Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten naiset aina jaksatte uskoa siihen että se oikea mies löytyy?
01.09.2022 |
Ja jaksatte vaan treffailla. Itsellä alkaa usko pikku hiljaa loppua :( Tuntuu surulliselta ajatukselta ettei löytäisi enää ketään miestä elämään kenen kanssa voisi seurustella.
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ikisinkkunaisten elämässä toistuu kaava jonka esitän tässä:
Teini-ikä (<18v):
Menevät ja röyhkeät pojat kiinnostavat. Nämä saavat ensimmäisinä tyttöjä, ja neitsyys todennäköisesti menee yhdelle näistä
Nuoruus (18-25v):
Seurustelua miehen kanssa joka on korkeammalla miesten suhteellisessa tasohierarkiassa kuin nainen itse on. Tätä kompesoidaan laittautumalla ja miellyttämällä, ja nuoruudella jonka ansiosta alle keskitason nainenkin on melko söpö. Miehelle kelpaa seksi ja helppo seurustelu kun nainen palvelee ja palvoo, mutta lopulta suhde päättyy kun mies A) jatkaa matkaansa kohti uusia seikkailuja tai B) alkaa tavoittelemaan oman tasoistaan naista loppuelämän parisuhteeseen.
Nuori aikuisuus (25+)
Ei koskaan enää miestä, forever alone, miehet ovat sikoja!!!1
Vakiintumisvaihe (28+)
Nyt olisikin kiva löytää tasainen mies. Sellainen joka ei kiinnostanut nuorena, kun ei vielä haaveiltu perheestä.
Juna meni...(30+)
Ei löytynytkään kivaa tavismiestä. Nyt uskotellaan itselle että yksin on parempi. Sekin voittaa sen että pitäisi olla aloitteellinen ja ottaa riski egotappioista jos tulee pakit. Tässä vaiheessa tavismiehenkään saaminen ei ole helppoa kun ulkonäkö on rupsahtanut ja luottamus miehiin on vähäinen menneisyyden huonojen miesvalintojen ansiosta.Mitä naisen pitäisi sitten tehdä? Ottaa 18-vuotiaana "tavismies"? Mutta sitten tuolle tavismiehelle ei enää kelpaa kuitenkaan yli 30-vuotiaana? Eihän sitä sitten kannata ottaa nuorempanakaan, kun 30-vuotiaana on sille jo liian rupsahtanut ja se on kiinnostunut vaan ulkonäöstä? Itselläni ainakin toiveissa olisi pidempi suhde kuin max 12 vuotta.
Tavismiehelle voi hyvin kelvatakin, onhan nainen itsekin tavis.
Ongelma on siinä että nuoruuden, ulkonäön virittelyn ja miehen miellyttämisen yhdistelmällä voi saada lähtökohtaisesti itseään tasokkaamman miehen (ulkonäkö + itsevarmuus). Jossain vaiheessa mies kuitenkin kyllästyy ja alkaa tavoittelemaan itsensä tasoista naista, vaikka se tarkoittaisi sitä ettei tämä nainen ala yksipuolisesti miellyttämään miestä.
Nuorista naisista suurempi osa saa seurustelukokemuksia kuin miehistä. Siksi koska monet tasokkaat (ulkonäkö + itsevarmuus) nuoret miehet vaihtavat tyttöystävää usein, ja siksi moni nuori nainen saa tällaisen miehen joksikin aikaa.
Miksi miehet luulevat olevansa jotenkin tasokkaampia.. ihan älytön ajatus.
Et ota huomioon, että naiset opetetaan olemaan kilttejä. Silloin voi käydä se että itsevarmemmat miehet vaan tulevat ja korjaavat sadon. Ei naiset vaan tee yleensä niitä alotteita. Ainakaan ne nuoret naiset! Nuoret naiset ovat monesti todella huonoitsetuntoisia. Koska naisille on niin kovat ulkonäkö ja käyttäytymis vaatimukset. He voivat kuvitella, ettei ujoja kunnollisia miehiä kiinnosta!!! Nuoren naisen elämä on aikamoista myllerrystä. Tuollainen naisten haukkuminen saisi jo loppua. Et ole itsekään viestisi perusteella mikään helmi opettele vaikka arvostamaan muita ihmisiä. Peace and love.Höpön löpön.
Naiset kuvittelevat olevansa tasokkaampia. Naiset rankkaavat enemmistön miehistä keskitason alapuolelle.
Toistan: nuorena selkeästi suurempi osa naisista kuin miehistä saa seurustelu- ja seksikokemuksia. Tämä on mahdollista vain jos suositut miehet pääsevät pyörittämään useita naisia.
Ja nuoret naiset ainakin nykyään ovat enemmänkin ylimielisiä ja koppavia, liikkeellä sillä asenteella että minä olen nuori nainen ja tiedän arvoni, joten miehet saa pistää parastaan ja kattellaan kiinnostaako. Käytös on myös kaukana kiltista useimmilla.
