Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tulee ajatus että parin tonnin palkalla ei tee mitään? Verojen jälkeen 5000 euron palkastakin jää käteen 3000 euroa ja on ns eliittiä?
10.09.2022 |
Suomessa tuloerot on keskimäärin pieniä. Suuri osa suomalaisista saa pari tonnia käteen töistä oli sitten matalasti tai korkeasti koulutettu.
Miksi parin tonnin palkoista puhutaan kuin ne olisivat todella pieniä?
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa jokaista työssäkäyvää kohti on suhteellisen iso määrä eläkeläisiä, työelämän ulkopuolella olevia ja lapsia. Palkoista ja eläkemaksuista maksetaan näitäkin. Kaikki maat ei ikäänny samassa tahdissa.
Kaikissa eu maissa ikääntyminen on "ongelma", sitä ollaa paikkailtu ma ah*nmuutolla kuten ruotsi,saksa ja ranska on tehnyt. Suomessa ikääntymistä on varsin vähän paikkailtu koska persut ja rajat kii jonnet vastustaa sitä että ikääntymistä paikkaillaan.
Suomeen pitäisi tuoda miljoona ulkomaalaista ihmistä alkuun jotta väestön ikärakenne paranisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Nyt palkka 4500e ja jos ottaisin lisää vastuuta voisin saada ehkä 5000e, mutta käteen jää ehkä max 200e enemmän. Voisin maksaa sillä asuntolainaa pois, muttei taida olla vaivan arvoista. Toisaalta pidän korkeaa verotusta ja pieniä tuloeroja kyllä pääsääntöisesti hyvänä asiana.
Eiköhän tuosta 250€ jäisi käteen. Siitä olen samaa mieltä, että jos lähtee vastuullisempiin hommiin, niin noissa palkkatasoissa sen korotuksen pitäisi olla jo noin 1000€ bruttona, että viitsii lähteä hakeutumaan.
Tällä logiikalla esim. lastentarhan opella on yksi maailma vastuullisimpia duuneja eli sen pitäisi olla tuhat kertaa paremmin palkattu kuin pankkiiri.
En voi verrata noita tehtäviä, koska kummastakaan ei ole itsellä kokemusta. Tietenkin lastentarhan opettajalla on vastuullinen tehtävä, mutta näkisin, että se vastuu on enimmäkseen pitää huoli, että lapsella on turvallista omassa ryhmässä, hän saa virikkeitä jonkin verran jne. Ei ole tulostavoitteita, että lapsen pitäisi oppia jotain jne. Siitä sitten lastentarhan johtajaksi yleneminen tuo lisävastuita, että on vastuussa koko puljun työntekijöistä ja siitä, että lapsilla on riittävä määrä hoitajia joka päivä jne. Jos tuon vastuun ottaa harteilleen, niin ei ehkä 200€ vuoksi kannata. Toki en tiedä olisiko se mieluisampaa hommaa noin muuten.
"...lapsella on turvallista omassa ryhmässä, hän saa virikkeitä jonkin verran jne. Ei ole tulostavoitteita, että lapsen pitäisi oppia jotain..."
Jos lastentarhanopen työn kuvaa noin, niin ei ole kovin vaativaa. Oikeasti siinä työssä on vaativaa se, että pienet ihmiset nähdään yhä enemmän yksilöinä, ja heitä jokaista erikseen pitäisi pystyä ohjaamaan ja tukemaan juuri hänelle sopivilla tavoilla ja ikätasolle sopivasti. Sitä voisi kyllä verrata ohjelmointiin vaativuudeltaan, vaikka ihmisistä onkin kysymys. Kärjistäen voisi sanoa, että ihmisten ohjelmoinnista ei makseta, mutta koneiden ohjelmoinnista kyllä. Tuloksia on kyllä vaikea heti mitata, pitkälllä aikavälillä tulokset näkyvät paremmin.
