Ei säästöjä eikä omistusasuntoa, ikää 47
Vakituinen työ kuitenkin asiantuntijana. Mitä mieltä tilanteestani? Nainen olen.
Kommentit (78)
Olen 52v nyt, vielä seitsemän vuotta sitten oli puoliksi maksettu asunto puoliksi maksettu asunto Helsingissä. Sanotaan, että menetin sinisilmäisyyttäni kaiken huijauksessa. Omaa tyhmyyttäni. Siinä oltiin sitten kahden lapseni kanssa aika purjeessa muutama vuosi. Tulin siihen tulokseen, että jatkamme asumista vuokralla, elin todella niukasti seuraavat vuodet, siihen asti kun lapset muuttivat omilleen. Nyt pari vuotta olen koittanut säästää rahaa joka kuukausi, lähinnä puskuriksi, ja ehkä tulevaisuudessa aaa hankittu jotain mukavaa. Olin siis vielä viisikymppisenä täysin rahaton, ilman säästöjä. Nyt niitä on kertynyt jo vähän, ja elän onnellista aikaa elämässäni. En vertaa itseäni enää ikäisiini, joilla osalla on vaikka mitä. Oma elämäni menikin sitten eri tavalla. Pointtina tässä on se, että hyvää elämää voi elää ilman omaisuuttakin.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kai siitä oletko itse
tyytyväinen. Josnolet niin hyvä niin. Ei säästöt tai omaisuus mitään itseisarvoja ole.Itse olen laittanut paljon pätäkkää metsänomistukseen jonka hankkinut p*rse ruvella raataessa. Käyttörahaa ei juuri ole kuin sen verran että pystyy elämään suht kivuttomasti, autot vanhoja romuja, toimittavat kehonkuljettimen virkaa, eivät ole mitään statusesineitä. mutta kaippa sieltä metsästä pahanpäivän varalle jotain saa tarvittaessa. Talokin rakennettiin pääasiassa itse, erityisammattitaitoa vaativat hommat toki teetettiin ammattilaisilla. Pointti lähinnä että jokainen laittaa rahansa mihin haluaa
Hyvä näkökulma, kiitos. Tuo metsänomistus on muuten todella kiinnostava uusi ajatus. Vaikuttavaa! Selkeästi tiedät, mitä haluat elämältä ja muutenkin. Toi puuttuu itseltäni ja siksi varmaan täällä palstalla avauduinkin hakemassa jotain.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mihin sun rahat on menny? Ihmettelen vaan, kun mulla on hyvin pienituloisenakin kertynyt säästöjä kivasti.
Opiskelin uuden ammatin ja en heti päässyt valmistumisen jälkeen töihin.
Ap
Miksi sitten mainostat uraasi asiantuntijana, jos sitä on todellisuudessa kestänyt vain pari vuotta? Ei kellään muullakaan (paitsi rahansa kotoa saaneilla) ole työuran alussa paljon säästöjä.
Harhaanjohtava aloitus, jolla pyrit vain provoamaan.
Sama homma, mutta perintönä ainakin yksi tönö joskua tulossa, joten mikäs tässä. M45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mihin sun rahat on menny? Ihmettelen vaan, kun mulla on hyvin pienituloisenakin kertynyt säästöjä kivasti.
Opiskelin uuden ammatin ja en heti päässyt valmistumisen jälkeen töihin.
Ap
Miksi sitten mainostat uraasi asiantuntijana, jos sitä on todellisuudessa kestänyt vain pari vuotta? Ei kellään muullakaan (paitsi rahansa kotoa saaneilla) ole työuran alussa paljon säästöjä.
Harhaanjohtava aloitus, jolla pyrit vain provoamaan.
Eipä olla ilkeitä, ihan turhaa sellainen
Olen 44v ei omistusasuntoa. Olen aina ollut suht pienituloinen pätkätyöläinen, opiskellut myös aikuisiällä, että saisi parempia töitä ja kaksi aikuista lasta. Säästöjä on vähän ja juuri sain opintolainan maksettua, mikä pienillä tuloilla kesti.
Lähtökohdat oli huonot elämään. Olen saanut tehdä mielenkiintoisia töitä kuitenkin ja toteuttaa itseäni monella tavalla, en koe siis olevani köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 44v ei omistusasuntoa. Olen aina ollut suht pienituloinen pätkätyöläinen, opiskellut myös aikuisiällä, että saisi parempia töitä ja kaksi aikuista lasta. Säästöjä on vähän ja juuri sain opintolainan maksettua, mikä pienillä tuloilla kesti.
Lähtökohdat oli huonot elämään. Olen saanut tehdä mielenkiintoisia töitä kuitenkin ja toteuttaa itseäni monella tavalla, en koe siis olevani köyhä.
Kuulostaa hyvältä elämältä silti, ehdottomasti.
Hyvä aloitus! Ja tsemppiä sinulle AP.
