Lue keskustelun säännöt.
Onko hoitajana järkevää hakea ICT-alalle?
02.09.2022 |
Vai menenkö ojasta allikkoon? Kaikki pitävät minua tietysti ihan tyhmänä, kun olen hoitaja, mutta kyllä olen aina ollut hyvä koulussa. Tällä kertaa palkka merkitsee eniten. Johtajat tienaavat paljon, mutta menee aikaa päästä sellaiseen asemaan. Haluaisin alalle, jossa pääsee heti tai melko heti valmistuttuaan hyville tienesteille. Ottakaa huomioon, että vertailukohta on hoitoalan palkka.
Kommentit (95)
Minulla on 20 vuoden kokemus it-alalta ja tällä hetkellä toimin ohjelmistoarkkitehtinä ja palkkaan samalla uusia ihmisiä meidän firmaan. Pitää korjata muutama harhaluulo, joita esiintyy joka ikinen kerta, kun OHJELMISTOalasta keskustellaan.
- Pääkaupunkiseudulla palkat ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomessa, mutta it-alalla on valtava palkkahaitari. Kannattaa muistaa, että jos AP haluaa vaihtaa alaa pitkän kaavan mukaan, se vaatii n. 4 vuotta opiskelua joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Erityisesti DI-koulutuksella ensimmäisen työpaikan saa yllättävän helposti, vaikka toisin väitetään(95 prosenttia on oman alan töissä ennen valmistumistaan). Valmistumisen jälkeen olet juniorikoodari ja palkka on noin 2000-3000 euroa kuussa. Junioristatuksesta pääsee eroon ehkä 3-5 vuoden kuluttua, mutta koodaamisen oppiminen kunnolla vaatii noin 10000 tuntia tai 10 vuotta työelämää. Kun pääset senioriksi, palkka on noin 4000-8000 euroa kuussa. Jos olet hyvä ja ahkera, pääset hoitajaa paremmille liksoille noin 4 + 3 vuoden kuluttua
- Ohjelmistoalalla työ ei ole mitään kivaa kahvinjuontia isolla palkalla, vaan stressaavaa aivotyötä kovalla tulosvaatimuksella. Aikataulut ovat aina tiukat ja lopputuloksen on aina toimittava; työtä tehdään niin kauan kunnes hommat saadaan toimimaan oli se kuinka hankalaa tahansa.
- Hyväksi ohjelmoijaksi voi oppia pelkästään töissä ja naisilla on iso etu, koska heitä on alalla paljon vähemmän kuin miehiä. Koko ala on täynnä erilaisia propellipäitä, jotka ovat omasta mielestään suorastaan neroja. Oikeasti kyseiset tyypit eivät ymmärrä mitään teollisen, ylläpidettävän ja laadukkaan koodin tuottamisesta.
- Jotta alalla pysyy hengissä, on opiskeltava jatkuvasti vapaa-ajalla. Erilaisten teknologioiden määrä on lukematon, eikä normaalin ihmisen aika riitä kaikkeen. Sairaanhoitajan tuskin tarvitsee opiskella jatkuvasti omalla ajallaan.
- Työ on todella palkitsevaa, kun projektit saadaan onnistuneesti maaliin. Useimmat projektit kuitenkin jäävät tavoitteestaan ja ala on jatkuvaa sekoilua, kohnottamista ja stressiä. Vastuut ovat myös ihan eri luokkaa kuin hoitajilla, jotka saavat ohjeistuksen esimiehiltään tai lääkäreiltä. Pahimmassa tapauksessa sinun on itse ratkaistava jokin todella hankala ongelma ja apua ei saa mistään. Ja kaiken pitää toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen. Jatkuvasti pulaa osaajista, jotka ymmärtää terveydenhoultoa. Nörtit ei edes omaa hygeiiniaa hallitse. Puhumattakaan suurista monimutkaisis satojen miljoonien järjestelmistä.
Meilläkin ravaa sotealan tyyppejä kokoajan , ihanperusasioita neuvomassa konsultteina.
Palkka 2x tunnissa, hoitajan päiväpalkka.
Vierailija kirjoitti:
Pitääköhän alalla osata hyvin englantia? Epäilen niin. Kielet ovat heikko kohtani, mutta ehkä pääsisin yli siitäkin...