Ymmärrän tuon, että nykyään lastentarhassakin on menty pidemmälle ja yritetään maksimoida kaikki "teho" yksilöllisesti, mikä on tietysti hienoa. En ole ihan varma olisiko se välttämätöntä. Itse olin isänä lapsiani tarhasta hakiessa vain tyytyväinen, että heillä oli ollut kiva päivä ja heistä oli välitetty. Se riitti minulle ja varmasti myös lapselle. Mutta arvostan, että heidän kehitykseen panostetaan.
Ohjelmointi on tehtävästä riippuen todella haastavaa, kun mennään moderneihin systeemeihin. Hyvistä kehittäjistä on aina pulaa, eikä kaikista tosiaan ole siihen vaikka kuinka haluaisi. Sitten on myös vähemmän vaativia ohjelmointitehtäviä, mutta useimmiten tehdään jotain uutta ja kehitys kehittyy jatkuvasti, ettei koskaan tiedä tarpeeksi ja uutta on omaksuttava nopeasti.
Miten monta kertaa se while-looppi pitää oppia eri lailla ohjelmoimaan?
Se, että tietää ohjelmoinnin syntaksin, kuten while loop, ei ole vielä ohjelmointitaitoa nähnytkään :) Nykyään oikeastaan rakennetaan järjestelmiä paljon valmiita komponentteja yhdistelemällä, konfiguroimalla ja pyritään ohjelmoimaan itse mahdollisimman vähän. Toki sitäkin tehdään, mutta siis koko kehittäminen on niin paljon paljon enemmän kuin tuo matalan tason looppi. Puhumattakaan ylläpidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lyhyen koulutuksen vaativista töistä pitäisi jäädä verojen jälkeen käteen?
Lyhyen koulutuksen vaativat työt ovat monesti huomattavasti tärkeämpiä kuin pitkän koulutuksen työt.
Tarkoitat, että vaikkapa lääkäreitä tai kirurgeja ei tarvita?
Noinko vähäisen ymmärryksen sillä korkealla koulutuksella sai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa jokaista työssäkäyvää kohti on suhteellisen iso määrä eläkeläisiä, työelämän ulkopuolella olevia ja lapsia. Palkoista ja eläkemaksuista maksetaan näitäkin. Kaikki maat ei ikäänny samassa tahdissa.
Kaikissa eu maissa ikääntyminen on "ongelma", sitä ollaa paikkailtu ma ah*nmuutolla kuten ruotsi,saksa ja ranska on tehnyt. Suomessa ikääntymistä on varsin vähän paikkailtu koska persut ja rajat kii jonnet vastustaa sitä että ikääntymistä paikkaillaan.
Suomeen pitäisi tuoda miljoona ulkomaalaista ihmistä alkuun jotta väestön ikärakenne paranisi.
Tai sitten pitää vaan ottaa rennosti, ja ajatella, ettei asialla ole mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lyhyen koulutuksen vaativista töistä pitäisi jäädä verojen jälkeen käteen?
Lyhyen koulutuksen vaativat työt ovat monesti huomattavasti tärkeämpiä kuin pitkän koulutuksen työt.
Lyhyen koulutuksen vaativia töitä voi monesti tehdä jopa ilman koulutusta. Eivät ole ns. älyllisesti vaativia, jos kärjistän.
Eivät ne pitkän koulutuksenkaan vaativat työt ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 5000 euron palkka ja siitä tosiaan jää "vain" reilut 3000 euroa käteen. Kyllähän tuo riittää elämiseen vallan hyvin enkä valita, mutta ärsyttää se että ihmiset luulevat vilpittömästi että verotus ei kasva palkan mukana ja että saan nettona lähes tuon summan kokonaisena. Tulee usealle aitona yllätyksenä että veroja menee noinkin paljon eikä summa eroa kuin muutamalla satasella neljää tonnia nostavan tuloista.
Laskutaito? Jos palkka nousee kuten kuvasit, jää 500 euroa enemmän käteen kuussa. Vuodessa 6000 euroa lisää käteen. Sekö ei ole sinusta merkittävä raha? Lomarahat ja vastaavat luonnollisesti nousevat myös.
