Lue keskustelun säännöt.
Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Toisaalta lapsen lahjakkuutta on hyvin vaikeaa arvioida, ja kukaan ammattitaitoinen pedagogi ei todellakaan ala antamaan mitään arvioita kenenkään oppilaansa lahjakkuudesta, vaan yrittää jokaista kannustaa parhaansa mukaan. .
Asiantunteva opettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, ja juuri sen perusteella valitaan oppilaalle sopivat harjoituksetkin.
Oppilaan sen hetkinen soittotaito on eri asia kuin lahjakkuus tai potentiaali.
Asiantunteva opettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, lahjakkuuden ja potentiaalin, ja juuri sen perusteella valitaan jokaiselle eri oppilaalle sopivat harjoituksetkin.
Toivottavasti et ole oikeasti lasten kanssa missään tekemisissä. Kukaan ei hyödy siitä, että alat esittämään arvioitasi heidän lahjakkuudesta tai tasosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Toisaalta lapsen lahjakkuutta on hyvin vaikeaa arvioida, ja kukaan ammattitaitoinen pedagogi ei todellakaan ala antamaan mitään arvioita kenenkään oppilaansa lahjakkuudesta, vaan yrittää jokaista kannustaa parhaansa mukaan. .
Asiantunteva opettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, ja juuri sen perusteella valitaan oppilaalle sopivat harjoituksetkin.
Oppilaan sen hetkinen soittotaito on eri asia kuin lahjakkuus tai potentiaali.
Asiantunteva opettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, lahjakkuuden ja potentiaalin, ja juuri sen perusteella valitaan jokaiselle eri oppilaalle sopivat harjoituksetkin.
Asiantunteva opettaja tietää ja tunnustaa rajallisuutensa, ja yrittää opettaa jokaista oppilasta yhtä paneutuneesti huolimatta siitä lopettaako oma oppilas parin vuoden päästä vai tuleeko hänestä tulevaisuudessa ammattilainen. Kenelläkään ei ole kristallipalloa mistä voisi ennustaa tulevan. Ei myöskään ole mitään yksiselitteistä musikaalisuustestiä tms minkä avulla voisi kiistattomasti kenenkään potentiaalia arvioida. Moni on kyllä yrittänyt musikaalisuustestiä tehdä ja esim monet musiikkiopistot käyttävät Kai Karman musikaalisuustestiä. Silti sekin on vain karkea yksinkertaistus siitä mitä musikaalisuus on/voi olla.
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. Voi vain parhaansa mukaan opettaa, tarjota opiskeltavaa ja opittavaa ja yrittää ruokkia motivaatiota.
Hienoa, mutta kuitenkin perin tyhjää sanasalaattia. Miksi yrität päteä asiassa, josta et mitään ymmärrä?
Edelleenkin tilanne on se, että asiantunteva soitonopettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, lahjakkuuden ja potentiaalin, ja juuri sen perusteella valitaan jokaiselle eri oppilaalle parhaiten sopivat harjoituksetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Toisaalta lapsen lahjakkuutta on hyvin vaikeaa arvioida, ja kukaan ammattitaitoinen pedagogi ei todellakaan ala antamaan mitään arvioita kenenkään oppilaansa lahjakkuudesta, vaan yrittää jokaista kannustaa parhaansa mukaan. .
Asiantunteva opettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, ja juuri sen perusteella valitaan oppilaalle sopivat harjoituksetkin.
Oppilaan sen hetkinen soittotaito on eri asia kuin lahjakkuus tai potentiaali.
Asiantunteva opettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, lahjakkuuden ja potentiaalin, ja juuri sen perusteella valitaan jokaiselle eri oppilaalle sopivat harjoituksetkin.
Toivottavasti et ole oikeasti lasten kanssa missään tekemisissä. Kukaan ei hyödy siitä, että alat esittämään arvioitasi heidän lahjakkuudesta tai tasosta.
En pääsääntöisesti esitä oppilaasta arvioita kenellekään muulle kuin itselleni, minkä mukaan taas valitsen jokaiselle oppilaalle mielestäni parhaiten sopivat harjoitukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Toisaalta lapsen lahjakkuutta on hyvin vaikeaa arvioida, ja kukaan ammattitaitoinen pedagogi ei todellakaan ala antamaan mitään arvioita kenenkään oppilaansa lahjakkuudesta, vaan yrittää jokaista kannustaa parhaansa mukaan. .
Asiantunteva opettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, ja juuri sen perusteella valitaan oppilaalle sopivat harjoituksetkin.
Oppilaan sen hetkinen soittotaito on eri asia kuin lahjakkuus tai potentiaali.
Asiantunteva opettaja kyllä ymmärtää oppilaan tason, lahjakkuuden ja potentiaalin, ja juuri sen perusteella valitaan jokaiselle eri oppilaalle sopivat harjoituksetkin.
