Miten suurempi osa väestöstä saataisiin työelämään? Jotta saataisiin parannettua valtion taloutta ja kestävyysvajetta ja voitaisiin ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa

Ihan kaikkialla ei yksin kertaisesti ole töitä tarjolla. Oletko huomioinut sen asian? Se on eri asia asutko Helsingissä vai jossain "tuppukylässä", jotka muutenkin kohta alkavat kuolla pystyyn. Toimintaa lakkautetaan ja palveluita siirretään isompiin paikkakuntiin.

Kaikki ei halua muuttaa omalta asuinpaikalta pois.

Huomiotavaa on myös ihmiset jotka ovat pysyvästi tai väliaikaisesti työkyvyttömiä, esim. sairaudet, psyykkiset sairaudet, vammat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä tosiaan tietää, mitä yritykset minusta haluaisivat, jotta pääsisin takaisin työelämään. Siis sellaista mitä voin toteuttaa; en voi poistaa iästäni 30 vuotta. Aina jos mahdollista kysyn kyllä, mistä jäi tällä kertaa kiinni, mutta ei löydy mitään sellaista selkeää yksittäistä kehittämiskohdetta. 

Olen miettinyt onko ongelma siinäkin, että tämän ikäisenä tiedostan selkeästi, missä olen hyvä ja missä en, ja kerron kyllä tuosta jälkimmäisestäkin rehellisesti. Joku nuorempi ehkä vain kehua retostaa ja saa siksi paikan.

No valitse joku muu kuin huuhaatyö. Uskomatonta tekstiä ilmeisesti aikuiselta ihmiseltä. Itse 45v ja olen ollut YHDEN päivän työttömänä ja senkin vain nuorena, kun ehtona vuorotteluvapaan sijaisuuteen oli, että pitää palkata työtön. Myös lapseni 18 ja 16v on saaneet kesällä töitä helposti. En todellakaan voi käsittää mikä voisi olla tilanne, että ei vaan saa töitä vaikka kuinka hakee jos ei nyt puhuta sairastamisesta? Sen ymmärrän kyllä, että nykyisillä tukijärjestelmillä, jotka taitaa vaan kiihtyä, ei _kannata_ mennä pienipalkkaiseen työhön. ja se on väärin. Sille pitäisi jotain tehdä.

Jokaiselle jotain ja tukijärjestelmä täysin uusiksi. Luulisi, että olisi mielenterveydellekin (ja muulle terveydelle) parempi edes jotain tehdä joskus kuin vaan olla tarpeettomana kotona ja nostaa tukia. 

No, sitten et vain ymmärrä. Kerrankos sitä on ymmärtämättömiä ihmisiä nähty.

Huuhaatyöni on ohjelmointi. Olen kyllä yrittänyt muihinkin hommiin, mutta vain oman alan töitä hakiessani olen saanut edes haastattelukutsuja. Kuulemma koodareista on pulaa. Näkis vain.

Liian anteliaat tuet eivät ole syynä työttömyyteeni, saan niitä nimittäin ruhtinaalliset 300 euroa kuussa asumistukea enkä muuta. Näin siksi, että yritän opiskelemalla kehittää ammattitaitoani, mutta työkkäri ei puoltanut työttömänä opiskelua. Opintotukeen en ole enää oikeutettu, joten elän säästöilläni. Virallisesti en siis edes ole työtön, mutta ensisijaisesti haluan kuitenkin työllistyä enkä opiskella yhä lisää. Kun pystyn esittäytymään opiskelijaksi, olen sentään saanut niitä haastattelupyyntöjä työnantajilta; työttömänä ei tullut niitäkään. Silloin hain työkkärin rekrykoulutuksiin lukuisia kertoja, mutta en päässyt.

Ällissä sinänsä ei pitäisi olla vikaa, sillä esim. algoritmi- ja tekoälykurssit suoritin parhailla arvosanoilla, ja matematiikkakin sujuu mainiosti. Tuntuu että työnantajat eivät vain usko, että joku liki eläkeikäinen täti siihen pystyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vastikkeettomat tuet pois ja tiukempi seula siihen, kuka on oikeasti työkyvytön ja kuka vain laiska.

