Lapsi oli itse tehnyt parista kirjasta tehtäviä eteenpäin, opettaja huomautti asiasta
Lapsi oli siis innoissaan tehnyt sekä matikankirjastaan että äidinkielen tehtäväkirjastaan. Kertoi, että kun tunnilla oli saanut tehtävät jo valmiiksi mutta piti vielä odotella silloin neuvovaa opettajaa vielä tarkastamaan ne, niin hän oli sitten tehnyt kirjojen seuraavilta sivuilta tehtäviä, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Tämä oli siis tapahtunut tällä viikolla.
Asiasta oli laitettu viesti ja opettaja oli huomauttanut asiasta lapselle. Viestissä toivottiin, ettei tehtäviä tehtäisi itsenäisesti eteenpäin siitä asiasta missä ollaan, koska on tarkoituksena, että kirjoissa edetään opettajan johdolla suunnitelman mukaan asiasta toiseen. Ilmeisesti opettaja oli myös koulussa huomauttanut lapselle asiasta samoin, koska lapselle oli jäänyt se käsitys, että niitä tehtäviä ei olisi missään nimessä saanut tehdä enempää sieltä kirjasta.
Itselläni on kuitenkin aika ristiriitaiset ajatukset. Siis totta kai ymmärrän, että opettajalla on omat suunnitelmansa, minkä mukaan opetuksessa edetään. Ymmärrän siis periaatteessa opettajan perustelun siitä, että kirjoissakin pitäisi edetä samaan tahtiin ryhmässä. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että ei tuo mitä lapsi teki nyt niin kauhea asia ollut. Lapsi teki tehtäviä, koska oli innostunut oppimisesta? Yritin kyllä selittää lapselle kotona, että ei asia ole niin vakava, eikä oikeastaan ollut tehnyt mitään väärää. Että ne asiat kyllä oltaisiin opeteltu varmasti myöhemminkin ja myös tehtävät tehty silloin, joten mitään suurta vahinkoa ei ole tapahtunut. Ja että opettajaa itseään nyt varmaan harmitti se, että hän ei ehtinyt niitä asioita vielä opettaa. Silti lapselle tuntuu jääneen mielikuva siitä, että hän toimi väärin.
Onko muut saaneet huomautuksia samoista asioista? Mitä tapahtui?
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ope ole pahalla sanonut, vaan ohjeistanut lasta toimimaan oikein. Eihän siitä mitään tulisi, jos jokainen lapsi tekisi ominpäin eri juttuja. Koulussa ollaan oppimassa niitä asioita. Tehtävät ja harjoitukset tehdään perustellun suunnitelman mukaisesti tietyssä järjestyksessä.
Paljon enemmän on työtä sitten korjailla näitä itsekseen tehtyjä tehtäviä. Lapsi on ehkä ymmärtänyt tehtävänannon väärin tai ei ole ilman sitä opetusta tiennyt, mihin asioihin tehtävässä täytyy kiinnittää huomiota. Useinkaan se innostunut omaehtoisesti edennyt lapsi ei sitten jaksa / halua näitä väärin tehtyjä tehtäviä pyyhkiä pois ja aloittaa alusta toisten mukana. Onhan niillä tekemisillä jo kehuskeltu kavereille ja äitikin on ylistänyt ja ylpeillyt naapureille. Se uudestaan tekeminen on siis lapselle noloa.
Ei opettaja ehdi jokaisen lapsen luo yhtäaikaa. Jos ope on neuvomassa yhtä lasta, niin toisten täytyy silloin odottaa vuoroaan. Näin se vaan menee. Yleensä niitä lisätehtäviä on annettu, tai pulpettikirja on valmiina, mutta ohje voi olla, että sitten kun tehtävät on tarkistettu, niin saa siirtyä muihin juttuihin.
t. opeNo se on selvä, että opettamisesta ei tule mitään, jos kaikki on eri sivuilla.
Mutta kyllä sen opettajan on sitten järjestettävä se, että käy kohtuullisessa ajassa tarkistamassa ne tehtävät ja lapsi pystyy jatkamaan jonkin järkevän asian parissa loppu tunnin. Joku 20min on lapselle aivan tolkuttoman pitkä aika istua tekemättä mitään.
Niin, ja jos lapsi istuu joka tunti sen 20 minuuttia tekemättä mitään vain odottamassa, niin silloinhan 45 minuutin oppitunneilla melkein puolet lapsen koulupäivästä menee mitään tekemättä istumiseen ja odottamiseen.
