Lue keskustelun säännöt.
Lapsi oli itse tehnyt parista kirjasta tehtäviä eteenpäin, opettaja huomautti asiasta
09.09.2022 |
Lapsi oli siis innoissaan tehnyt sekä matikankirjastaan että äidinkielen tehtäväkirjastaan. Kertoi, että kun tunnilla oli saanut tehtävät jo valmiiksi mutta piti vielä odotella silloin neuvovaa opettajaa vielä tarkastamaan ne, niin hän oli sitten tehnyt kirjojen seuraavilta sivuilta tehtäviä, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Tämä oli siis tapahtunut tällä viikolla.
Asiasta oli laitettu viesti ja opettaja oli huomauttanut asiasta lapselle. Viestissä toivottiin, ettei tehtäviä tehtäisi itsenäisesti eteenpäin siitä asiasta missä ollaan, koska on tarkoituksena, että kirjoissa edetään opettajan johdolla suunnitelman mukaan asiasta toiseen. Ilmeisesti opettaja oli myös koulussa huomauttanut lapselle asiasta samoin, koska lapselle oli jäänyt se käsitys, että niitä tehtäviä ei olisi missään nimessä saanut tehdä enempää sieltä kirjasta.
Itselläni on kuitenkin aika ristiriitaiset ajatukset. Siis totta kai ymmärrän, että opettajalla on omat suunnitelmansa, minkä mukaan opetuksessa edetään. Ymmärrän siis periaatteessa opettajan perustelun siitä, että kirjoissakin pitäisi edetä samaan tahtiin ryhmässä. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että ei tuo mitä lapsi teki nyt niin kauhea asia ollut. Lapsi teki tehtäviä, koska oli innostunut oppimisesta? Yritin kyllä selittää lapselle kotona, että ei asia ole niin vakava, eikä oikeastaan ollut tehnyt mitään väärää. Että ne asiat kyllä oltaisiin opeteltu varmasti myöhemminkin ja myös tehtävät tehty silloin, joten mitään suurta vahinkoa ei ole tapahtunut. Ja että opettajaa itseään nyt varmaan harmitti se, että hän ei ehtinyt niitä asioita vielä opettaa. Silti lapselle tuntuu jääneen mielikuva siitä, että hän toimi väärin.
Onko muut saaneet huomautuksia samoista asioista? Mitä tapahtui?
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt tätä, miksi oppimisen intoa himmaillaan silloin, kun sitä joillain on.
Sen sijaan niitä perässäraahattavia vedetään luokan perässä ja heidän mukaansa etenee koko luokka, ja puolet opettajan ajasta menee pelkästään näiden auttamiseen tai siihen, että opettaja suostuttelee Pälvi-Pietulia tulemaan alas kattolampusta. Nämä olisi olleet 80-luvulla apukouluissa ja tarkkiksilla, mutta kiitos integraation, nämä on nykyään normiluokissa.
Oppimisesta innokkaimpien tehtäviä opettaja taas vilkaisee sen 30 sekuntia ja muuta huomiota tai apua nämä ei opettajalta välttämättä edes saa. Jotkut sentään tajuaa antaa näille lisätehtäviä, mutta ei kaikki.
TÄMÄ! Ihan hirveän kiva ajatus, että luokassa kaikki saa oman tasoista opetusta. Mutta kun totuus on se, että se opettajan aika menee niihin perässä vedettäviin. Ja eihän se opettajien vika ole, että joutuvat puolta luokkaa maanittelemaan alas kattolampuista. Mutta ikävää, että vuosi toisensa jälkeen ne luokan innokkaimmat saa kärsiä.
Kaikille paras ratkaisu olisi eriyttää häiriköt muista. Vähintään matematiikan ja kielten tunneilla. Vaikka jakaa luokka kahteen ryhmään, jossa toisessa on ne nopeat ja toisessa hitaat. Näitä pienryhmiä on ainakin meidän kunnassa juuri äidinkielessä ja matikassa ihan joka koulussa, mutta se jako ryhmiin on aakkosjärjestys, ei taitotaso.
