Lue keskustelun säännöt.
Helsingin päiväkodit kriisissä. Millä mielellä vanhemmat asiasta?
09.09.2022 |
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009040949.html
Hesari uutisoi, että ryhmiä perustetaan väliaikaisten ja vaihtuvien sijaisten varaan. Mitään pysyvyyttä ei enää ole ja henkilöstöä pakenee yhä enemmän ja enemmän alalta pois. Varhaiskasvatuksesta on jäljellä enää seinät.
Millä mielellä te vanhemmat olette vieneet lapsia päiväkotiin viime aikoina? Onko lapsi jo kärsinyt jatkuvista muutoksista? Kertokaa kokemuksia!
Itseä hämmästyttää, miten naisvaltaista alaa kohdellaan täydessä kriisitilanteessakin kuin silkkaa paskaa: palkat ei vaan millään nouse, lapsia on liikaa ja työntekijöille ei saada kunnon lakisääteisiä taukojakaan päivään. Ihme orjatyötä, en ihmettele joukkopakoa.
Kommentit (453)
Nykyajan ihmiset: Kultalusikka suussa on kaikki annettu, täysin avuttomiksi opittu, ei mitään taisteluhenkeä, että saisi esim. omia työolojaan paremmiksi.
Kyllä pyörii haudoissaan kaikki, jotka on pistäneet itsensä ja ihan aidosti henkensä likoon naisten oikeuksien puolesta: Näin siinä sitten on käynyt, että kankkulankaivoon on kaikki se taistelu mennyt ja naiset ovat vieläkin avuttomampia kuin ennen.
Ja ihan naisena tämän sanon, surullista nähtävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin on huomattu, ettei ala ole kutsumusala. Lasten mielettömästä pahoinvoinnista huolimatta vo:t ja hoitajat joukkopakenee, sen sijaan että esim. kunnolla liittoutuisivat vanhempien kanssa poliitikkoja vastaan.
Joskus uuvuttaa myös kuunnella kehäpuhetta: opiskelin vo:ksi, jotta saisin sen 2700. Nyt olen töissä ja saan luvatun 2700 ja olen pettynyt! Ei näin. Palkka ei ollut yllätys. Se oli tiedossa jo etukäteen. Kyse ei ole siitä, että kaupunki on huijannut vo:ta. Vo on itse opiskellut vuosia tätä pestiä varten ja ihan itse allekirjoittanut sopparin.
Työskentelen itse kielenkääntäjänä, ja joskus työtä on niin vähän, että kuukausipalkka on vaikkapa 1300 euroa. Työni on ihanaa mutta rahaa tulee vain vähän. Oikein köyhinä aikona mua väsyttää kuunnella, kun vo tai hoitaja lasta noutaessani, lapsen kuullen, oikein mässäillen marisevat keskenään palkoistaan.
Väsyttää myös lapsen raportit siitä, miten hoitajan palelemisen takia lähimetsäretki peruttiin ja olikin sisäleikkejä, hoitajan istuessa vieressä puhelimellaan. Jälkeenpäin tulee oikein nautiskeleva viikkoviesti, että "hoitajamitoituksen takia emme voineet toteuttaa retkeä". Tunnin retkeä eskareitten kanssa päiväkodin vieressä sijaitsevaan aidattuun minimetsään? Kas kun viikkoviestissä ei lukenut, että palkka ei riittänyt hoitajan tuulitakkiin...
Kaikki tämä kertoo siitä, että päiväkodin työntekijät kokevat vanhemmat osana ongelmaa. Kokevat, että vanhemmat ovat vihollisleirissä. Vaikka oikeasti täällä Suomessa missä about kaikki lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa, joka päiväkodista löytyy vanhempia, jotka ovat poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita jne. Aktivisteja, lobbareita jne.
Sen sijaan, että jokaiseen kadonneeseen kurahanskaan vastataan maireasti hymyillen, että "ei meillä kato näillä palkoilla riitä ihmisiä valvomaan teidän lasten vaatteita", päiväkodin työntekijät voisivat yksinkertaisesti alkaa pitää vanhempia liittolaisinaan ja ajaa asiaansa näiden(kin) kautta.
Kummallisia kuvauksia "nautiskelevista" viesteistä. Tulkinta lienee nyt ihan vastaanottajan mielessä lähinnä.
Kommentoin sen verran, että tuo lähimetsäretki on laiton, jos ei ole oikea määrä henkilöstöä mukana. Jos jotain sattuu, ovat todella kusessa. Eli sinne ei vaan voi lähteä, vaikka se olisi metrin päässä portista, sillä se on kuitenkin pihan ulkopuolella. Minusta on hienoa, että pitävät kiinni henkilöstömitoutuksesta jo turvallisuudenkin vuoksi! Näin henkilöstöpula tulee myös vanhemmille näkyväksi.
Niin siis henkilöstöpula oli valetta tässä tapauksessa. 9 eskaria, vo ja hoitaja paikalla. Hoitaja ei halunnut lähteä ulos, kun oli liian kylmä, valitti tästä ääneen. Vo meni sit toimistolle ja hoitaja istui lasten kanssa kanssa samassa tilassa mutta omalla puhelimellaan. Vo myöhemmin raportoi tämän henkilövajeena, vaikka kaikki tiesivät, olivat nähneet ja lapsetkin kertoivat, että kyse oli tän hoitajan mukavuudenhalusta.
Tapauksesta huomaa myös, että nuori vo on ihan avuton, jos ryhmään tulee vanhempi, voimakastahtoinen hoitaja määräämään kaapinpaikkaa.
No tuo on aikamoista työtehtävästä kieltäytymistä. Pomolle vaan viestiä..
Itseasiassa ihan oikein tehty: Työnantaja ei ole hommannut työntekijöille työvaatteita, vaaditaan että ulkona pitää joka päivä olla, mutta työntelijöiden tulee toppavaatteet ja kalliit kuorihousut ostaa omasta pienestä palkastaan ja kuluttaa niitä päiväkodissa hiekassa pyörimällä ja lapset pyyhkii räkänsä takinliepeseen jne.
Enemmänkin pitäisi kieltäytyä ulkoilusta jos on liian kylmä, tai työntekijällä ei muuten ole riittäviä varusteita työtehtävän hoitamiseen.
Aika monessa työpaikassa joutuu itse ostamaan työvaatteet tai työkengät.
Monessako työpaikassa vaaditaan jopa 4 tuntista ulkoilua, säällä kuin säällä ja työnantaja ei osallistu mitenkään vaatekustannuksiin? Esim. raksallako ostaa työntekijät itse työvaatteensa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin on huomattu, ettei ala ole kutsumusala. Lasten mielettömästä pahoinvoinnista huolimatta vo:t ja hoitajat joukkopakenee, sen sijaan että esim. kunnolla liittoutuisivat vanhempien kanssa poliitikkoja vastaan.
Joskus uuvuttaa myös kuunnella kehäpuhetta: opiskelin vo:ksi, jotta saisin sen 2700. Nyt olen töissä ja saan luvatun 2700 ja olen pettynyt! Ei näin. Palkka ei ollut yllätys. Se oli tiedossa jo etukäteen. Kyse ei ole siitä, että kaupunki on huijannut vo:ta. Vo on itse opiskellut vuosia tätä pestiä varten ja ihan itse allekirjoittanut sopparin.
