Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, tämän tutkimuksen mukaan:
"musicians who began training at an early age (≤7 years) had a significantly larger corpus callosum compared to musicians who started later"
---
"A pronounced leftward asymmetry of the planum temporale was linked to the ability to perceive absolute pitch. Other areas showing differences included the Heschl gyrus, or primary auditory cortex (Schneider and others 2005), the Broca area, and the inferior frontal gyrus in general (Sluming and others 2002; Gaser and Schlaug 2003). These structural differences appear to be more pronounced in those musicians who began training early in life (Elbert and others 1995; Schlaug and others 1995a) and who practiced with greater intensity (Gaser and Schlaug 2003; Hutchinson and others 2003; Schneider and others 2005)."
---
"Intensive musical training can also be associated with an expansion of functional representation of finger or hand maps. In string players, for example, the somatosensory representations of their playing fingers were found to be larger compared to those of nonmusicians (Pantev and others 2001). This effect was more pronounced for the fifth digit, which was rarely used in the nonmusician group. Musicians who had begun training early in life demonstrated larger cortical representation of their left fifth digit compared to those who started to play their instruments later (after 13 years), who in turn had larger representations than the nonmusicians."
Tuo yks jankkaaja varmaan tulee kohta väittämään että kyllä aikuisenakin saa ihan samat muutokset, tutkijat on väärässä :D
Soittaminen kehittää aina aivoja ja aiheuttaa niissä muutoksia, oli soittajan ikä mikä tahansa. Se on olennaista asiassa.
Mutta aikuisena soittamaan aloittanut ei saa samanlaisia RAKENTEELLISIA aivomuutoksia kuin lapsena soittamaan aloittanut. Eli uusia yhteyksiä kyllä muodostuu, mutta vaikkapa leveämpää aivokurkiaista ei saa.
Kuitenkin ihan jokainen uusi opittu asia soiton harjoittelussa tarkoittaa siis aina fyysisiä muutoksia aivoissa, vaikka aivokurkiainen ei olisikaan ihan yhtä leveä aikuisella 10 vuoden päästä kuin pienellä lapsella joka on tehnyt aivan samat harjoitukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt voi olla myöhäistä, mutta yritä saada lapsi kansalaisopistoon kurssille, jossa saa yksilöopetusta monessa eri soittimessa. Tähän tyyliin: https://opistopalvelut.fi/rovala/course.php?l=fi&t=9082 . Sitten ensimmäisellä kerralla kunnon keskustelu opettajan kanssa, mikä voisi olla sopiva instrumentti. Ehkä hänellä on mukanaan myös kokeilusoittimia.
Meidän lapsi kävi musiikkiopiston kurssit ja nyt on "sibessä". Aloitti viiden vanhana.
Miten tuo liittyy kommenttiin numero 391? Yritätkö sanoa, että pitäisi mennä musiikkiopistoon eikä kansalaisopistoon?
Jos lapsi itse osoittaa kiinnostusta soittamiseen, niin alusta saakka mahdollisimman tehokkaaseen opetukseen kannattaa hänet laittaa. Lapset oppii helposti, eikä kannata hukata oppimiselle otollisia vuosia, myohemmin edistyminen on hankalampaa suhteessa panostettuun aikaan.
Lisäksi on huono asia, jos soittaja oppii nuorena vääriä tapoja soittamisessa, niitä on vaikea myöhemmin kitkeä pois.
Opetteleepa lapsi missä tahansa soittoa, niin heti vain HYVÄÄN opetukseen. Eli hyvä ope, eikä myöskään mitään pelkkää itseoppimista lapselle.
T. Eri
Meillä sama homma. Otettiin ensin kotiopettaja vähäksi aikaa ja katsottiin jaksoiko harjoitella läksyjä ja pysyköi kiinnostus yhtä vahvana mitä on ollut. Nyt opiskelee toista vuotta musiikkikoulussa ja voi sitä riemua mikä lapsella oli kun tunnit jatkuivat ja pääsi näyttämään opettajalla mitä hän oli itsenäisesti harjoitellut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni suosittelee ensisoittimeksi pianoa. Kuitenkin pianon soittaminen ei samalla tavalla harjaannuta sävelkorvaa kuin vaikkapa viulun tai klarinetin soitto. Pianistina ei tarvitse kuunnella hienovaraisia vire-eroja. Joka tapauksessa parempi valita aina sellainen soitin joka lasta oikeasti kiinnostaa, oli se sitten piano tai banjo. Ehdottomasti kannattaa hyödyntää musiikkiopistojen soitinesittelyt.
