Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Musiikkiopistojen soitinkarusellit on erittäin hyviä paikkoja päästä tutustumaan ja kokeilemaan monia soittimia! Ja jos kiinnostunut enemmän kevyemmästä musiikista, niin myös alkeisbändejä on ihan ekaluokkalaisista lähtien. Toki niissä ei päästä lähellekään niin syvälle soittotekniikkaan kuin jos kävisi soittotunneilla. Mutta pääsee toisaalta musisoimaan muiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, tämän tutkimuksen mukaan:
"musicians who began training at an early age (≤7 years) had a significantly larger corpus callosum compared to musicians who started later"
---
"A pronounced leftward asymmetry of the planum temporale was linked to the ability to perceive absolute pitch. Other areas showing differences included the Heschl gyrus, or primary auditory cortex (Schneider and others 2005), the Broca area, and the inferior frontal gyrus in general (Sluming and others 2002; Gaser and Schlaug 2003). These structural differences appear to be more pronounced in those musicians who began training early in life (Elbert and others 1995; Schlaug and others 1995a) and who practiced with greater intensity (Gaser and Schlaug 2003; Hutchinson and others 2003; Schneider and others 2005)."
---
"Intensive musical training can also be associated with an expansion of functional representation of finger or hand maps. In string players, for example, the somatosensory representations of their playing fingers were found to be larger compared to those of nonmusicians (Pantev and others 2001). This effect was more pronounced for the fifth digit, which was rarely used in the nonmusician group. Musicians who had begun training early in life demonstrated larger cortical representation of their left fifth digit compared to those who started to play their instruments later (after 13 years), who in turn had larger representations than the nonmusicians."
Tuo yks jankkaaja varmaan tulee kohta väittämään että kyllä aikuisenakin saa ihan samat muutokset, tutkijat on väärässä :D
Soittaminen kehittää aina aivoja ja aiheuttaa niissä muutoksia, oli soittajan ikä mikä tahansa. Se on olennaista asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
Täällä on nyt siis väitetty, että lapsena oppii nopeammin ja myös, että aikuisena oppii nopeammin. Kumpi pitää paikansa vai pitääkö kumpikaan?
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt siis väitetty, että lapsena oppii nopeammin ja myös, että aikuisena oppii nopeammin. Kumpi pitää paikansa vai pitääkö kumpikaan?
Lahjaton lapsi oppii hitaammin kun lahjakas aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt siis väitetty, että lapsena oppii nopeammin ja myös, että aikuisena oppii nopeammin. Kumpi pitää paikansa vai pitääkö kumpikaan?
Lahjaton lapsi oppii hitaammin kun lahjakas aikuinen.
Paljon riippuu myös opettajasta, että osaako ottaa "täydet" irti ja antaa sopivat harjoitukset oppilaan kehitysasteen mukaisesti. Eli osaa antaa sopivat harjoitukset taitotason mukaan.
Muksus voisi soittaa suuta ja ovikelloa ja mikä parasta molemmat ilmaisia harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsilla ja aikuisilla on erilaiset oppimiskäyrät. Aikuinen oppii alkeet helposti ja nopeasti, mutta kun opinnot etenevät oppiminen hidastuu. Lapsilla alkuun pääseminen hitaampaa, mutta kun pääsee vauhtiin niin eteneminen helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla ja aikuisilla on erilaiset oppimiskäyrät. Aikuinen oppii alkeet helposti ja nopeasti, mutta kun opinnot etenevät oppiminen hidastuu. Lapsilla alkuun pääseminen hitaampaa, mutta kun pääsee vauhtiin niin eteneminen helpompaa.
Nuo itsekeksimäsi teoriat jaksaa aina huvittaa. Keksitkö niitä sitä mukaa kun kirjoitat?
Mitä tarkoitat "alkeilla"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt voi olla myöhäistä, mutta yritä saada lapsi kansalaisopistoon kurssille, jossa saa yksilöopetusta monessa eri soittimessa. Tähän tyyliin: https://opistopalvelut.fi/rovala/course.php?l=fi&t=9082 . Sitten ensimmäisellä kerralla kunnon keskustelu opettajan kanssa, mikä voisi olla sopiva instrumentti. Ehkä hänellä on mukanaan myös kokeilusoittimia.
Vierailija kirjoitti:
Nyt voi olla myöhäistä, mutta yritä saada lapsi kansalaisopistoon kurssille, jossa saa yksilöopetusta monessa eri soittimessa. Tähän tyyliin: https://opistopalvelut.fi/rovala/course.php?l=fi&t=9082 . Sitten ensimmäisellä kerralla kunnon keskustelu opettajan kanssa, mikä voisi olla sopiva instrumentti. Ehkä hänellä on mukanaan myös kokeilusoittimia.