Työskentelen itse kielenkääntäjänä, ja joskus työtä on niin vähän, että kuukausipalkka on vaikkapa 1300 euroa. Työni on ihanaa mutta rahaa tulee vain vähän. Oikein köyhinä aikona mua väsyttää kuunnella, kun vo tai hoitaja lasta noutaessani, lapsen kuullen, oikein mässäillen marisevat keskenään palkoistaan.
Väsyttää myös lapsen raportit siitä, miten hoitajan palelemisen takia lähimetsäretki peruttiin ja olikin sisäleikkejä, hoitajan istuessa vieressä puhelimellaan. Jälkeenpäin tulee oikein nautiskeleva viikkoviesti, että "hoitajamitoituksen takia emme voineet toteuttaa retkeä". Tunnin retkeä eskareitten kanssa päiväkodin vieressä sijaitsevaan aidattuun minimetsään? Kas kun viikkoviestissä ei lukenut, että palkka ei riittänyt hoitajan tuulitakkiin...
Kaikki tämä kertoo siitä, että päiväkodin työntekijät kokevat vanhemmat osana ongelmaa. Kokevat, että vanhemmat ovat vihollisleirissä. Vaikka oikeasti täällä Suomessa missä about kaikki lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa, joka päiväkodista löytyy vanhempia, jotka ovat poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita jne. Aktivisteja, lobbareita jne.
Sen sijaan, että jokaiseen kadonneeseen kurahanskaan vastataan maireasti hymyillen, että "ei meillä kato näillä palkoilla riitä ihmisiä valvomaan teidän lasten vaatteita", päiväkodin työntekijät voisivat yksinkertaisesti alkaa pitää vanhempia liittolaisinaan ja ajaa asiaansa näiden(kin) kautta.
Erikoisin on tämä, että kun hoitaja kadottaa pienen lapsen vaatteet ihan itse niin ei viitsi etsiä. Nehän ovat jääneet juuri sinne, minne hoitaja on ne jättänyt. Ei oikein riitä selitykseksi, ettei ehdi etsiä, vaan kyllähän tavarat pitäisi laittaa paikoilleen, ei pelkästään päiväkodin omat tavarat, jotka kyllä ovat järjestyksessä, vaan myös lasten tavarat.
Saatan etsiä, mutta jos vaatteissa ei ole nimeä, niin löytötavarakoriin nakkaan ne. On jokapaikassa muistutettu siitä nimien laittamisesta, ollaan niin sekavassa tilanteessa ja väsyneitä, ettei todellakaan pysy muistissa, että minkälaiset vaatteet kullakin lapsella just sinä päivänä oli.
En jaksa edes potea huonoa omaatuntoa tuosta, että nimettömiä vaatteita menee hukkaan, ihan vanhempien oma valinta.Sitten eri asia, jos vaatteissa on nimi, tosin niinhän ne vanhemmat aina väittää, että nimi olisi ja yksi sun toinen kerat kun vaate on löytynyt niin kas: Eipä ollutkaan nimeä, joten aika kyyninen olen kun vanhemmat väittää, että joojoo nimi on.
Meillä kaikissa vaatteissa on nimi, mutta vaatteet vaan katoavat kun on tietyt nuoret hoitajat hoitamassa. Sitten niitä etsitään vanhempien hoitajien kanssa ja aina ne kuitenkin löytyvät. Kyse on vain välinpitämättömyydestä lasten tavaroita kohtaan. Nuoret toteavat aina tyyliin "Ei löytynyt", itse vastaan tähän, että "saanko mennä itse etsimään?" tai kysyn vanhemmalta hoitajalta ja kyllähän ne siellä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin on huomattu, ettei ala ole kutsumusala. Lasten mielettömästä pahoinvoinnista huolimatta vo:t ja hoitajat joukkopakenee, sen sijaan että esim. kunnolla liittoutuisivat vanhempien kanssa poliitikkoja vastaan.
Joskus uuvuttaa myös kuunnella kehäpuhetta: opiskelin vo:ksi, jotta saisin sen 2700. Nyt olen töissä ja saan luvatun 2700 ja olen pettynyt! Ei näin. Palkka ei ollut yllätys. Se oli tiedossa jo etukäteen. Kyse ei ole siitä, että kaupunki on huijannut vo:ta. Vo on itse opiskellut vuosia tätä pestiä varten ja ihan itse allekirjoittanut sopparin.
Työskentelen itse kielenkääntäjänä, ja joskus työtä on niin vähän, että kuukausipalkka on vaikkapa 1300 euroa. Työni on ihanaa mutta rahaa tulee vain vähän. Oikein köyhinä aikona mua väsyttää kuunnella, kun vo tai hoitaja lasta noutaessani, lapsen kuullen, oikein mässäillen marisevat keskenään palkoistaan.
Väsyttää myös lapsen raportit siitä, miten hoitajan palelemisen takia lähimetsäretki peruttiin ja olikin sisäleikkejä, hoitajan istuessa vieressä puhelimellaan. Jälkeenpäin tulee oikein nautiskeleva viikkoviesti, että "hoitajamitoituksen takia emme voineet toteuttaa retkeä". Tunnin retkeä eskareitten kanssa päiväkodin vieressä sijaitsevaan aidattuun minimetsään? Kas kun viikkoviestissä ei lukenut, että palkka ei riittänyt hoitajan tuulitakkiin...
Kaikki tämä kertoo siitä, että päiväkodin työntekijät kokevat vanhemmat osana ongelmaa. Kokevat, että vanhemmat ovat vihollisleirissä. Vaikka oikeasti täällä Suomessa missä about kaikki lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa, joka päiväkodista löytyy vanhempia, jotka ovat poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita jne. Aktivisteja, lobbareita jne.
Sen sijaan, että jokaiseen kadonneeseen kurahanskaan vastataan maireasti hymyillen, että "ei meillä kato näillä palkoilla riitä ihmisiä valvomaan teidän lasten vaatteita", päiväkodin työntekijät voisivat yksinkertaisesti alkaa pitää vanhempia liittolaisinaan ja ajaa asiaansa näiden(kin) kautta.
Kummallisia kuvauksia "nautiskelevista" viesteistä. Tulkinta lienee nyt ihan vastaanottajan mielessä lähinnä.
Kommentoin sen verran, että tuo lähimetsäretki on laiton, jos ei ole oikea määrä henkilöstöä mukana. Jos jotain sattuu, ovat todella kusessa. Eli sinne ei vaan voi lähteä, vaikka se olisi metrin päässä portista, sillä se on kuitenkin pihan ulkopuolella. Minusta on hienoa, että pitävät kiinni henkilöstömitoutuksesta jo turvallisuudenkin vuoksi! Näin henkilöstöpula tulee myös vanhemmille näkyväksi.
Niin siis henkilöstöpula oli valetta tässä tapauksessa. 9 eskaria, vo ja hoitaja paikalla. Hoitaja ei halunnut lähteä ulos, kun oli liian kylmä, valitti tästä ääneen. Vo meni sit toimistolle ja hoitaja istui lasten kanssa kanssa samassa tilassa mutta omalla puhelimellaan. Vo myöhemmin raportoi tämän henkilövajeena, vaikka kaikki tiesivät, olivat nähneet ja lapsetkin kertoivat, että kyse oli tän hoitajan mukavuudenhalusta.