Ujot ja kunnolliset miehet eivät kiinnosta naisia ennen kuin he alkavat lähennellä sitä vaihetta kun hankitaan lapsia ja yhteinen asuntolaina. Eivätkä ujot miehet kiinnosta silloinkaan, mutta jotkut sellaisen ottavat jos eivät itsevarmaa/määrätietoista ottajamiestä saa.
Hyvä, jos nykyään nuoret naiset tietävät arvonsa ja vaativat mieheltä parasta kohtelua. Silloinhan ne huijari pelimiehet putoavat matkasta ja nainen saa tasavertaisen kumppanin. Ilkeilyyn en usko. Tunnen tosi kauniita naisia, ollut malleina, ja he ovat kohteliaita siihen pisteeseen kun heille ollaan kohteliaita. Niin ovat myös ne tavalliset naiset. Osa naisista jopa sietää enemmän huonoa käytöstä, koska ovat kilttejä. Ne kauneimmat halutuimmat naiset ovat saaneet niin paljon miehiltä häirintää, että reagoivat varmasti nopeammin, jos vaikuttaa että mies lähestyy epäkunnioittavaan sävyyn. Heillä on siinä tuntosarvet kehittyneet. Ehkä sinun tyylissäsi lähestyä naista nousee negatiivisiafiiliksiä. Tekstisistäsi ainakin välittyy naista halventava asenne. Yritäpä korjata asennettasi. Kyllä sä pystyt siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En epäile yhtään etteikö olisi näin.
Kirjoituksessasi tosin saa käsityksen että jonkin lainen standardi mieheen on. Tiedostamaton arvomaailma löytyy jokaiselta vaikka sanoisikin että ei ole ketään lohkottanut mihinkään "rankkiin"
Ujot eivät sinua kiinnosta joten joku ero sieltä tuntuu löytyvän ja se on okei. Tee kuten teet.
Kun moderneilta naisilta kysytään mistä he miehessä pitävät, noin 80%~ pääsääntöisesti listaavat asioita mitkä löytyvät noin 20%~ miehistä ja heidät he luontaisesti näkevät nämä ihmiset viehättävämpinä.
Raasti sanottuna näillä 20% miehillä on paljon valinnan varaa josta ei tarvitse kilpailla joten näitten ihmisten uskollisuus suhteessa on usein heikkoa. Tämä aiheuttaa molemmille sukupuolille ongelmia siten että ne ei 20% miehet turhautuu kumppanin saantiin ja sen hankaluuteen siinä missä modernit naiset saavat turhautuvat miehiin yleisesti koska viehättävistä kumppaneista ei tahdo kestävää suhdetta syntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtä ja ainoaa ole olemassa, minkä vuoksi pariutuminen onkin hänen elinikänsä aikana mahdollista myös myöhemmällä iällä.
Eikö olisi surullista, että sinun THE yksi ja ainoa asuu Hawaiilla tai Namibiassa, vaikka itse matkustelee tuskin pari kertaa vuodessa Tallinnassa? Jännä kuitenkin, että miten se yksi ja ainoa löytyy juuri sieltä Tallinnan laivalta tai Imatran Nesteeltä ;)
En ajattele että minulle olisi vain se yksi mies olemassa. Lähinnä se että vaikka kuinka vaihtaa miestä, niin tuntuu että käytös pysyy aikalailla samanlaisena mutta ulkokuori jne. vain muuttuu. AP
Ap: ei kuulosta että sinulla olisi kauheasti kiinnostuksen kohteita paitsi "mies" ja "muutetaan yhteen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ikisinkkunaisten elämässä toistuu kaava jonka esitän tässä:
Teini-ikä (<18v):
Menevät ja röyhkeät pojat kiinnostavat. Nämä saavat ensimmäisinä tyttöjä, ja neitsyys todennäköisesti menee yhdelle näistä
Nuoruus (18-25v):
Seurustelua miehen kanssa joka on korkeammalla miesten suhteellisessa tasohierarkiassa kuin nainen itse on. Tätä kompesoidaan laittautumalla ja miellyttämällä, ja nuoruudella jonka ansiosta alle keskitason nainenkin on melko söpö. Miehelle kelpaa seksi ja helppo seurustelu kun nainen palvelee ja palvoo, mutta lopulta suhde päättyy kun mies A) jatkaa matkaansa kohti uusia seikkailuja tai B) alkaa tavoittelemaan oman tasoistaan naista loppuelämän parisuhteeseen.
Nuori aikuisuus (25+)
Ei koskaan enää miestä, forever alone, miehet ovat sikoja!!!1
Vakiintumisvaihe (28+)
Nyt olisikin kiva löytää tasainen mies. Sellainen joka ei kiinnostanut nuorena, kun ei vielä haaveiltu perheestä.