Koulussa tuntui juuri siltä, että "paremmin" olisi pärjännyt ja saanut opettajan aikaa, jos olisi heittäytynyt ihan osaamattomaksi ja jankuttanut kaikesta jo ennen kuin avaa koko kirjaa että emmä osaa, emmä osaaaaaaa.
Koska ne innokkaimmin ja tunnollisimmin tehtäviä tekevät ja vähiten aikaa vievät tuntui jäävän ihan oman onnensa nojaan koko ajan.
Mutta ehdotapa tasoluokkia Suomessa. Ei muuten tule kysymykseenkään, koska "tasa-arvo". Jostain syystä tämä tasa-arvo ei kuitenkaan nytkään tunnu koskevan kaikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ope kirjoitti:
Oikea vastaus on että pitäisi eriyttää ylöspäin eli tarjota lisähaastetta. Oppilaan moittiminen, hellästikin, on väärä vastaus. Ärsyttää että omassa ammattikunnassa on tuommoisia urpoja, koska kyse on vaan laiskuudesta kun ei jakseta tarjota nopeille mitään.
T: Ope
Näin se on. Ja ottaen huomioon millaista väkeä luokassa integraation vuoksi on, en ihmettele, että eriyttäminen ylöspäin on haastavaa. Mutta idioottimaista tosiaan natistaa se oppimisen into jo heti alkuunsa. Paras olisi tietyissä aineissa ottaa vain tasoryhmät käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt tätä, miksi oppimisen intoa himmaillaan silloin, kun sitä joillain on.
Sen sijaan niitä perässäraahattavia vedetään luokan perässä ja heidän mukaansa etenee koko luokka, ja puolet opettajan ajasta menee pelkästään näiden auttamiseen tai siihen, että opettaja suostuttelee Pälvi-Pietulia tulemaan alas kattolampusta. Nämä olisi olleet 80-luvulla apukouluissa ja tarkkiksilla, mutta kiitos integraation, nämä on nykyään normiluokissa.
Oppimisesta innokkaimpien tehtäviä opettaja taas vilkaisee sen 30 sekuntia ja muuta huomiota tai apua nämä ei opettajalta välttämättä edes saa. Jotkut sentään tajuaa antaa näille lisätehtäviä, mutta ei kaikki.
TÄMÄ! Ihan hirveän kiva ajatus, että luokassa kaikki saa oman tasoista opetusta. Mutta kun totuus on se, että se opettajan aika menee niihin perässä vedettäviin. Ja eihän se opettajien vika ole, että joutuvat puolta luokkaa maanittelemaan alas kattolampuista. Mutta ikävää, että vuosi toisensa jälkeen ne luokan innokkaimmat saa kärsiä.
Kaikille paras ratkaisu olisi eriyttää häiriköt muista. Vähintään matematiikan ja kielten tunneilla. Vaikka jakaa luokka kahteen ryhmään, jossa toisessa on ne nopeat ja toisessa hitaat. Näitä pienryhmiä on ainakin meidän kunnassa juuri äidinkielessä ja matikassa ihan joka koulussa, mutta se jako ryhmiin on aakkosjärjestys, ei taitotaso.
Koulussa tuntui juuri siltä, että "paremmin" olisi pärjännyt ja saanut opettajan aikaa, jos olisi heittäytynyt ihan osaamattomaksi ja jankuttanut kaikesta jo ennen kuin avaa koko kirjaa että emmä osaa, emmä osaaaaaaa.
Koska ne innokkaimmin ja tunnollisimmin tehtäviä tekevät ja vähiten aikaa vievät tuntui jäävän ihan oman onnensa nojaan koko ajan.
Mutta ehdotapa tasoluokkia Suomessa. Ei muuten tule kysymykseenkään, koska "tasa-arvo". Jostain syystä tämä tasa-arvo ei kuitenkaan nytkään tunnu koskevan kaikkia.
Niinpä. Toiset on tasa-arvoisempia kuin toiset. Mutta hulluutta ettei siihen innokkaaseen osaavaan porukkaan panosteta. Siitä porukasta ne tulevaisuuden osaajatkin kuitenkin tulee todennäköisimmin.
