Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut vanhemmat eivät uskalla sanoa ei lapsilleen?
31.08.2022 |
Siis he ihan oikeasti luulevat, että jos lapsi vaatii jotain, niin se pitää antaa lapselle? Esim 2v vaatiikin päästä puistoon, vaikka piti mennä kotin laittamaan ruokaa, niin käännytään kotiovelta ja lähdetään kävelemään puistoon? Ja sitten vielä kerrotaan toisille ihmisille, että oli pakko tulla puistoon kun 2v halusi?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää kasvatustyyli on kyl nykyään enemmän sääntö kun poikkeus. Jotain mitä en tajua? Voisiko joku näin lastaan kasvattava ehkä vastata?
Nykyään tiedostetaan, että lapsikin on ihminen ja hänelläkin on tunteet. Hänen kanssaan voi puhua järkevästi. Jatkuva ei:n hokeminen vie tehon koko sanalta.
Nykyisin ajatellaan, että ne jotka väkisin joutuu pitämään lasta kiinni (rikkoo lapsen itsemääräämisoikeutta) huutaa tai kiljuu sitä ei:tä on oikeastaan aika huonoja vanhempia ja tarvitsevat tukea vanhemmuuteensa.
Mutta selitä minulle se, että mikä logiikka on siinä että 2v päättää perheen asioista? Miksi vanhemmat eivät voi päättää? Eikö se ole vähän väärin vanhempia kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon huomannut ilmiön, lähinnä niinpäin, että MUN kasvatustyyliä ihmetellään, kun pidän lapselle rajoja. Meillä 2v saa jo aikamoisia tahtojentaistelu-kohtauksia milloin mistäkin. Näihin kuuluu myös se, että yrittää välillä lyödä/potkia. Ihan esimerkkinä, tänään kielsin puistossa kalvamasta roskia roskiksesta sanoin "annetaan niiden olla, ne on roskia ja kuuluu sinne roskikseen". No, repiminen jatkui, joten sanoin lopeta, ei uskonut, revin lapsen väkisin pois roskiksesta , jäätävän huuto+potkimislyömiskohtauksen saattelemana. Sanoitin samalla lapselle, että "äiti näkee kuinka sua harmittaa, mutta äiti ei voi antaa sun levitellä roskia, eikä potkia äitiä", kun rajasin siis häntä niin, ettei pystynyt potkia.
Joku lattemamma "kuiskasi" taustalla kaverilleen "Mä luulin, että lasten kurittaminen on kiellettyä, mikä se ei vaan Anna tolle jotain karkkia et lopettais" :D
Siis ou really??!
Onnea vaan siihen, kun et ikinä kiellä lasta, tai jos kiellät, annat jotain palkkioksi. Ei hyvää päivää..... katotaan, kun se rajaton muksu on teini :)Kyllä. Niin tuttua. Me ollaan myös n a t s i vanhemmat. Elävästi muistan kun oltiin koko porukka kaupungilla ja keskimmäinen oli ehkä 2-3. Sen ikäinen kuitenkin että käveli. Pääsi isältään irti ja suunnisti suoraan bussin alle, jolloin isä nappasi takin selkämyksestä lapsen takaisin. Eikö siihenkin tullut joku ulisemaan lapsen pahoinpitelystä.
Samoin mulle on valitettu siitä, että meidän lasten pitää käyttäytyä hyvin ravintolassa, siitä että muita ei kiusata puistoissa (tönitä, ohitella jne). Yleisesti kaikissa paikoissa missä nyt pitää ottaa muita ihmisiä huomioon on joku tullut inisemään liian kovasta kurista. Ja taaperon raivareiden aikaan on käyty uhkailemassa poliisilla ja lasulla.
On olemassa järkeviä vanhempia. Mutta on olemassa myös aivan käsittämätön määrä kaikenlaisia lässyttäjävanhempia. Sen verran, että nyt sitten hyvin käyttäytyviä lapsiakaan ei saisi viedä mihinkään ihmisten ilmoille.
Veikkaan että valittajilla ei ole ollut ongelmaa lasten hyvän käytöksen kanssa. Millainen on vanhempien viestintätyyli jos siitä saa jatkuvasti palautetta?
Se sävy on sellainen, että lapset tottelee. Meillä ei lässytetä.