Juna meni...(30+)
Ei löytynytkään kivaa tavismiestä. Nyt uskotellaan itselle että yksin on parempi. Sekin voittaa sen että pitäisi olla aloitteellinen ja ottaa riski egotappioista jos tulee pakit. Tässä vaiheessa tavismiehenkään saaminen ei ole helppoa kun ulkonäkö on rupsahtanut ja luottamus miehiin on vähäinen menneisyyden huonojen miesvalintojen ansiosta.Mitä naisen pitäisi sitten tehdä? Ottaa 18-vuotiaana "tavismies"? Mutta sitten tuolle tavismiehelle ei enää kelpaa kuitenkaan yli 30-vuotiaana? Eihän sitä sitten kannata ottaa nuorempanakaan, kun 30-vuotiaana on sille jo liian rupsahtanut ja se on kiinnostunut vaan ulkonäöstä? Itselläni ainakin toiveissa olisi pidempi suhde kuin max 12 vuotta.
Tavismiehelle voi hyvin kelvatakin, onhan nainen itsekin tavis.
Ongelma on siinä että nuoruuden, ulkonäön virittelyn ja miehen miellyttämisen yhdistelmällä voi saada lähtökohtaisesti itseään tasokkaamman miehen (ulkonäkö + itsevarmuus). Jossain vaiheessa mies kuitenkin kyllästyy ja alkaa tavoittelemaan itsensä tasoista naista, vaikka se tarkoittaisi sitä ettei tämä nainen ala yksipuolisesti miellyttämään miestä.
Nuorista naisista suurempi osa saa seurustelukokemuksia kuin miehistä. Siksi koska monet tasokkaat (ulkonäkö + itsevarmuus) nuoret miehet vaihtavat tyttöystävää usein, ja siksi moni nuori nainen saa tällaisen miehen joksikin aikaa.
Miksi miehet luulevat olevansa jotenkin tasokkaampia.. ihan älytön ajatus.
Et ota huomioon, että naiset opetetaan olemaan kilttejä. Silloin voi käydä se että itsevarmemmat miehet vaan tulevat ja korjaavat sadon. Ei naiset vaan tee yleensä niitä alotteita. Ainakaan ne nuoret naiset! Nuoret naiset ovat monesti todella huonoitsetuntoisia. Koska naisille on niin kovat ulkonäkö ja käyttäytymis vaatimukset. He voivat kuvitella, ettei ujoja kunnollisia miehiä kiinnosta!!! Nuoren naisen elämä on aikamoista myllerrystä. Tuollainen naisten haukkuminen saisi jo loppua. Et ole itsekään viestisi perusteella mikään helmi opettele vaikka arvostamaan muita ihmisiä. Peace and love.Höpön löpön.
Naiset kuvittelevat olevansa tasokkaampia. Naiset rankkaavat enemmistön miehistä keskitason alapuolelle.
Toistan: nuorena selkeästi suurempi osa naisista kuin miehistä saa seurustelu- ja seksikokemuksia. Tämä on mahdollista vain jos suositut miehet pääsevät pyörittämään useita naisia.
Ja nuoret naiset ainakin nykyään ovat enemmänkin ylimielisiä ja koppavia, liikkeellä sillä asenteella että minä olen nuori nainen ja tiedän arvoni, joten miehet saa pistää parastaan ja kattellaan kiinnostaako. Käytös on myös kaukana kiltista useimmilla.
Ujot ja kunnolliset miehet eivät kiinnosta naisia ennen kuin he alkavat lähennellä sitä vaihetta kun hankitaan lapsia ja yhteinen asuntolaina. Eivätkä ujot miehet kiinnosta silloinkaan, mutta jotkut sellaisen ottavat jos eivät itsevarmaa/määrätietoista ottajamiestä saa.
Hyvä, jos nykyään nuoret naiset tietävät arvonsa ja vaativat mieheltä parasta kohtelua. Silloinhan ne huijari pelimiehet putoavat matkasta ja nainen saa tasavertaisen kumppanin. Ilkeilyyn en usko. Tunnen tosi kauniita naisia, ollut malleina, ja he ovat kohteliaita siihen pisteeseen kun heille ollaan kohteliaita. Niin ovat myös ne tavalliset naiset. Osa naisista jopa sietää enemmän huonoa käytöstä, koska ovat kilttejä. Ne kauneimmat halutuimmat naiset ovat saaneet niin paljon miehiltä häirintää, että reagoivat varmasti nopeammin, jos vaikuttaa että mies lähestyy epäkunnioittavaan sävyyn. Heillä on siinä tuntosarvet kehittyneet. Ehkä sinun tyylissäsi lähestyä naista nousee negatiivisiafiiliksiä. Tekstisistäsi ainakin välittyy naista halventava asenne. Yritäpä korjata asennettasi. Kyllä sä pystyt siihen.
Paitsi ettei se mene ollenkaan noin kuin kirjoitat, vaan juurikin päin vastoin.