Onneksi meidän ekaluokkalaisella on ihana opettaja. Nuori ja innokas ja on kehittänyt hyvät ja motivoivat keinot eriyttää opetusta.
Pelkäsin kuollakseni, että meidänkin lapsen into opiskeluun latistetaan ensi metreillä tuolla loputtoman tylsällä paikallaan istuttamisella. Muistan omilta kouluajoilta miten hirveää oli istua paikallaan hiljaa koko päivä.
Meille ekaluokan ope sanoi jo vanhempainillassa asiasta, että ei sitten pidä tehdä niitä tehtäviä pidemmälle vaikka tekisi mieli. Koska ne on tarkoitus käydä tietyssä järjestyksessä ja toki on myös riski että ne tulee sitten tehtyä ja opittua väärin, kun asiaa ei ole opetettu. Lisätehtäviä saa jos on nopea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi samalla tavalla, kun lapsi oli ekalla. Lapsi oli tosi loukkaantunut, kun ope oli nuhdellut asiasta. Silloin se tuntui minustakin aika oudolta, mutta nyt kyllä ymmärrän asian enemmän kuin hyvin. Koska mitä siitäkin tulisi jos matematiikassa ollaan sivulla 25, niin Maija on sivulla 35, Matti sivulla 29, Olli 40 jne. Jos muut laskee sivulla 25 olevia laskuja niin, mitä Matti, Olli ja Maija tekee? Häiriköi? Ei opettajalla taida olla resursseja tehdä 20 oppilaalle eri laskuja joka oppitunniksi ja opettaa montaa eri asiaa samalla oppitunnilla. Ja sehän se on tarkoitus, että opettaja opettaa ensin asiat lapsille, jotta he esim. oppivat oikean laskujärjestyksen.
Siksi sillä opettajalla pitäisikin olla se varasuunnitelma, mitä tehtävänsä ekana valmiiksi saavat tekee sen jälkeen. Lisäksi on hyvä olla sen varasuunnitelman varasuunnitelma, ja vaikka vielä jotain ekstratehtäviä näiden lisäksi.
Jos ei opettajalla tai koululla resurssit riitä, voi opettaja varmaan laittaa viestiä oppilaan kotiin ja pyytää toimittamaan lapselle vaikka jonkun toisen matikankirjan.
Jep! Just näin. Jos asiat ovat lapselle helppoja, sit tehdään lisätehtäviä, mut ei oppikirjaa eteenpäin👍
Mikähän siinä on, että koko ajan pitää koulua uudistaa ja uudistaa, mutta tälle ongelmalle ei saada mitään tehtyä. Vuosikymmeniä on jo ollut ongelmana, että ne hyvät ja innokkaat latistetaan ihan ensimmäisillä luokilla jo tekemällä koulusta heille mahdollisimman tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tein aina kaikki tehtävät heti mitä osasin, eikä kukaan sanonut mitään
Vierailija kirjoitti:
Meille ekaluokan ope sanoi jo vanhempainillassa asiasta, että ei sitten pidä tehdä niitä tehtäviä pidemmälle vaikka tekisi mieli. Koska ne on tarkoitus käydä tietyssä järjestyksessä ja toki on myös riski että ne tulee sitten tehtyä ja opittua väärin, kun asiaa ei ole opetettu. Lisätehtäviä saa jos on nopea.
En silti alkaisi torumaan ekaluokkalaistani siitä, vaikka tämä olisi laskenut matikankirjasta sellaista eteenpäin mitä osaa tai tehnyt äikänkirjasta tehtäviä, varsinkaan jos ne olisi oikein. Ja varsinkaan jos tunnilla ainoa vaihtoehto olisi ollut istua paikoillaan pitkän aikaa tekemättä mitään samalla, kun muilla on vielä tekemistä.
