Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko adoptoituja lapsia merkitä sukupuihin?
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus luin juttua vauvana ulkomailta Suomeen adoptoidusta naisesta. Hänen molemmat adoptiovanhempansa olivat jo kuolleet, kun hän oli vasta reilu parikymppinen. Tässä vaiheessa koko suomailainen suku hylkäsi hänet ja lopetti yhteydenpidon - ei kuulu sukuun.
Aika kamala suku.
No, ehkä tuossa ei ollut mitään menetettävääkään. Miksiköhän jotkut kehtaa kohdella ihmisiä noin?
Miksi eivät kehtaisi? Eihän se nainen ole sukua muulle suvulle lainkaan, ainoastaan adoptiovanhempiensa lapsi. Käytännössä täysin tuntematon ihminen. Ei suku ole adoptoinut ketään.
Miten niin ei ole sukua? Oikeuden näkökulmasta on. Tuntemattomuushan riippuu ihan sukulaisten väleistä tai tutustumisenhalusta. Minusta aika ikävää, jos joku hylkii jonkun perheen lasta. Ei se lapsi varsinkaan ole mitenkään syyllinen tilanteeseen. Mitä ne suvun vanhemmat ihmiset saa tuosta toiminnastaan? Hyvän mielen? Tai miksi he edes tekevät moista? Määritteleekö suku muutenkin, ketkä hyväksyvät sukuun ja ketä ei?
Niin no, ehkä se adoptio on joillekin ihan täysin käsittämätön asia. Mutta ikävää, jos sitä omaa asennetta pitää purkaa muihin. Itsehän voi toki naida vaikka oman serkkunsa sukupolvi toisensa jälkeen, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten kohtalo on kovaa. Ensikodit täynnä.
Tietysti merkitään.
Adoptoitu on otettu omaksi lapseksi. Oma lapsi kuuluu myös sukuun.
eikös vanhoissa kirkonkirjoissa ole merkintä, sellaisen kasvattilapsen kohdalla, että on kasvattilapsi. Tai ottotpoika yms.? Voin olla väärässä, mutta ennenvanhaan kai ne jotenkin merkattiin erikseen.Ja, kai se lapsi merkataan myös siihen alkuperäiseen sukuunsa jos hän löytää heidät, tai myöhemmin hänet löydetään. Eism. joku kuuluisa, jonka sukua tutkitaan. EI tässä ole mitään salailun tarvetta. Monia historian henkilöitä-kuninkaallisia sukuja on tutkittu ja eism. wikipedia tietoihin on kirjoitettu kaikenlaisia epäilyjä henkilöiden todellisesta isästä...törmäsin tällaiisin kun luin eräistä kuninkaallisista, että todellinen isä ei ollut kuningas se ja se vaan joku vaimon rakastaja se ja se. Ja myös toisisnpäin, kuninkaalla oli 5 rakasatajatarta, ja heidän lasten uskotaan olevan kuninkaan lapsia. Britannian hovista.
Sosiaalisessa mielessä lapsi kuuluu sukuun, sitähän se adoptio tarkoittaa että lapsi otetaan omaksi ja kasvatetaan omana. Jos biologisessa mielessä pohdit sukupuuta, niin lapsi voi siellä näkyä adoptiolapsena mutta häntä ei saa merkitä vanhempien biologiseksi lapseksi koska luonnollisesti perimä on eri kuin sisaruksilla ja ottovanhemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus luin juttua vauvana ulkomailta Suomeen adoptoidusta naisesta. Hänen molemmat adoptiovanhempansa olivat jo kuolleet, kun hän oli vasta reilu parikymppinen. Tässä vaiheessa koko suomailainen suku hylkäsi hänet ja lopetti yhteydenpidon - ei kuulu sukuun.
No, minäkin menetin aika nuorena äitini eikä suku sen jälkeen pitänyt juurikaan yhteyttä. Ihan biologinen lapsi olen.
Vierailija kirjoitti:
Olen "adoptoitu", eli siis isäkseni on alusta alkaen merkitty eri ihminen kuin kuka biologinen isä on, mutta edes kaikki sukulaiset ei tiedä sitä. En erotu ulkonäköni puolesta ja itseasiassa olen jopa saman näköinen isäni kanssa, samanväriset hiukset ja samanväriset silmät.
