Onko hoitajana järkevää hakea ICT-alalle?

Vierailija kirjoitti:

Mikset hae lääkikseen kuten puolet Suomen hoitajista?

Itse vaihdoin psykologiksi. Päivätyö 8-16 riittävillä vapauksilla ja sopivalla palkalla riittää minulle tulevaisuudessa. Ei enää vuorotyötä tai huonoa palkkaa päivätyöstä. Saan liukuvan työajan ja lukuisat mahdollisuudet vaihtaa työtä ja työnkuvaa, jos ja kun alkaa kyllästyttää. Eikä haittaa vaikka olisin nelikymppinen vastavalmistunut. Ikä tuo vain uskottavuutta.

Jaa. Siis noin vain oikein vaihdoit psykologiksi? Taitaapa olla se ainoa koulutuslinja mihin on vielä vaikeampi päästä kuin lääkis.

Mutta onnea vaan sulle jos vaihto oli helppoa, uskallan kuitenkin väittää että aika mahdottomuus suurimmalle osalle meistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ICT-alan työ on hektistä ja stressaavaa. Jos haluat haasteita ja miettiä työasioita iltakaudet ja pompata ylös sängystä kesken unen kolmelta yöllä keksittyäsi ratkaisun päivän ongelmaan, siitä vaan alalle.

Varmaan riippuu luonteestakin, mutta itselleni äärimmäisen tunnollisena, tarkkana ja perusteellisena, täydellistä suoritusta itseltäni vaativana ihmisenä ala aiheutti stressiä ja loppuunpalamisen.

Jaksoin kuitenkin 15 vuotta, työ ei loppunut uupumukseen vaan ulkoistettiin intialaisille.

Nyt ihan muissa, erittäin leppoisissa ja koulutusta ja työkokemusta vastaamattomissa hommissa, joissa saa sulkea koneen töitten jälkeen eikä tarvitse ollenkaan miettiä työasioita sen jälkeen

Ihan riippuu kyllä ict-alan työnkuvasta. Mun poika kokoaa jotain komponentteja liukuhihnatyönä. Ict-alaa sekin.

Olin kansainvälisen yrityksen tuotantokriittisen sovelluksen tuessa ja meidän tiimille tulivat ne kaikkein vaikeimmat ongelmat. Koskaan ei aamulla tiennyt, mikä katastrofi siihen päivään osuu. 

Eihän sitä tiedä pääseekö jatko-opiskelemaan jollei hae!!!

Ja hakeakseen pitää kerrata ainakin lukion matematiikkaa ja äidinkieltä jos ne ovat heikoilla. Riippuu tietysti alasta. Joillain aloilla vaaditaan pääsykoekirjojen ymmärtämistä.

Ei ole mitään helppoa tietä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kuin palkka ja titteli sekä kehitysmahdollisuudet niin olisi hyvä ottaa huomioon se, että riittääkö oma mielenkiinto ja motivaatio tehtäviin sekä alan laajuus tehtänänimikkeineen ja sisältöineen.

Pahinta olisi vaihtaa ammattia ja käyttää noin 4 vuotta aikaa uuden alan opiskeluun, mutta parin vuoden päästä huomaa, ettei minusta ole tämän työn vaatimuksiin.

Ihan näin alan vaihtajan elämää seuranneena niin sellainen terve suhtautuminen työn vaatimuksiin myös olisi hyvä pohtia läpi ennen uudelle alalle päätymistä. Ne työn huonot ominaisuudet tulevat myös niiden hyvin ominaisuuksien lisäksi, kuten mahdollinen hyvä palkka ja titteli. Asiantuntijatehtävissä usein esimerkiksi saa tehdä aika pitkää työviikkoa ja testata järjestelmän toimivuutta. Sellainen 8-16 työpäivä on vain unelma, kun puhutaan liukuvasta työajasta ja projektitöitä. Samoin kielitaitoa ja valvomista outoihin kellonaikoihin, jos asiakaskontaktit ovat esim. Yhdyavalloissa. Normaali arki tietyn projektin aikana aika mahdotonta. Toki palkkaus on sen mukainen, mutta kuinka moni on valmis luopumaan vapaa-ajastaan epäinhimillisten työaikojen vuoksi.