No onhan 6000e vuodessa nyt jonkinlainen summa mutta ei sillä kyllä kovin kummosta luksuselämää vielä järjestetä. Pääkaupunkiseudulla 500e/kk lisäraha hupenee helposti asumiseen vaikka puhuttaisi kuin ihan perus kerrostaloasunnosta.
4320e/kk tulotasosta ylöspäin jokaisesta tienatusta lisäeurosta menee yli puolet verottajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa jokaista työssäkäyvää kohti on suhteellisen iso määrä eläkeläisiä, työelämän ulkopuolella olevia ja lapsia. Palkoista ja eläkemaksuista maksetaan näitäkin.
Ei makseta.
Totta kai työssä käyvät maksavat yhteiskunnassa ja mitä enemmän työelämän ulkopuolella olevia niin sitä enemmän osallistutaan heidän kustannuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokonaisveroaste on suomessa noin 50% eli puolet bruttopalkasta menee valtiolle keskimäärin.
Låt oss räkna hur mycket som blir kvar av en fakturering om 100.000 €/månad för tjänster.
Först avlägsnar vi momsen 100.000 - 24 % påslag = 100.000/1,24 = 80.645. Vi antar att arbetsgivaren vill ha hälften i täckningsbidrag = 80.645/2 = 40.332. Från detta avdras sidokostnaderna 33 % = 40.332 * 0,67 = 27.016. Från detta fråndras din personskatt som är minst 50 % = 13.508 € i handen. Då du köper något försvinner momsen igen = 13.508 - 24 % påslag = 10.893.
Kort och gott, frånräknat bilskatt, fastighetsskatt, Yle skatt, arvs- gåvoskatt, acciser, alkoholskatt, tobaksskatt, hundskatt, sopavgifter och mångt och mycket annat, får du en köpkraft som är ca. 10 % av vad du inbringar i ett land med en exceptionellt hög kostnadsnivå. Skit deal säger de som har flytt skattehelvetet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Nyt palkka 4500e ja jos ottaisin lisää vastuuta voisin saada ehkä 5000e, mutta käteen jää ehkä max 200e enemmän. Voisin maksaa sillä asuntolainaa pois, muttei taida olla vaivan arvoista. Toisaalta pidän korkeaa verotusta ja pieniä tuloeroja kyllä pääsääntöisesti hyvänä asiana.
Eiköhän tuosta 250€ jäisi käteen. Siitä olen samaa mieltä, että jos lähtee vastuullisempiin hommiin, niin noissa palkkatasoissa sen korotuksen pitäisi olla jo noin 1000€ bruttona, että viitsii lähteä hakeutumaan.
Tällä logiikalla esim. lastentarhan opella on yksi maailma vastuullisimpia duuneja eli sen pitäisi olla tuhat kertaa paremmin palkattu kuin pankkiiri.
En voi verrata noita tehtäviä, koska kummastakaan ei ole itsellä kokemusta. Tietenkin lastentarhan opettajalla on vastuullinen tehtävä, mutta näkisin, että se vastuu on enimmäkseen pitää huoli, että lapsella on turvallista omassa ryhmässä, hän saa virikkeitä jonkin verran jne. Ei ole tulostavoitteita, että lapsen pitäisi oppia jotain jne. Siitä sitten lastentarhan johtajaksi yleneminen tuo lisävastuita, että on vastuussa koko puljun työntekijöistä ja siitä, että lapsilla on riittävä määrä hoitajia joka päivä jne. Jos tuon vastuun ottaa harteilleen, niin ei ehkä 200€ vuoksi kannata. Toki en tiedä olisiko se mieluisampaa hommaa noin muuten.
"...lapsella on turvallista omassa ryhmässä, hän saa virikkeitä jonkin verran jne. Ei ole tulostavoitteita, että lapsen pitäisi oppia jotain..."