Tuo on totta, mutta sitten toisaalta pianoa soittamalla sävelkorva harjaantuu erottamaan ja tunnistamaan äänimassasta päällekkäin soivia säveliä ja intervalleja, joka on taito jota vaikkapa viulua tai klarinettia soittamalla ei samalla tasolla tarvitse. Esimerkiksi pianoa soittaessa soitat usein vaikkapa 8 sävelen yhdistelmää, joista jokaisella on oma merkityksensä ja joista pianisti tietää koko ajan tarkalleen mikä sormi on vastuussa mistäkin äänestä.
Sävelkorva on muutakin kuin sävelkorkeuden herkkyyttä.
Musiikkiopistoissa alkaa orkesterisoitto yleensä heti ensimmäisinä soittovuosina. Siellä sitä sointujen ja harmonioiden kuuntelemista harjoitellaan porukalla. Oppii että miten vaikkapa duurisoinnun terssi pitää virittää suhteessa muihin, tai mihin suuntaan dominanttiseptimi viritetään jotta sointi olisi korvaa miellyttävä.
Pianon soitossa kehität tätä taitoa aina kun soitat, et ainoastaan silloin kun soitat muiden kanssa kimpassa. Siinä on ero.
Kyllä jousisoittimenkin kanssa tätä taitoa harjoittaa. Jousisoitin ei soi puhtaasti eikä resonoi kunnolla, jos soittaa epävireisesti, sen pitää soida harmoniassa "itsensä" kanssa, eli soittajan pitää kuulla että se soi ylempien ja alempien äänien kanssa puhtaasti. Sitä soittaja kuuntelee koko ajan, muuten soitin ei vaan soi.
Ja useamman äänen harmonioita jousilla soitetaan kyllä, ei tietenkään 8 säveltä kerralla kuten pianolla, mutta kolme tai neljä säveltä useinkin. Bachin Chaconne
aina ensinnä harmonioista mieleen, helpommissakin kappaleissa löytyy.Ja vaikeaa siitä tekee se, kun ne äänet täytyy itse löytää, omalla korvalla tunnistaa, toisin kuin pianolla, jossa koskettimet on aina samalla paikalla nähtävissä.
Itse olen soittanut sekä pianoa että viulua kumpaakin sen neljä vuotta (ei sentään yhtä aikaa, vaan perätysten) ja molemmat omalla tavalla vaikeita, mutta ihan eri tavoin vaikeita. Vähän kuin vertaisi omenoita ja appelsiineja.
Pianossa on sormien motoriikka ja lihasmuisti isossa osassa, jousisoittimessa äänen muodostus ylipäätään on isossa osassa. Mutta koska vain neljä vuotta kumpaakin, en ole mikään ekspertti sanomaan, tietenkään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta lapsella on enemmän aikaa opetella jos on motivaatiota - aikuisella ei aikaa ole harjoitteluun samalla tavoin, kun on myös työt ja muut aikuisten velvoitteet.
Ja monella aikuisella menee vauvapalstalla satuiluunkin niin paljon aikaa elämässä, että siinä ajassa ehtisi oppia hyvin jo soittamaan.
Näppärää. Aika moni palstailee töistä, ei siinä soittamista harjoitella työpäivän lomassa, mutta palstalla voi käydä tauolla.
Monihan ei edes harjoittele vaikka ei vauvapalstailekaan, mutta monella taas menee palstalla niin paljon aikaa, että siinä ajassa ehtisi hyvin oppia soittamaankin. Toisista voi tulla parhaitakin samassa ajassa minkä joku käyttää vauvapalstailuun elämässään. Kyse on vain valinnoista. Soittotaitoinen voi harjoitella koko ajan, vaikka soitinta ei olisi edes lähelläkään, koska suurin osa soitosta tapahtuu ajatuksissa ja lähtee ajatuksen tasolta, ja erilaisia mielikuvaharjoituksia voi käyttää harjoittelussa.
