Miksi autisteja kiusataan?

Vaikka minua on kiusattu, en ole jotenkin jaksanut suuremmin välittää asiasta. Minulle on ollut iso pelastus se, etten ole koskaan suuremmin kaivannutkaan ystäviä tai kavereita. Olen vain antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja todennut, että ihmiset vain ovat pääsääntöisesti laumasieluja, jotka tavoittelevat muiden suosiota keinoja kaihtamatta hinnalla millä hyvänsä.

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka minua on kiusattu, en ole jotenkin jaksanut suuremmin välittää asiasta. Minulle on ollut iso pelastus se, etten ole koskaan suuremmin kaivannutkaan ystäviä tai kavereita. Olen vain antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja todennut, että ihmiset vain ovat pääsääntöisesti laumasieluja, jotka tavoittelevat muiden suosiota keinoja kaihtamatta hinnalla millä hyvänsä.

Vähän samaa, vaikka olen minä kyllä mennyt kiusaamisesta totaalisen rikki. Itse olen tullut tulokseen, että ihmisyydessä ei itsessään ole _mitään_ hyvää. Se on suurimmaksi osaksi varjoa.

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

Olen huomannut, että naisassit ovat usein empaattisempia ja ystävällisempiä kuin miesassit. Toki tätäkään ei voi yleistää koskemaan jokaista tapausta.

Aiheuttaako mikromuovi autismia, kun tuntuu, että näitä autismin kirjon diagnooseja tuppaa joka tuutista nykyään?

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

Ja jos ette usko, että assit ovat itsekeskeisiä ja kuvittelevat olevansa parempia kuin muut, ei tarvitse kuin lukea näitä kommentteja. "En pidä kenestäkään, ihmiset ovat elukoita, en halua olla muiden kanssa tekemisissä, vihaan muita" jne. Uutinen teille: tekin olette ihmisiä ettekä yhtään sen parempia kuin muut. Vaikka että ymmärrä, mitä hyötyä on muiden kanssa toimeentulemisessa, ei se tarkoita, että se on maailmanlaajuisesti turha ilmiö. Teitäkään ei olisi, elleivät ihmiset olisi pohjimmiltaan sosiaalisia eläimiä. En oikeasti halua kiusata, mutt en vaan henkilökohtaisesti voi sietää kapeakatseisuutta. Toki sitä ilmenee myös ei-nepsyissä. Mustavalkoisuus on jotain niin rasittavaa minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

Ja jos ette usko, että assit ovat itsekeskeisiä ja kuvittelevat olevansa parempia kuin muut, ei tarvitse kuin lukea näitä kommentteja. "En pidä kenestäkään, ihmiset ovat elukoita, en halua olla muiden kanssa tekemisissä, vihaan muita" jne. Uutinen teille: tekin olette ihmisiä ettekä yhtään sen parempia kuin muut. Vaikka että ymmärrä, mitä hyötyä on muiden kanssa toimeentulemisessa, ei se tarkoita, että se on maailmanlaajuisesti turha ilmiö. Teitäkään ei olisi, elleivät ihmiset olisi pohjimmiltaan sosiaalisia eläimiä. En oikeasti halua kiusata, mutt en vaan henkilökohtaisesti voi sietää kapeakatseisuutta. Toki sitä ilmenee myös ei-nepsyissä. Mustavalkoisuus on jotain niin rasittavaa minulle.

Se, ettei pidä ihmisistä, ei tarkoita, että pitäisi itseään parempana. Kyseessä on kaksi eri asiaa, joita sinä et selvästikään osaa erottaa, kun innokkaasti olet projisoimassa jotain omia negojasi poikkeaviin ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

Olen huomannut, että naisassit ovat usein empaattisempia ja ystävällisempiä kuin miesassit. Toki tätäkään ei voi yleistää koskemaan jokaista tapausta.

Saman olen huomannut. Miesassit ovat jotenkin niin itsepäisiä pässinpäitä, että heidän kanssaan ihan uupuu. Minusta on jotenkin inhottavaa, kun joudun sanomaan läheiselleni esim. "Vie roskat. Roskat pitää viedä koska ne haisevat. Sinua haju ei haittaa, mutta minua se haittaa. Minulle tulee huono olo pahasta hajusta.". Kaikki pitää selittää juurta jaksaen miksi joku juttu on tärkeää muille. Ei mene jakeluun, jos sanon "Voisitko viedä roskat, roskis alkaa vähän haiskahtamaan". Tuntuu, että kaikelle pitää olla joko looginen selitys tai häntä itseään hyödyttävä selitys. Huh..

Koska neurotyypilliset ovat laumasieluja ja riippuvaisia muiden mielipiteistä ja hyväksynnästä.

Vierailija kirjoitti:

Koska neurotyypilliset ovat laumasieluja ja riippuvaisia muiden mielipiteistä ja hyväksynnästä.