Lässyttävien vanhempien lapset ovat kaikkein kamalimpia ja heillä eniten käytöshäiriöitä. Perus käytöstavat saattavat puuttua. Isot lapset eivät tiedä mitä saa tehdä ja mitä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kasvatetaan henkilöitä, jotka luulevat olevansa maailman napoja ja jokaisen tottelevan heitä. Vastenmielistä.
Mitä heistä tulee isona?
Pääministereitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Mistä tilanteesta? Mun 3v ei kyl mitään järkipuhetta kuuntele, jos saa raivarit. Ei siinä oikeasti auta mitään. Onneksi tilanne ei yleensä kestä kauaa. Jutella voidaan sitten jälkeenpäin, kun on rauha maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Mistä tilanteesta? Mun 3v ei kyl mitään järkipuhetta kuuntele, jos saa raivarit. Ei siinä oikeasti auta mitään. Onneksi tilanne ei yleensä kestä kauaa. Jutella voidaan sitten jälkeenpäin, kun on rauha maassa.
Ei kai kukaan kuuntele järkipuhetta kiihtyneessä mielentilassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Mistä tilanteesta? Mun 3v ei kyl mitään järkipuhetta kuuntele, jos saa raivarit. Ei siinä oikeasti auta mitään. Onneksi tilanne ei yleensä kestä kauaa. Jutella voidaan sitten jälkeenpäin, kun on rauha maassa.
Siitä tilanteesta, kun lapsi jumittuu huutamaan.
Ei siinä ehkä järkipuhe auta, mutta kyllä useimmille kolmivuotiaille voi ainakin vähän auttaa, jos vaikka kannat muksun ikkunan äärelle ja näytät että tuolla on varpunen/orava/betoniauto. Tai ovelle haukkaamaan raitista ilmaa. Tai liukuportaisiin ajelulle. Ainakin se melun lähde siirtyy vähän eri puolelle paikkaa, ja osa kuulijoista saa hetken helpotuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Mistä tilanteesta? Mun 3v ei kyl mitään järkipuhetta kuuntele, jos saa raivarit. Ei siinä oikeasti auta mitään. Onneksi tilanne ei yleensä kestä kauaa. Jutella voidaan sitten jälkeenpäin, kun on rauha maassa.
Siitä tilanteesta, kun lapsi jumittuu huutamaan.
Ei siinä ehkä järkipuhe auta, mutta kyllä useimmille kolmivuotiaille voi ainakin vähän auttaa, jos vaikka kannat muksun ikkunan äärelle ja näytät että tuolla on varpunen/orava/betoniauto. Tai ovelle haukkaamaan raitista ilmaa. Tai liukuportaisiin ajelulle. Ainakin se melun lähde siirtyy vähän eri puolelle paikkaa, ja osa kuulijoista saa hetken helpotuksen.
Juu, ehkä hetken päästä voi koittaa, mutta kyllä siinä ensin oma aikansa menee. Kyllä maailmaan itkua mahtuu
Mä olen huomannut joistain kavereistani, että kun heille on opetettu että vastasyntyneen vauvan tarpeisiin pitää vastata heti ja mieluiten ennen kuin se edes ilmaisee niitä tarpeita, niin tämä ikään kuin jää "päälle". Yhden kaverin lapsi on 11 ja edelleen äiti juoksee perässä paapomassa, voitelee leivät, pursottaa hammastahnan, pakkaa repun ja valitsee vaatteet valmiiksi. Puhumattakaan siitä että kaikki vastoinkäymiset silotellaan ja kersa saa kaiken haluamansa. Mihinkään ei voi sanoa ei. Olen yrittänyt sanoa jo 10 vuotta hänelle että kun kakara tulee teini-ikään ja keksii haluta jotain mahdotonta, niin ollaan lirissä. Se päivä tulee koko ajan lähemmäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kans ihmetellyt sitä miten totaalisen sokeita vanhemmat ovat sille, että lapset määräävät kaiken perheessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Kai tajuat, että vauvojakin on erilaisia. Osa esimerkiksi huutaa aina ennen nukahtamista. Osa taas huutaa käytännössä kaiken hereilläoloaikansa, joten jos haluat käydä vauvan kanssa kaupassa, kuuntelet todennäköisesti huutoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannut joistain kavereistani, että kun heille on opetettu että vastasyntyneen vauvan tarpeisiin pitää vastata heti ja mieluiten ennen kuin se edes ilmaisee niitä tarpeita, niin tämä ikään kuin jää "päälle". Yhden kaverin lapsi on 11 ja edelleen äiti juoksee perässä paapomassa, voitelee leivät, pursottaa hammastahnan, pakkaa repun ja valitsee vaatteet valmiiksi. Puhumattakaan siitä että kaikki vastoinkäymiset silotellaan ja kersa saa kaiken haluamansa. Mihinkään ei voi sanoa ei. Olen yrittänyt sanoa jo 10 vuotta hänelle että kun kakara tulee teini-ikään ja keksii haluta jotain mahdotonta, niin ollaan lirissä. Se päivä tulee koko ajan lähemmäs.