Ap
Jos työskentelee ns. IT-toimittajalla (TietoEvry, CGI, Accenture, GapGemini jne), niin siellä tarvitsee englantia aika paljonkin (toki riippuu työstä), mutta IT-yksiköitähän on lähes jokaisessa isommassa yrityksessä ja niissä ei englanniksi tehdä niin paljoa (tai palaveerata) noiden IT-toimittajien lisäksi. Sitten IT-alalla on myös paljon tiettyyn asiaan keskittyneitä konsulttifirmoja, esim. testausalan jne. Eli monenlaista työtä on alalla.
Ja vaikka työvälineet saattavat olla englanninkielisiä, niin niiden sanat kyllä oppii nopeasti, eri asia on sitten jos joutuu esim. itse tuottamaan englanniksi dokumentaatiota, lukemaan/kommentoimaan niitä ja keskustelemaan palavereissa englanniksi. Mutta tuo on vain tietty osa työnkuvista, joissa näin on.
Ja lisätään vielä sen verran että ohjelmistoalalla ei ole lainkaan pulaa työntekijöistä. Pulaa on niistä kehittäjistä(=seniori), joita firmat haluavat palkata. Yhtä juniorikoodarin paikkaa kohti tulee ehkä 100 hakemusta koulusta juuri valmistuneilta tai alanvaihtajilta. Seniorikoodarin paikkaan tulee noin kolme hakemusta, joista noin 2 jostain intialaisilta tai kiinalaisilta huijareilta, jotka ovat väärentäneet tutkintonsa. Siksi allalla käytetään rekrykonsultteja ihan tavallisten senioritason koodaajien etsimiseen ja palkkaamiseen.
On ollut valheellista väittää, että koodareista olisi pulaa. Pulaa on vain erittäin taitavista seniori koodaajista (senior software engineer mm.) ja sellaiseksi kehittyminen vie kauan ja vaatii paljon. He vasta saavat kymppitonnin palkkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon olet valmis tinkimään vapaa-ajastasi? Ict-ala on aika kokonaisvaltaista työntekoa ja vapaa ajalle ei juuri jää aikaa kun pitää kehittää itseään, jne.
Osaamistaan saa kehittää työaikana.
Vierailija kirjoitti:
On ollut valheellista väittää, että koodareista olisi pulaa. Pulaa on vain erittäin taitavista seniori koodaajista (senior software engineer mm.) ja sellaiseksi kehittyminen vie kauan ja vaatii paljon. He vasta saavat kymppitonnin palkkoja.
Ja tämä on ollut tilanne jo ainakin 20 vuotta. 90-luvun hulluimpina vuosina pääsi heti ohjelmoinnin jatkokurssin (ekan syksyn kurssi) jälkeen töihin, mutta ne ajat eivät koskaan enää palaa.
Koodarinplanttuja tuuttaa suoraan niin amis (datanomi), amk (tradenomi/insinööri) että yliopistot (DI/tietojenkäsittelytiede). Päälle työllistämättömät luonnontieteet, esim. fysiikka. Moni fyysikko on matemaattisesti lahjakas ja älykäs ja oppivat koodariksi tuosta vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ollut valheellista väittää, että koodareista olisi pulaa. Pulaa on vain erittäin taitavista seniori koodaajista (senior software engineer mm.) ja sellaiseksi kehittyminen vie kauan ja vaatii paljon. He vasta saavat kymppitonnin palkkoja.
Ehkä jossain etelässä, ei täällä pohjoisen suunnalla noin paljon.
ICT-alan työ on hektistä ja stressaavaa. Jos haluat haasteita ja miettiä työasioita iltakaudet ja pompata ylös sängystä kesken unen kolmelta yöllä keksittyäsi ratkaisun päivän ongelmaan, siitä vaan alalle.
Varmaan riippuu luonteestakin, mutta itselleni äärimmäisen tunnollisena, tarkkana ja perusteellisena, täydellistä suoritusta itseltäni vaativana ihmisenä ala aiheutti stressiä ja loppuunpalamisen.
Jaksoin kuitenkin 15 vuotta, työ ei loppunut uupumukseen vaan ulkoistettiin intialaisille.
Nyt ihan muissa, erittäin leppoisissa ja koulutusta ja työkokemusta vastaamattomissa hommissa, joissa saa sulkea koneen töitten jälkeen eikä tarvitse ollenkaan miettiä työasioita sen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa oikeasti tehdä ainakin mol:n ammatinvalinta/omat kiinnostukset testit ja jos niistä ei saa riittävää osviittaa, käydä myös omakustanteisesti ammatinvalinta psykologilla. Tämän jälkeen vasta alkaa vielä tarkemmin perehtyä 1-2 potentiaaliseen alaan.