Kyllä. Monelle asialle ja väärälle teolle perustelu on *se on ihan yleistä* ja *kaikki niin tekee*.

Vierailija kirjoitti:

"Se mikä meitä yhdistää, on oikeus tulla kohdelluksi arvostavasti. Jos joku ei tätä periaatetta toteuta, hänen kehityksessään on jäänyt jotain puuttumaan. Yleensä se jokin on ollut myötätunto."

Kauniita sanoja, mutta eivät auta tänäänkään yhtäkään kiusattua.

Minusta se auttaa kiusaamisen kohteeksi joutunutta, että hän saa vahvistusta sille, ei ole aiheuttanut kiusatuksi joutumista, ja ettei kiusaamista kuulu hyväksyä.

Koin kommenttisi loukkaavaksi ja hyökkääväksi.

Onko sinulla rakentava vastaehdotus, että mikä sitten auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska neurotyypilliset ovat laumasieluja ja riippuvaisia muiden mielipiteistä ja hyväksynnästä.

Kyllä. Monelle asialle ja väärälle teolle perustelu on *se on ihan yleistä* ja *kaikki niin tekee*.

Olen tätä kuullut autisites suusta enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska neurotyypilliset ovat laumasieluja ja riippuvaisia muiden mielipiteistä ja hyväksynnästä.

Kyllä. Monelle asialle ja väärälle teolle perustelu on *se on ihan yleistä* ja *kaikki niin tekee*.

Olen tätä kuullut autisites suusta enemmän.

*autististen .

Ei ole pitävä perustelu kenellekään, ja haluan omassa elämässäni edistää, että ihmiset saavat olla omia itsejään rauhassa, riippumatta onko autismia tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka minua on kiusattu, en ole jotenkin jaksanut suuremmin välittää asiasta. Minulle on ollut iso pelastus se, etten ole koskaan suuremmin kaivannutkaan ystäviä tai kavereita. Olen vain antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja todennut, että ihmiset vain ovat pääsääntöisesti laumasieluja, jotka tavoittelevat muiden suosiota keinoja kaihtamatta hinnalla millä hyvänsä.

Vähän samaa, vaikka olen minä kyllä mennyt kiusaamisesta totaalisen rikki. Itse olen tullut tulokseen, että ihmisyydessä ei itsessään ole _mitään_ hyvää. Se on suurimmaksi osaksi varjoa.

Niinhän se onkin. Ihmisyys on pääsääntöisesti kuvottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

Olen huomannut, että naisassit ovat usein empaattisempia ja ystävällisempiä kuin miesassit. Toki tätäkään ei voi yleistää koskemaan jokaista tapausta.

Saman olen huomannut. Miesassit ovat jotenkin niin itsepäisiä pässinpäitä, että heidän kanssaan ihan uupuu. Minusta on jotenkin inhottavaa, kun joudun sanomaan läheiselleni esim. "Vie roskat. Roskat pitää viedä koska ne haisevat. Sinua haju ei haittaa, mutta minua se haittaa. Minulle tulee huono olo pahasta hajusta.". Kaikki pitää selittää juurta jaksaen miksi joku juttu on tärkeää muille. Ei mene jakeluun, jos sanon "Voisitko viedä roskat, roskis alkaa vähän haiskahtamaan". Tuntuu, että kaikelle pitää olla joko looginen selitys tai häntä itseään hyödyttävä selitys. Huh..

Tämän asian saa pois päiväjärjestyksestä ja kuriin, kun sovitte että roskat viedään ulos joka päivä. Voitte laittaa vaikka jääkaapin oveen listan töistä ja raksi ruutuun systeemi siihen kynällä, kun tehty:

- päivittäiset työt; roskat ulos, tiskit tiskikoneeseen, keittiön lattian pyyhkiminen jne.

- viikottaiset työt; pyykinpesupäivä torstai, siivouspäivä perjantai jne.

- kuukausittaiset työt jne

Ei kannata hukata aikaa assin hoitoon, jos hän on aikuinen, vaan asettaa säännöt ja rajat. Hän pohjimmiltaan rakastaa sääntöjä.

Nais-Assi

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

En voi välittää toiveista joista en tiedä. Toisekseen jos välittäisin kaikista kaikkien muiden toiveista niin mitä minulle jää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepä siinä, kun ns. "ystävyyssuhteet" eivät useinkaan vaikuta olevan aitoja ystävyyssuhteita. Ihmiset ovat enemmän tai vähemmän itsekkäitä ja tavoittelevat niiden kautta lähinnä omaa etuaan.