Jos lastentarhanopen työn kuvaa noin, niin ei ole kovin vaativaa. Oikeasti siinä työssä on vaativaa se, että pienet ihmiset nähdään yhä enemmän yksilöinä, ja heitä jokaista erikseen pitäisi pystyä ohjaamaan ja tukemaan juuri hänelle sopivilla tavoilla ja ikätasolle sopivasti. Sitä voisi kyllä verrata ohjelmointiin vaativuudeltaan, vaikka ihmisistä onkin kysymys. Kärjistäen voisi sanoa, että ihmisten ohjelmoinnista ei makseta, mutta koneiden ohjelmoinnista kyllä. Tuloksia on kyllä vaikea heti mitata, pitkälllä aikavälillä tulokset näkyvät paremmin.
Ymmärrän tuon, että nykyään lastentarhassakin on menty pidemmälle ja yritetään maksimoida kaikki "teho" yksilöllisesti, mikä on tietysti hienoa. En ole ihan varma olisiko se välttämätöntä. Itse olin isänä lapsiani tarhasta hakiessa vain tyytyväinen, että heillä oli ollut kiva päivä ja heistä oli välitetty. Se riitti minulle ja varmasti myös lapselle. Mutta arvostan, että heidän kehitykseen panostetaan.
Ohjelmointi on tehtävästä riippuen todella haastavaa, kun mennään moderneihin systeemeihin. Hyvistä kehittäjistä on aina pulaa, eikä kaikista tosiaan ole siihen vaikka kuinka haluaisi. Sitten on myös vähemmän vaativia ohjelmointitehtäviä, mutta useimmiten tehdään jotain uutta ja kehitys kehittyy jatkuvasti, ettei koskaan tiedä tarpeeksi ja uutta on omaksuttava nopeasti.
Miten monta kertaa se while-looppi pitää oppia eri lailla ohjelmoimaan?
Se, että tietää ohjelmoinnin syntaksin, kuten while loop, ei ole vielä ohjelmointitaitoa nähnytkään :) Nykyään oikeastaan rakennetaan järjestelmiä paljon valmiita komponentteja yhdistelemällä, konfiguroimalla ja pyritään ohjelmoimaan itse mahdollisimman vähän. Toki sitäkin tehdään, mutta siis koko kehittäminen on niin paljon paljon enemmän kuin tuo matalan tason looppi. Puhumattakaan ylläpidosta.
Älä opeta isääs naimaan! Olen ollut alalla yli 20 vuotta. Mitään "uutta on omaksuttava nopeasti" ei ole koskaan tullut eteen. Tällä alalla, kuten monella muullakin alalla, on paljon valehtelijoita ja egonsa röyhistelijöitä kuten sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 5000 euron palkka ja siitä tosiaan jää "vain" reilut 3000 euroa käteen. Kyllähän tuo riittää elämiseen vallan hyvin enkä valita, mutta ärsyttää se että ihmiset luulevat vilpittömästi että verotus ei kasva palkan mukana ja että saan nettona lähes tuon summan kokonaisena. Tulee usealle aitona yllätyksenä että veroja menee noinkin paljon eikä summa eroa kuin muutamalla satasella neljää tonnia nostavan tuloista.
Laskutaito? Jos palkka nousee kuten kuvasit, jää 500 euroa enemmän käteen kuussa. Vuodessa 6000 euroa lisää käteen. Sekö ei ole sinusta merkittävä raha? Lomarahat ja vastaavat luonnollisesti nousevat myös.
No onhan 6000e vuodessa nyt jonkinlainen summa mutta ei sillä kyllä kovin kummosta luksuselämää vielä järjestetä. Pääkaupunkiseudulla 500e/kk lisäraha hupenee helposti asumiseen vaikka puhuttaisi kuin ihan perus kerrostaloasunnosta.
4320e/kk tulotasosta ylöspäin jokaisesta tienatusta lisäeurosta menee yli puolet verottajalle.