Aiotko paljastaa yllätyksen jonkun 70-vuotissynttäreillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
eikös vanhoissa kirkonkirjoissa ole merkintä, sellaisen kasvattilapsen kohdalla, että on kasvattilapsi. Tai ottotpoika yms.? Voin olla väärässä, mutta ennenvanhaan kai ne jotenkin merkattiin erikseen.Ja, kai se lapsi merkataan myös siihen alkuperäiseen sukuunsa jos hän löytää heidät, tai myöhemmin hänet löydetään. Eism. joku kuuluisa, jonka sukua tutkitaan. EI tässä ole mitään salailun tarvetta. Monia historian henkilöitä-kuninkaallisia sukuja on tutkittu ja eism. wikipedia tietoihin on kirjoitettu kaikenlaisia epäilyjä henkilöiden todellisesta isästä...törmäsin tällaiisin kun luin eräistä kuninkaallisista, että todellinen isä ei ollut kuningas se ja se vaan joku vaimon rakastaja se ja se. Ja myös toisisnpäin, kuninkaalla oli 5 rakasatajatarta, ja heidän lasten uskotaan olevan kuninkaan lapsia. Britannian hovista.
Kasvattilapsi on kyllä täysin eri asia. Kasvattilapsi on nimensä mukaisesti perheessä kasvamassa, mutta juridisia vanhemmuussuhteita ei perheeseen ole.
Ottolapsi taas on vanhahtava nimitys adoptiolle. Usein sillä kai viitataan aikaisempiin adoptioihin, mitkä ei siis olleet nykyisenkaltaisia vahvoja adoptioita. Nykyisissä adoptioissa adoptoidulla ja biologisella lapsella on täysin sama asema.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai merkitään. Kyllä niistä muinaisista esivanhemmistakin on merkitty kaikki ne, joiden isä on oikeasti ollut joku muu kuin se virallinen.
1800-luvun kirkonkirjoissa, jos isästä ei ollut tietoa, sillä kohdalla luki ruotsiksi "ökändä" (tuntematon). Jos ei ollut vakiintunutta itäsuomalaista sukunimiä, niin länsisuomalaisittain viitattiin silloin äitiin. Jos Juhanin isä oli tuntematon, niin silloin poika tunnettiin esimerkiksi nimellä Juhanin Marianpoika (Johan Mariasson) äitinsä Marian nimen mukaisesti. Sukututkimuksen kannalta turhauttavinta on se että silloin sitä tietty sukuhaaraa ei voi tutkia pidemmälle taaksepäin isän puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos otat adoptiolapsen eli hoitolapsen niin se kuitenkin etsii juuriaan ja mistä maasta on tuotu.Isompana ja ymmärtää ettet ole oikea vanhempi vaikka huolehdit hänestä.Samoin kuin uusio perheissä on isä puolta äiti puolta lapset ei pidä heitä vanhempina vaan hoitajina.Mutta kun laillisesti otat nimiisi tai adoptoit niin laillisesti hän perii sinut ja on sinun sukua ilmeisesti annat hänelle tai heille sinun nimesi.Kun kuolet lapset perii sinun romusi.Ei siinä nyt muuta tapahdu ja tietysti kun menevät naimisiin heidän nimet muuttuu jos tyttö ottaa miehen nimen ja poika taas ottaa vaimon nimelleen. Ulkomailta tuodut naiset ottaa usein miehen suvun nimen.Lapsi voi sitten olla vaikka afrikkalaisen näköinen Veikko.Monet miehet on ottanut uuden vaimonsa entiset lapset omalle nimelleen.Näin taas lasten oikea isä vaikka maksaa elatusmaksuja menettää nimensä näiden lasten elämästä vaikka lapset tietää oikean isänsä nimen.Aika julmaa lapsia kohtaan kyllä nämä uusavioliitot.Että oikean isän nimi vaihdetaan tuntemattomaan kasvattajaan. Lapsiparkoja.
Sukupuun tarkoituksena ei useinkaan ole perimän selvittäminen, vaan sosiaaliset suhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus luin juttua vauvana ulkomailta Suomeen adoptoidusta naisesta. Hänen molemmat adoptiovanhempansa olivat jo kuolleet, kun hän oli vasta reilu parikymppinen. Tässä vaiheessa koko suomailainen suku hylkäsi hänet ja lopetti yhteydenpidon - ei kuulu sukuun.
Aika kamala suku.
No, ehkä tuossa ei ollut mitään menetettävääkään. Miksiköhän jotkut kehtaa kohdella ihmisiä noin?
Kun koko suku hylkäsi tuon adoptoidun naisen, olikohan oikeasti kamalia ihmisiä koko suku vai oliko vika kuitenkin tässä adoptoidussa? Ehkäpä hän ei itse ollut kovin mukava ihminen.