Ope teki ihan oikein. Hommaa lapsellesi jotain lisätehtäviä, printtaa netistä tai osta joku tehtäväkirja. Koulukirjoissa edetään opettajan määräämään tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ope ole pahalla sanonut, vaan ohjeistanut lasta toimimaan oikein. Eihän siitä mitään tulisi, jos jokainen lapsi tekisi ominpäin eri juttuja. Koulussa ollaan oppimassa niitä asioita. Tehtävät ja harjoitukset tehdään perustellun suunnitelman mukaisesti tietyssä järjestyksessä.
Paljon enemmän on työtä sitten korjailla näitä itsekseen tehtyjä tehtäviä. Lapsi on ehkä ymmärtänyt tehtävänannon väärin tai ei ole ilman sitä opetusta tiennyt, mihin asioihin tehtävässä täytyy kiinnittää huomiota. Useinkaan se innostunut omaehtoisesti edennyt lapsi ei sitten jaksa / halua näitä väärin tehtyjä tehtäviä pyyhkiä pois ja aloittaa alusta toisten mukana. Onhan niillä tekemisillä jo kehuskeltu kavereille ja äitikin on ylistänyt ja ylpeillyt naapureille. Se uudestaan tekeminen on siis lapselle noloa.
Ei opettaja ehdi jokaisen lapsen luo yhtäaikaa. Jos ope on neuvomassa yhtä lasta, niin toisten täytyy silloin odottaa vuoroaan. Näin se vaan menee. Yleensä niitä lisätehtäviä on annettu, tai pulpettikirja on valmiina, mutta ohje voi olla, että sitten kun tehtävät on tarkistettu, niin saa siirtyä muihin juttuihin.
t. opeNo se on selvä, että opettamisesta ei tule mitään, jos kaikki on eri sivuilla.
Mutta kyllä sen opettajan on sitten järjestettävä se, että käy kohtuullisessa ajassa tarkistamassa ne tehtävät ja lapsi pystyy jatkamaan jonkin järkevän asian parissa loppu tunnin. Joku 20min on lapselle aivan tolkuttoman pitkä aika istua tekemättä mitään.
Niin, ja jos lapsi istuu joka tunti sen 20 minuuttia tekemättä mitään vain odottamassa, niin silloinhan 45 minuutin oppitunneilla melkein puolet lapsen koulupäivästä menee mitään tekemättä istumiseen ja odottamiseen.
Niinpä. Kukaan aikuinenkaan ei suostuisi istumaan hiljaa paikallaan mitään tekemättä puolta työpäivää. Siis ihan hiljaa ja ihan paikallaan. Ei saa piirtää, ei lukea jotain kiinnostavaa, ei katsoa työkaveria. Ei mitään. Miksi lasten pitäisi tuohon pystyä. Yleensä vielä niiden pienten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ope ole pahalla sanonut, vaan ohjeistanut lasta toimimaan oikein. Eihän siitä mitään tulisi, jos jokainen lapsi tekisi ominpäin eri juttuja. Koulussa ollaan oppimassa niitä asioita. Tehtävät ja harjoitukset tehdään perustellun suunnitelman mukaisesti tietyssä järjestyksessä.
Paljon enemmän on työtä sitten korjailla näitä itsekseen tehtyjä tehtäviä. Lapsi on ehkä ymmärtänyt tehtävänannon väärin tai ei ole ilman sitä opetusta tiennyt, mihin asioihin tehtävässä täytyy kiinnittää huomiota. Useinkaan se innostunut omaehtoisesti edennyt lapsi ei sitten jaksa / halua näitä väärin tehtyjä tehtäviä pyyhkiä pois ja aloittaa alusta toisten mukana. Onhan niillä tekemisillä jo kehuskeltu kavereille ja äitikin on ylistänyt ja ylpeillyt naapureille. Se uudestaan tekeminen on siis lapselle noloa.
Ei opettaja ehdi jokaisen lapsen luo yhtäaikaa. Jos ope on neuvomassa yhtä lasta, niin toisten täytyy silloin odottaa vuoroaan. Näin se vaan menee. Yleensä niitä lisätehtäviä on annettu, tai pulpettikirja on valmiina, mutta ohje voi olla, että sitten kun tehtävät on tarkistettu, niin saa siirtyä muihin juttuihin.
t. opeNo se on selvä, että opettamisesta ei tule mitään, jos kaikki on eri sivuilla.