Lasketko työkyvyttömyydeksi myös sen, että ei vain ole kelvannut työnantajille, vaikka yrittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa jatkuvalle yrittäjyys-puheelle. Enemmän mahdollisuuksia tulla tavalliseksi työntekijäksi, alasta riippumatta

Miksi? Yrittäjänä tienaa paremmin samalla työmäärällä eli jos ei kelpaa töihin, niin perustaa yrityksen ja tulee nopeasti rikkaaksi.

Raha ei ole ykkössijalla työn suhteen. Mielekkään työn tekeminen niin että palkalla saa jotain ostettua olisi riittävä. Iso palkka olisi plussaa mutta vain plussaa. Tärkeämpää on se itse työ.

Tarkoititko, että mahdollisimman monelle pitää löytyä paperinpyörittäjän työtä ilman vastuita 2000€ nettopalkalla?

En tarkoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa jatkuvalle yrittäjyys-puheelle. Enemmän mahdollisuuksia tulla tavalliseksi työntekijäksi, alasta riippumatta

Miksi? Yrittäjänä tienaa paremmin samalla työmäärällä eli jos ei kelpaa töihin, niin perustaa yrityksen ja tulee nopeasti rikkaaksi.

Raha ei ole ykkössijalla työn suhteen. Mielekkään työn tekeminen niin että palkalla saa jotain ostettua olisi riittävä. Iso palkka olisi plussaa mutta vain plussaa. Tärkeämpää on se itse työ.

Ohis. Erittäin pahaan ahdinkoon pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena joutuminen on näyttänyt minulle sen, että työn tekemisessä ylivoimaisesti tärkeintä on raha. Työn mielekkyys on pelkkää idealismia ja sanahelinää, jota harjoittavat ne, joita köyhyys ei - vielä - ole koetellut.

Se on sinun kokemuksesi ja saa olla. Jos on tottunut toimeentulotukeen niin pienikin palkka tuntuu paljolta. Se tietysti vaikuttaa onko lapsia vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan epäsuosittu mielipide, mutta musta Suomessa ylikoulutetaan tai ainakin vaaditaan liian spesifiä koulutusta tai työkokemusta monilla aloilla, joiden tehtävät opitaan aika pitkälti ko. työpaikassa. Työpaikkaa ei voi vaihtaa, jos ei ole juuri kyseisen alan paperia ja/tai työkokemusta. Ei ole mitään järkeä kouluttautua vain sen vuoksi, että saa muodollisen pätevyyden. Jos mulla on tietyn tasoinen koulutus (riippumatta siitä, miltä alalta) ja työkokemusta edes joltain alalta, joka on edes suunnilleen sen haettavan tehtävän tasoista, työpaikan vaihdon pitäisi olla käytännössä helpompaa. Kyllä se työ kouluttaa ja jos ei kouluta, sitä varten on koeaika. Kaikille aloille tämä ei tietenkään sovellu (lääkärit, asianajajat, insinöörit tms.), mutta jos on yhtään yleisluonteisempi koulutus tai työkokemusta, pitäisi sen olla riittävä osoitus, että henkilö on kykenevä tietyn tasoisiin tehtäviin.

Yksityinen saa palkata vaikka hammashoitajan tarjoilijaksi, ei sitä kukaan kiellä. Vain julkisella puolella on pakollisia koulutusvaatimuksia (ja muutamalla erityisalalla kuten lääkärit ).

Ei toki kielläkään, mutta edes työhaastatteluun on vaikea päästä, jos ei ole juuri sitä oikean alan koulutusta tai työkokemusta, mielellään vieläpä useiden vuosien ajalta. Pointti oli se, että mitä tekee ihminen, joka haluaisi vaihtaa työpaikkaa, ehkä hieman erityyppisiin, mutta koulutusasteeltaan ns. samantasoisiin töihin? Hakeutuu ilmeisesti kalliisti uudelleenkoulutettavaksi, koska ilman koulutusta ei heltiä edes lyhyttä pestiä, joilla voisi kerryttää sen uuden alan työkokemusta.

Jatkan vielä hieman tätä ajatusta pidemmälle...mielestäni opiskelussa ei sinänsä ole mitään vikaa, senhän voi ottaa yleissivistävänä ja muutenkin ajatuksia uudelleenjäsentävänä toimintona, mutta haluaisin silti kyseenalaistaa, että mitkä ovat sen todelliset hyödyt yksittäisen toimihenkilön/asiantuntijan työpanokselle?