Tapauksesta huomaa myös, että nuori vo on ihan avuton, jos ryhmään tulee vanhempi, voimakastahtoinen hoitaja määräämään kaapinpaikkaa.
No tuo on aikamoista työtehtävästä kieltäytymistä. Pomolle vaan viestiä..
Itseasiassa ihan oikein tehty: Työnantaja ei ole hommannut työntekijöille työvaatteita, vaaditaan että ulkona pitää joka päivä olla, mutta työntelijöiden tulee toppavaatteet ja kalliit kuorihousut ostaa omasta pienestä palkastaan ja kuluttaa niitä päiväkodissa hiekassa pyörimällä ja lapset pyyhkii räkänsä takinliepeseen jne.
Enemmänkin pitäisi kieltäytyä ulkoilusta jos on liian kylmä, tai työntekijällä ei muuten ole riittäviä varusteita työtehtävän hoitamiseen.
Aika monessa työpaikassa joutuu itse ostamaan työvaatteet tai työkengät.
Missä töissä joutuu työntekijä omakustanteisesti ostamaan:
- Sisätyövaatteita useat kappaleet
- Työkengät sisälle
- Kumisaappaat
- Talvikengät
- Kevyet ulkokengät
- Toppahousut
- Toppatakki
- Välivaatteet
- Talvipipo
- Kesälakki
- Sadetakki/sadehousut
- Paksut käsineet
- Ohuet käsineet
Ja tämä sen vuoksi, että työnantaja velvoittaa työntekijöitä ulkoilemaan jopa 4-5 tuntia/päivässä. Vaatteet menevät hiekkaan, räkään, sylkeen, eritteisiin: Pissaan, kakkaan, oksennukseen, vereenkin toisinaan.
Odotan mielenkiinnolla vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen 2 entistä vakan työntekijää jotka tekivät opettajana sijaisuutta. Jättivät juuri näiden ihanien neuvojen mukaan ne kirjalliset työt tekemättä. Potkut tuli eivätkä saaneet enää saman alueen päiväkodista töitä. Helsingissä.
Aika vaikea uskoa. Sijaiset on määräaikaisia ja määräaikaiselle ei voi antaa potkuja noin vain. Koeaikapurku on toki mahdollinen, mutta tässä tapauksessa epätodennäköinen selitys. Määräaikaista ei voi irtisanoa. Työsopimuksen voi kyllä purkaa, mutta vain erittäin painavin perustein. Ja jos väitteesi pitäisi paikkaansa ja vakaopen työsopimus olisi purettu siksi, ettei ehtinyt töitään tehdä, niin eiköhän ammattiliitto olisi vienyt asian oikeuteen.
Kyse oli hoitajista jotka tekivät epäpätevinä opettajan sijaisuutta. Ammattiliiton mukaan työntekijä on itse vastuussa jos ottaa paikan vaikka pätevyys ei riitä. Eli hoitajan pitäisi sanoa ettei pysty työhön eikä jättää töitä tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin on huomattu, ettei ala ole kutsumusala. Lasten mielettömästä pahoinvoinnista huolimatta vo:t ja hoitajat joukkopakenee, sen sijaan että esim. kunnolla liittoutuisivat vanhempien kanssa poliitikkoja vastaan.
Joskus uuvuttaa myös kuunnella kehäpuhetta: opiskelin vo:ksi, jotta saisin sen 2700. Nyt olen töissä ja saan luvatun 2700 ja olen pettynyt! Ei näin. Palkka ei ollut yllätys. Se oli tiedossa jo etukäteen. Kyse ei ole siitä, että kaupunki on huijannut vo:ta. Vo on itse opiskellut vuosia tätä pestiä varten ja ihan itse allekirjoittanut sopparin.
Työskentelen itse kielenkääntäjänä, ja joskus työtä on niin vähän, että kuukausipalkka on vaikkapa 1300 euroa. Työni on ihanaa mutta rahaa tulee vain vähän. Oikein köyhinä aikona mua väsyttää kuunnella, kun vo tai hoitaja lasta noutaessani, lapsen kuullen, oikein mässäillen marisevat keskenään palkoistaan.
Väsyttää myös lapsen raportit siitä, miten hoitajan palelemisen takia lähimetsäretki peruttiin ja olikin sisäleikkejä, hoitajan istuessa vieressä puhelimellaan. Jälkeenpäin tulee oikein nautiskeleva viikkoviesti, että "hoitajamitoituksen takia emme voineet toteuttaa retkeä". Tunnin retkeä eskareitten kanssa päiväkodin vieressä sijaitsevaan aidattuun minimetsään? Kas kun viikkoviestissä ei lukenut, että palkka ei riittänyt hoitajan tuulitakkiin...
Kaikki tämä kertoo siitä, että päiväkodin työntekijät kokevat vanhemmat osana ongelmaa. Kokevat, että vanhemmat ovat vihollisleirissä. Vaikka oikeasti täällä Suomessa missä about kaikki lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa, joka päiväkodista löytyy vanhempia, jotka ovat poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita jne. Aktivisteja, lobbareita jne.
Sen sijaan, että jokaiseen kadonneeseen kurahanskaan vastataan maireasti hymyillen, että "ei meillä kato näillä palkoilla riitä ihmisiä valvomaan teidän lasten vaatteita", päiväkodin työntekijät voisivat yksinkertaisesti alkaa pitää vanhempia liittolaisinaan ja ajaa asiaansa näiden(kin) kautta.
Erikoisin on tämä, että kun hoitaja kadottaa pienen lapsen vaatteet ihan itse niin ei viitsi etsiä. Nehän ovat jääneet juuri sinne, minne hoitaja on ne jättänyt. Ei oikein riitä selitykseksi, ettei ehdi etsiä, vaan kyllähän tavarat pitäisi laittaa paikoilleen, ei pelkästään päiväkodin omat tavarat, jotka kyllä ovat järjestyksessä, vaan myös lasten tavarat.
Saatan etsiä, mutta jos vaatteissa ei ole nimeä, niin löytötavarakoriin nakkaan ne. On jokapaikassa muistutettu siitä nimien laittamisesta, ollaan niin sekavassa tilanteessa ja väsyneitä, ettei todellakaan pysy muistissa, että minkälaiset vaatteet kullakin lapsella just sinä päivänä oli.
En jaksa edes potea huonoa omaatuntoa tuosta, että nimettömiä vaatteita menee hukkaan, ihan vanhempien oma valinta.Sitten eri asia, jos vaatteissa on nimi, tosin niinhän ne vanhemmat aina väittää, että nimi olisi ja yksi sun toinen kerat kun vaate on löytynyt niin kas: Eipä ollutkaan nimeä, joten aika kyyninen olen kun vanhemmat väittää, että joojoo nimi on.
Meillä kaikissa vaatteissa on nimi, mutta vaatteet vaan katoavat kun on tietyt nuoret hoitajat hoitamassa. Sitten niitä etsitään vanhempien hoitajien kanssa ja aina ne kuitenkin löytyvät. Kyse on vain välinpitämättömyydestä lasten tavaroita kohtaan. Nuoret toteavat aina tyyliin "Ei löytynyt", itse vastaan tähän, että "saanko mennä itse etsimään?" tai kysyn vanhemmalta hoitajalta ja kyllähän ne siellä ovat.