Tuskinpa se lapsi enää yläasteella laskee matikankirjaansa läpi vapaaehtoisesti tai tekee äikänkirjasta koko kurssin tehtävät. Laskisikin ja tekisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meille ekaluokan ope sanoi jo vanhempainillassa asiasta, että ei sitten pidä tehdä niitä tehtäviä pidemmälle vaikka tekisi mieli. Koska ne on tarkoitus käydä tietyssä järjestyksessä ja toki on myös riski että ne tulee sitten tehtyä ja opittua väärin, kun asiaa ei ole opetettu. Lisätehtäviä saa jos on nopea.
Kysyin opettajalta, miten voi oppia väärin, mutta ei hän osannut vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille ekaluokan ope sanoi jo vanhempainillassa asiasta, että ei sitten pidä tehdä niitä tehtäviä pidemmälle vaikka tekisi mieli. Koska ne on tarkoitus käydä tietyssä järjestyksessä ja toki on myös riski että ne tulee sitten tehtyä ja opittua väärin, kun asiaa ei ole opetettu. Lisätehtäviä saa jos on nopea.
En silti alkaisi torumaan ekaluokkalaistani siitä, vaikka tämä olisi laskenut matikankirjasta sellaista eteenpäin mitä osaa tai tehnyt äikänkirjasta tehtäviä, varsinkaan jos ne olisi oikein. Ja varsinkaan jos tunnilla ainoa vaihtoehto olisi ollut istua paikoillaan pitkän aikaa tekemättä mitään samalla, kun muilla on vielä tekemistä.
Tuskinpa se lapsi enää yläasteella laskee matikankirjaansa läpi vapaaehtoisesti tai tekee äikänkirjasta koko kurssin tehtävät. Laskisikin ja tekisikin.
Niinpä. Ja toisaalta saattaisi tehdäkin, jos sitä intoa ei latistettaisi jo ensimmäisellä luokalla. Olen itse sitä mieltä, että pitäisi pyrkiä järjestämään asiat niin, että joissain aineissa pystyisi ekaluokkalainen menemään tokaluokkalaisten tunneille, jos oikeasti osaa asiat. Ja näin esim lyhentämään peruskoulun kestoa.
Omana aikanani vuosituhannen vaihteessa ekaluokan tehtävät ainakin matematiikassa olivat niin helppoja, että jos tehtävät oli osannut, niin asian oli ymmärtänyt. Vasta kolmannella alkoi tulla jakokulmaa ym mihin tarvitsi vähän opettajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vähän samaa nyt, kun opettaja vaihtui. Aiemman opettajan kanssa saivat edetä omaa tahtia, kunhan vaan opettaja tarkistaa tehtävät jossain välissä. Lapseni teki matikassa tokalla sekä tokan että kolmannen luokan kirjan.
Uuden opettajan kanssa tehdään kaikki samaa tahtia tehtäviä. Ja ensimmäisellä viikolla tuli kahdet valitukset, kun lapsi oli tehnyt huvikseen extraa. Lapsi siis nyt kolmannella ja tekee uudestaan sitä matikan kirjaa, jonka jo viime vuonna sai tehtyä. Opettaja ei tajua eriyttämisestä mitään. Sen mielestä on ihan ok tankata ne jo opetellut tehtävät uudelleen tänä vuonna. Lapsi kuoli tylsyyteen ja kiukutteli kouluunmenosta joka hemmetin aamu.
Soitin sekä erityisopettajalle että rehtorille, että saatiin eriyttäminen kuntoon. Nyt lapsi saa tehdä matikka-diplomia ja netin oppimisportaalista tehtäviä, kun on saanut päivän tehtävät valmiiksi. Äikässä saa lukea kirjaa, kun on tehnyt tehtävät. Tätä mallia menty nyt viikko ja nyt loppuviikosta huomasi, että koulumotivaatio on jo vähän parantunut. Kertoo innoissaan mitä kaikkea on saanut tehtyä ja oppinut.