Ymmärrän ehkä paremmin tiettyjen ohjelmistojen jne. konkreettisten työkalujen opettelun kuin teoriatasoisten luentojen hyödyllisyyden sellaisissa tehtävissä, joissa pääsääntöisesti työ opitaan tekemällä. Toisaalta, motivaatio hankkia erinäisiä koulutuksia tai edes kursseja, (joita joku jo ehdottikin sinänsä ihan perustellusti), ei välttämättä ole korkea, jos ei ole takeita, että niistäkään huolimatta ihminen saa uutta työpaikkaa. Silloinhan on haaskattu paitsi ihmisen omia, myös kouluttavan tahon resursseja jne.

En tiedä, mikä olisi viisain ratkaisu, mutta ehkä enemmän oppisopimus-tyyppistä työtä myös muille kuin suorittaville aloille. Silloin keskiössä olisi paperipätevyyden sijaan ihmisen luontaiset taipumukset ja motivaatio tietylle alalle. Ihmisethän kuitenkin myös muuttuvat vuosien aikana ja välttämättä parikymppisenä tehty uravalinta ei vaan tunnukaan oikealta enää keski-ikäisenä. Silloin olisi koko yhteiskunnan kannalta ideaalia, että ihminen voisi vaihtaa työhön, jossa hän olisi aidosti sydämellään mukana ja samalla vapauttaisi oman työpaikkansa jollekin toiselle.

Että vaikka koneet tekis työt, pitää silti hakea avainta onneen juuri työn kautta?  No, lukihan kyllä erään tunnetun leirin porttikaaressakin että työ tekee vapaaksi. Itse en ole ns. työuskovainen.

Työsuhteiden pätkiminen ja silppuaminen pitäisi lopettaa. Samoin vuokratyöfirmat. Mikään ei toimi eikä mistään tule kunnollista, kun kukaan ei sitoudu mihinkään. Työpaikoilla tarvitaan hirmuisesti sellaista "hiljaista tietoa" jolla asiat rullaa tehokkaasti, mutta kun väki vaihtuu jatkuvasti niin kaikki tehdään hankalimman kautta tai vähän vaan sinne päin eikä mikään enää toimi.

Ylipäätään tuo säästäminen ja tehostaminen pitää lopettaa ihan kokonaan.

Beskattningen, understöden, kraven och normerna är spärren i det finska samhället.

Beskattningen = på tok för hög och för många gällande allt i en finländares liv

Understöden = betalas av dem som beskattas och är på tok för många och för höga

Kraven = alla pass och tillstånd som behövs för de enklaste arbeten

Normerna = inget normalt kan längre göras utan en armé av kontrollanter som kräver allt möjligt som ökar priserna eller gör arbetet olönsamt.

Vad göra?

- Ingå för en beskattare som beskattar alla med en proportionell skatt oberoende av inkomstvariant

- Slopa de flesta understöden och förenkla dem ordentligt. Människor skall inte ha lyxen att välja arbetslöshet

- Jämka på kraven så att de har någon relation till arbetet

- Lös på normerna så att inte allt företagande är omöjligt

- Halvera den offentliga sidan och speciellt styret samt onödiga funktioner och poster -> privatisera och rationalisera.

Med det programmet får folk en motivation att arbeta och ribban för att det skall löna sig sänks ordentligt. 

_______________________

Inget blir bättre genom att fortsatt upprepa samma fel som hela tiden görs. Budgeten för 2023 är ytterligare ett stort misstag som stryper arbetet i Finland.

Mutta yritysten toimintaan ei voi puuttua, koska sehän ois k-k-kommaria! kauheeta! 

Mielestäni tää yhteiskunta on jo luisunut sellaseen pykälään asti, että ihan on turhaa toivoa järkeä mihinkään.

"Työsuhteiden pätkiminen ja silppuaminen pitäisi lopettaa. Samoin vuokratyöfirmat."

Både snuttjobb och arbetskraftsuthyrare är symptom, inte orsaken. Skulle arbetsmarknaden fungera, skulle bägge minska ordentligt.

Nu vill ingen, speciellt inte i Finland, ta risken att göra en felrekrytering som blir dyr och svår att bli av med. Därför hyrs arbetskraften till ett betydligt högre pris och utan risker.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisy.

Yksi merkittävä, kauaskantoinen tekijä olisi tehokas koulukiusaamiseen puuttuminen.