Aina ne kuitenkin löytyvät? Joten ongelma oli?
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan ihmiset: Kultalusikka suussa on kaikki annettu, täysin avuttomiksi opittu, ei mitään taisteluhenkeä, että saisi esim. omia työolojaan paremmiksi.
.
No jos lakot kielletään lain avulla niin pikkuisen hankalaa on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin on huomattu, ettei ala ole kutsumusala. Lasten mielettömästä pahoinvoinnista huolimatta vo:t ja hoitajat joukkopakenee, sen sijaan että esim. kunnolla liittoutuisivat vanhempien kanssa poliitikkoja vastaan.
Joskus uuvuttaa myös kuunnella kehäpuhetta: opiskelin vo:ksi, jotta saisin sen 2700. Nyt olen töissä ja saan luvatun 2700 ja olen pettynyt! Ei näin. Palkka ei ollut yllätys. Se oli tiedossa jo etukäteen. Kyse ei ole siitä, että kaupunki on huijannut vo:ta. Vo on itse opiskellut vuosia tätä pestiä varten ja ihan itse allekirjoittanut sopparin.
Työskentelen itse kielenkääntäjänä, ja joskus työtä on niin vähän, että kuukausipalkka on vaikkapa 1300 euroa. Työni on ihanaa mutta rahaa tulee vain vähän. Oikein köyhinä aikona mua väsyttää kuunnella, kun vo tai hoitaja lasta noutaessani, lapsen kuullen, oikein mässäillen marisevat keskenään palkoistaan.
Väsyttää myös lapsen raportit siitä, miten hoitajan palelemisen takia lähimetsäretki peruttiin ja olikin sisäleikkejä, hoitajan istuessa vieressä puhelimellaan. Jälkeenpäin tulee oikein nautiskeleva viikkoviesti, että "hoitajamitoituksen takia emme voineet toteuttaa retkeä". Tunnin retkeä eskareitten kanssa päiväkodin vieressä sijaitsevaan aidattuun minimetsään? Kas kun viikkoviestissä ei lukenut, että palkka ei riittänyt hoitajan tuulitakkiin...
Kaikki tämä kertoo siitä, että päiväkodin työntekijät kokevat vanhemmat osana ongelmaa. Kokevat, että vanhemmat ovat vihollisleirissä. Vaikka oikeasti täällä Suomessa missä about kaikki lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa, joka päiväkodista löytyy vanhempia, jotka ovat poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita jne. Aktivisteja, lobbareita jne.
Sen sijaan, että jokaiseen kadonneeseen kurahanskaan vastataan maireasti hymyillen, että "ei meillä kato näillä palkoilla riitä ihmisiä valvomaan teidän lasten vaatteita", päiväkodin työntekijät voisivat yksinkertaisesti alkaa pitää vanhempia liittolaisinaan ja ajaa asiaansa näiden(kin) kautta.
Kummallisia kuvauksia "nautiskelevista" viesteistä. Tulkinta lienee nyt ihan vastaanottajan mielessä lähinnä.
Kommentoin sen verran, että tuo lähimetsäretki on laiton, jos ei ole oikea määrä henkilöstöä mukana. Jos jotain sattuu, ovat todella kusessa. Eli sinne ei vaan voi lähteä, vaikka se olisi metrin päässä portista, sillä se on kuitenkin pihan ulkopuolella. Minusta on hienoa, että pitävät kiinni henkilöstömitoutuksesta jo turvallisuudenkin vuoksi! Näin henkilöstöpula tulee myös vanhemmille näkyväksi.
Niin siis henkilöstöpula oli valetta tässä tapauksessa. 9 eskaria, vo ja hoitaja paikalla. Hoitaja ei halunnut lähteä ulos, kun oli liian kylmä, valitti tästä ääneen. Vo meni sit toimistolle ja hoitaja istui lasten kanssa kanssa samassa tilassa mutta omalla puhelimellaan. Vo myöhemmin raportoi tämän henkilövajeena, vaikka kaikki tiesivät, olivat nähneet ja lapsetkin kertoivat, että kyse oli tän hoitajan mukavuudenhalusta.
Tapauksesta huomaa myös, että nuori vo on ihan avuton, jos ryhmään tulee vanhempi, voimakastahtoinen hoitaja määräämään kaapinpaikkaa.
No tuo on aikamoista työtehtävästä kieltäytymistä. Pomolle vaan viestiä..
Itseasiassa ihan oikein tehty: Työnantaja ei ole hommannut työntekijöille työvaatteita, vaaditaan että ulkona pitää joka päivä olla, mutta työntelijöiden tulee toppavaatteet ja kalliit kuorihousut ostaa omasta pienestä palkastaan ja kuluttaa niitä päiväkodissa hiekassa pyörimällä ja lapset pyyhkii räkänsä takinliepeseen jne.
Enemmänkin pitäisi kieltäytyä ulkoilusta jos on liian kylmä, tai työntekijällä ei muuten ole riittäviä varusteita työtehtävän hoitamiseen.
Aika monessa työpaikassa joutuu itse ostamaan työvaatteet tai työkengät.
Missä töissä joutuu työntekijä omakustanteisesti ostamaan:
- Sisätyövaatteita useat kappaleet
- Työkengät sisälle
- Kumisaappaat
- Talvikengät
- Kevyet ulkokengät
- Toppahousut
- Toppatakki
- Välivaatteet
- Talvipipo
- Kesälakki
- Sadetakki/sadehousut
- Paksut käsineet
- Ohuet käsineetJa tämä sen vuoksi, että työnantaja velvoittaa työntekijöitä ulkoilemaan jopa 4-5 tuntia/päivässä. Vaatteet menevät hiekkaan, räkään, sylkeen, eritteisiin: Pissaan, kakkaan, oksennukseen, vereenkin toisinaan.
Odotan mielenkiinnolla vastausta.
Eikö nuo voi vähentää verotuksessa? Vai saako työnantajalta vaaterahan hankintoja varten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä ketjussa kulminoituu koko ongelma, työntekijät ovat aivan liian kilttejä tai pelokkaita, vaka:ssa yleisesti hallitaan pelolla ja se on helppoa, kun alaisiksi valikoituu tällaista sakkia, että "en minä voi itseäni puolustaa, koska siitä voi seurata kamaluuksia, joten teen vaan kiltisti kaiken vaikka ilmaiseksi, ettei vain kukaan huuda mulle".
En usko, että alaa voidaan pelastaa, alalla olevat vain odottaa jotain ulkopuolista vapauttajaa, joka korjaisi kaiken, laitamatta itse tikkua ristiin, jotta asiat muuttuisivat paremmiksi. Tiedoksi: Tuollaista vapauttajaa ei ole olemassakaan, ei ole Jeesusta tai Supermiestä joka rientäisi avuksi ja korjaisi kaiken, ainoa keino korjata asiat, on laittaa korausliike pystyyn sieltä organisaation sisältä.
Ala vain menee kamalammaksi ja täällä selitellään että "kun ei pysty", no sitten mätänette omassa sonnassanne siellä.