Noin puolet. Se on hyvä nyrkkisääntö. Saat tonnin lisää bruttona, niin 500 tulee nettona. Kyllä kelpaa kenelle tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa jokaista työssäkäyvää kohti on suhteellisen iso määrä eläkeläisiä, työelämän ulkopuolella olevia ja lapsia. Palkoista ja eläkemaksuista maksetaan näitäkin.
Ei makseta.
Totta kai työssä käyvät maksavat yhteiskunnassa ja mitä enemmän työelämän ulkopuolella olevia niin sitä enemmän osallistutaan heidän kustannuksiin.
Millä mekanismilla työssä käyvät maksaa näitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa jokaista työssäkäyvää kohti on suhteellisen iso määrä eläkeläisiä, työelämän ulkopuolella olevia ja lapsia. Palkoista ja eläkemaksuista maksetaan näitäkin. Kaikki maat ei ikäänny samassa tahdissa.
Jokseenkin kaikki länsimaat ikääntyvät samaa tahtia, ja sama ongelma on kaikilla.
Suomessa on pääomatulojen verotus melko kevyttä palkkaverotukseen verrattuna (esim. Saksassa ero ei ole niin iso kuin meillä), mikä sekin vaikuttaa. Verotuloja kertyy vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
7 vuotta rankkaa opiskelua, 50-60 tuntisia työviikkoja, töitä joskus myös viikonloppuisin, kymmeniä alaisia ja käteen jää silti vain noin 3500 euroa
Annas kun arvaan. Alaisille jää omista palkoista käteen 2500-2800e ja salaa kyräilevät sinulle kun oot isotuloinen pomo joka ei ymmärrä mitään minkälaista tavallisella palkalla eläminen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Nyt palkka 4500e ja jos ottaisin lisää vastuuta voisin saada ehkä 5000e, mutta käteen jää ehkä max 200e enemmän. Voisin maksaa sillä asuntolainaa pois, muttei taida olla vaivan arvoista. Toisaalta pidän korkeaa verotusta ja pieniä tuloeroja kyllä pääsääntöisesti hyvänä asiana.
Eiköhän tuosta 250€ jäisi käteen. Siitä olen samaa mieltä, että jos lähtee vastuullisempiin hommiin, niin noissa palkkatasoissa sen korotuksen pitäisi olla jo noin 1000€ bruttona, että viitsii lähteä hakeutumaan.
Tällä logiikalla esim. lastentarhan opella on yksi maailma vastuullisimpia duuneja eli sen pitäisi olla tuhat kertaa paremmin palkattu kuin pankkiiri.
En voi verrata noita tehtäviä, koska kummastakaan ei ole itsellä kokemusta. Tietenkin lastentarhan opettajalla on vastuullinen tehtävä, mutta näkisin, että se vastuu on enimmäkseen pitää huoli, että lapsella on turvallista omassa ryhmässä, hän saa virikkeitä jonkin verran jne. Ei ole tulostavoitteita, että lapsen pitäisi oppia jotain jne. Siitä sitten lastentarhan johtajaksi yleneminen tuo lisävastuita, että on vastuussa koko puljun työntekijöistä ja siitä, että lapsilla on riittävä määrä hoitajia joka päivä jne. Jos tuon vastuun ottaa harteilleen, niin ei ehkä 200€ vuoksi kannata. Toki en tiedä olisiko se mieluisampaa hommaa noin muuten.
"...lapsella on turvallista omassa ryhmässä, hän saa virikkeitä jonkin verran jne. Ei ole tulostavoitteita, että lapsen pitäisi oppia jotain..."
Jos lastentarhanopen työn kuvaa noin, niin ei ole kovin vaativaa. Oikeasti siinä työssä on vaativaa se, että pienet ihmiset nähdään yhä enemmän yksilöinä, ja heitä jokaista erikseen pitäisi pystyä ohjaamaan ja tukemaan juuri hänelle sopivilla tavoilla ja ikätasolle sopivasti. Sitä voisi kyllä verrata ohjelmointiin vaativuudeltaan, vaikka ihmisistä onkin kysymys. Kärjistäen voisi sanoa, että ihmisten ohjelmoinnista ei makseta, mutta koneiden ohjelmoinnista kyllä. Tuloksia on kyllä vaikea heti mitata, pitkälllä aikavälillä tulokset näkyvät paremmin.