Olin vähän samassa tilanteessa ja havahduin tähän joitain vuosia sitten. Olin päätynyt tuohon tilanteeseen osin elämän johdattamana ja osin ihan omaa sinisilmäisyyttä ja tyhmyyttä. Harmittaa, mutta elämä on.
Ryhdyin säästämään ja sijoittamaan ja nyt minulla on kasassa muutama kymmenen tuhatta säästössä. Olen siitä tosi ylpeä ja aion jatkaa tätä ihan eläkkeelle jääntiin asti.
Kannustan sinuakin AP säästämiseen ja sijoittamiseen, aloita HETI vaikka pienelläkin summalla esim indeksirahastoon. Opettelet sitten pikku hiljaa talousasioita enemmän.
Kaikkea hyvää jatkoon sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus! Ja tsemppiä sinulle AP.
Olin vähän samassa tilanteessa ja havahduin tähän joitain vuosia sitten. Olin päätynyt tuohon tilanteeseen osin elämän johdattamana ja osin ihan omaa sinisilmäisyyttä ja tyhmyyttä. Harmittaa, mutta elämä on.
Ryhdyin säästämään ja sijoittamaan ja nyt minulla on kasassa muutama kymmenen tuhatta säästössä. Olen siitä tosi ylpeä ja aion jatkaa tätä ihan eläkkeelle jääntiin asti.
Kannustan sinuakin AP säästämiseen ja sijoittamiseen, aloita HETI vaikka pienelläkin summalla esim indeksirahastoon. Opettelet sitten pikku hiljaa talousasioita enemmän.
Kaikkea hyvää jatkoon sinulle!
Kiitos!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus! Ja tsemppiä sinulle AP.
Olin vähän samassa tilanteessa ja havahduin tähän joitain vuosia sitten. Olin päätynyt tuohon tilanteeseen osin elämän johdattamana ja osin ihan omaa sinisilmäisyyttä ja tyhmyyttä. Harmittaa, mutta elämä on.
Ryhdyin säästämään ja sijoittamaan ja nyt minulla on kasassa muutama kymmenen tuhatta säästössä. Olen siitä tosi ylpeä ja aion jatkaa tätä ihan eläkkeelle jääntiin asti.
Kannustan sinuakin AP säästämiseen ja sijoittamiseen, aloita HETI vaikka pienelläkin summalla esim indeksirahastoon. Opettelet sitten pikku hiljaa talousasioita enemmän.
Kaikkea hyvää jatkoon sinulle!
Haluaisin itsekin oppia, vaikka näin viisikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mihin sun rahat on menny? Ihmettelen vaan, kun mulla on hyvin pienituloisenakin kertynyt säästöjä kivasti.
Opiskelin uuden ammatin ja en heti päässyt valmistumisen jälkeen töihin.
Ap
Miksi sitten mainostat uraasi asiantuntijana, jos sitä on todellisuudessa kestänyt vain pari vuotta? Ei kellään muullakaan (paitsi rahansa kotoa saaneilla) ole työuran alussa paljon säästöjä.
Harhaanjohtava aloitus, jolla pyrit vain provoamaan.
Eipä olla ilkeitä, ihan turhaa sellainen
Ei se ole ilkeyttä, jos toteaa, että ap halusi esittää itsensä ihmisenä, jollainen ei oikeasti ole, eli hyvän työn myötä varakas, tosin kaikki rahansa kuluttanut.
Olisi ihan hyvin voinut aloituksessa mainita sen, että on joutunut vaihtamaan työtä ja ikäänkuin aloittamaan alusta. Mutta ei, kun se ei kuulosta yhtä raflaavalta kuin keski-ikäinen, joka tuhlaa kaiken.
Ehkä olet havahtunut nyt vasta, että pitää säästää ja sitten ehkä sijoittaakin, että jää rahaa yhä kalliimmaksi käyvään elämiseen tai johonkin pysyvämpään omaisuuteen, kuten omistusasuntoon. Säästä vaikka säästötilille ensin ja ota samalla selvää parhaista sijoituskohteista. Nythän osakkeetkin ovat taas tulleet alas eli pörssiin vaan shoppailurahat. Mihin rahasi ovat tähän asti kuluneet?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet havahtunut nyt vasta, että pitää säästää ja sitten ehkä sijoittaakin, että jää rahaa yhä kalliimmaksi käyvään elämiseen tai johonkin pysyvämpään omaisuuteen, kuten omistusasuntoon. Säästä vaikka säästötilille ensin ja ota samalla selvää parhaista sijoituskohteista. Nythän osakkeetkin ovat taas tulleet alas eli pörssiin vaan shoppailurahat. Mihin rahasi ovat tähän asti kuluneet?