Mielestäni ongelma on alan vaatimusten lisääntyminen ja se, että itse hoitajat puolustavat niitä ja jopa haluavat niitä lisää. Opettajathan näitä vasuja ja paperitöitä haluavat, ei vanhemmat. Lähetteiden pyytelyt päiväkodeista ovat ihan ajan tuhlausta ja pitäisi täysin lopettaa muissa kuin pahojen käytösongelmien kanssa. Liikaa byrokratiaa ja kärsijänä ovat lapset.
Olen ihan samaa mieltä tuosta lausuntojen pyytelystä päiväkodista. Neuvolalla on normaalin kasvun ja kehityksen suhteen pääasiallinen rooli kehityksen arvioinnissa. He tekevät yhteistyötä toki myös päiväkotien kanssa, mutta mitäpä jos ne terveydenhoitajat vaikka tulisivat paikan päälle katsomaan miten lapsen oireet näkyvät arjessa. Se helpottaisi päiväkodin opettajien työtä. Mutta se kuormittaisi taas neuvolaa. Vanhemmat osaavat parhaiten arvioida omaa lastaan. Jossain tilanteissa paremmin saattaa saada tietoa päiväkodista kuin neuvolasta. Koko prosessilla on hieno ajatus, mutta todellisuudessa se ei nykyisessä sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmässä toimi. Vähemmän lausuntoja neuvolaan, niin helpottuu opettajien arki. Vakasuunnitelmien tekoa pitää yksinkertaistaa. Kasvatus ja kehitys ei ole kuitenkaan mitään rakettitiedettä ja normaalin kehityksen rajoihin mahtuu aika paljon kaikenlaisia.
Neuvolan resurssit Helsingissä ovat sellaiset, että pyritään tapaamaan asiakkaita etänä, koska ei ehdi enää hoitaa tarkastuksia paikan päällä. Jos tästä vielä jalkautettaisiin terkat päiväkoteihin, niin jäisi suuri osa tarkastuksista kokonaan tekemättä. Vanhemmat eivät aina ymmärrä ikätasoisen kehityksen päälle ja me lastensuojelussakin pyydetään jatkuvasti päiväkodeista lausuntoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan ihmiset: Kultalusikka suussa on kaikki annettu, täysin avuttomiksi opittu, ei mitään taisteluhenkeä, että saisi esim. omia työolojaan paremmiksi.
.
No jos lakot kielletään lain avulla niin pikkuisen hankalaa on
Ei ole kukaan kieltämässä opettajilta lakkoa. Mitä hittoa tämä nyt on, kun luullaan opettajien olevan sairaanhoitajia? :D
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan koko tilanne on tärkeää leikkivien opettajien syytä.
T: lastenhoitaja
Silloin kun päivähoito muuttui varhaiskasvatukseksi ja aloitettiin höpinät pedagogiasta, homma meni perseelleen. Kun aloitin lastenhoitajana, alle 3 v ryhmissä ei aina ollut opettajaa ollenkaan. Hyvin meni kahden lastenhoitajan ja päiväkotiapulaisen voimin. Ei järjetöntä kirjaamista ( tietokoneita ei edes ollut). Viikkosuunnitelma oli ja joka päivälle omat virikkeensä. Päikkärien aikaan kirjoitettiin lapulle suunnitelmaa seuraavaan päivän askarteluun tai satujumppaan. Erityistä tukea tarvitsevat lapset tiedettiin ja huomioitiin. Oli aikaa olla lasten kanssa ja työssä oli mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi tärkeää että vanhemmat olisi hoitajien puolella. Nyt näkyy etenkin nykypvänä tätä että vanhemmat valittaa työntekijästä, joka ei ole syyllinen tms. Enemmän syyttävä sormi johtoon, he voi enemmän tehdäkin asioille jotain.
Turha syyllistää työntekijöitä sen enempää, siitä ei koidu kun harmia, syyllistämällä ei saada hyvää muutosta aikaan.
Asia on varmaan hankala, koska kuntien rahat on lopussa ja alalla paljon ihmisiä, ei haluta antaa rahaa jos sitä ei ole. Mutta omista oikeuksistaan on pidettävä kiinni, sekä myös puhuttava suoraan jos huomaa epäkohtia työssä, niin johdolle. Alalla riittää työpaikkoja mistä valita.
Rahaakin tärkeämpi olisi hyvä ilmapiiri, joka nyt monesta paikkaa puuttuu, osittain ummehtuneiden johtamistapojen ym vuoksi, joista ei ole muuta kuin haittaa. Työntekijää syyllistämällä ei varmasti päädytä hyvään tulokseen, me eletään vuotta 2022 ja johtamisen tyylit on kun sadan vuoden takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan lapsia ja päiväkotityötä, saan voimaa lapsiryhmässä työskentelystä. Siksi en pysty nyt siihen työhön. En voi katsoa kun lapset eivät saa apua ja tukea, voivat huonosti enkä voi vaikuttaa mitenkään. Ymmärrän vanhempien ja lapsen tuskan jos ryhmässä on joku muita lyövä ja pelottaa olla päiväkodissa. Siksi olen saikulla ja sairastuin työuupumukseen. Tein kirjalliset työt omalla ajalla iltaisin pari vuotta, en saanut mitään hyvitystä edes ajallista korvausta ylitöistä. Ikävä kyllä en uskalla palata työhön nyt,vaikka tarvittaisiin. Avoin keskustelu ongelmista auttaisi jo paljon, salailu oli kuormittavaa ja valehtelu vanhemmille.
Olisit jättänyt ne kirjalliset työt kokonaan tekemättä.
Miksi helvetissä, kaiken kaaoksenkin keskellä, ihmiset tekee jotain kirjallisia töitä?
Olen ollut nyt 15 vuotta alalla ja en voi käsittää miksi ala vetää kaikki maailman lapatossut puoleensa: Jos ette ehdi töitänne tehdä, niin sitten jätätte asioita tekemättä. Ei työnantajia voisi vähempää kiinnostaa, että teetkö töitä ilmaiseksi omalla ajallasi tai teetko ne kamalassa stressissä, jos teet kaikki työsi, niin se on ihan selvä merkki, että sin ehdit tehdä kaikki työsi. Niin yksinkertaista.
Saamari soikoon alkaa niin ärsyttämään tämän alan työntekijöiden henkinen vetelyys. "Tuntuu etten ehdi tehdä": Älä tee, keskity lapsiin.
Tämä. Jos ei osaa rajata omaa työmääräänsä, niin, että tekee vain sen mitä työajan puitteissa tekee ja vielä valehtelee päälle on kyllä aivan omaa valintaa.
Kuule, järjestelmä ilmoittaa ja hälyttää jos opettaja ei ole pitänyt keskusteluja ja kirjannut vasuja. Tieto menee johtajalle ja siitä aluejohtajalle ja toiminta on silloin lainvastaista. Tuttua tuo että lastenhoitajat sanovat että jätä tekemättä. Yksi syy saikkuun. Ei ymmärretä että opella on eri vastuu mitkä on vaan hoidettava. Ei sairaanhoitajakaan voi jättää esim lääkkeitä jakamatta tai kirjauksia tekemättä.
Se sairaanhoitajankin palkka perustuu siihen, että se osaa ja voi ne lääkkeet jakaa ja kirjaukset hoitaa. Jos se tuhlaa aikaansa vaipanvaihdossa lähäreiden kanssa, niin itsehän se sotkee työnsä.