Se on just näin! Se vauvavaihe jää monelle päälle, vaikka jo siltä 2-vuotiaalta voi vaatia käytöstapoja, ja opettaa että muutkin haluavat asioita, että myös äidillä voi olla tarpeita. Joskus äiti haluaa juoda kahvit rauhassa, eikä silloin välttämättä voi tyydyttää kaikkia tarpeita joita lapsi just sillä hetkellä sattuu päästään keksimään. Lapsi oppii myös odottamaan.
Ei ihme että lapset sitten työnnetään päiväkotiin kasvatettavaksi, vaikka todellista hoidotarvetta ei olisi ja samalla valitetaan vaan kuinka rankkaa on, jos joutuu viikonkin viettämään aikaa oman lapsensa kanssa putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannut joistain kavereistani, että kun heille on opetettu että vastasyntyneen vauvan tarpeisiin pitää vastata heti ja mieluiten ennen kuin se edes ilmaisee niitä tarpeita, niin tämä ikään kuin jää "päälle". Yhden kaverin lapsi on 11 ja edelleen äiti juoksee perässä paapomassa, voitelee leivät, pursottaa hammastahnan, pakkaa repun ja valitsee vaatteet valmiiksi. Puhumattakaan siitä että kaikki vastoinkäymiset silotellaan ja kersa saa kaiken haluamansa. Mihinkään ei voi sanoa ei. Olen yrittänyt sanoa jo 10 vuotta hänelle että kun kakara tulee teini-ikään ja keksii haluta jotain mahdotonta, niin ollaan lirissä. Se päivä tulee koko ajan lähemmäs.
Meillä meinasi käydä näin esikoisen kanssa. Onneksi havahduttiin asiaan jossain vaiheessa ja tajuttiin, että kai tämä lapsi jo kestää jotain pettymyksiäkin. Kuopuksen syntymä auttoi ehkä vähän suhteuttamaan, että esikoinenhan jo osaa yhtä sun toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vauva oli sellainen joka itki ennen nukahtamista vaikka mitä teki. Kerran yksi tuntematon henkilö alkoi seurata mua vaunulenkillä ja huusi että soittaa poliisin tai ambulanssin kun ei vauvan kuulu huutaa noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Mistä tilanteesta? Mun 3v ei kyl mitään järkipuhetta kuuntele, jos saa raivarit. Ei siinä oikeasti auta mitään. Onneksi tilanne ei yleensä kestä kauaa. Jutella voidaan sitten jälkeenpäin, kun on rauha maassa.
Siitä tilanteesta, kun lapsi jumittuu huutamaan.
Ei siinä ehkä järkipuhe auta, mutta kyllä useimmille kolmivuotiaille voi ainakin vähän auttaa, jos vaikka kannat muksun ikkunan äärelle ja näytät että tuolla on varpunen/orava/betoniauto. Tai ovelle haukkaamaan raitista ilmaa. Tai liukuportaisiin ajelulle. Ainakin se melun lähde siirtyy vähän eri puolelle paikkaa, ja osa kuulijoista saa hetken helpotuksen.
Juu, ehkä hetken päästä voi koittaa, mutta kyllä siinä ensin oma aikansa menee. Kyllä maailmaan itkua mahtuu
Maailmaan mahtuu itkua, mutta mitä pienempi on itkijä, sitä enemmän soisi että vanhempi edes yrittäisi tehdä jotain. Aika harvinaisia ovat ne lapset, jotka menevät heti raivarin aluksi aivan reagoimattomaan tilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikki pitää tehdä positiivisen kautta ja "ei" on kirosana
Aika herkästi tulee ympäristöltä paheksuntaa jos turvautuu negatiivisen kasvatuksen menetelmiin.