Ymmärrän tuon, että nykyään lastentarhassakin on menty pidemmälle ja yritetään maksimoida kaikki "teho" yksilöllisesti, mikä on tietysti hienoa. En ole ihan varma olisiko se välttämätöntä. Itse olin isänä lapsiani tarhasta hakiessa vain tyytyväinen, että heillä oli ollut kiva päivä ja heistä oli välitetty. Se riitti minulle ja varmasti myös lapselle. Mutta arvostan, että heidän kehitykseen panostetaan.
Ohjelmointi on tehtävästä riippuen todella haastavaa, kun mennään moderneihin systeemeihin. Hyvistä kehittäjistä on aina pulaa, eikä kaikista tosiaan ole siihen vaikka kuinka haluaisi. Sitten on myös vähemmän vaativia ohjelmointitehtäviä, mutta useimmiten tehdään jotain uutta ja kehitys kehittyy jatkuvasti, ettei koskaan tiedä tarpeeksi ja uutta on omaksuttava nopeasti.
Miten monta kertaa se while-looppi pitää oppia eri lailla ohjelmoimaan?
Se, että tietää ohjelmoinnin syntaksin, kuten while loop, ei ole vielä ohjelmointitaitoa nähnytkään :) Nykyään oikeastaan rakennetaan järjestelmiä paljon valmiita komponentteja yhdistelemällä, konfiguroimalla ja pyritään ohjelmoimaan itse mahdollisimman vähän. Toki sitäkin tehdään, mutta siis koko kehittäminen on niin paljon paljon enemmän kuin tuo matalan tason looppi. Puhumattakaan ylläpidosta.
Älä opeta isääs naimaan! Olen ollut alalla yli 20 vuotta. Mitään "uutta on omaksuttava nopeasti" ei ole koskaan tullut eteen. Tällä alalla, kuten monella muullakin alalla, on paljon valehtelijoita ja egonsa röyhistelijöitä kuten sinä.
No sitten teet jotain C-koodausta edelleen.
Olen ollut myös alalla 20 vuotta, että älä ala mussuttamaan. Mitään pilvipalveluita ja mikropalveluita ei ollut esim. 10 vuotta sitten juuri missään. Nyt ne on kaiken edellytys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7 vuotta rankkaa opiskelua, 50-60 tuntisia työviikkoja, töitä joskus myös viikonloppuisin, kymmeniä alaisia ja käteen jää silti vain noin 3500 euroa
Annas kun arvaan. Alaisille jää omista palkoista käteen 2500-2800e ja salaa kyräilevät sinulle kun oot isotuloinen pomo joka ei ymmärrä mitään minkälaista tavallisella palkalla eläminen on.
Tossa olisi muuten melkein alaisella parempi nettotuntipalkka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaisveroaste on suomessa noin 50% eli puolet bruttopalkasta menee valtiolle keskimäärin.
Låt oss räkna hur mycket som blir kvar av en fakturering om 100.000 €/månad för tjänster.
Först avlägsnar vi momsen 100.000 - 24 % påslag = 100.000/1,24 = 80.645. Vi antar att arbetsgivaren vill ha hälften i täckningsbidrag = 80.645/2 = 40.332. Från detta avdras sidokostnaderna 33 % = 40.332 * 0,67 = 27.016. Från detta fråndras din personskatt som är minst 50 % = 13.508 € i handen. Då du köper något försvinner momsen igen = 13.508 - 24 % påslag = 10.893.
Kort och gott, frånräknat bilskatt, fastighetsskatt, Yle skatt, arvs- gåvoskatt, acciser, alkoholskatt, tobaksskatt, hundskatt, sopavgifter och mångt och mycket annat, får du en köpkraft som är ca. 10 % av vad du inbringar i ett land med en exceptionellt hög kostnadsnivå. Skit deal säger de som har flytt skattehelvetet.