Minä hankin ekaluokkalaiselle kolmannen luokan matematiikankirjan, jota sitten tekee, kun on tehnyt ne ekan luokan tehtävät. Opettaja ei tästä pidä, mutta koska ei ole aikaa eriyttää, niin lapsi saa nyt tehdä jakolaskuja yli 100 kokoisilla luvuilla, kun muut opettelevat yhteenlaskua alle kymmenen summilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vähän samaa nyt, kun opettaja vaihtui. Aiemman opettajan kanssa saivat edetä omaa tahtia, kunhan vaan opettaja tarkistaa tehtävät jossain välissä. Lapseni teki matikassa tokalla sekä tokan että kolmannen luokan kirjan.
Uuden opettajan kanssa tehdään kaikki samaa tahtia tehtäviä. Ja ensimmäisellä viikolla tuli kahdet valitukset, kun lapsi oli tehnyt huvikseen extraa. Lapsi siis nyt kolmannella ja tekee uudestaan sitä matikan kirjaa, jonka jo viime vuonna sai tehtyä. Opettaja ei tajua eriyttämisestä mitään. Sen mielestä on ihan ok tankata ne jo opetellut tehtävät uudelleen tänä vuonna. Lapsi kuoli tylsyyteen ja kiukutteli kouluunmenosta joka hemmetin aamu.
Soitin sekä erityisopettajalle että rehtorille, että saatiin eriyttäminen kuntoon. Nyt lapsi saa tehdä matikka-diplomia ja netin oppimisportaalista tehtäviä, kun on saanut päivän tehtävät valmiiksi. Äikässä saa lukea kirjaa, kun on tehnyt tehtävät. Tätä mallia menty nyt viikko ja nyt loppuviikosta huomasi, että koulumotivaatio on jo vähän parantunut. Kertoo innoissaan mitä kaikkea on saanut tehtyä ja oppinut.
Minä hankin ekaluokkalaiselle kolmannen luokan matematiikankirjan, jota sitten tekee, kun on tehnyt ne ekan luokan tehtävät. Opettaja ei tästä pidä, mutta koska ei ole aikaa eriyttää, niin lapsi saa nyt tehdä jakolaskuja yli 100 kokoisilla luvuilla, kun muut opettelevat yhteenlaskua alle kymmenen summilla.
Meidän lasta kiellettiin viemästä omia kirjoja, koska ne villeimmät vaan villiintyy lisää jos jollain on omat kirjat. Koen tilanteen varsin kohtuuttomana omalle lapselleni. Mitä hänen siellä koulussa sitten pitäisi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on huomautettu samasta asiasta aikoinaan 1980-luvulla. En ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä nyt, miksi oppimisen into tukahdutetaan silloin kun sitä on.
Ihan käsittämätöntä. Opiskelen itse kansalaisopistolla verkkokurssina kieltä ja meillä on iso ryhmä. Opiskelijat tekevät itsenäisiä tehtäviä hyvin eritahtiin ja nopeimmille opettajalla on aina antaa lisätehtäviä tai haastavia tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt tätä, miksi oppimisen intoa himmaillaan silloin, kun sitä joillain on.
Sen sijaan niitä perässäraahattavia vedetään luokan perässä ja heidän mukaansa etenee koko luokka, ja puolet opettajan ajasta menee pelkästään näiden auttamiseen tai siihen, että opettaja suostuttelee Pälvi-Pietulia tulemaan alas kattolampusta. Nämä olisi olleet 80-luvulla apukouluissa ja tarkkiksilla, mutta kiitos integraation, nämä on nykyään normiluokissa.
Oppimisesta innokkaimpien tehtäviä opettaja taas vilkaisee sen 30 sekuntia ja muuta huomiota tai apua nämä ei opettajalta välttämättä edes saa. Jotkut sentään tajuaa antaa näille lisätehtäviä, mutta ei kaikki.
TÄMÄ! Ihan hirveän kiva ajatus, että luokassa kaikki saa oman tasoista opetusta. Mutta kun totuus on se, että se opettajan aika menee niihin perässä vedettäviin. Ja eihän se opettajien vika ole, että joutuvat puolta luokkaa maanittelemaan alas kattolampuista. Mutta ikävää, että vuosi toisensa jälkeen ne luokan innokkaimmat saa kärsiä.