Mutta kyllä sen opettajan on sitten järjestettävä se, että käy kohtuullisessa ajassa tarkistamassa ne tehtävät ja lapsi pystyy jatkamaan jonkin järkevän asian parissa loppu tunnin. Joku 20min on lapselle aivan tolkuttoman pitkä aika istua tekemättä mitään.
Niin, ja jos lapsi istuu joka tunti sen 20 minuuttia tekemättä mitään vain odottamassa, niin silloinhan 45 minuutin oppitunneilla melkein puolet lapsen koulupäivästä menee mitään tekemättä istumiseen ja odottamiseen.
Niinpä. Kukaan aikuinenkaan ei suostuisi istumaan hiljaa paikallaan mitään tekemättä puolta työpäivää. Siis ihan hiljaa ja ihan paikallaan. Ei saa piirtää, ei lukea jotain kiinnostavaa, ei katsoa työkaveria. Ei mitään. Miksi lasten pitäisi tuohon pystyä. Yleensä vielä niiden pienten.
Ennen isommilla luokilla oli vihot, niin ongelmaa ei silloin niillä luokilla ollut. Sen ajan mitä joutui odottelemaan, pystyi käyttämään vihon koristeluun ym. hiljaiseen. Eka ja tokaluokkalaisilla ei taida vihkoja juuri olla. Ja meidän ekaluokan opettaja olisi repinyt pelipöksyt, jos niihin vähiin vihkoihin olisi piirtänyt (ts. Tuhrinut ne)
Vierailija kirjoitti:
Ope teki ihan oikein. Hommaa lapsellesi jotain lisätehtäviä, printtaa netistä tai osta joku tehtäväkirja. Koulukirjoissa edetään opettajan määräämään tahtiin.
Eiköhän se ensisijainen tehtävä lisätehtävien antamiseen ole koululla.
Tietty varmaan moni vanhempi sitten itse hankkii vaikka materiaalit, jos koululla ei näitä lisätehtäviä haluta tai voida antaa.
Hyvin on laskenut peruskoulun taso, jos nykyään koulun ainoa tehtävä on saada lapset tekemään tehtävät hitaampien mukaan määrätyssä tahdissa.
Ei puhettakaan, että opetettavista asioista saisi olla innostunut ja kiinnostunut, tai varsinkaan tehdä tehtäviä vaikka ne sattuisikin osaamaan.
Jos opettajalla ei ole aikaa tai halua antaa lisätehtäviä oppilaalle, silloin opettaja ottaa yhteyttä lapsen vahempaan ja kysyy, voisiko vanhempi keksiä jotain lisätehtäviä lapselleen. Mun pojalla alkoi enkku kolmannella luokalla ja jo neljännen luokan jälkeisellä kesälomalla luki Harry Pottereita englanniksi. Oli opettajalta erittäin fiksu veto ottaa yhteyttä muhun ja jutella mun kanssani, mitä tehdä. Opettajalla kun oli luokassa 24 muutakin oppilasta ja lisätehtävätkin olivat hyvi eri tasoisia. Ja niin päädyttiin hyvässä yhteisymmärryksessä siihen, että mä hommasin pojalle kirjoja, joita poika luki enkun tunneilla silloin, kun opettajan huomio oli muissa oppilaissa. Poika kyllä seurasi myös opetustakin ja viittasi aina, kun opettaja esitti jonkun kysymyksen.
Jos lapsi on innostunut koulussa jostain oppiaineesta ja vieläpä etevä siinä, on täysin väärä ajatus, että tällaisen oppilaan pitäisi käyttää lähes koko oppitunti tuijottamalla kattoon.
- nro 58
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope teki ihan oikein. Hommaa lapsellesi jotain lisätehtäviä, printtaa netistä tai osta joku tehtäväkirja. Koulukirjoissa edetään opettajan määräämään tahtiin.
Eiköhän se ensisijainen tehtävä lisätehtävien antamiseen ole koululla.
Tietty varmaan moni vanhempi sitten itse hankkii vaikka materiaalit, jos koululla ei näitä lisätehtäviä haluta tai voida antaa.
Samaa mieltä. Opettaja on ensikädessä vastuussa siitä, että kaikilla on mielekästä tekemistä. Ei vanhemmat.