Ja kuinka usein nentti autistia vedättääkään. On niin kivaa, kun on joku varalla. Minä opin, että *olet tärkeä* tarkoittaa sitä, että olen tärkeä ihan joka helvetin muun ihmisen ja asian jälkeen tässä elämässä. Ja että minun arvostamisellani ei ollut niin merkitystä, koska olin joka tapauksessa saatavilla. Itsestäänselvyys. Kunnes en enää ollutkaan.

Vedättäminen ei ole ok mihinkään suuntaan, ei autistille eikä ei-autistille.

Tapahtuu jatkuvasti. Tunnistan tämän omastakin elämästä. Olen oppinut, että tyhjiä sanoja kaikki. Mikään ei oikeasti tarkoita yhtään mitään mikä nentin suusta tulee ulos. Kannattaa laittaa se toisesta korvasta samantien ulos eikä edes palaa siihen ajatuksen tasolla sen jälkeen.

Mitä tarkoitusta palvelee ihmisten jakaminen autisteihin ja nentteihin?

Näyttää vahvistuneen sellainen hierarkia, että nentit pahoja ja autistit hyviä?

Jakautuisiko maailma hyviin ja pahoihin ihmisiin, ja sillä kriteerillä että onko ihminen autistinen vai ei-autistinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

En voi välittää toiveista joista en tiedä. Toisekseen jos välittäisin kaikista kaikkien muiden toiveista niin mitä minulle jää?

- Sinulle jää empatia toista ihmistä kohtaan, ja sitä kautta onnellisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

Ja jos ette usko, että assit ovat itsekeskeisiä ja kuvittelevat olevansa parempia kuin muut, ei tarvitse kuin lukea näitä kommentteja. "En pidä kenestäkään, ihmiset ovat elukoita, en halua olla muiden kanssa tekemisissä, vihaan muita" jne. Uutinen teille: tekin olette ihmisiä ettekä yhtään sen parempia kuin muut. Vaikka että ymmärrä, mitä hyötyä on muiden kanssa toimeentulemisessa, ei se tarkoita, että se on maailmanlaajuisesti turha ilmiö. Teitäkään ei olisi, elleivät ihmiset olisi pohjimmiltaan sosiaalisia eläimiä. En oikeasti halua kiusata, mutt en vaan henkilökohtaisesti voi sietää kapeakatseisuutta. Toki sitä ilmenee myös ei-nepsyissä. Mustavalkoisuus on jotain niin rasittavaa minulle.

En ainakaan minä vihaa muita ihmisiä enkä kuvittele olevani heitä parempi. En vain kaipaa heidän seuraansa, vaan haluan olla rauhassa omissa oloissani. Onko se liikaa vaadittu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kiusaamista ja "kiusaamista". Oikeaa kiusaamista on, kun otetaan yksi silmätikuksi. "Kiusaamista" on se, että sanoo suoraan ja jopa vähän töykeästi, koska autisteille ei vaan mene asiat perille. He eivät välitä muiden toiveista ja ovat erittäin itsekeskeisiä. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Sama koskee masentuneita. Kun on niin täysin oman päänsä sisällä, ei näe muita kuin itsensä. Toki on olemassa oikein mukavia ja sydämellisiä autisteja, mutta valitettavan iso osa aikuisista asseista on hyvin vaikeita ihmisiä.

Olen huomannut, että naisassit ovat usein empaattisempia ja ystävällisempiä kuin miesassit. Toki tätäkään ei voi yleistää koskemaan jokaista tapausta.

Saman olen huomannut. Miesassit ovat jotenkin niin itsepäisiä pässinpäitä, että heidän kanssaan ihan uupuu. Minusta on jotenkin inhottavaa, kun joudun sanomaan läheiselleni esim. "Vie roskat. Roskat pitää viedä koska ne haisevat. Sinua haju ei haittaa, mutta minua se haittaa. Minulle tulee huono olo pahasta hajusta.". Kaikki pitää selittää juurta jaksaen miksi joku juttu on tärkeää muille. Ei mene jakeluun, jos sanon "Voisitko viedä roskat, roskis alkaa vähän haiskahtamaan". Tuntuu, että kaikelle pitää olla joko looginen selitys tai häntä itseään hyödyttävä selitys. Huh..

Tämän asian saa pois päiväjärjestyksestä ja kuriin, kun sovitte että roskat viedään ulos joka päivä. Voitte laittaa vaikka jääkaapin oveen listan töistä ja raksi ruutuun systeemi siihen kynällä, kun tehty:

- päivittäiset työt; roskat ulos, tiskit tiskikoneeseen, keittiön lattian pyyhkiminen jne.

- viikottaiset työt; pyykinpesupäivä torstai, siivouspäivä perjantai jne.

- kuukausittaiset työt jne

Ei kannata hukata aikaa assin hoitoon, jos hän on aikuinen, vaan asettaa säännöt ja rajat. Hän pohjimmiltaan rakastaa sääntöjä.

Nais-Assi

Hyvä ohje, kiitos!