En ole huomannut paheksuntaa. Kuka paheksuu? Itse kyllä käytän paljon ei-sanaa tai älä. Aina kun tarvis on. Miten niitä korvasieniä muuten kielletään popsimasta poskeen kun tuolla ulkona riekutaa. "Voi kuule mussukka, sienet kuuluvat maahan, jätetään ne sinne" ? Sillä aikaa ne sienet on jo suussa. Joo meidän pihalla kasvaa paljon sieniä.. :D
Hahaha.. Voi luoja.
Vierailija kirjoitti:
Mun vauva oli sellainen joka itki ennen nukahtamista vaikka mitä teki. Kerran yksi tuntematon henkilö alkoi seurata mua vaunulenkillä ja huusi että soittaa poliisin tai ambulanssin kun ei vauvan kuulu huutaa noin.
Mulla on ollut kaksi vauvaa, jotka itkivät aina vaunuissa. Vaihdoin kantoliinaan, ja itku loppui. En mitenkään osaa ajatella, että vauvan kuuluisi itkeä itsensä uneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Mistä tilanteesta? Mun 3v ei kyl mitään järkipuhetta kuuntele, jos saa raivarit. Ei siinä oikeasti auta mitään. Onneksi tilanne ei yleensä kestä kauaa. Jutella voidaan sitten jälkeenpäin, kun on rauha maassa.
Siitä tilanteesta, kun lapsi jumittuu huutamaan.
Ei siinä ehkä järkipuhe auta, mutta kyllä useimmille kolmivuotiaille voi ainakin vähän auttaa, jos vaikka kannat muksun ikkunan äärelle ja näytät että tuolla on varpunen/orava/betoniauto. Tai ovelle haukkaamaan raitista ilmaa. Tai liukuportaisiin ajelulle. Ainakin se melun lähde siirtyy vähän eri puolelle paikkaa, ja osa kuulijoista saa hetken helpotuksen.
Juu, ehkä hetken päästä voi koittaa, mutta kyllä siinä ensin oma aikansa menee. Kyllä maailmaan itkua mahtuu
Maailmaan mahtuu itkua, mutta mitä pienempi on itkijä, sitä enemmän soisi että vanhempi edes yrittäisi tehdä jotain. Aika harvinaisia ovat ne lapset, jotka menevät heti raivarin aluksi aivan reagoimattomaan tilaan.
Mun kokemuksen mukaan ei kyllä ole harvassa sellaiset, vaan päinvastoin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Whaaaat mitä te olette tehneet/sanoneet kun joku on tullut uhkailemaan lasulla?
Mä olen yleensä pitänyt rimpuilevaa lasta kiinni. Oletan että jonkin sortin holding-otteessa. (en ole ihan varma mikä on holding-ote, mutta ilmeisesti sellainen että se lapsi ei siitä pääse). Lapsi sitten huutanut kuin syötävä.
Tuo on kyllä ihan sivullisestakin ahdistavaa, jos aikuinen ei mitenkään auta lasta irti tilanteesta.
Mulla meinaa itselläni mennä kuppi nurin, jos jonkun vauva huutaa vaunuissa eikä vanhempi reagoi. Melkein heruu, vaikka viime imetys loppui jo 3 vuotta sitten.
Kai tajuat, että vauvojakin on erilaisia. Osa esimerkiksi huutaa aina ennen nukahtamista. Osa taas huutaa käytännössä kaiken hereilläoloaikansa, joten jos haluat käydä vauvan kanssa kaupassa, kuuntelet todennäköisesti huutoa.
Vanhempiakin on erilaisia. Osa ottaa huutavan vauvan vaunuista syliin pystyasentoon, vähentää vaatetta ja juttelee. Ja osa vauvoista lopettaa huudon.
Sama. Esikoisen kanssa vielä hikoilin ja saatoin vähän voimakkaampaan ääneen kieltää, mutta nyt en oikeasti edes hermostu pätkääkään nuorimmaiselle (3v), olen ihan viilipytty vaikka lapsi saisi mitä raivareita. Niin pieni lapsi oikeasti kyseessä. Rajat on silti oltava. Ja toki myös paljon rakkautta.