Lähinnä, ettei tule yllätyksenä ;)

Ap oli siis hoitaja.

Ei lisättävää :D

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja lisätään vielä sen verran että ohjelmistoalalla ei ole lainkaan pulaa työntekijöistä. Pulaa on niistä kehittäjistä(=seniori), joita firmat haluavat palkata. Yhtä juniorikoodarin paikkaa kohti tulee ehkä 100 hakemusta koulusta juuri valmistuneilta tai alanvaihtajilta. Seniorikoodarin paikkaan tulee noin kolme hakemusta, joista noin 2 jostain intialaisilta tai kiinalaisilta huijareilta, jotka ovat väärentäneet tutkintonsa. Siksi allalla käytetään rekrykonsultteja ihan tavallisten senioritason koodaajien etsimiseen ja palkkaamiseen.

Kovan tason osaajista on nimenomaan pula. Junioreita riittää ovista ja ikkunoista. Ja ne juniorit eivät saa kovan tason palkkaa.

Jokainen seniori on ollut jossain vaiheessa juniori eli ilman niitä junioreita ei koskaan tule senioreitakaan. Se on tietynlainen toimialan ongelma, että pakko niitä junioreitakin on palkata, jossain vaiheessa ne nykyiset seniorit ovat kaikki eläkkeellä tai työkuorman alla vaihtaneet muualle.

Muistaako ap ja ym hoitajat kun noin 25 vuotta sitten hoitureista oli yli tarjontaa. Heitä lähti Ruotsiin, Norjaan, britteihin, Saksaan jne ja osa muuntokoulutettiin mm. ICT-alalle. Jo siiloin oli nähtävissä, että kohta on tilanne toisin ja nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, pula on kaikista sote-alan ammattilaisista.

Monelle hoitajalle tulee yllätyksenä, ettei se ruoho ollutkaan vihreämpää aidan toisella puolella. Suomi on muihin maihin verrattuna meritokratia, mikä tarkoittaa sitä, että rahaa tienatakseen on osattava jotain, mihin kaikki eivät pysty. Jos Suomalaisen mediaanipalkka ei ole tarpeeksi, se ei mene ihan niin että käydään vain joku koulutus ja sitten aletaan nostaa huippuliksaa. Tuonne suomalaisen mediaanipalkkaan pääsee koulun käymällä ja olemalla tavis. Sairaanhoitajan työ on pääsääntöisesti suorittavaa työtä, jossa joku toinen ihminen kertoo mitä pitää tehdä ja milloin. Rahaa maksetaan yleensä sellaisista töistä, jotka vaativat itsenäistä päätöksentekoa ja suunnittelua ja jotka otetaan kotiin työajan jälkeen. Monella hoitajalla vaikuttaa olevan sellainen käsitys, että insinöörit pääsevät helpolla hyviin liksoihin. Jos näin olisi, kaikki olisivat insinöörejä.

Helpommalla todennäköisesti pääset jatkamalla vain hoitajana. Monet tietokonehommat voivat olla huomattavan stressaavia ja paljon vapaa-aikaakin vieviä, eikä Suomessa alan palkkaustaso edes ole kovin hyvä. Ja ikäsyrjintään törmää helposti siinä noin 40-vuotiaana. Lisäksi kaikista ei ole lahjoiltaan alalle.

Olen samaa mieltä monen täällä kirjoittaneen kanssa että intohimoa on oltava alalle, muutoin seinä tulee vastaan nopeasti.

Jos olet käyttänyt erilaisia järjestelmiä nykytyössäsi ja tykännyt siitä koneen naputtelusta, se ei vielä korreloi mitenkään insinöörien työn kanssa. Muistan kun itse 11-vuotiaana totesin, että minusta ei tule ohjelmoijaa, kun koodaus tuntui hankalalta. No, tuli kuitenkin, mutta välillä oli tervanjuontia :) Pääsääntöisesti olen nykyään UX-puolella eli suunnittelen käyttäjälähtöisiä järjestelmiä.