Kiusaaminen pitää tunnistaa varhaisvaiheessa, ja jos keskustelu ei tuota tulosta, kiusaajan kouluyhteisöstä erottaminen ja siirtäminen toiseen kouluun tai tarkkailuluokalle tms. voisi olla ratkaisu.

Lasten kasvattaminen omanarvontuntoisiksi olisi tärkeää. Oman näkemykseni mukaan kristillinen kasvatus on tässä paras. Sen myötä rakentuu perusta ihmisarvolle, perusturvallisuuden tunteelle, ymmärrykselle oikeasta ja väärästä ja ymmärrykselle että ihminen on syntinen.

Niin, jumala rakastaa kovasti jokaista ihmistä, mutta viskaa nämä muitta mutkitta tulijärveen ikuisiksi ajoiksi, jolleivät nämä osaa käyttäytyä hänen haluamallaan tavalla - ja hänhän on jo etukäteen suunnitellut, miten kukin ihminen elämänsä varrella käyttäytyy.

Pidetään ne mielikuvituskaverit ihan siellä oman pään sisällä, jookosta?

Voisiko Jumalan tai ainakin Jeesuksen nyt vaihteeksi suostutella tekemään jotakin hyödyllistä, esimerkiksi alentamaan sähkön ja muutenkin elämisen kustannuksia ja järjestämään töitä alkajaisiksi vaikka sadalletuhannelle työttömälle? 

Eikö Jumala antanut vapaan tahdon jokaiselle? Onko niin että sen vapaan tahdon tuloksena, kun yksi ja useampi ihminen on valinnut hyvän sijasta pahan, olemme nyt tässä kurimuksessa? Ja että vasta sitten kun jokainen valitsee aina hyvän, pahan kierre maailmassa loppuu? Eli esimerkiksi sodat ovat seurasta siitä kun ihminen on antanut pahalle vallan?

Vähentämällä kiusaamista ja väkivaltaa. Laittamalla ihmiset vastuuseen perseilystään yrityksissä, yksityiselämässä ja missä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Kansantalous pyörisi paremmin jos vähän lisää ihmisiä poistettaisiin työelämästä. Nimittäin kiusaajaluonteiset henkilöt ja sellaiset jotka haluavat painaa alas itseä parempia työntekijöitä.

Saikut vähenisi. Nyt on paljon sairauslomia ihan vaan siksi, kun ihmiset ei kestä myrkyllisiä työyhteisöjä.

Päihde- ja mielenterveysasioiden hoitaminen kuntoon. Lisäksi tarjottava enemmän mahdollisuuksia osa-aikatyöhön riittävällä palkalla.

Undrar någon ännu varför bildade och företagsamma personer emigrerar från Finland i rekordtakt? Här finns inte i praktiken ett enda förslag som skulle gå åt roten i det onda och öka mängden arbetskraft, endast olika önskemål som ytterligare försvårar anställningar och arbete i Finland.

Korottamalla duunarien palkkoja ja vähentämällä kaikkien töiden koulutus- ja osaamisvaatimuksia. Työssä oppii parhaiten.

Tekemällä joko työntekoa houkuttelevammaksi tai tukien varassa elämistä vähemmän houkuttelevaksi. Käytännössä siis rahalla, eli työssäkäynnistä pitää jäädä aina reilusti enemmän rahaa käytettäväksi pakollisten menojen jälkeen kuin tukien varassa elävillä.

Tukien varassa oleville ei pidä maksaa liian helppoa ja yltäkylläistä elämää, esimerkiksi kaupungin ydinkeskustan asunnossa johon vain harvalla työssäkäyvällä on varaa. Ei, jos yhteiskunta maksaa asumisen, niin se pitää olle huonolla alueella ja täyttää vain minimivaatimukset. Lisäksi tukija saajia on syytä painostaa ja hoputtaa työelämään sekä uhkailla tukien leikkauksilla jos työt eivät maita.

Viime aikoina Suomessa on menty väärään suuntaan, kun tukia on korotettu jo useita kertoja mutta palkoissa on menty nollalinjalla koko vuosituhat. Myös ikänsä lusmuilleiden eläkeedut ovat aivan liian hyvät.

taas tulee mieleen, että jaetaan jokaiselle paperi jonka molemmilla puolilla lukee "käännä"- ja kaikki ovat ikänsä työllistettyjä. kun kerta se ratkaisee kaikki ongelmat, että kaikki tekevät työtä.