Asiantunteva opettaja tietää ja tunnustaa rajallisuutensa, ja yrittää opettaa jokaista oppilasta yhtä paneutuneesti huolimatta siitä lopettaako oma oppilas parin vuoden päästä vai tuleeko hänestä tulevaisuudessa ammattilainen. Kenelläkään ei ole kristallipalloa mistä voisi ennustaa tulevan. Ei myöskään ole mitään yksiselitteistä musikaalisuustestiä tms minkä avulla voisi kiistattomasti kenenkään potentiaalia arvioida. Moni on kyllä yrittänyt musikaalisuustestiä tehdä ja esim monet musiikkiopistot käyttävät Kai Karman musikaalisuustestiä. Silti sekin on vain karkea yksinkertaistus siitä mitä musikaalisuus on/voi olla.
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. Voi vain parhaansa mukaan opettaa, tarjota opiskeltavaa ja opittavaa ja yrittää ruokkia motivaatiota.
Pääasiassa olen samaa mieltä kanssasi, mutta ei kai Karman testiä enää missään käytetä. Itse tein sen lähes 40 vuotta sitten, ja tulos oli suuri hämmästys opettajalle ja lähipiirille, olinhan täysin laulutaidoton ja yleisesti epämusikaalinena pidetty.
Eli joku saattaa saada Karman testistä sen kannustuksen, jonka olisi pitänyt tulla ammattitaitoiselta pedagogilta tai lähipiiriltä.
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta. Ihan riittää että selvittää, millaisesta musiikista oppilas tykkää ja millainen hän on oppimistyyliltään, ja sen jälkeen valitsee tälle taitotasoltaan sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia kehittäviä kappaleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta.
Oppilaan kykyjen (taitojen ja lahjakkuuden) taso pitää opettajan selvittää, että jokaiselle oppilaalle voidaan osoittaa juuri sopivat harjoitukset kulloisenkin oppilaan tason mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta. Ihan riittää että selvittää, millaisesta musiikista oppilas tykkää ja millainen hän on oppimistyyliltään, ja sen jälkeen valitsee tälle taitotasoltaan sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia kehittäviä kappaleita.
VMP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta. Ihan riittää että selvittää, millaisesta musiikista oppilas tykkää ja millainen hän on oppimistyyliltään, ja sen jälkeen valitsee tälle taitotasoltaan sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia kehittäviä kappaleita.
Ensin pitäisi opetella soittamaan, että osaa soittaa kappaleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta. Ihan riittää että selvittää, millaisesta musiikista oppilas tykkää ja millainen hän on oppimistyyliltään, ja sen jälkeen valitsee tälle taitotasoltaan sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia kehittäviä kappaleita.
Tuohan tarkoittaa juuri sitä, että jokaisen oppilaan oppimistaso juurikin opettajan tasolta selvitetään ja annetaan sen mukaiset harjoitukset. Eli ihan sama asia jonka itsekin aiemmin jo totesin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli nyt mielestäsi kummatkin oppivat yhtä nopeasti vaikkakin eri tavalla?
Kolmivuotiaan aivoissa on noin kaksinkertainen määrä synapseja aikuisen ihmisen aivoihin verrattuna. Eli siis noin 100000000000000 kappaletta enemmän kuin aikuisella. Ne mille on käyttöä säilyvät ja muut häviävät. Tästä on kyse.
Sinulta lienee synapseja kadonnut todella paljon, etkä silti ole oppinut soittamaan kuin suutasi.
Niin onkin, sillä olen aikuinen. Osaan kyllä soittaa useampaa soitinta paremmin kuin suutani, ainakin omasta mielestäni.
Minä taas olen maailman parhaita muidenkin mielestä.
Varmaan hienoa olla maailman parhaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta. Ihan riittää että selvittää, millaisesta musiikista oppilas tykkää ja millainen hän on oppimistyyliltään, ja sen jälkeen valitsee tälle taitotasoltaan sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia kehittäviä kappaleita.
Jopa Mika Säily Muusikoiden.netistä toteaisi tuosta jankutuksestasi, että se on vain aikavarkautta kaikkia kohtaan. Kukaan ei opi mitään, sinä kaikista vähiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta.
Oppilaan kykyjen (taitojen ja lahjakkuuden) taso pitää opettajan selvittää, että jokaiselle oppilaalle voidaan osoittaa juuri sopivat harjoitukset kulloisenkin oppilaan tason mukaisesti.
Ei lahjakkuudella ole mitään tekemistä tässä asiassa. Hyvän opettajan on selvitettävä, mitä oppilas osaa, mitä hän ei osaa, ja mitä hänellä olisi juuri nyt edellytykset oppia. Lisäksi opettajan olisi hyvä tietää, mihin asioihin oppilas on motivoitunut tai motivoitavissa, mutta tämä oikeastaan liittyy yllä oleviin oppimisen edellytyksiin.