Koodarina sinun ehkä oletetaan käyttävän vapaa-aikaasikin ohjelmointikielten opiskeluun ja omiin projekteihin, mutta esim. omassa duunissani vapaa-aika on kyllä ihan vapaa-aikaa. Samoin työtahti ei ole tappava, itsekin teen neljää päivää viikossa. Palkkataso ei ole sellainen kuin mitä odotat. Itsekin ansaitsen tällä hetkellä paljon alle mediaanitulojen.

Tuntemani hoitsu kyseli multa, että miten pääsee helpoiten oikikseen. Vastasin, että keinot ovat samat kuin ennenkin. Pänttäät ensinnäkin ne pääsykoekirjat kannesta kanteen alaviitteineen ja luet vielä sen takakannen tekstinkin. Pänttäämisen ohella on suositeltavaa myös ymmärtää, mitä tekstissä tarkoitetaan. Aikuisella toki on sitä elämänkokemusta ja voi sen avulla hahmottaa joitain asioita helpommin kuin 19-vuotias.

Hänellä kuitenkin oli sellainen käsitys, että jokainen juristi pääsee valmistuttuaan yli 10 000 euron liksalle eikä duuni liiemmin klo 16 jälkeen vaivaa.

Varmaan ICT-alaan kohdistuu samoja uskomuksia. Kun on tutkinto taskussa, niin ei kun vain valitsemaan paras työ päältä ja sitten johtajaksi parissa vuodessa liksana 35000.

ICt on muutakin kuin koodaamista. Esim.kaikki servicedeskit, työasematuki ym.ovat ict-alan työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon olet valmis tinkimään vapaa-ajastasi? Ict-ala on aika kokonaisvaltaista työntekoa ja vapaa ajalle ei juuri jää aikaa kun pitää kehittää itseään, jne.

Osaamistaan saa kehittää työaikana.

Tähän tulleiden alapeukkujen perusteella ihmiset ovat kyllä ihmeellisissä orjapiiskurifirmoissa töissä, jos ei työnantaja kouluta säännöllisesti ja anna tutustua uusiin tekniikoihin työajalla. ICT-alalla suuri osa on perheellisiä, jotka eivät tosiaankaan opiskele iltaisin omalla ajallaan yhtään mitään. Ei lakimieskään omalla ajallaan pänttää lakimuutoksia, vaan kärryillä pysyminen on osa työtä.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon olet valmis tinkimään vapaa-ajastasi? Ict-ala on aika kokonaisvaltaista työntekoa ja vapaa ajalle ei juuri jää aikaa kun pitää kehittää itseään, jne.

Osaamistaan saa kehittää työaikana.

Tähän tulleiden alapeukkujen perusteella ihmiset ovat kyllä ihmeellisissä orjapiiskurifirmoissa töissä, jos ei työnantaja kouluta säännöllisesti ja anna tutustua uusiin tekniikoihin työajalla. ICT-alalla suuri osa on perheellisiä, jotka eivät tosiaankaan opiskele iltaisin omalla ajallaan yhtään mitään. Ei lakimieskään omalla ajallaan pänttää lakimuutoksia, vaan kärryillä pysyminen on osa työtä.

Itse et näemmä ole alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon olet valmis tinkimään vapaa-ajastasi? Ict-ala on aika kokonaisvaltaista työntekoa ja vapaa ajalle ei juuri jää aikaa kun pitää kehittää itseään, jne.

Osaamistaan saa kehittää työaikana.

Tähän tulleiden alapeukkujen perusteella ihmiset ovat kyllä ihmeellisissä orjapiiskurifirmoissa töissä, jos ei työnantaja kouluta säännöllisesti ja anna tutustua uusiin tekniikoihin työajalla. ICT-alalla suuri osa on perheellisiä, jotka eivät tosiaankaan opiskele iltaisin omalla ajallaan yhtään mitään. Ei lakimieskään omalla ajallaan pänttää lakimuutoksia, vaan kärryillä pysyminen on osa työtä.

Itse et näemmä ole alalla.

Jo kolmannella vuosikymmenellä, mutta olen tarkoituksella välttänyt kaikenlaisia Pärnäsen korjaamoja, niin ei tarvitse koko elämäänsä uhrata työlle.