Pariskuntana ulos syömään, mutta sinkkuna ei - mikä tässä on ideana??????
Monille (varsinkin) naisille on tärkeää, että parisuhteessa käydään ainakin silloin tällöin kunnon ravintolassa syömässä. Se oikeastaan jopa "kuuluu" parisuhteeseen, varsinkin seurustellessa; jostakin syyst' juuri yhdessä syöminen ravintolassa on monille THE juttu. Sellaisetkin naiset ovat yhtäkkiä innokkaita ulkonasyöjiä ja sitä vaativia, jotka eivät sinkkuna ollessaan käyneet käytännössä lainkaan ravintolassa syömässä. Työpaikkaruokalalounasta tai salaatilla käymistä kaverin kanssa shoppaillessa en lue ulkona syömiseksi.
Ilmaista se ei kuitenkaan ole ja monet sinkkunaiset perustelevatkin ravintolassa syömättömyyttään sillä, että samalla rahalla voi itse tehdä paljon enemmän ruokaa. Joo niin varmaan voi, mutta jos annos maksaa x euroa ravintolassa sinkkuna, saman x euroa se maksaa parisuhteessakin.
Vai maksajan puuteko se sinkkuna ulkonasyömisen estää?
Kommentit (75)
Yksinkö pitäisi sinkkuna käydä ulkona syömässä vai mikä tän jutun pointti oli?
Minun naiseni ei viihdy ulkona syömässä. Muutaman kerran vuodessa käydään. Mielelläni tarjoan, jos saan hänet viihtymään.
Ystävien kanssa käyn useammin.
Käyn usein ulkona syömässä aikuisen tyttäreni kanssa. Sinkku olen.
Parisuhteessa,ainakin alussa on varmasti kiva käydä yhdessä ravintolassa syömässä. Sinkkuna ei viitsi lähteä yksin syömään,itsestä ainakin on kiva käydä kaverin kanssa,on juttuseuraa. Eli sinkkuna käydään,jos saa seuraa mukaan. Rahasta ei ole kiinni,maksan omat tilaukseni parisuhteessakin.
En ymmärtänyt. Mitä tällä aloituksella haetaan takaa?
Olen sinkku ja käyn usein ulkona syömässä. Joko yksin tai ystävien kanssa.
Yksin ei ole kiva syödä ravintolassa, siinä on vain kiire päästä pois. Pulison tai kaverin kanssa syömässä viihtyy pitempään, kun on juteltavaa.
Kiusallista ajatella istuvansa yksin jossain ala cartessa illalla. En erityisesti tykkää käydä miehenkään kanssa missään hienommassa, ei olla vieläkään saatu viime jouluna saatua ala carte -lahjakorttia käytettyä.
Minusta ulkona syömistä on jo se, että tekee voileivän ja menee syömään sen parvekkeelle. Kahviakin voi ottaa mukaan. :)
Niinkö? En oikein usko. Luulen että ravintolassa syömistä arvostavat tekevät sitä muutenkin. Tai sitten tässä on sama kuin monien muiden tekemisten kanssa: esimerkiksi yksin ollessa en viitsi itsekseni järjestää mitään kovin kummoisia eväitä luontoretkille. Pariskuntana mennessä eväisiin jaksaa panostaa paljon enemmän, kokemus on mukava jakaa tärkeän ihmisen kanssa.
Yksin ei ole sitä sosiaalista puolta, vai yksinkö siellä pitäisi höpistä.
Wolt tuo kotiin yhdelle tai kahdelle, ei väliä. Ei tule enää käytyä missään.
Parisuhteessa pitää kokata enemmän. Sinkkuna voi syödä samaa ruokaa vaikka viisi päivää putkeen, mutta suhteessa sama määrä menee kahteen päivään.
Parisuhteessa on yhteiset rahat ja pääsee kerrankin toisen tekemään pöytään.
Sinkkuna ei syönyt ulkona, koska mä sotken aina, en kehdannut.
Varmaan nämä ihmiset haluavat parisuhteeseen laatuaikaa, ja ravintolakäyntiin liittyy heille oleellisesti sosiaalinen aspekti.
Mä oon ollut 19 vuotta yhdessä mieheni kanssa ja ekatreffeillä käytiin kiinalaisessa, muuten ei olla taidettu syödä yhdessä ulkona kuin laivan buffetissa, tai jollain huoltoasemalla lomamatkalla. Mies ei ole mikään kulinaristi, vaikka olen yrittänyt opettaa. Hänelle ruoka on vatsantäytettä. Käyn ulkona syömässä kavereiden kanssa, koska he osaavat arvostaa uusia makuelämyksiä ja seurustelua hyvän ruoan ja viinin äärellä. Maksan ihan omalla rahalla.
Tasan yhden kerran olen käynyt yksin syömässä, jollei työruokailuja lasketa. Oli vähän hemmetin tylsää. Jollei ole ketään mukana, syön mieluummin kotona TV:n tai läppärin ääressä.
En tiedä siitä, mutta maksamisessa periaate on se, että se maksaa laskun joka kutsuu/pyytää.
Mies EI siis ole mikään laskunmaksuautomaatti tai lompakko oletuksena koska on mies. Jos jonkun naisen innokkuus ravintolassa syömiseen liittyy olennaisesti siihen, että mies oletuksena aina maksaa - myös silloin kun nainen ehdottaa ulkonasyömistä- , nainen on sekä pihi että lompakkoloinen. Vastaavasti mies, joka ehdotta,a että mennäänkö tänään syömään uuteen pihviravintolaan ja ilmoittaa sitten ravintolassa tarjoilijalle, että eri laskut tai ehdottaa naiselle laskun jakamista, on myös pihi. Mutta ei lompakkoloinen, kun maksaa kuitenkin oman osuutensa.
Onko paritellessa oikea hetki syödä ulkona?
Vierailija kirjoitti:
Minusta ulkona syömistä on jo se, että tekee voileivän ja menee syömään sen parvekkeelle. Kahviakin voi ottaa mukaan. :)
Huh, jos kaikki ajattelisivat noin niin kahvilat ja ravintolat menisivät konkurssin myötä kiinni.
Nyt täytyy kysyä, että mihin tämä aloittajan käsitys perustuu? Olen käynyt syömässä yksin tai naisporukassa, mutta todella harvoin yhdessä puolison kanssa.