"Tason vaatiminen" ei tarkoita sitä että nuoret naiset vaatisivat hyvää kohtelua, vaan sitä että he vaativat komeutta, itsevarmuutta, porukan johtajan otteita, itsevarmaa viemistä ja jännittävyyttä.
Nuoret naiset päin vastoin kuin kirjoitat tekevät kompromissin sen suhteen miten mies naista kohtelee, mutta eivät yllä listatujen ominaisuuksien suhteen.
Ja tämä on aina vain enemmän suunta. Ennen oli enemmän niin että naiset halusivat hyvää kohtelua, mutta se saatettiin hyväksyä ettei mies ollut superitsevarma ja nuorena ja komein minkä saisi joksikin aikaa kun virittelee ulkonäköä vähän.
Vierailija kirjoitti:
Taas voi unohtaa ne hoikka-nainen-saa-aina-miehen -jutut. Eipä ollut taas Helsingin yöelämässäkään viime yönä sitä oikeaa. Ihan turha ilta.
Minua piiritti mies, joka olisi ollut kiinnostava muuten (että tottakai oli flirttiä molemmin puolin), kunnes hän loppuillasta muusta asiasta keskustellessa lipsautti, että on lapsi. Ei siinä mitään, mutta sitten kysyin suoraan, että onko naimisissa, ja myönsi olevansa. Ja se olikin sitten loppu se ilta. Eli tuo varattu mies pilasi mun mahkut, kun eihän kukaan muu mua tietenkään tullut iskemään, kun olin hänen seurassaan. Eipä tullut taaskaan siis sitä oikeaa vastaan. Ei edes yhden illan juttua.
'Miehen saaminen' ei tässä korreloi lainkaan naisen hoikkuus kanssa!
Oikeaa ja yleensäkin seuraa hakiessa kannattanee heti alkuvaiheessa varmistaa että molempien varausstatus on sitä mitä kumpikin odottaa. Ihan vastaavasti saatoit pilata tämän varatun miehen mahkut, tiedä miten ilta olisi päätynyt jos sinäkin olisit ollut varattuna liikkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: ei kuulosta että sinulla olisi kauheasti kiinnostuksen kohteita paitsi "mies" ja "muutetaan yhteen".[/quote]
Mistä niin päättelet? ;) En ole tullut tänne juttelemaan kiinnostuksenkohteistani tai harrastuksistani. Mutta kerran se sinua kiinnostaa, niin minulla ei ole todellakaan kiire muuttaa kenenkään kanssa yhteen. Tarvitsen myös paljon omaa aikaa harrastuksiini jne. Ja en todellakaan elä miehelle vaan itselleni ja toki jos parisuhde on niin keskityn myös siihen ja annan parisuhteelle aikaa. AP
No ei tässä jaksetakaan. Kissaa en ota, mutta muita suunnitelmia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en kyllä usko 'siihen oikeaan', ei sellaisia ole. Treffailen seksin ja hauskuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä parisuhdekumppaneita sekä miehissä että naisissa on alle 10%. Ja jos omaa hyvät parisuhdetaidot, niin miksi ottaa sellainen, joka ei niitä hallitse? Ottajia hyville miehille riittää vaikka kuinka paljon, mutta sen oikean löytäminen on vaikeaa. Moni joutuu pettymään, kun parin kuukauden jälkeen alkaa paljastumaan naisen huonot puolet.
Mutta etsiminen on sen väärti, kun oikea löytyy, niin elämä on niin paljon parempaa kuin sinkkuna.
Mikä siinä parisuhteessa olemisessa on parempaa kuin sinkkuna oleminen? Ei ole ikinä valjennut tämä.
Kumppanuus, läheisyys, kosketus, on joku jolle kertoa kaikesta, joku jonka kanssa jakaa elämänsä ja kokemuksensa... Menee varmaan jo yli hilseen, joten vastaankin vain yhdellä sanalla: Kumppanuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ikisinkkunaisten elämässä toistuu kaava jonka esitän tässä:
Teini-ikä (<18v):
Menevät ja röyhkeät pojat kiinnostavat. Nämä saavat ensimmäisinä tyttöjä, ja neitsyys todennäköisesti menee yhdelle näistä
Nuoruus (18-25v):
Seurustelua miehen kanssa joka on korkeammalla miesten suhteellisessa tasohierarkiassa kuin nainen itse on. Tätä kompesoidaan laittautumalla ja miellyttämällä, ja nuoruudella jonka ansiosta alle keskitason nainenkin on melko söpö. Miehelle kelpaa seksi ja helppo seurustelu kun nainen palvelee ja palvoo, mutta lopulta suhde päättyy kun mies A) jatkaa matkaansa kohti uusia seikkailuja tai B) alkaa tavoittelemaan oman tasoistaan naista loppuelämän parisuhteeseen.