Asia on kuitenkin niin, että verot ja veron tapaiset maksut vievät muuallakin ansioita. Lisäksi Suomessa saa maan asukkaana sellaisia asioita, joihin on tottunut. Monissa muissa maissa on paljon huonompia puolia kuin Suomessa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Nyt palkka 4500e ja jos ottaisin lisää vastuuta voisin saada ehkä 5000e, mutta käteen jää ehkä max 200e enemmän. Voisin maksaa sillä asuntolainaa pois, muttei taida olla vaivan arvoista. Toisaalta pidän korkeaa verotusta ja pieniä tuloeroja kyllä pääsääntöisesti hyvänä asiana.
Eiköhän tuosta 250€ jäisi käteen. Siitä olen samaa mieltä, että jos lähtee vastuullisempiin hommiin, niin noissa palkkatasoissa sen korotuksen pitäisi olla jo noin 1000€ bruttona, että viitsii lähteä hakeutumaan.
Tällä logiikalla esim. lastentarhan opella on yksi maailma vastuullisimpia duuneja eli sen pitäisi olla tuhat kertaa paremmin palkattu kuin pankkiiri.
En voi verrata noita tehtäviä, koska kummastakaan ei ole itsellä kokemusta. Tietenkin lastentarhan opettajalla on vastuullinen tehtävä, mutta näkisin, että se vastuu on enimmäkseen pitää huoli, että lapsella on turvallista omassa ryhmässä, hän saa virikkeitä jonkin verran jne. Ei ole tulostavoitteita, että lapsen pitäisi oppia jotain jne. Siitä sitten lastentarhan johtajaksi yleneminen tuo lisävastuita, että on vastuussa koko puljun työntekijöistä ja siitä, että lapsilla on riittävä määrä hoitajia joka päivä jne. Jos tuon vastuun ottaa harteilleen, niin ei ehkä 200€ vuoksi kannata. Toki en tiedä olisiko se mieluisampaa hommaa noin muuten.
"...lapsella on turvallista omassa ryhmässä, hän saa virikkeitä jonkin verran jne. Ei ole tulostavoitteita, että lapsen pitäisi oppia jotain..."
Jos lastentarhanopen työn kuvaa noin, niin ei ole kovin vaativaa. Oikeasti siinä työssä on vaativaa se, että pienet ihmiset nähdään yhä enemmän yksilöinä, ja heitä jokaista erikseen pitäisi pystyä ohjaamaan ja tukemaan juuri hänelle sopivilla tavoilla ja ikätasolle sopivasti. Sitä voisi kyllä verrata ohjelmointiin vaativuudeltaan, vaikka ihmisistä onkin kysymys. Kärjistäen voisi sanoa, että ihmisten ohjelmoinnista ei makseta, mutta koneiden ohjelmoinnista kyllä. Tuloksia on kyllä vaikea heti mitata, pitkälllä aikavälillä tulokset näkyvät paremmin.
Ymmärrän tuon, että nykyään lastentarhassakin on menty pidemmälle ja yritetään maksimoida kaikki "teho" yksilöllisesti, mikä on tietysti hienoa. En ole ihan varma olisiko se välttämätöntä. Itse olin isänä lapsiani tarhasta hakiessa vain tyytyväinen, että heillä oli ollut kiva päivä ja heistä oli välitetty. Se riitti minulle ja varmasti myös lapselle. Mutta arvostan, että heidän kehitykseen panostetaan.
Ohjelmointi on tehtävästä riippuen todella haastavaa, kun mennään moderneihin systeemeihin. Hyvistä kehittäjistä on aina pulaa, eikä kaikista tosiaan ole siihen vaikka kuinka haluaisi. Sitten on myös vähemmän vaativia ohjelmointitehtäviä, mutta useimmiten tehdään jotain uutta ja kehitys kehittyy jatkuvasti, ettei koskaan tiedä tarpeeksi ja uutta on omaksuttava nopeasti.
