin ja meluisiin päiväkoteihin niin tuota se teettää. Lasten pitää huutaa ja kiljua saadakseen äänensä kuuluvien siellä tungoksessa. Sitten se huutaminen ja kiljunta jää päälle niillä...
Vierailija kirjoitti:
Vapaan kasvatuksen helmiä. Maa täynnä tuollaisia huomionhakuisia kakaroita, jotka saavat tehdä mitä lystää.
Luu napit ja tukistukset takaisin! Niillä saisi huutavat kakarat aisoihin, mutta tämä on nykyään lässynlässyn-maa, jossa lapset ja teinit saavat tehdä käytännössä mitä tahansa ilman kunnon seurauksia...
Vanhemmat eivät uskalla tarttua kiinni eikä kieltää lapsiaan julkisella paikalla lastensuojeluilmoitusten pelossa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kun lapset eivät saa näkyä eikä kuulua. Suomalaiset ovat todella lapsivihamielisiä, ja silti tänne pitäisi synnyttää lapsia. Ei kiitos.
Älä jaksa. Se, että kukaan ei halua kuunnella vieraiden lasten huutoa ei ole mitään lapsivihamielisyyttä. Jos lapset leikkii ja volyymi pysyy normaalina se ei haittaa, mutta tässä puhutaan kiljumisesta. Lapset huutaa ihan kurkku suorana ja kenenkään ei pitäisi sietää sitä. Ja jos jotain vihataan niin niitä tumpelo vanhempia, jotka ei tee asialle mitään vaan syyttää kaikki lapsivihamielisiksi kun ei saa lapset kuulua naapuripitäjään asti.
Ja silti nämä mentaalimaijat plopsauttelevat lapsia maailmaan kuin lottopalloja arvontakoneesta ja jokaisella jokin kirjainyhdistelmä. Äly ei ilmeisesti riitä kertomaan, kun on niin vähäistä, ettei niitä yhteiskunnan elättejä kannata kymmentä perä perään tehdä, jos jo ensimmäisillä on ongelmia.