Nuori aikuisuus (25+)
Ei koskaan enää miestä, forever alone, miehet ovat sikoja!!!1
Vakiintumisvaihe (28+)
Nyt olisikin kiva löytää tasainen mies. Sellainen joka ei kiinnostanut nuorena, kun ei vielä haaveiltu perheestä.
Juna meni...(30+)
Ei löytynytkään kivaa tavismiestä. Nyt uskotellaan itselle että yksin on parempi. Sekin voittaa sen että pitäisi olla aloitteellinen ja ottaa riski egotappioista jos tulee pakit. Tässä vaiheessa tavismiehenkään saaminen ei ole helppoa kun ulkonäkö on rupsahtanut ja luottamus miehiin on vähäinen menneisyyden huonojen miesvalintojen ansiosta.Mitä naisen pitäisi sitten tehdä? Ottaa 18-vuotiaana "tavismies"? Mutta sitten tuolle tavismiehelle ei enää kelpaa kuitenkaan yli 30-vuotiaana? Eihän sitä sitten kannata ottaa nuorempanakaan, kun 30-vuotiaana on sille jo liian rupsahtanut ja se on kiinnostunut vaan ulkonäöstä? Itselläni ainakin toiveissa olisi pidempi suhde kuin max 12 vuotta.
Tavismiehelle voi hyvin kelvatakin, onhan nainen itsekin tavis.
Ongelma on siinä että nuoruuden, ulkonäön virittelyn ja miehen miellyttämisen yhdistelmällä voi saada lähtökohtaisesti itseään tasokkaamman miehen (ulkonäkö + itsevarmuus). Jossain vaiheessa mies kuitenkin kyllästyy ja alkaa tavoittelemaan itsensä tasoista naista, vaikka se tarkoittaisi sitä ettei tämä nainen ala yksipuolisesti miellyttämään miestä.
Nuorista naisista suurempi osa saa seurustelukokemuksia kuin miehistä. Siksi koska monet tasokkaat (ulkonäkö + itsevarmuus) nuoret miehet vaihtavat tyttöystävää usein, ja siksi moni nuori nainen saa tällaisen miehen joksikin aikaa.
Miksi miehet luulevat olevansa jotenkin tasokkaampia.. ihan älytön ajatus.
Et ota huomioon, että naiset opetetaan olemaan kilttejä. Silloin voi käydä se että itsevarmemmat miehet vaan tulevat ja korjaavat sadon. Ei naiset vaan tee yleensä niitä alotteita. Ainakaan ne nuoret naiset! Nuoret naiset ovat monesti todella huonoitsetuntoisia. Koska naisille on niin kovat ulkonäkö ja käyttäytymis vaatimukset. He voivat kuvitella, ettei ujoja kunnollisia miehiä kiinnosta!!! Nuoren naisen elämä on aikamoista myllerrystä. Tuollainen naisten haukkuminen saisi jo loppua. Et ole itsekään viestisi perusteella mikään helmi opettele vaikka arvostamaan muita ihmisiä. Peace and love.Höpön löpön.
Naiset kuvittelevat olevansa tasokkaampia. Naiset rankkaavat enemmistön miehistä keskitason alapuolelle.
Toistan: nuorena selkeästi suurempi osa naisista kuin miehistä saa seurustelu- ja seksikokemuksia. Tämä on mahdollista vain jos suositut miehet pääsevät pyörittämään useita naisia.
Ja nuoret naiset ainakin nykyään ovat enemmänkin ylimielisiä ja koppavia, liikkeellä sillä asenteella että minä olen nuori nainen ja tiedän arvoni, joten miehet saa pistää parastaan ja kattellaan kiinnostaako. Käytös on myös kaukana kiltista useimmilla.
Ujot ja kunnolliset miehet eivät kiinnosta naisia ennen kuin he alkavat lähennellä sitä vaihetta kun hankitaan lapsia ja yhteinen asuntolaina. Eivätkä ujot miehet kiinnosta silloinkaan, mutta jotkut sellaisen ottavat jos eivät itsevarmaa/määrätietoista ottajamiestä saa.
Tällä asenteella kun pääsisi parisuhteeseen ja lähietäisyydeltä naiselle hampaita kiristelemään.
Vierailija kirjoitti:
Aslaug kirjoitti:
Ehkä se 60v liittojen ihainnointi ei ole oikeastaan mistään kotoisin, omatkin vanhemmat riidelleet ekat 30v ja nyt pitävät toisilleen mykkäkoulua ilmeisesti seuraavat, on ollut mustia silmiä ja murtuneita luita, mutta erota eivät voineet ehei - vaikka me lapset sitä monesti pyydettiin. V#tut pitkille velvollisuusliitoille, ja jos ei toimi suhde niin ukko tai akka vaihtoon. Eikä missään nimessä mihinkään hellan ja nyrkin väliin.