Soittotaidoton ihminen voi helposti kuvitella, että soitonharjoittelussa pitää aina olla soitinkin. Niinhän se ei ole kun saavutetaan riittävä taso ja mielikuvaharjoituskin alkaa jo sujua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Joku tuolla kyllä aiemmin kertoi, että ihan kaikki muutokset aivoissa (joita tulee soitonharjoittelussa) eivät ole muutoksia aivoissa.
Tsekkaa, löytyisikö noin pienelle jokin musiikkikerho, jossa olisi mahdollista tutustua eri soittimiin. Tiedän joidenkin (maksullisten) musiikkiopistojen järjestävän sellaisia lapsille.
Joissakin kirjastoissa on lainattvaksi soitimia, kuten kitaroita ja nokkahuiluja. Kokeilemalla eri soittimia lapsi saisi tuntumaan, mikä soitin olisi kiva ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta lapsella on enemmän aikaa opetella jos on motivaatiota - aikuisella ei aikaa ole harjoitteluun samalla tavoin, kun on myös työt ja muut aikuisten velvoitteet.
Ja monella aikuisella menee vauvapalstalla satuiluunkin niin paljon aikaa elämässä, että siinä ajassa ehtisi oppia hyvin jo soittamaan.
Näppärää. Aika moni palstailee töistä, ei siinä soittamista harjoitella työpäivän lomassa, mutta palstalla voi käydä tauolla.
Harva kotona olevakaan varmaan istuu palstalla 24h. Minä olen kotona ja harjoittelen omia soittoläksyjäni noin kerran päivässä, yleensä kun pyykit pyörii koneessa.
Kun syön - aamupalaa tai lounasta - silloin luen tätä palstaakin. Soittoharjoittelu ja kahvikuppi ei sovi yhteen, mutta palsta ja kahvikuppi kyllä.
Uskotko itse nuo juttusi "soittoläksyistäsi" ja "soittamisestasi"?
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli nyt mielestäsi kummatkin oppivat yhtä nopeasti vaikkakin eri tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Aikaisempaa vertausta jatkaen, aikuinen voi opetella puhumaan vaikkapa ranskaa, opetella laajan sanavaraston, kieliopin ja sanojen semanttiset vivahteet, niin että osaa käyttää kieltä huipputasolla. Mutta aikuinen ei ikinä opi puhumaan vierasta kieltä puhtaalla aksentilla, vaikka harjoittelisi koko loppuelämänsä.
Sen sijaan pieni lapsi oppii lähtökohtaisesti puhumaan ranskaa ilman vierasta korostusta jos sille tarpeeksi altistuu, eli oppii siis automaattisesti taidon joka on aikuisten mahdotonta oppia. Tämä siksi koska lapsi oppii täysin eri tavalla kuin aikuinen, aikaisemmissa viesteissä mainituista fysiologisista syistä.
Musiikin kanssa on ihan sama asia, eikä musiikki muutenkaan puhutusta kielestä niin kovin kaukana ole.
JAA VAIKEA SANOA pITÄISKÖ POIKA? VAIKKA KANTELEEN SOITOSTA? MÄ KÄVIN YHTEEN AIKAAN TYÖVÄENOPISTOSSA 5 KIELISEN KANTELEEN SOITTAMISESSA. jOSKUS TOSI KAUAN SITTEN KÄVIN TYÖVÄENOPISTO PIANO KURSSILLA. OON käynyt lapsena koulussa pianon 1:/1 , mutten ole virallisesti suorittanut sitä. Lapsena olisin halunnut soittaa pianoa, isä olis antanut, mutta edesmennyt äiti ei. Tykkäisiköhän poika rummuista, bassosta tai pianosta? Toivottavasti oikea soitin ja ope löytyy. On olemassa myös Helsingin kristillinnen musiikkikoulu. 2 tai3 opea on sieltä tuttuja. Lapsena meidän piti harjoitella kanteleen soittoa yläasteen vihkiäisiä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Aikaisempaa vertausta jatkaen, aikuinen voi opetella puhumaan vaikkapa ranskaa, opetella laajan sanavaraston, kieliopin ja sanojen semanttiset vivahteet, niin että osaa käyttää kieltä huipputasolla. Mutta aikuinen ei ikinä opi puhumaan vierasta kieltä puhtaalla aksentilla, vaikka harjoittelisi koko loppuelämänsä.