Itsekin voin ostaa toki lapselle lisätehtävät, jos se jostain syystä olisi vaikeaa opettajalle. Mutta sitten se on juuri ne mitä minä ostan ja turha nyrpistää nenää. Mun lapsella on oikeus oppia samalla tavalla kuin niillä heikommillakin.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ope ole pahalla sanonut, vaan ohjeistanut lasta toimimaan oikein. Eihän siitä mitään tulisi, jos jokainen lapsi tekisi ominpäin eri juttuja. Koulussa ollaan oppimassa niitä asioita. Tehtävät ja harjoitukset tehdään perustellun suunnitelman mukaisesti tietyssä järjestyksessä.
Paljon enemmän on työtä sitten korjailla näitä itsekseen tehtyjä tehtäviä. Lapsi on ehkä ymmärtänyt tehtävänannon väärin tai ei ole ilman sitä opetusta tiennyt, mihin asioihin tehtävässä täytyy kiinnittää huomiota. Useinkaan se innostunut omaehtoisesti edennyt lapsi ei sitten jaksa / halua näitä väärin tehtyjä tehtäviä pyyhkiä pois ja aloittaa alusta toisten mukana. Onhan niillä tekemisillä jo kehuskeltu kavereille ja äitikin on ylistänyt ja ylpeillyt naapureille. Se uudestaan tekeminen on siis lapselle noloa.
Ei opettaja ehdi jokaisen lapsen luo yhtäaikaa. Jos ope on neuvomassa yhtä lasta, niin toisten täytyy silloin odottaa vuoroaan. Näin se vaan menee. Yleensä niitä lisätehtäviä on annettu, tai pulpettikirja on valmiina, mutta ohje voi olla, että sitten kun tehtävät on tarkistettu, niin saa siirtyä muihin juttuihin.
t. opeOngelmahan on se, ettei sillä opella ole sille nopealle aikaa ikinä. Se nopea saa istua joka tunnilla odottamassa, koska opettajan aika menee niihin hitaisiin lähes 100%.
Niinpä. Eikö looginen järjestys olisi ensin tarkistaa nopeiden tehtävät ja antaa heille hiljaista tekemistä, jonka jälkeen opettaja voisi loppu tunnin käyttää hitaiden auttamiseen ilman keskeytyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä tilannetta, jossa lapsi saisi tehdä kirjaa vapaasti eteenpäin. Suuri osa oppilaista tekisi niin. Suuri osa ei tietäisi, mitä pitää tehdä, koska asiaa ei ole opetettu. Tehtävät olisi tehty miten sattuu ja mistä sattuu. Ei mitään järkeä. Mieluummin tehdään lisätehtäviä, joissa on jo opetettujen asioiden tehtäviä. Ja vaikka ap:n lapsi onkin ihmelapsi, hänellä ei silti ole erityisoikeuksia. Ja, hyvä ap, lapsesi ei mene rikki siitä, että hänelle kerrotaan, mitä tehdään ja mitä ei. T: opettaja
Jos oikeasti olet opettaja, niin huh huh.
Vierailija kirjoitti:
Jos opettajalla ei ole aikaa tai halua antaa lisätehtäviä oppilaalle, silloin opettaja ottaa yhteyttä lapsen vahempaan ja kysyy, voisiko vanhempi keksiä jotain lisätehtäviä lapselleen. Mun pojalla alkoi enkku kolmannella luokalla ja jo neljännen luokan jälkeisellä kesälomalla luki Harry Pottereita englanniksi. Oli opettajalta erittäin fiksu veto ottaa yhteyttä muhun ja jutella mun kanssani, mitä tehdä. Opettajalla kun oli luokassa 24 muutakin oppilasta ja lisätehtävätkin olivat hyvi eri tasoisia. Ja niin päädyttiin hyvässä yhteisymmärryksessä siihen, että mä hommasin pojalle kirjoja, joita poika luki enkun tunneilla silloin, kun opettajan huomio oli muissa oppilaissa. Poika kyllä seurasi myös opetustakin ja viittasi aina, kun opettaja esitti jonkun kysymyksen.
Jos lapsi on innostunut koulussa jostain oppiaineesta ja vieläpä etevä siinä, on täysin väärä ajatus, että tällaisen oppilaan pitäisi käyttää lähes koko oppitunti tuijottamalla kattoon.