On aloja, joilla palkat ovat heti parempia kuin hoitajilla. Sitten on aloja, joissa palkat ovat usein ensin pienempiä kuin hoitajilla, mutta kokemuksen ja verkostojen karttuessa menevät yli heidän palkkatasosta. On myös olemassa aloja, joilta vain harvat työllistyvät koulutusta vastaaviin töihin ja monet päätyvät joko kortistoon tai hoitoalaa vastaaviin suorittaviin töihin. Nämä huomiot siis koskien korkeakoulutus aloja.
Monella alalla palkkakehitykseen saattaa myös lopulta vaikuttaa enemmän verkostosi ja persoonasi, kuin varsinainen tekninen/tieteellinen osaamisesi (mm kaupallisella alalla).
Olennaisia asioita alaa valitettavasti on siis oikeastaan kaksi:
Omat henkilökohtaiset kykysi ja kiinnostuksen kohteesi & työn sisältö sekä alan työllistymistilanne.
Sekä myöhemmin työllistymistä ajatellen oma persoonasi ja verkostosi.
Joitain vaihtoehtoja voi rajata myös osittain pois ikäsi sekä pohjakoulutuksesi. Jos esimerkiksi olet 46v ja et ole käynyt lukiota, mutta alat haaveilla lääkärin tai diplomi-insinöörin urasta, on tie pitkä ennen kuin pääset käsiksi siihen varsinaiseen työhön. (lukio 2-3v + lääkikseen/Di hakeminen 1-2v + lääkis/Di 5-6v = ~8-10v).
Juristiksi, ekonomiksi (varauksin) tai sossuksi taas saatat päästä opiskelemaan ilman lukiopohjaakin ja selviytyä opinnoista jopa 3 vuodessa, joten eroja todellakin on.
Myös aito palava kiinnostus jotakin alaa kohtaan takaa paljon todennäköisemmin menestyksen myöhemmässä vaiheessa, kuin että hakeudut tietylle alalle pelkästään varmahkon työpaikan ja kohtuullisen palkan perässä. Tällainen ala on pitkälti juuri IT-ala. Jos se ei oikeasti kiinnosta sinua, et omaa minkäänlaista harrastuneisuutta alaa kohtaan, etkä koe siihen luontaista vetoa, on suuremmat menestymisen mahdollisuutesi aika ohuet, vaikka toki johonkin perustyöhön saatat mediaanipalkalla työllistyä.
Kannattaa myös olla realisti miettien omaa persoonaansa ja työn käytännön sisältöä. Moni työ voi käytännössä olla opiskelun jälkeen joko lähes pelkästään yksikseen pakertamista/sisältää huomattavasti kansainvälisten asiakkaiden kanssa yhteydenpitoa ja heidän viihdyttämistä ja matkustelua pitkin maailmaa/olla pitkälti asiakaspalvelua koko yhteiskunnan kirjon ja haastavienkin asiakkaiden parissa (sossut, osa lääkäreistä jne).
Esimerkiksi voi ottaa myös alakoulun opettajan. Saatat ajatella, että olisipa mukava työskennellä pienten lapsukaisten parissa, mutta kuinka paljon työ lopulta sisältääkään vanhempien kanssa toimimista, eikä aina hyvässä yhteishengessä.
Näitä monia eri tekijöitä kannattaa siis pohdiskella realistisesti, eikä lukea vain niitä menestys stooreja onnistuneista alan vaihtajista, se kun ei ole koko totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ollut valheellista väittää, että koodareista olisi pulaa. Pulaa on vain erittäin taitavista seniori koodaajista (senior software engineer mm.) ja sellaiseksi kehittyminen vie kauan ja vaatii paljon. He vasta saavat kymppitonnin palkkoja.
Ehkä jossain etelässä, ei täällä pohjoisen suunnalla noin paljon.
Joo, myönnän; viittasin Helsingissä työskentelevään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitääköhän alalla osata hyvin englantia? Epäilen niin. Kielet ovat heikko kohtani, mutta ehkä pääsisin yli siitäkin...
Ap
ICT-alalla on osattava englantia - sekä opiskelussa että työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
ICT-alan työ on hektistä ja stressaavaa. Jos haluat haasteita ja miettiä työasioita iltakaudet ja pompata ylös sängystä kesken unen kolmelta yöllä keksittyäsi ratkaisun päivän ongelmaan, siitä vaan alalle.