Tämäpä juuri. Liiton pituus ei kerro yhtään mitään sen onnellisuudesta, joten eikö olisi järkevämpää ihanoida sitä että on hyvä ja onnellinen parisuhde - kestää se sitten vaikka lyhyemmän aikaa - kuin että on pitkä, kymmenien vuosien epätyydyttävä parisuhde, jossa myös mahdolliset lapset kärsivät?
Tämä on se kaikkein rikkovin tapa. En todellakaan ihannoi tuollaista. Harmi kyllä, olen joutunut noita suhteita kokemaan, eli ollut onneni kukkuloilla, luottanut ja uskonut ja tullut aina lopulta jätetyksi. Ei niistä vaan toivu koskaan.
Toki ottaisin mieluiten hyvän ja onnellisen parisuhteen joka ei pääty koskaan, mutta jos vaihtoehtoina on hyvä ja onnellinen parisuhde joka päättyy jossain vaiheessa tai vähän epätyydyttävämpi parisuhde jossa on kuitenkin mukavaa ja turvallista olla ja kestää loppuiän, niin ehdottomasti valitsen jälkimmäisen.
(meni ehkä ohi aiheen, kun puhuitte varmasti surkeammista parisuhteista mihin itse otan kantaa, mutta teki mieli kommentoida tuota rikkovinta parisuhteen mallia)
m
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö te ihmiset herran jestas osaa olla yksin. Olen ollut sinkkuna jo 11 vuotta ja en voisi olla onnellisempi, ei tarvitse tehdä kompromisseja eikä kukaan petä. Monen kaverin suhde perustuu pettämiseen ja kulissiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtä ja ainoaa ole olemassa, minkä vuoksi pariutuminen onkin hänen elinikänsä aikana mahdollista myös myöhemmällä iällä.
Eikö olisi surullista, että sinun THE yksi ja ainoa asuu Hawaiilla tai Namibiassa, vaikka itse matkustelee tuskin pari kertaa vuodessa Tallinnassa? Jännä kuitenkin, että miten se yksi ja ainoa löytyy juuri sieltä Tallinnan laivalta tai Imatran Nesteeltä ;)
En ajattele että minulle olisi vain se yksi mies olemassa. Lähinnä se että vaikka kuinka vaihtaa miestä, niin tuntuu että käytös pysyy aikalailla samanlaisena mutta ulkokuori jne. vain muuttuu. AP
"Niin miehet vastaa kuin niille huutaa". Oletko koskaan ajatellut sitä, että nämä samat miehet ovat jonkun toisen seurassa kuin eri ihmisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtä ja ainoaa ole olemassa, minkä vuoksi pariutuminen onkin hänen elinikänsä aikana mahdollista myös myöhemmällä iällä.
Eikö olisi surullista, että sinun THE yksi ja ainoa asuu Hawaiilla tai Namibiassa, vaikka itse matkustelee tuskin pari kertaa vuodessa Tallinnassa? Jännä kuitenkin, että miten se yksi ja ainoa löytyy juuri sieltä Tallinnan laivalta tai Imatran Nesteeltä ;)
En ajattele että minulle olisi vain se yksi mies olemassa. Lähinnä se että vaikka kuinka vaihtaa miestä, niin tuntuu että käytös pysyy aikalailla samanlaisena mutta ulkokuori jne. vain muuttuu. AP
"Niin miehet vastaa kuin niille huutaa". Oletko koskaan ajatellut sitä, että nämä samat miehet ovat jonkun toisen seurassa kuin eri ihmisiä
No ei kyllä pidä paikkaansa. Esim. harva nainen joka joutuu parisuhteessa väkivallan uhriksi ei todellakaan aiheuta sitä miehen käytöstä itse. Samoin jos mies on alkoholisti tai narsisti, nämä eivät ole naisesta johtuvia eikä toisen perusluonne muutenkaan. Tiedän kyllä itse millainen olen parisuhteessa ja millainen luonteeltani, joten tämä teoria on ainakin minun kohdalla kaukaa haettua. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ikisinkkunaisten elämässä toistuu kaava jonka esitän tässä:
Teini-ikä (<18v):
Menevät ja röyhkeät pojat kiinnostavat. Nämä saavat ensimmäisinä tyttöjä, ja neitsyys todennäköisesti menee yhdelle näistä
Nuoruus (18-25v):
Seurustelua miehen kanssa joka on korkeammalla miesten suhteellisessa tasohierarkiassa kuin nainen itse on. Tätä kompesoidaan laittautumalla ja miellyttämällä, ja nuoruudella jonka ansiosta alle keskitason nainenkin on melko söpö. Miehelle kelpaa seksi ja helppo seurustelu kun nainen palvelee ja palvoo, mutta lopulta suhde päättyy kun mies A) jatkaa matkaansa kohti uusia seikkailuja tai B) alkaa tavoittelemaan oman tasoistaan naista loppuelämän parisuhteeseen.