Meidän lapsi kävi musiikkiopiston kurssit ja nyt on "sibessä". Aloitti viiden vanhana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavan lapsi soittaa harppua. No ei ehkä ole pojalle ensimmäinen valinta mutta ei kannata unohtaa epätavallisia instrumentteja. Sukulainen on oboetaiteilija ja miehensä on pianisti. Valinnan varaa on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt voi olla myöhäistä, mutta yritä saada lapsi kansalaisopistoon kurssille, jossa saa yksilöopetusta monessa eri soittimessa. Tähän tyyliin: https://opistopalvelut.fi/rovala/course.php?l=fi&t=9082 . Sitten ensimmäisellä kerralla kunnon keskustelu opettajan kanssa, mikä voisi olla sopiva instrumentti. Ehkä hänellä on mukanaan myös kokeilusoittimia.
Meidän lapsi kävi musiikkiopiston kurssit ja nyt on "sibessä". Aloitti viiden vanhana.
Miten tuo liittyy kommenttiin numero 391? Yritätkö sanoa, että pitäisi mennä musiikkiopistoon eikä kansalaisopistoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
Jopa tämän ketjun lukeminen aiheuttaa aivoissa fyysisiä muutoksia. Ja tuskin parempaan päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa..
Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.
No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin.
Yritä nyt päättää kehittääkö soitonharjoittelu aivoja vai ei.
Lasten aivoissa yhteydet ovat valmiina ja karsiutuvat pikkuhiljaa pois jos niille ei ole käyttöä. Aikuisten "valmiissa" aivoissa yhteyksiä ei ole enää niin paljoa jäljellä, mutta uusia kyllä syntyy jos harjoittelee jotain uutta. Eli jonkin monimutkaisen asian oppiminen tapahtuu täysin eri tavalla.
Soittotaidottoman lapsen ja soittotaidottoman aikuisen aivoissa ei kummassakaan ole valmiina vaikkapa peruskompin soittotaitoa. Ne pitää kummassakin tapauksessa opetella, ja kun sen on oppinut, aivoissa on tapahtunut fyysisiä muutoksia.
Jopa tämän ketjun lukeminen aiheuttaa aivoissa fyysisiä muutoksia. Ja tuskin parempaan päin.
Tykitellään!
Anula kirjoitti:
Tuttavan lapsi soittaa harppua. No ei ehkä ole pojalle ensimmäinen valinta mutta ei kannata unohtaa epätavallisia instrumentteja. Sukulainen on oboetaiteilija ja miehensä on pianisti. Valinnan varaa on paljon.
Merkittävin todiste Jumalan olemassaolosta on se, että jokaiselle soittimelle löytyy soittajia. Musiikki on Jumalan kieli.
T: "sibbensä" käynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena soittamaan aloittaneiden ammattimuusikoiden aivot voi erottaa muiden ihmisten aivoista, koska niissä on niin selkeitä rakenteellisia eroja. Muiden ammattien edustajia ei voi erottaa aivokuvien perusteella.
Ei tarvitse aloittaa edes lapsena harjoittelua, että saa aivoihin sellaisia muutoksia, että ne näkyvät aivokuvissa. 10 - 15 vuotta kun treenaa, niin sillä jo saa ison muutoksen aikaan aivokuviin vaikka aloittaisi 40-vuotiaana.
jos ei tule aivossa muutoksia kun treenaa vuosia, ei tule kehitystäkään.
ääh!
Vierailija kirjoitti:
Anula kirjoitti:
Tuttavan lapsi soittaa harppua. No ei ehkä ole pojalle ensimmäinen valinta mutta ei kannata unohtaa epätavallisia instrumentteja. Sukulainen on oboetaiteilija ja miehensä on pianisti. Valinnan varaa on paljon.
Merkittävin todiste Jumalan olemassaolosta on se, että jokaiselle soittimelle löytyy soittajia. Musiikki on Jumalan kieli.
T: "sibbensä" käynyt
Ilmiannettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt voi olla myöhäistä, mutta yritä saada lapsi kansalaisopistoon kurssille, jossa saa yksilöopetusta monessa eri soittimessa. Tähän tyyliin: https://opistopalvelut.fi/rovala/course.php?l=fi&t=9082 . Sitten ensimmäisellä kerralla kunnon keskustelu opettajan kanssa, mikä voisi olla sopiva instrumentti. Ehkä hänellä on mukanaan myös kokeilusoittimia.
Meidän lapsi kävi musiikkiopiston kurssit ja nyt on "sibessä". Aloitti viiden vanhana.
Miten tuo liittyy kommenttiin numero 391? Yritätkö sanoa, että pitäisi mennä musiikkiopistoon eikä kansalaisopistoon?
Miksi ei pitäisi mennä?
Alue: Aihe vapaa
Ap, lapsi tietää luultavasti itse mitä soitinta haluaisi osata soittaa. Se tieto pitää vain kaivaa ulos, Ja se on se ainoa oikea valinta, sillä soittimen harjoitteleminen vaatii vuosikausien työtä. Ilman motivaatiota hommaa lopahtaa aika nopeasti.