Miten monta kertaa se while-looppi pitää oppia eri lailla ohjelmoimaan?
Se, että tietää ohjelmoinnin syntaksin, kuten while loop, ei ole vielä ohjelmointitaitoa nähnytkään :) Nykyään oikeastaan rakennetaan järjestelmiä paljon valmiita komponentteja yhdistelemällä, konfiguroimalla ja pyritään ohjelmoimaan itse mahdollisimman vähän. Toki sitäkin tehdään, mutta siis koko kehittäminen on niin paljon paljon enemmän kuin tuo matalan tason looppi. Puhumattakaan ylläpidosta.
Älä opeta isääs naimaan! Olen ollut alalla yli 20 vuotta. Mitään "uutta on omaksuttava nopeasti" ei ole koskaan tullut eteen. Tällä alalla, kuten monella muullakin alalla, on paljon valehtelijoita ja egonsa röyhistelijöitä kuten sinä.
No sitten teet jotain C-koodausta edelleen.
Olen ollut myös alalla 20 vuotta, että älä ala mussuttamaan. Mitään pilvipalveluita ja mikropalveluita ei ollut esim. 10 vuotta sitten juuri missään. Nyt ne on kaiken edellytys.
Paskaaks niillä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin tienaan noin 5000, mutta kahden teinin yh-äitinä raha ei meinaa riittää mihinkään.
Verotus on todella epäreilu yhden aikuisen talouksille eikä ahkeruudesta tosiaankaan palkita.
Samoin, tienaan 6000e/kk, kaksi teiniä. Peruskituutusta elämä vaikka ylimmässä tulodesiilissä.
Kunhan lapset muuttavat kotoa niin minä muutan Viroon.
Joo, ihan varmana sulle kelpaa virolainen palkkataso.
Hei sinä jankkaaja, palkkataso ei ole se tärkein asia vaan ostovoima on se mikä kertoo eniten. Virolaisillakin on parempi ostovoima kuin suomalaisilla, virolaisilla on parempi elintaso kuin suomalaisilla.
Vaikka suomalaisilla on parempi palkka kuin virolaisilla niin miksi silti virolaisilla on parempi ostovoima kuin suomalaisilla?
Siis oikeasti? Tämäkö se ymmärryksen taso korkeakoulutetuilla sitten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen suurin ongelma on se että täällä on surkea ostovoima ja täällä on tosi paljon köyhiä.
Joku alle 2000e kuussa nettona tienaava on köyhä suomessa.Saksassa asuva sukulainen on tuikitavallinen AMK-insinööri. On rahaa uuteen bemariin ja isoon taloon, ravintolassa käyvät joka viikonloppu, jatkuvasti on jotain kylän tivolipäiviä, markkinoita yms. missä käyvät. Lomapäiviä on enemmän kuin Suomessa ja käyvät alati ulkomailla lomilla (rantalomilla, kaupunkilomilla, laskettelemassa Alpeilla jne). Suomessa AMK-insinööri ajaa Toyotalla, asuu rivitalossa ja käy ravintolassa kerran vuodessa.
Saksassa on paljon parempi ostovoima kuin suomessa, suomalaisella amk-insinöörillä on sama elintaso kuin saksalaisella matalapalkkaisella duunarilla.
Saksassa toki asutaan pääosin vuokralla ja harva siellä ottaa asuntolainaa.
Ei kannata verrata näitä eri maiden asumistyyppien eroja. Saksassa varmaan pystyy myös vuokraamaan komeita koteja kun Suomessa vuokrataan lähinnä kerrostaloasuntoja.
Vuokralla asumisessa on myös se hyvä puoli että pääomat voi vaikka sijoittaa osakkeisiin. Ja sakemanni-insinöörin nettotuloilla sitä jääkin vähän säästöön vaikka on bemarit ja vehkeet.
Alue: Aihe vapaa
Höpöhöpö!