Lapset ei kuole, jos ei vasua tehdä, sairaalamaailmaan on ihan turha verrata.
Ei. Mutta lapsi voi kuolla, kun lapsia on niin paljon ettei yhden ihmiset silmät, kädet ja jalat riitä joka paikkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä ketjussa kulminoituu koko ongelma, työntekijät ovat aivan liian kilttejä tai pelokkaita, vaka:ssa yleisesti hallitaan pelolla ja se on helppoa, kun alaisiksi valikoituu tällaista sakkia, että "en minä voi itseäni puolustaa, koska siitä voi seurata kamaluuksia, joten teen vaan kiltisti kaiken vaikka ilmaiseksi, ettei vain kukaan huuda mulle".
En usko, että alaa voidaan pelastaa, alalla olevat vain odottaa jotain ulkopuolista vapauttajaa, joka korjaisi kaiken, laitamatta itse tikkua ristiin, jotta asiat muuttuisivat paremmiksi. Tiedoksi: Tuollaista vapauttajaa ei ole olemassakaan, ei ole Jeesusta tai Supermiestä joka rientäisi avuksi ja korjaisi kaiken, ainoa keino korjata asiat, on laittaa korausliike pystyyn sieltä organisaation sisältä.
Ala vain menee kamalammaksi ja täällä selitellään että "kun ei pysty", no sitten mätänette omassa sonnassanne siellä.
Mielestäni ongelma on alan vaatimusten lisääntyminen ja se, että itse hoitajat puolustavat niitä ja jopa haluavat niitä lisää. Opettajathan näitä vasuja ja paperitöitä haluavat, ei vanhemmat. Lähetteiden pyytelyt päiväkodeista ovat ihan ajan tuhlausta ja pitäisi täysin lopettaa muissa kuin pahojen käytösongelmien kanssa. Liikaa byrokratiaa ja kärsijänä ovat lapset.
Olen ihan samaa mieltä tuosta lausuntojen pyytelystä päiväkodista. Neuvolalla on normaalin kasvun ja kehityksen suhteen pääasiallinen rooli kehityksen arvioinnissa. He tekevät yhteistyötä toki myös päiväkotien kanssa, mutta mitäpä jos ne terveydenhoitajat vaikka tulisivat paikan päälle katsomaan miten lapsen oireet näkyvät arjessa. Se helpottaisi päiväkodin opettajien työtä. Mutta se kuormittaisi taas neuvolaa. Vanhemmat osaavat parhaiten arvioida omaa lastaan. Jossain tilanteissa paremmin saattaa saada tietoa päiväkodista kuin neuvolasta. Koko prosessilla on hieno ajatus, mutta todellisuudessa se ei nykyisessä sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmässä toimi. Vähemmän lausuntoja neuvolaan, niin helpottuu opettajien arki. Vakasuunnitelmien tekoa pitää yksinkertaistaa. Kasvatus ja kehitys ei ole kuitenkaan mitään rakettitiedettä ja normaalin kehityksen rajoihin mahtuu aika paljon kaikenlaisia.
Vasu-keskustelun voi hoitaa hyvästejä sanoessa. Mikä hyvää, mitä kehitettävää. Neljä lausetta riittää ja se on siinä. Kuormittaa vähiten perheitä ja hoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin on huomattu, ettei ala ole kutsumusala. Lasten mielettömästä pahoinvoinnista huolimatta vo:t ja hoitajat joukkopakenee, sen sijaan että esim. kunnolla liittoutuisivat vanhempien kanssa poliitikkoja vastaan.
Joskus uuvuttaa myös kuunnella kehäpuhetta: opiskelin vo:ksi, jotta saisin sen 2700. Nyt olen töissä ja saan luvatun 2700 ja olen pettynyt! Ei näin. Palkka ei ollut yllätys. Se oli tiedossa jo etukäteen. Kyse ei ole siitä, että kaupunki on huijannut vo:ta. Vo on itse opiskellut vuosia tätä pestiä varten ja ihan itse allekirjoittanut sopparin.
Työskentelen itse kielenkääntäjänä, ja joskus työtä on niin vähän, että kuukausipalkka on vaikkapa 1300 euroa. Työni on ihanaa mutta rahaa tulee vain vähän. Oikein köyhinä aikona mua väsyttää kuunnella, kun vo tai hoitaja lasta noutaessani, lapsen kuullen, oikein mässäillen marisevat keskenään palkoistaan.
Väsyttää myös lapsen raportit siitä, miten hoitajan palelemisen takia lähimetsäretki peruttiin ja olikin sisäleikkejä, hoitajan istuessa vieressä puhelimellaan. Jälkeenpäin tulee oikein nautiskeleva viikkoviesti, että "hoitajamitoituksen takia emme voineet toteuttaa retkeä". Tunnin retkeä eskareitten kanssa päiväkodin vieressä sijaitsevaan aidattuun minimetsään? Kas kun viikkoviestissä ei lukenut, että palkka ei riittänyt hoitajan tuulitakkiin...
Kaikki tämä kertoo siitä, että päiväkodin työntekijät kokevat vanhemmat osana ongelmaa. Kokevat, että vanhemmat ovat vihollisleirissä. Vaikka oikeasti täällä Suomessa missä about kaikki lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa, joka päiväkodista löytyy vanhempia, jotka ovat poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita jne. Aktivisteja, lobbareita jne.
Sen sijaan, että jokaiseen kadonneeseen kurahanskaan vastataan maireasti hymyillen, että "ei meillä kato näillä palkoilla riitä ihmisiä valvomaan teidän lasten vaatteita", päiväkodin työntekijät voisivat yksinkertaisesti alkaa pitää vanhempia liittolaisinaan ja ajaa asiaansa näiden(kin) kautta.
Kummallisia kuvauksia "nautiskelevista" viesteistä. Tulkinta lienee nyt ihan vastaanottajan mielessä lähinnä.
Kommentoin sen verran, että tuo lähimetsäretki on laiton, jos ei ole oikea määrä henkilöstöä mukana. Jos jotain sattuu, ovat todella kusessa. Eli sinne ei vaan voi lähteä, vaikka se olisi metrin päässä portista, sillä se on kuitenkin pihan ulkopuolella. Minusta on hienoa, että pitävät kiinni henkilöstömitoutuksesta jo turvallisuudenkin vuoksi! Näin henkilöstöpula tulee myös vanhemmille näkyväksi.
Niin siis henkilöstöpula oli valetta tässä tapauksessa. 9 eskaria, vo ja hoitaja paikalla. Hoitaja ei halunnut lähteä ulos, kun oli liian kylmä, valitti tästä ääneen. Vo meni sit toimistolle ja hoitaja istui lasten kanssa kanssa samassa tilassa mutta omalla puhelimellaan. Vo myöhemmin raportoi tämän henkilövajeena, vaikka kaikki tiesivät, olivat nähneet ja lapsetkin kertoivat, että kyse oli tän hoitajan mukavuudenhalusta.
Tapauksesta huomaa myös, että nuori vo on ihan avuton, jos ryhmään tulee vanhempi, voimakastahtoinen hoitaja määräämään kaapinpaikkaa.
No tuo on aikamoista työtehtävästä kieltäytymistä. Pomolle vaan viestiä..