Varmaan riippuu luonteestakin, mutta itselleni äärimmäisen tunnollisena, tarkkana ja perusteellisena, täydellistä suoritusta itseltäni vaativana ihmisenä ala aiheutti stressiä ja loppuunpalamisen.
Jaksoin kuitenkin 15 vuotta, työ ei loppunut uupumukseen vaan ulkoistettiin intialaisille.
Nyt ihan muissa, erittäin leppoisissa ja koulutusta ja työkokemusta vastaamattomissa hommissa, joissa saa sulkea koneen töitten jälkeen eikä tarvitse ollenkaan miettiä työasioita sen jälkeen
Ihan riippuu kyllä ict-alan työnkuvasta. Mun poika kokoaa jotain komponentteja liukuhihnatyönä. Ict-alaa sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alalla tarvitsee kyllä englantia, mutta ihan rallienglanti riittää. Enemmän oppii työssä, kun vain on uskallas käyttää kieltä.
Esimerkiksi koodaukseen tarvitsee matemaattista ajattelutapaa ja ongelmanratkaisukykyä. Ei tarvitse olla mikään L:n pitkän matikan oppilas, mutta sellaista tietynlaista kykyä ymmärtää matemaattiikkaa ja pitää siitä. On myös ihan höpöhöpöä, että pitäisi olla koodannut lapsesta asti. Kiinnostunut kyllä oppii riittävästi koulun penkillä. Mutta kiinnostus alaan pitäisi lähteä ihan siitä tekemisestä jotta jaksaa takoa päätä seinään koodin kanssa, ei palkasta tai työllistymismahdollisuuksista.
Jos esim. ne koodauksen opiskelmateriaalit ovat englanniksi, kuten nykyisin yleensä ovat, kyllä silloin edellytetään hyvää englannin kielen taitoa, että selviäisi pelkästään kursseista.
Vierailija kirjoitti:
ICT-alan työ on hektistä ja stressaavaa. Jos haluat haasteita ja miettiä työasioita iltakaudet ja pompata ylös sängystä kesken unen kolmelta yöllä keksittyäsi ratkaisun päivän ongelmaan, siitä vaan alalle.
Varmaan riippuu luonteestakin, mutta itselleni äärimmäisen tunnollisena, tarkkana ja perusteellisena, täydellistä suoritusta itseltäni vaativana ihmisenä ala aiheutti stressiä ja loppuunpalamisen.
Jaksoin kuitenkin 15 vuotta, työ ei loppunut uupumukseen vaan ulkoistettiin intialaisille.
Nyt ihan muissa, erittäin leppoisissa ja koulutusta ja työkokemusta vastaamattomissa hommissa, joissa saa sulkea koneen töitten jälkeen eikä tarvitse ollenkaan miettiä työasioita sen jälkeen
Tuo on täysin organisaation kulttuurista kiinni eikä ole mitenkään alakohtaista. 20 vuotta alalla, mutta pöhinäfirmoja kaihtaen on aina saanut illat olla rauhassa, mutta toki palkkakin on sitten alle kuusi tonnia. Elämä on valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, jos riittää kiinnostusta ja kapasiteettia oppia. Minä vaihdoin bussikuskista it-alalle 24 vuotta sitten.
M56
Motivaatiosta se ei jää kiinni ja jos koulussa aloitetaan ihan alusta niin uskon pysyväni kärryillä, mutta jos vaaditaan jotain ennakko-osaamista niin en ole ihan varma. Mietin lähinnä kyllä, että olisiko joku toinen ala parempi vaihtoehto...
Ap
Meinasitko ICT inssiksi lähteä opiskelemaan? Muista , että aikuispuolella on monimuotoa, eli itseistä paljon. Matematiikka kannattaa kerrata, sitäkin joudut opiskelemaan. Mutta kyllä opit, suosittelen!
Matematiikka on puolestaan mun vahvuus eikä itsenäinen opiskelu todellakaan kuulosta pahalta, kun pitää sovittaa muut opinnot tämänhetkisten opintojen, pääsykoeprosessin ja töiden oheen.
Ap
Kokeile Helsingin avoimen yliopiston Python MOOC -kurssin tekemistä (se on alkeiskurssi, eli tuolta tasolta lähdetään, jos haluat ICT-alan inssiksi).
Joku jo kirjoittikin, paljon isoja projekteja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisessä hamaan tulevaisuuteen asti ja IT-alalla toimialaosaaminen on haluttua. Ja varmaan enemmän ja laajemmin löydettävissä uraputkia kuin hoitajan työssä ja paremmat kehittymis- ja ylenemismahdollisuudet.