Mahdollinen synnynnäinen lahjakkuus saattaa jopa heikentää oppimisen edellytyksiä, toisin sanoen oppilas oppii nopeasti myös huonoja ja vääriä toimintamalleja, pitkästyy ja etsii itselleen omia haasteita, joihin ei vielä ole teknisesti valmis. Tällainen oppilas onkin usein erityisen hankala opettajan näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta. Ihan riittää että selvittää, millaisesta musiikista oppilas tykkää ja millainen hän on oppimistyyliltään, ja sen jälkeen valitsee tälle taitotasoltaan sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia kehittäviä kappaleita.
Tuohan tarkoittaa juuri sitä, että jokaisen oppilaan oppimistaso juurikin opettajan tasolta selvitetään ja annetaan sen mukaiset harjoitukset. Eli ihan sama asia jonka itsekin aiemmin jo totesin.
Mutta lahjakkuuden luokittelua ei asiassa tarvita, ja tuollainen luokittelu menee useimmiten pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta.
Oppilaan kykyjen (taitojen ja lahjakkuuden) taso pitää opettajan selvittää, että jokaiselle oppilaalle voidaan osoittaa juuri sopivat harjoitukset kulloisenkin oppilaan tason mukaisesti.
Ei lahjakkuudella ole mitään tekemistä tässä asiassa.
Tottakai on. Lahjakkaalle oppilaalle voi antaa vaikeampia harjotuksia. Miksi yrität päteä asiassa josta et tajua mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta. Ihan riittää että selvittää, millaisesta musiikista oppilas tykkää ja millainen hän on oppimistyyliltään, ja sen jälkeen valitsee tälle taitotasoltaan sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia kehittäviä kappaleita.
Tuohan tarkoittaa juuri sitä, että jokaisen oppilaan oppimistaso juurikin opettajan tasolta selvitetään ja annetaan sen mukaiset harjoitukset. Eli ihan sama asia jonka itsekin aiemmin jo totesin.
Mutta lahjakkuuden luokittelua ei asiassa tarvita, ja tuollainen luokittelu menee useimmiten pieleen.[/quote]
Sinulta varmaan menee kun et osaa soittaa etkä opettaa, mutta aika ylimielistä vähätellä oikeiden ammattilaisten opetustaitoja. Eikös olekin?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Onko se niin että pianon suhteen sähköpiano on hyvä ja sillä pärjää kauan (kuinka kauan), mutta sähkoviulu puolestaan ei ole laadukas?
Sähkörummut kuulostaa kiinnostavalta myös. Mutta entäs sitten kun lapsi on isompi, ja jos vielä soittaa ja olisi aika esiintyä jossain. Miten arvokas setti silloin on hyvä hankkia? Ja sama pianon kanssa. Missä iässä tuo yleensä tulee eteen?
Ap.
Piano yleisesti sopii monenlaiselle luonteelle. Viulua en suosittele, jos ei sitten ole hyvin säntillinen harjoittelija. Myös lähipiirissä olisi hyvä olla opettaja viululle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta.
Oppilaan kykyjen (taitojen ja lahjakkuuden) taso pitää opettajan selvittää, että jokaiselle oppilaalle voidaan osoittaa juuri sopivat harjoitukset kulloisenkin oppilaan tason mukaisesti.
Ei lahjakkuudella ole mitään tekemistä tässä asiassa.
Tottakai on. Lahjakkaalle oppilaalle voi antaa vaikeampia harjotuksia. Miksi yrität päteä asiassa josta et tajua mitään?
Sinulle ilmiselvästi lahjakkuus on jonkinlainen soittotaidon synonyymi. Toki jokaisella on oma määritelmänsä lahjakkuudelle, mutta oman lähipiirini erittäin lahjakkaan lapsen kanssa ongelmana on nimenomaan se, että häntä on hyvin vaikeaa motivoida niihin harjoituksiin, joita hän erityisesti tarvitsisi, eli tylsiin perusjuttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On suurta ylimielisyyttä alkaa luokittelemaan lapsia sen mukaan että vaikuttaako joku juuri siinä hetkessä enemmän musikaaliselle tai lahjakkaalle kuin toinen. .
Soitonopettajan pitää se luokittelu kuitenkin tehdä jokaisen oppilaan kohdalla, jotta voidaan valita parhaat mahdolliset harjoitukset oppilaalle sopiviksi.
Ei soitonopettajan tarvitse luokitella kenenkään lahjakkuutta. Ihan riittää että selvittää, millaisesta musiikista oppilas tykkää ja millainen hän on oppimistyyliltään, ja sen jälkeen valitsee tälle taitotasoltaan sopivia ja tarpeellisia ominaisuuksia kehittäviä kappaleita.
Jopa Mika Säily Muusikoiden.netistä toteaisi tuosta jankutuksestasi, että se on vain aikavarkautta kaikkia kohtaan. Kukaan ei opi mitään, sinä kaikista vähiten.
Oletko bannissa sieltä?
Minä taas olen maailman parhaita muidenkin mielestä.