Itseasiassa ihan oikein tehty: Työnantaja ei ole hommannut työntekijöille työvaatteita, vaaditaan että ulkona pitää joka päivä olla, mutta työntelijöiden tulee toppavaatteet ja kalliit kuorihousut ostaa omasta pienestä palkastaan ja kuluttaa niitä päiväkodissa hiekassa pyörimällä ja lapset pyyhkii räkänsä takinliepeseen jne.
Enemmänkin pitäisi kieltäytyä ulkoilusta jos on liian kylmä, tai työntekijällä ei muuten ole riittäviä varusteita työtehtävän hoitamiseen.
Aika monessa työpaikassa joutuu itse ostamaan työvaatteet tai työkengät.
Missä töissä joutuu työntekijä omakustanteisesti ostamaan:
- Sisätyövaatteita useat kappaleet
- Työkengät sisälle
- Kumisaappaat
- Talvikengät
- Kevyet ulkokengät
- Toppahousut
- Toppatakki
- Välivaatteet
- Talvipipo
- Kesälakki
- Sadetakki/sadehousut
- Paksut käsineet
- Ohuet käsineetJa tämä sen vuoksi, että työnantaja velvoittaa työntekijöitä ulkoilemaan jopa 4-5 tuntia/päivässä. Vaatteet menevät hiekkaan, räkään, sylkeen, eritteisiin: Pissaan, kakkaan, oksennukseen, vereenkin toisinaan.
Odotan mielenkiinnolla vastausta.
Eikö nuo voi vähentää verotuksessa? Vai saako työnantajalta vaaterahan hankintoja varten?
Toki voi vähentää verotuksesta, jos sulla on varaa ostaa kaikki tuo aina samana vuonna, jotta summa nousee tarpeeksi korkeaksi verohelpotusta varten. Eli ei, ei ole verotukseen laittaminenkaan nyt ratkaisu tähän, kun kyse on matalapalkka-alasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin on huomattu, ettei ala ole kutsumusala. Lasten mielettömästä pahoinvoinnista huolimatta vo:t ja hoitajat joukkopakenee, sen sijaan että esim. kunnolla liittoutuisivat vanhempien kanssa poliitikkoja vastaan.
Joskus uuvuttaa myös kuunnella kehäpuhetta: opiskelin vo:ksi, jotta saisin sen 2700. Nyt olen töissä ja saan luvatun 2700 ja olen pettynyt! Ei näin. Palkka ei ollut yllätys. Se oli tiedossa jo etukäteen. Kyse ei ole siitä, että kaupunki on huijannut vo:ta. Vo on itse opiskellut vuosia tätä pestiä varten ja ihan itse allekirjoittanut sopparin.
Työskentelen itse kielenkääntäjänä, ja joskus työtä on niin vähän, että kuukausipalkka on vaikkapa 1300 euroa. Työni on ihanaa mutta rahaa tulee vain vähän. Oikein köyhinä aikona mua väsyttää kuunnella, kun vo tai hoitaja lasta noutaessani, lapsen kuullen, oikein mässäillen marisevat keskenään palkoistaan.
Väsyttää myös lapsen raportit siitä, miten hoitajan palelemisen takia lähimetsäretki peruttiin ja olikin sisäleikkejä, hoitajan istuessa vieressä puhelimellaan. Jälkeenpäin tulee oikein nautiskeleva viikkoviesti, että "hoitajamitoituksen takia emme voineet toteuttaa retkeä". Tunnin retkeä eskareitten kanssa päiväkodin vieressä sijaitsevaan aidattuun minimetsään? Kas kun viikkoviestissä ei lukenut, että palkka ei riittänyt hoitajan tuulitakkiin...
Kaikki tämä kertoo siitä, että päiväkodin työntekijät kokevat vanhemmat osana ongelmaa. Kokevat, että vanhemmat ovat vihollisleirissä. Vaikka oikeasti täällä Suomessa missä about kaikki lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa, joka päiväkodista löytyy vanhempia, jotka ovat poliitikkoja, toimittajia, tutkijoita jne. Aktivisteja, lobbareita jne.
Sen sijaan, että jokaiseen kadonneeseen kurahanskaan vastataan maireasti hymyillen, että "ei meillä kato näillä palkoilla riitä ihmisiä valvomaan teidän lasten vaatteita", päiväkodin työntekijät voisivat yksinkertaisesti alkaa pitää vanhempia liittolaisinaan ja ajaa asiaansa näiden(kin) kautta.
Kummallisia kuvauksia "nautiskelevista" viesteistä. Tulkinta lienee nyt ihan vastaanottajan mielessä lähinnä.
Kommentoin sen verran, että tuo lähimetsäretki on laiton, jos ei ole oikea määrä henkilöstöä mukana. Jos jotain sattuu, ovat todella kusessa. Eli sinne ei vaan voi lähteä, vaikka se olisi metrin päässä portista, sillä se on kuitenkin pihan ulkopuolella. Minusta on hienoa, että pitävät kiinni henkilöstömitoutuksesta jo turvallisuudenkin vuoksi! Näin henkilöstöpula tulee myös vanhemmille näkyväksi.
Niin siis henkilöstöpula oli valetta tässä tapauksessa. 9 eskaria, vo ja hoitaja paikalla. Hoitaja ei halunnut lähteä ulos, kun oli liian kylmä, valitti tästä ääneen. Vo meni sit toimistolle ja hoitaja istui lasten kanssa kanssa samassa tilassa mutta omalla puhelimellaan. Vo myöhemmin raportoi tämän henkilövajeena, vaikka kaikki tiesivät, olivat nähneet ja lapsetkin kertoivat, että kyse oli tän hoitajan mukavuudenhalusta.
Tapauksesta huomaa myös, että nuori vo on ihan avuton, jos ryhmään tulee vanhempi, voimakastahtoinen hoitaja määräämään kaapinpaikkaa.
No tuo on aikamoista työtehtävästä kieltäytymistä. Pomolle vaan viestiä..
Itseasiassa ihan oikein tehty: Työnantaja ei ole hommannut työntekijöille työvaatteita, vaaditaan että ulkona pitää joka päivä olla, mutta työntelijöiden tulee toppavaatteet ja kalliit kuorihousut ostaa omasta pienestä palkastaan ja kuluttaa niitä päiväkodissa hiekassa pyörimällä ja lapset pyyhkii räkänsä takinliepeseen jne.
Enemmänkin pitäisi kieltäytyä ulkoilusta jos on liian kylmä, tai työntekijällä ei muuten ole riittäviä varusteita työtehtävän hoitamiseen.
Aika monessa työpaikassa joutuu itse ostamaan työvaatteet tai työkengät.
Monessako työpaikassa vaaditaan jopa 4 tuntista ulkoilua, säällä kuin säällä ja työnantaja ei osallistu mitenkään vaatekustannuksiin? Esim. raksallako ostaa työntekijät itse työvaatteensa?
Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen asentajat (vain isot firmat antaa vaatteita).