Sitten vain mietittävä, miten otat haltuun sitä it-puolta. Teknisestä näkökulmasta, projektin johdon näkökulmasta vai jostain muusta. Yksi on perinteinen koulutus, mutta kannattaa tsekata myös noita uranvaihtajien koulutusohjelmia, joita Suomessa tarjoaa muutamakin. Parhaimmillaan esimerkiksi ilmaiseksi kolme itensiivistä kuukautta koodauskoulutusta ja päälle varma työpaikka. Noista voi olla myös helppo ponnistaa alkuun, mutta motivaatio pitää olla kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Ja lisätään vielä sen verran että ohjelmistoalalla ei ole lainkaan pulaa työntekijöistä. Pulaa on niistä kehittäjistä(=seniori), joita firmat haluavat palkata. Yhtä juniorikoodarin paikkaa kohti tulee ehkä 100 hakemusta koulusta juuri valmistuneilta tai alanvaihtajilta. Seniorikoodarin paikkaan tulee noin kolme hakemusta, joista noin 2 jostain intialaisilta tai kiinalaisilta huijareilta, jotka ovat väärentäneet tutkintonsa. Siksi allalla käytetään rekrykonsultteja ihan tavallisten senioritason koodaajien etsimiseen ja palkkaamiseen.
Kovan tason osaajista on nimenomaan pula. Junioreita riittää ovista ja ikkunoista. Ja ne juniorit eivät saa kovan tason palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääköhän alalla osata hyvin englantia? Epäilen niin. Kielet ovat heikko kohtani, mutta ehkä pääsisin yli siitäkin...
Ap
Pitää, ihan välttämätöntä. Jos jollain alalla, niin IT-alalla englanti on se käyttökieli. Kaikki dokumentaatio o englanniksi. Useimmiten työkaveritkin ovat ei-suomalaisia, vaikkapa intialaisia.
Itse ajattelin kauan, että minulla on huono kielipää kun kouluaikana rimaa hipoen pääsin luokalta ja tuli yhdet ehdotkin, tosin ruotsista.
Sitten teknisen koulutuksen myötä englannin taitokin koheni kun käyttöohjeet ja kirjallisuus olivat usein englanniksi. Siitä se lähti.
Pääsin myös yliopistoon tietojenkäsittelyä lukemaan ja siellä suoritin ylimääräiset englannin kurssit. Nykyään osaan keskiverrosti englantia ja pärjään sillä hyvin omalla alalla.
Opiskelen sujuvasti netissä englannikielisiä kursseja. Muistiinpanoja kirjoitan sekaisin englanniksi ja suomeksi.
Olen ylpeä siitä, että olen voittanut itseni ja nuoruuden aikaisten opettajien vähättelyn.
Mutta minulla onkin vähän sellainen "vielä mä näytän teille, pkle" asenne.
Mitä ap sitten haluaisi tehdä? It-alalla on hommia koodarista projektipäällikköön ja testaajaan ja myyjään. Kaikilla erilainen työ, usein erilainen taustakoulutus ja eri palkka. Useimmiten kaikkiin näihin kuitenkin vaaditaan jonkinlaista harrastuneisuutta, ja etenkin eka työpaikka voi olla todella hankala löytää.
Aloituspalkka jää monilla luokkaan 2500-3500e, ja erittäin monet myös jäävät siihen tasoon jumiin. Päästäkseen hyville palkoille pitää oikeasti osata asiansa ja hakeutua jatkuvasti parempiin hommiin - ei tule mitään automaattisia vuosikorotuksia tai ikälisiä. Pitää varautua myös siihen että ylityökäsitettä ei tunneta, vaan kaikki extra tehdään omalla ajalla tai "liukumaan" jota ei oikeasti ikinä saa pidettyä vapaana pois. Oikea työaika on siis todennäköisesti enemmän kuin hoitajana, ja lomia ei saa viittä viikkoa enempää vuodessa vaikka olisi työuraa takana 20 vuotta.
Hyvän palkan takia ei siis kyllä hoitoalalta kannata vaihtaa, jos ei OIKEASTI ole paloa it-alalle ja ole hyvin kunnianhimoinen ihminen joka on valmis tekemään paljon uransa eteen, sisältäen lisäkoulutukset omalla ajalla, firman vaihdon säännöllisesti, paikkakunnan tai jopa maan muuttamisen jne.