Voi lapset kärsii kirjoitti:
Jos otat adoptiolapsen eli hoitolapsen niin se kuitenkin etsii juuriaan ja mistä maasta on tuotu.Isompana ja ymmärtää ettet ole oikea vanhempi vaikka huolehdit hänestä.Samoin kuin uusio perheissä on isä puolta äiti puolta lapset ei pidä heitä vanhempina vaan hoitajina.Mutta kun laillisesti otat nimiisi tai adoptoit niin laillisesti hän perii sinut ja on sinun sukua ilmeisesti annat hänelle tai heille sinun nimesi.Kun kuolet lapset perii sinun romusi.Ei siinä nyt muuta tapahdu ja tietysti kun menevät naimisiin heidän nimet muuttuu jos tyttö ottaa miehen nimen ja poika taas ottaa vaimon nimelleen. Ulkomailta tuodut naiset ottaa usein miehen suvun nimen.Lapsi voi sitten olla vaikka afrikkalaisen näköinen Veikko.Monet miehet on ottanut uuden vaimonsa entiset lapset omalle nimelleen.Näin taas lasten oikea isä vaikka maksaa elatusmaksuja menettää nimensä näiden lasten elämästä vaikka lapset tietää oikean isänsä nimen.Aika julmaa lapsia kohtaan kyllä nämä uusavioliitot.Että oikean isän nimi vaihdetaan tuntemattomaan kasvattajaan. Lapsiparkoja.
Entäs jos se lapsen biologinen isä on vaikkapa raiskaajatyyppi, väkivaltarikollinen tai joku muu? Olisiko lapsen etu sitten lähettää ne lapset elämään sellaisen luo?
Epäilen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukupuun ideana on perimän ja biologian selvittittäminen joten ei todellakaan kuulu.
No eikä ole. Tuolloinhan luovutetuilla soluilla keinohedelmöitetty lapsikaan ei kuuluisi sukuun.
Kai se on joku rahan takia juttu ottaa adoptioon mutta sitten koetaan sille lapselle kokoajan ettei se ole oma lapsi vaan kasvatti...vaikka on oikeasti adoptoitu silti haetaan olet adoptoitu eikä ne lapset pidä heitä oikeina vanhempina koskaan.Sitten kun niitä adoptoituja on monta ne lapset ei tunne toisiaan läheiseksi. Sama perhe on voinut adoptoida myös raiskattujen adoptoitujen ala ikäisenä synnyttämät nekin adoptoituja. Jotkut ei saa lapsia toisia raiskataan ja saa.No toiset haluaa adoptoida taas rahasta saa etuja rahaa lisät tuet.Aika turhaa leikkiä lasten elämällä mutta jos adoptoituja on samassa perheessä 6-7 niin talosta ei paljon jaettavaa jää.Ulkomaan uskonnolla voi olla monen kanssa monta lasta.Naisellakin voi olla eri miesten kanssa monta.
Lisää syntyy päivittäin kirjoitti:
Naisten kohtalo on kovaa. Ensikodit täynnä.
Mitäköhän tekemistä ensikodilla on adoption kanssa?
Eihän se sukupuu ole mikään perimäpuu. Se kertoo vain juridisen vanhemmuuden, ei biologista varsinkaan varhaisemmilta ajoilta, jolloin ei tehty isyystestejä ja jolloin isovanhemmat saattoivat ottaa omiin nimiinsä naimattoman tyttären au-lapsen.
Amatöörien tekemissä sukupuissa on muutenkin paljon virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus luin juttua vauvana ulkomailta Suomeen adoptoidusta naisesta. Hänen molemmat adoptiovanhempansa olivat jo kuolleet, kun hän oli vasta reilu parikymppinen. Tässä vaiheessa koko suomailainen suku hylkäsi hänet ja lopetti yhteydenpidon - ei kuulu sukuun.
Aika kamala suku.
No, ehkä tuossa ei ollut mitään menetettävääkään. Miksiköhän jotkut kehtaa kohdella ihmisiä noin?
Kun koko suku hylkäsi tuon adoptoidun naisen, olikohan oikeasti kamalia ihmisiä koko suku vai oliko vika kuitenkin tässä adoptoidussa? Ehkäpä hän ei itse ollut kovin mukava ihminen.
Nimenomaan tämä tuli mieleen. Minun suvussa on adoptiolapsi joka on luonteeltaan todella hankala tyyppi, herkästi suuttuva ja epärehellinen. Mielenterveysongelmia on. Suurin osa suvusta ei välitä olla hänen kanssaan tekemisissä näistä syistä, ei siksi että ei ole biologista sukua.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuun ideana on perimän ja biologian selvittittäminen joten ei todellakaan kuulu.
Höpöhöpö.
Aikamoiseksi vaivaiskoivuksi jää sukupuu, jos sillä lähtee perimää ja biologiaa selvittämään. Niitä kun ei oikein voi selvittää muista kuin elossa olevista ihmisistä. Ehkä saa selvitettyä omat vanhemmat ja sisarukset, ehkä isovanhemmat. Moni tosin tietää ne jo muutenkin.
Vai mites ajattelit selvittää sitä perimää ja biologiaan vaikka 1900-luvun alusta tai 1800-luvulta?
Mitä tarkoitat tuolla, että käytännössä tuntematon ihminen? Kyllä minä ainakin tätinä tunnen sisaruksieni kaikki lapset, myös sen adoptoidun.