Kaikille paras ratkaisu olisi eriyttää häiriköt muista. Vähintään matematiikan ja kielten tunneilla. Vaikka jakaa luokka kahteen ryhmään, jossa toisessa on ne nopeat ja toisessa hitaat. Näitä pienryhmiä on ainakin meidän kunnassa juuri äidinkielessä ja matikassa ihan joka koulussa, mutta se jako ryhmiin on aakkosjärjestys, ei taitotaso.
Koulussa tuntui juuri siltä, että "paremmin" olisi pärjännyt ja saanut opettajan aikaa, jos olisi heittäytynyt ihan osaamattomaksi ja jankuttanut kaikesta jo ennen kuin avaa koko kirjaa että emmä osaa, emmä osaaaaaaa.
Koska ne innokkaimmin ja tunnollisimmin tehtäviä tekevät ja vähiten aikaa vievät tuntui jäävän ihan oman onnensa nojaan koko ajan.
Mutta ehdotapa tasoluokkia Suomessa. Ei muuten tule kysymykseenkään, koska "tasa-arvo". Jostain syystä tämä tasa-arvo ei kuitenkaan nytkään tunnu koskevan kaikkia.
Niinpä. Toiset on tasa-arvoisempia kuin toiset. Mutta hulluutta ettei siihen innokkaaseen osaavaan porukkaan panosteta. Siitä porukasta ne tulevaisuuden osaajatkin kuitenkin tulee todennäköisimmin.
Se "tulevaisuuden osaaja" tasapäistetään sinne heikompaan ainekseen näppärästi koulussa. Se on paljon helpompaa kuin hinata ne perässä vedettävät sinne innokkaiden tasolle.
Jos se tekee kaikki asiat itse ennakkoon niin mitä se oikein tekee koulussa sitten!? Mitä se penska tekee kun muut tekevät niitä tehtäviä jotka penskasi on tehnyt aikaa sitten? Kunnon sooloilija. Hänen täytyy tehdä jotain muuta jos aika käy tylsäksi - ei niitä yhteisiä koulutehtäviä! Herranjestas
Ei se ope ole pahalla sanonut, vaan ohjeistanut lasta toimimaan oikein. Eihän siitä mitään tulisi, jos jokainen lapsi tekisi ominpäin eri juttuja. Koulussa ollaan oppimassa niitä asioita. Tehtävät ja harjoitukset tehdään perustellun suunnitelman mukaisesti tietyssä järjestyksessä.
Paljon enemmän on työtä sitten korjailla näitä itsekseen tehtyjä tehtäviä. Lapsi on ehkä ymmärtänyt tehtävänannon väärin tai ei ole ilman sitä opetusta tiennyt, mihin asioihin tehtävässä täytyy kiinnittää huomiota. Useinkaan se innostunut omaehtoisesti edennyt lapsi ei sitten jaksa / halua näitä väärin tehtyjä tehtäviä pyyhkiä pois ja aloittaa alusta toisten mukana. Onhan niillä tekemisillä jo kehuskeltu kavereille ja äitikin on ylistänyt ja ylpeillyt naapureille. Se uudestaan tekeminen on siis lapselle noloa.
Ei opettaja ehdi jokaisen lapsen luo yhtäaikaa. Jos ope on neuvomassa yhtä lasta, niin toisten täytyy silloin odottaa vuoroaan. Näin se vaan menee. Yleensä niitä lisätehtäviä on annettu, tai pulpettikirja on valmiina, mutta ohje voi olla, että sitten kun tehtävät on tarkistettu, niin saa siirtyä muihin juttuihin.
t. ope
Vierailija kirjoitti:
Ei se ope ole pahalla sanonut, vaan ohjeistanut lasta toimimaan oikein. Eihän siitä mitään tulisi, jos jokainen lapsi tekisi ominpäin eri juttuja. Koulussa ollaan oppimassa niitä asioita. Tehtävät ja harjoitukset tehdään perustellun suunnitelman mukaisesti tietyssä järjestyksessä.