Nuori aikuisuus (25+)
Ei koskaan enää miestä, forever alone, miehet ovat sikoja!!!1
Vakiintumisvaihe (28+)
Nyt olisikin kiva löytää tasainen mies. Sellainen joka ei kiinnostanut nuorena, kun ei vielä haaveiltu perheestä.
Juna meni...(30+)
Ei löytynytkään kivaa tavismiestä. Nyt uskotellaan itselle että yksin on parempi. Sekin voittaa sen että pitäisi olla aloitteellinen ja ottaa riski egotappioista jos tulee pakit. Tässä vaiheessa tavismiehenkään saaminen ei ole helppoa kun ulkonäkö on rupsahtanut ja luottamus miehiin on vähäinen menneisyyden huonojen miesvalintojen ansiosta.Mitä naisen pitäisi sitten tehdä? Ottaa 18-vuotiaana "tavismies"? Mutta sitten tuolle tavismiehelle ei enää kelpaa kuitenkaan yli 30-vuotiaana? Eihän sitä sitten kannata ottaa nuorempanakaan, kun 30-vuotiaana on sille jo liian rupsahtanut ja se on kiinnostunut vaan ulkonäöstä? Itselläni ainakin toiveissa olisi pidempi suhde kuin max 12 vuotta.
Tavismiehelle voi hyvin kelvatakin, onhan nainen itsekin tavis.
Ongelma on siinä että nuoruuden, ulkonäön virittelyn ja miehen miellyttämisen yhdistelmällä voi saada lähtökohtaisesti itseään tasokkaamman miehen (ulkonäkö + itsevarmuus). Jossain vaiheessa mies kuitenkin kyllästyy ja alkaa tavoittelemaan itsensä tasoista naista, vaikka se tarkoittaisi sitä ettei tämä nainen ala yksipuolisesti miellyttämään miestä.
Nuorista naisista suurempi osa saa seurustelukokemuksia kuin miehistä. Siksi koska monet tasokkaat (ulkonäkö + itsevarmuus) nuoret miehet vaihtavat tyttöystävää usein, ja siksi moni nuori nainen saa tällaisen miehen joksikin aikaa.
Miksi miehet luulevat olevansa jotenkin tasokkaampia.. ihan älytön ajatus.
Et ota huomioon, että naiset opetetaan olemaan kilttejä. Silloin voi käydä se että itsevarmemmat miehet vaan tulevat ja korjaavat sadon. Ei naiset vaan tee yleensä niitä alotteita. Ainakaan ne nuoret naiset! Nuoret naiset ovat monesti todella huonoitsetuntoisia. Koska naisille on niin kovat ulkonäkö ja käyttäytymis vaatimukset. He voivat kuvitella, ettei ujoja kunnollisia miehiä kiinnosta!!! Nuoren naisen elämä on aikamoista myllerrystä. Tuollainen naisten haukkuminen saisi jo loppua. Et ole itsekään viestisi perusteella mikään helmi opettele vaikka arvostamaan muita ihmisiä. Peace and love.Höpön löpön.
Naiset kuvittelevat olevansa tasokkaampia. Naiset rankkaavat enemmistön miehistä keskitason alapuolelle.
Toistan: nuorena selkeästi suurempi osa naisista kuin miehistä saa seurustelu- ja seksikokemuksia. Tämä on mahdollista vain jos suositut miehet pääsevät pyörittämään useita naisia.
Ja nuoret naiset ainakin nykyään ovat enemmänkin ylimielisiä ja koppavia, liikkeellä sillä asenteella että minä olen nuori nainen ja tiedän arvoni, joten miehet saa pistää parastaan ja kattellaan kiinnostaako. Käytös on myös kaukana kiltista useimmilla.
Ujot ja kunnolliset miehet eivät kiinnosta naisia ennen kuin he alkavat lähennellä sitä vaihetta kun hankitaan lapsia ja yhteinen asuntolaina. Eivätkä ujot miehet kiinnosta silloinkaan, mutta jotkut sellaisen ottavat jos eivät itsevarmaa/määrätietoista ottajamiestä saa.
Siinä, että joku mies ei kiinnosta, ei ole kyse siitä, että miehen taso olisi rankattu alas. Kaikki korkeatasoisetkaan eivät kiinnosta. Ei kiinnostuminen tapahdu niin, että kunhan vaan tasot kohtaavat, niin heti halutaan olla yhdessä.
Jaksoin uskoa. Uskoin silloin jo kun olin paskassa parisuhteessa. Eronneena Jaksoin eteenpäin kun tiesin että hyvä ja turvallinen suhde on tulossa. Ja niin siinä kävi ja se ns oikea löytyi.