Sen sijaan pieni lapsi oppii lähtökohtaisesti puhumaan ranskaa ilman vierasta korostusta jos sille tarpeeksi altistuu, eli oppii siis automaattisesti taidon joka on aikuisten mahdotonta oppia. Tämä siksi koska lapsi oppii täysin eri tavalla kuin aikuinen, aikaisemmissa viesteissä mainituista fysiologisista syistä.
Musiikin kanssa on ihan sama asia, eikä musiikki muutenkaan puhutusta kielestä niin kovin kaukana ole.
Lapsi ja aikuinen oppivat ihan samat asiat soittamisessa kun tekevät samat harjoitukset, ja lahjakas aikuinen oppii asiat helpommin kuin lahjaton lapsi. Ranskan kieli ei siihen asiaan liity millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli nyt mielestäsi kummatkin oppivat yhtä nopeasti vaikkakin eri tavalla?
Kolmivuotiaan aivoissa on noin kaksinkertainen määrä synapseja aikuisen ihmisen aivoihin verrattuna. Eli siis noin 100000000000000 kappaletta enemmän kuin aikuisella. Ne mille on käyttöä säilyvät ja muut häviävät. Tästä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli nyt mielestäsi kummatkin oppivat yhtä nopeasti vaikkakin eri tavalla?
Kolmivuotiaan aivoissa on noin kaksinkertainen määrä synapseja aikuisen ihmisen aivoihin verrattuna.
Linkki? Synapsien määrä ei ole suoraan verrannollinen lahjakkuuteen tai oppimiseen soittamisen suhteen. Lapsella voi olla enemmän synapseja, mutta silti soiton oppiminen voi olla hitaampaa lahjakkaaseen aikuiseen verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Aikaisempaa vertausta jatkaen, aikuinen voi opetella puhumaan vaikkapa ranskaa, opetella laajan sanavaraston, kieliopin ja sanojen semanttiset vivahteet, niin että osaa käyttää kieltä huipputasolla. Mutta aikuinen ei ikinä opi puhumaan vierasta kieltä puhtaalla aksentilla, vaikka harjoittelisi koko loppuelämänsä.
Sen sijaan pieni lapsi oppii lähtökohtaisesti puhumaan ranskaa ilman vierasta korostusta jos sille tarpeeksi altistuu, eli oppii siis automaattisesti taidon joka on aikuisten mahdotonta oppia. Tämä siksi koska lapsi oppii täysin eri tavalla kuin aikuinen, aikaisemmissa viesteissä mainituista fysiologisista syistä.
Musiikin kanssa on ihan sama asia, eikä musiikki muutenkaan puhutusta kielestä niin kovin kaukana ole.
Lapsi ja aikuinen oppivat ihan samat asiat soittamisessa kun tekevät samat harjoitukset, ja lahjakas aikuinen oppii asiat helpommin kuin lahjaton lapsi. Ranskan kieli ei siihen asiaan liity millään tavalla.
Damn! Kyse ei ole siitä mitä asoita opettelee tai mitä harjoituksia tekee. Kyse on siitä mitä aivot kykenevät missäkin iässä oppimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli nyt mielestäsi kummatkin oppivat yhtä nopeasti vaikkakin eri tavalla?
Kolmivuotiaan aivoissa on noin kaksinkertainen määrä synapseja aikuisen ihmisen aivoihin verrattuna. Eli siis noin 100000000000000 kappaletta enemmän kuin aikuisella. Ne mille on käyttöä säilyvät ja muut häviävät. Tästä on kyse.
Sinulta lienee synapseja kadonnut todella paljon, etkä silti ole oppinut soittamaan kuin suutasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
No ei tietenkään ole :D. Ei siellä ole valmiiksi esimerkiksi vieraan kielen täydellisen lausumisen taitoakaan, mutta niin vain lapsi oppii puhumaan mitä tahansa vierasta kieltä ilman korostusta kunhan opetteleminen tapahtuu tarpeeksi varhaisessa iässä. A
Ja kun aikuinen tai lapsi oppii sen peruskompin, aivoissa on siis tapahtunut fyysisiä muutoksia. Lahjakas aikuinen oppii asiat nopeammin kuin lahjaton lapsi, eikä lapsuus ole synonyymi joka asian helpommalle oppimiselle. Huono opetus myös hidastaa oppimista vaikka oppilas olisi lahjakaskin.