Paljon enemmän on työtä sitten korjailla näitä itsekseen tehtyjä tehtäviä. Lapsi on ehkä ymmärtänyt tehtävänannon väärin tai ei ole ilman sitä opetusta tiennyt, mihin asioihin tehtävässä täytyy kiinnittää huomiota. Useinkaan se innostunut omaehtoisesti edennyt lapsi ei sitten jaksa / halua näitä väärin tehtyjä tehtäviä pyyhkiä pois ja aloittaa alusta toisten mukana. Onhan niillä tekemisillä jo kehuskeltu kavereille ja äitikin on ylistänyt ja ylpeillyt naapureille. Se uudestaan tekeminen on siis lapselle noloa.
Ei opettaja ehdi jokaisen lapsen luo yhtäaikaa. Jos ope on neuvomassa yhtä lasta, niin toisten täytyy silloin odottaa vuoroaan. Näin se vaan menee. Yleensä niitä lisätehtäviä on annettu, tai pulpettikirja on valmiina, mutta ohje voi olla, että sitten kun tehtävät on tarkistettu, niin saa siirtyä muihin juttuihin.
t. ope
No se on selvä, että opettamisesta ei tule mitään, jos kaikki on eri sivuilla.
Mutta kyllä sen opettajan on sitten järjestettävä se, että käy kohtuullisessa ajassa tarkistamassa ne tehtävät ja lapsi pystyy jatkamaan jonkin järkevän asian parissa loppu tunnin. Joku 20min on lapselle aivan tolkuttoman pitkä aika istua tekemättä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ope ole pahalla sanonut, vaan ohjeistanut lasta toimimaan oikein. Eihän siitä mitään tulisi, jos jokainen lapsi tekisi ominpäin eri juttuja. Koulussa ollaan oppimassa niitä asioita. Tehtävät ja harjoitukset tehdään perustellun suunnitelman mukaisesti tietyssä järjestyksessä.
Paljon enemmän on työtä sitten korjailla näitä itsekseen tehtyjä tehtäviä. Lapsi on ehkä ymmärtänyt tehtävänannon väärin tai ei ole ilman sitä opetusta tiennyt, mihin asioihin tehtävässä täytyy kiinnittää huomiota. Useinkaan se innostunut omaehtoisesti edennyt lapsi ei sitten jaksa / halua näitä väärin tehtyjä tehtäviä pyyhkiä pois ja aloittaa alusta toisten mukana. Onhan niillä tekemisillä jo kehuskeltu kavereille ja äitikin on ylistänyt ja ylpeillyt naapureille. Se uudestaan tekeminen on siis lapselle noloa.
Ei opettaja ehdi jokaisen lapsen luo yhtäaikaa. Jos ope on neuvomassa yhtä lasta, niin toisten täytyy silloin odottaa vuoroaan. Näin se vaan menee. Yleensä niitä lisätehtäviä on annettu, tai pulpettikirja on valmiina, mutta ohje voi olla, että sitten kun tehtävät on tarkistettu, niin saa siirtyä muihin juttuihin.
t. ope
Tässähän ongelma nimenomaa oli se että niitä lisätehtäviä ei ollut annettu.
Totta kai varmaan kaikki ymmärtää senkin ettei se yksi opettaja voi olla kaikkien luona yhtä aikaa ja että kun opettaja on yhden luona, niin muiden pitää odottaa vuoroaan. Mutta usein se vaan tuppaa menemään niin, että siellä luokassa on aina ne samat muutamat, joiden neuvomiseen menee opettajan ajasta suurin osa. Onko sekään niin kovin oikein niitä muita kohtaan, jotka joutuu aina odottamaan suuren osan tunnista?
Keskimäärin nämä innokkaat on ekalla. Siis 6-7v lapsia. On aivan kohtuutonta olettaa, että innostunut 6-7v vain istuskelee peukaloitaan pyörittäen käytännössä 3-5h päivässä. Aikuinenkaan ei oikeasti pysty siihen. Aikuisen on vain helpompi vastustaa kiusausta tehdä tehtäviä, kuin pienen lapsen.