Mutta eihän ne vaatteet miksikään tuossa työssä mene. Rakennusalalla vaatteiden pitää olla paloturvallisia, kengissä suojat tavaroiden tippumisen varalle ym. Hoitajat joutuvat kengät ostamaan itse, jos ne on paskassa niin roskiin menee. Ja taas ostamaan uudet. Ostaako liikunnanopettajille muka kunta sukset ja hiihtovälineet, luistimet ym. Kyllä nyt Suomessa on jokaiikalla toppavarusteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan lapsia ja päiväkotityötä, saan voimaa lapsiryhmässä työskentelystä. Siksi en pysty nyt siihen työhön. En voi katsoa kun lapset eivät saa apua ja tukea, voivat huonosti enkä voi vaikuttaa mitenkään. Ymmärrän vanhempien ja lapsen tuskan jos ryhmässä on joku muita lyövä ja pelottaa olla päiväkodissa. Siksi olen saikulla ja sairastuin työuupumukseen. Tein kirjalliset työt omalla ajalla iltaisin pari vuotta, en saanut mitään hyvitystä edes ajallista korvausta ylitöistä. Ikävä kyllä en uskalla palata työhön nyt,vaikka tarvittaisiin. Avoin keskustelu ongelmista auttaisi jo paljon, salailu oli kuormittavaa ja valehtelu vanhemmille.
Olisit jättänyt ne kirjalliset työt kokonaan tekemättä.
Miksi helvetissä, kaiken kaaoksenkin keskellä, ihmiset tekee jotain kirjallisia töitä?
Olen ollut nyt 15 vuotta alalla ja en voi käsittää miksi ala vetää kaikki maailman lapatossut puoleensa: Jos ette ehdi töitänne tehdä, niin sitten jätätte asioita tekemättä. Ei työnantajia voisi vähempää kiinnostaa, että teetkö töitä ilmaiseksi omalla ajallasi tai teetko ne kamalassa stressissä, jos teet kaikki työsi, niin se on ihan selvä merkki, että sin ehdit tehdä kaikki työsi. Niin yksinkertaista.
Saamari soikoon alkaa niin ärsyttämään tämän alan työntekijöiden henkinen vetelyys. "Tuntuu etten ehdi tehdä": Älä tee, keskity lapsiin.
Tämä. Jos ei osaa rajata omaa työmääräänsä, niin, että tekee vain sen mitä työajan puitteissa tekee ja vielä valehtelee päälle on kyllä aivan omaa valintaa.
Kuule, järjestelmä ilmoittaa ja hälyttää jos opettaja ei ole pitänyt keskusteluja ja kirjannut vasuja. Tieto menee johtajalle ja siitä aluejohtajalle ja toiminta on silloin lainvastaista. Tuttua tuo että lastenhoitajat sanovat että jätä tekemättä. Yksi syy saikkuun. Ei ymmärretä että opella on eri vastuu mitkä on vaan hoidettava. Ei sairaanhoitajakaan voi jättää esim lääkkeitä jakamatta tai kirjauksia tekemättä.
Se sairaanhoitajankin palkka perustuu siihen, että se osaa ja voi ne lääkkeet jakaa ja kirjaukset hoitaa. Jos se tuhlaa aikaansa vaipanvaihdossa lähäreiden kanssa, niin itsehän se sotkee työnsä.
Lapset ei kuole, jos ei vasua tehdä, sairaalamaailmaan on ihan turha verrata.
Ei. Mutta lapsi voi kuolla, kun lapsia on niin paljon ettei yhden ihmiset silmät, kädet ja jalat riitä joka paikkaan
Niin? Ja tässä nyt perusteltiin sillä, että kun paperihommat on pakko tehdä, kuten itsekkin toteat, niin lapset ei kuole jos papereita ei pyöritellä varhaiskasvatuksessa: Sairaalassa on ihan toinen juttu, siellä tiedon täytyy kulkea monesta eri syystä ja se on nimenomaan terveyden ja hengen kannalta todella tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan lapsia ja päiväkotityötä, saan voimaa lapsiryhmässä työskentelystä. Siksi en pysty nyt siihen työhön. En voi katsoa kun lapset eivät saa apua ja tukea, voivat huonosti enkä voi vaikuttaa mitenkään. Ymmärrän vanhempien ja lapsen tuskan jos ryhmässä on joku muita lyövä ja pelottaa olla päiväkodissa. Siksi olen saikulla ja sairastuin työuupumukseen. Tein kirjalliset työt omalla ajalla iltaisin pari vuotta, en saanut mitään hyvitystä edes ajallista korvausta ylitöistä. Ikävä kyllä en uskalla palata työhön nyt,vaikka tarvittaisiin. Avoin keskustelu ongelmista auttaisi jo paljon, salailu oli kuormittavaa ja valehtelu vanhemmille.
Olisit jättänyt ne kirjalliset työt kokonaan tekemättä.
Miksi helvetissä, kaiken kaaoksenkin keskellä, ihmiset tekee jotain kirjallisia töitä?
Olen ollut nyt 15 vuotta alalla ja en voi käsittää miksi ala vetää kaikki maailman lapatossut puoleensa: Jos ette ehdi töitänne tehdä, niin sitten jätätte asioita tekemättä. Ei työnantajia voisi vähempää kiinnostaa, että teetkö töitä ilmaiseksi omalla ajallasi tai teetko ne kamalassa stressissä, jos teet kaikki työsi, niin se on ihan selvä merkki, että sin ehdit tehdä kaikki työsi. Niin yksinkertaista.
Saamari soikoon alkaa niin ärsyttämään tämän alan työntekijöiden henkinen vetelyys. "Tuntuu etten ehdi tehdä": Älä tee, keskity lapsiin.
Tämä. Jos ei osaa rajata omaa työmääräänsä, niin, että tekee vain sen mitä työajan puitteissa tekee ja vielä valehtelee päälle on kyllä aivan omaa valintaa.
Kuule, järjestelmä ilmoittaa ja hälyttää jos opettaja ei ole pitänyt keskusteluja ja kirjannut vasuja. Tieto menee johtajalle ja siitä aluejohtajalle ja toiminta on silloin lainvastaista. Tuttua tuo että lastenhoitajat sanovat että jätä tekemättä. Yksi syy saikkuun. Ei ymmärretä että opella on eri vastuu mitkä on vaan hoidettava. Ei sairaanhoitajakaan voi jättää esim lääkkeitä jakamatta tai kirjauksia tekemättä.
Se sairaanhoitajankin palkka perustuu siihen, että se osaa ja voi ne lääkkeet jakaa ja kirjaukset hoitaa. Jos se tuhlaa aikaansa vaipanvaihdossa lähäreiden kanssa, niin itsehän se sotkee työnsä.
Lapset ei kuole, jos ei vasua tehdä, sairaalamaailmaan on ihan turha verrata.
Ei. Mutta lapsi voi kuolla, kun lapsia on niin paljon ettei yhden ihmiset silmät, kädet ja jalat riitä joka paikkaan
Et ymmärtänyt lukemaasi. Juurihan vanhemmat haluavat aikaa siihen lasten valvontaan, pois paperityöstä. Ettei kukaan kuolisi.
Nuoret toteavat aina tyyliin "Ei löytynyt", itse vastaan tähän, että "saanko mennä itse etsimään?" tai kysyn vanhemmalta hoitajalta ja kyllähän ne siellä ovat.
-jaahas, no mun kokemus taas on että nuorilla toimii muisti paremmin kun vanhoilla 😂
Työhön perehtyessä esihenkilön tehtävä on määritellä mitä työnkuvaan kuuluu. Tää on jotenki ihan utopistista. Nopeammin ne penskat saa ulos kun kaikki osallistuvat pukemiseen.