Aina kun joku keskushermoston omaava eliö oppii ihan mitä tahansa uutta se tarkoittaa fyysisiä muutoksia kyseisen eliön aivoissa.
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, oli soittajan ikä mikä hyvänsä, ja lahjakas aikuinen oppii nopeammin kuin lahjaton lapsi. Ja paljon on kiinni opettajan taidoista myös opettaa oppilasta tälle sopivan tason mukaisesti.
Aikaisempaa vertausta jatkaen, aikuinen voi opetella puhumaan vaikkapa ranskaa, opetella laajan sanavaraston, kieliopin ja sanojen semanttiset vivahteet, niin että osaa käyttää kieltä huipputasolla. Mutta aikuinen ei ikinä opi puhumaan vierasta kieltä puhtaalla aksentilla, vaikka harjoittelisi koko loppuelämänsä.
Sen sijaan pieni lapsi oppii lähtökohtaisesti puhumaan ranskaa ilman vierasta korostusta jos sille tarpeeksi altistuu, eli oppii siis automaattisesti taidon joka on aikuisten mahdotonta oppia. Tämä siksi koska lapsi oppii täysin eri tavalla kuin aikuinen, aikaisemmissa viesteissä mainituista fysiologisista syistä.
Musiikin kanssa on ihan sama asia, eikä musiikki muutenkaan puhutusta kielestä niin kovin kaukana ole.
Lapsi ja aikuinen oppivat ihan samat asiat soittamisessa kun tekevät samat harjoitukset, ja lahjakas aikuinen oppii asiat helpommin kuin lahjaton lapsi. Ranskan kieli ei siihen asiaan liity millään tavalla.
Damn! Kyse ei ole siitä mitä asoita opettelee tai mitä harjoituksia tekee. Kyse on siitä mitä aivot kykenevät missäkin iässä oppimaan.
Lahjakas aikuinen oppii samat soittoasiat nopeammin ja helpommin kuin lahjaton lapsi. Siitä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole käsittääkseni (en ole lukenut kaikkia viestejä) väittänyt että lapsi oppii asiat nopeammin kuin aikuinen, vaan pointti on se, että lapsi oppii perustavalla tavalla erilailla. Lapsi ikäänkuin oppii myötävirtaan, aikuinen vastavirtaan.
Eli nyt mielestäsi kummatkin oppivat yhtä nopeasti vaikkakin eri tavalla?
Kolmivuotiaan aivoissa on noin kaksinkertainen määrä synapseja aikuisen ihmisen aivoihin verrattuna.
Linkki? Synapsien määrä ei ole suoraan verrannollinen lahjakkuuteen tai oppimiseen soittamisen suhteen. Lapsella voi olla enemmän synapseja, mutta silti soiton oppiminen voi olla hitaampaa lahjakkaaseen aikuiseen verrattuna.
Synapsien määrä korreloi sen kanssa miten eri aivoalueet pystyvät keskustelevat keskenään ja mitä reittejä. Esim soittamisessa tarvitset kuuloa, tuntoa, näköä ja hienomotoriikka samanaikaisesti (+korkeampia aivotoimintoja), ja kaikkien näiden toimintojen ja niitä kontrolloivien aivoalueiden pitää toimia synkassa ja viestiä lennossa keskenään.
Jos et ole lapsena tällaista aivojen monikäyttöä harrastanut, suuri osa synapseista on karsiutunut hyödyttöminä pois. Tällaisessa tapauksessa pitää tulla hyvin pitkälti toimeen sillä verkostolla mikä on jäljellä, joskin toistojen avulla uusia yhteyksiä tulee jonkin verran lisää. Mutta yhtä "puhtaaseen" lopputulokseen et pääse ikinä kuin jos olisit aloittanut soittoharrastuksen jo pienenä lapsena.
Mitä sinä oikein nälvit? Sitäkö, kun itse et saa tuonkaan vertaa aikaiseksi, mitä joku toinen? Ja minä kirjoitan tämän autossa istuessa, odotan lasta koululta parkkikselle.