- nro 58
Ja lisään tähän vielä, että kodin ja koulun välinen yhteistyö voi muutenkin olla sitä, että vanhemmat opettavat lapselleen asioita, joita opettaa ei oikei ehdi opettaa. En nyt enää muista, millä luokalla pojalla alkoi kertolaskut. Koulussa kuitenkin opetus eteni hitaampien ehdoilla. Mä sitten - it-alalla kun olen - koodasin pojalle simppelin ohjelman, jolla harjitella kertotaulua. Lupasin jokaisesta kerrasta, kun pelissä sai kaikki 30 tehtävää oikein, yhden euron. Ei mennyt edes tuntia, kun poika osasi 10-kertotaulun miten päin tahansa. Koulussa 10-kertotaulua tahkottiin monta viikkoa,
Opettajan pitäisi aina antaa lisätehtäviä.
Tuttua jo kasarilta. JA heti perään 2000-luvulta kun omakin lapseni oppi lukemaan jo heti kun täytti 4v.
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa tosiaan lapselle mukaan kirja pulpettiin, piirustusvihko tai jokin puuhalehti. Myös opelta voi pyytää lapselle lisätehtäviä. Ikävä kyllä sitä odottelua fiksuimmille varmaan tulee. Ehkä pitää jo nuorena tottua siihen.
No jos itse laittaa lapselle jonkun puuhavihkon niin sitten se opettaja valittaa varmaan siitäkin, kun tuollainen kuulu opetussuunnitelmaan.
Mikä ihmeen logiikka on siinä, että asioista innostuneita lapsia toppuutellaan oppimasta, vaikka halua ja intoa olisi. Eikä silti tarjota edes lisähaastetta, vaan laitetaan tällaiset lapset odottamaan puolet tunnista tai kumittamaan jo tehdyt tehtävät.
Sen sijaan käytännössä suurin osa tai kaikki opettajan aika menee niiden heikommin suoriutuvien tukemiseen.
Mikä on siis tavoitteena? Että kaikki suoriutuu samoin kuin ne heikommin suoriutuvat? Sitten kaikki voi edetä kivasti samassa tahdissa. Ainoa vaan ettei taida opettajan aika enää riittää jos niitä vieressä avustettavia onkin parin sijasta 16.
Lahjakkailla oppilailla on usein iltaisin harratuksia. Annetaan heidän tehdä jo tunnilla kotiläksyt niin jää aikaa harrastaa. Oppilaiden tasoerot on huimat kun moni osaa jo lukea ekalle tullessa. Joskus käytettiin älyttömästi aikaa jonkun kaunokirjoituksen opetteluun-se on onneksi loppu kun kaikki kirjoittaa jollain laitteella.
Joskus näkee lasten innoissaan tekevän tehtäviä asioista, joita ei ole vielä opetettu. Lapsen into ja itseluottamus saattaa hyvinkin riittää tehtävien tekemiseen, mutta taito ei ihan aina. Sen vuoksi niitä tehtäviä ei kannata kiiruhtaa eteenpäin. Lisätehtävät ja -monisteet on monella käytössä tämän vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Joskus näkee lasten innoissaan tekevän tehtäviä asioista, joita ei ole vielä opetettu. Lapsen into ja itseluottamus saattaa hyvinkin riittää tehtävien tekemiseen, mutta taito ei ihan aina. Sen vuoksi niitä tehtäviä ei kannata kiiruhtaa eteenpäin. Lisätehtävät ja -monisteet on monella käytössä tämän vuoksi.
Taito ei aina ihan riitä?
Sepä onkin jo vuosia lukea ja kirjoittaa osanneelle tosi haastava se aapisen tehtäväkirja, missä kopioidaan yhtä kirjainta uudelleen ja uudelleen, tunnistetaan kirjainta ja kirjoitetaan sillä kirjaimella alkavia tavuja ja sanoja. Samoin matikankirjassa täysin laskutaitoiselle se numeroiden tunnistaminen ja jäljentäminen sekä yksinkertaiset laskut harvemmin tuottaa ylitsepääsemättömiä haasteita.
Onneksi olen äitiyslomalla enkä opettamassa... Tästä asiasta on aivan täysin turha vetää herneet nenäänsä. Ope ei ehtinyt tarkistamaan lapsen tehtäviä heti, koska oli varmasti joku muu tilanne käynnissä. Nyt lapsi oppi, että pitää odottaa hetki eikä lähteä tekemään omin päin asioita. Opetus, joka meidän jokaisen on opittava elämässä. Eiköhän niitä lisätehtäviä tule jatkossa.
Ongelmahan on se, ettei sillä opella ole sille nopealle aikaa ikinä. Se nopea saa istua joka tunnilla odottamassa, koska opettajan aika menee niihin hitaisiin lähes 100%.