Minulla oli täydellinen mies 25 vuotta, vielä asutaan yhdessä, mutta eroa työstetään. Itse rakastan vieläkin, mutta 50v miehelle ikäkriisi iski ja kaipaa vapautta. Sydän minulla murtunut, mutta pikkuhiljaa alan hyväksymään tilanteen. Kyseisen miehen kanssa ollaan kasvettu nuoresta keski-ikäiseksi, kasvatettu kaksi tytärtä, ehdittiin juuri maksaa asuntolaina pois jne. Kipeätä tekee kun kaikki revitään auki, vielä 4 kk sitten kuvittelin, että minulla on mies jonka kanssa ollaan yhdessä kunnes kuolema erottaa, ei riitoja ja hyvä seksielämä. Olen nyt vihdoin tajunnut, että en pysty elämään näin yksin suhteessa. Olen mieluummin yksin kun suhteessa, jossa minua ei rakasteta. En usko, että tulen löytämään uutta ihmistä rinnalleni.
Välillä mietin, että olen elänyt niin hyvän 50 vuotta, että toisaalta tämä jo riittäisi, ei minua kiinnosta yksinäinen tulevaisuus. Ja en moisia miehelle puhu, eilen sanoin hänelle, että jokaisella meillä on vain yksi elämä ja jos hän haluaa mennä niin nyt on aika tyttärille puhua ja alkaa miettimään asunnon myyntiä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei pidä elämää rakentaa parisuhteen varaan, se oikea puoliso joko löytyy tai ei. Niin kliseistä kun se onkin niin on täysin totta, että ensisijaisesti pitää osata elää itsensä kanssa ja olla onnellinen myös yksin, se kumppani on sitten extraa. Tai ehkä olen vaan kyynistynyt, en tiedä. Olen pari kertaa rikkonut itseni niin pahasti parisuhteissa, että en halua enää ikinä joutua kokemaan sitä. Eikä tule kuuloonkaan seurustella "vain jonkun" kanssa, pitää kolahtaa oikeasti ja olla hyvä yhdessä. Koska myös sinkkuna voi elää onnellista elämää. Mun mielestä parisuhdenormi on edelleen liian voimakas. Se on oletuksena, että elämässä tavoitteena on löytää parisuhde tai muuten on jotenkin puolikas. Minusta tuo on vaarallinen asenne. Eikä 50v kestävät avioliitot todellakaan ole mikään ihanne, sen verran monta onnetonta vuosikymmeniä kestänyttä suhdetta olen vierestä seurannut.
"Jumalattomalla on monta vaivaa"
"Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan"
[/quote] .. Olen 47 v ja olin lasten isän kanssa naimisissa 25 vuotta, nyt siis eronnut. Olin sellainen kiltti lapsiperheen pullantuoksuinen äiti, uskollisuuden perikuva joka siivosi, kokkasi ja pyykkäsi eikä humputellut baareissa. Mies haukkui minua nössöksi vuodesta toiseen ja petti toisten naisten kanssa 9 vuotta. Katsoin itku silmässä sitä touhua liian pitkään ja toivoin että mies alkaisi arvostamaan minua, lapsia ja perhettä. Sitä päivää ei tullut. Mies jätti meidät lopulta toisen (tai kuinkakohan mones nainen se olikaan) vuoksi. Jos olisin ollut topakampi nainen, olisin eronnut miehestä jo heti ensimmäisestä pettämisestä. Eli minä vaan siedin miehen huonoa käytöstä ja toivoin parempaa tulevaisuutta ja halusin pitää perheen kasassa.[/quote]
Otan osaa että nuorena päädyit yhteen tuollaisen ... kanssa.
Toivottavasti lapsesi arvostavat ja kunnioittavat sinua.
Alue: Aihe vapaa
Näin naisena voin kertoa, että en koskaan ole rankannut miehiä jonkun tason ylä- tai alapuolelle. Miehille on ollut tasan kaksi tasoa: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole miettinyt omaa tasoani suhteessa siihen, onko mies kiinnostava vai ei. Jos hän on vaikuttanut kiinnostavalta, olen pyrkinyt saamaan hänen huomionsa ja jatko on riippunut siitä, onko hän huomannut minut vai ei. Jos ei ja/tai jos hän on selkeästi ollut kiinnostunut jostain toisesta, esimerkiksi seurassani olleesta kauniimmasta ystävästäni, olen unohtanut koko jutun.
Ujoista miehistä en ole kiinnostunut koskaan. Enkä olisi ottanut, vaikka en olisi muunlaista miestä saanut, vaan olisin mieluummin elänyt yksin. Sen sijaan kaikki miehet, joiden kanssa olen seurustellut, ovat olleet kunnollisia miehiä. Ujous ei ole synonyymi kunnollisuudelle. Myös itsevarmat, hauskat, sosiaaliset, avoimet "supliikkimiehet" voivat olla kunnollisia.
Taasko te miehet vietätte viikonlopun tällä palstalla teoretisoiden tasoista sen sijaan, että olisitte jossain, missä voisitte tavata naisia? Ja sama ensi viikonloppuna ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana jne.