Kaljaa ja prostituoituihin. Olen ollut 5 vuotta kuivilla. Uusi elämä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 52v nyt, vielä seitsemän vuotta sitten oli puoliksi maksettu asunto puoliksi maksettu asunto Helsingissä. Sanotaan, että menetin sinisilmäisyyttäni kaiken huijauksessa. Omaa tyhmyyttäni. Siinä oltiin sitten kahden lapseni kanssa aika purjeessa muutama vuosi. Tulin siihen tulokseen, että jatkamme asumista vuokralla, elin todella niukasti seuraavat vuodet, siihen asti kun lapset muuttivat omilleen. Nyt pari vuotta olen koittanut säästää rahaa joka kuukausi, lähinnä puskuriksi, ja ehkä tulevaisuudessa aaa hankittu jotain mukavaa. Olin siis vielä viisikymppisenä täysin rahaton, ilman säästöjä. Nyt niitä on kertynyt jo vähän, ja elän onnellista aikaa elämässäni. En vertaa itseäni enää ikäisiini, joilla osalla on vaikka mitä. Oma elämäni menikin sitten eri tavalla. Pointtina tässä on se, että hyvää elämää voi elää ilman omaisuuttakin.
Näin se on. Kartan sellaisten ihmisten seuraa, joista näkyy päältä miten arvioivat muita ihmisiä varallisuuden kautta. Mulla vähän säästöjä jemmassa, mutta sen verran pieni liksa, että tyydyn kaupungin kämppään nurisematta. Ihan fiksuja kunnon ihmisiä löytyy pienituloisistakin, siis siivosti eläviä. Ei tarvi kauas ulkomaille mennä kun tajuaa miten järjetön kulutuspöhö ja keskiluokkaisuuden pakkovalta Suomi on. Just se, että ei kerta kaikkiaan kestetä, jos ei sitä omaa statuskärryä voida ostaa vaikk velaksi. Sama se mulle, mutta enpä koe elämääni onnettomaksi vaikka tulot ovat pienehköt. Olen koko ikäni elänyt näin enkä keksi mistä olisin tinkinyt, no tietyistä harrastuksista, mutta jo mm vaatteet ja elektroniikan saa pilkkahintaan käytettynä ja vähällä vaivalla. Uutena ostan vain ruuan ja senkin usein miinus60%- alennettuna.
Metsästäjä-keräilijän elämää vähällä stressillä, minulle tuo on sopinut!
Vierailija kirjoitti:
No mihin sun rahat on menny? Ihmettelen vaan, kun mulla on hyvin pienituloisenakin kertynyt säästöjä kivasti.
Varmaan vuokralukaaliin ja vaatteisiin ym leveään elämään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 52v nyt, vielä seitsemän vuotta sitten oli puoliksi maksettu asunto puoliksi maksettu asunto Helsingissä. Sanotaan, että menetin sinisilmäisyyttäni kaiken huijauksessa. Omaa tyhmyyttäni. Siinä oltiin sitten kahden lapseni kanssa aika purjeessa muutama vuosi. Tulin siihen tulokseen, että jatkamme asumista vuokralla, elin todella niukasti seuraavat vuodet, siihen asti kun lapset muuttivat omilleen. Nyt pari vuotta olen koittanut säästää rahaa joka kuukausi, lähinnä puskuriksi, ja ehkä tulevaisuudessa aaa hankittu jotain mukavaa. Olin siis vielä viisikymppisenä täysin rahaton, ilman säästöjä. Nyt niitä on kertynyt jo vähän, ja elän onnellista aikaa elämässäni. En vertaa itseäni enää ikäisiini, joilla osalla on vaikka mitä. Oma elämäni menikin sitten eri tavalla. Pointtina tässä on se, että hyvää elämää voi elää ilman omaisuuttakin.
Näin se on. Kartan sellaisten ihmisten seuraa, joista näkyy päältä miten arvioivat muita ihmisiä varallisuuden kautta. Mulla vähän säästöjä jemmassa, mutta sen verran pieni liksa, että tyydyn kaupungin kämppään nurisematta. Ihan fiksuja kunnon ihmisiä löytyy pienituloisistakin, siis siivosti eläviä. Ei tarvi kauas ulkomaille mennä kun tajuaa miten järjetön kulutuspöhö ja keskiluokkaisuuden pakkovalta Suomi on. Just se, että ei kerta kaikkiaan kestetä, jos ei sitä omaa statuskärryä voida ostaa vaikk velaksi. Sama se mulle, mutta enpä koe elämääni onnettomaksi vaikka tulot ovat pienehköt. Olen koko ikäni elänyt näin enkä keksi mistä olisin tinkinyt, no tietyistä harrastuksista, mutta jo mm vaatteet ja elektroniikan saa pilkkahintaan käytettynä ja vähällä vaivalla. Uutena ostan vain ruuan ja senkin usein miinus60%- alennettuna.
Metsästäjä-keräilijän elämää vähällä stressillä, minulle tuo on sopinut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 52v nyt, vielä seitsemän vuotta sitten oli puoliksi maksettu asunto puoliksi maksettu asunto Helsingissä. Sanotaan, että menetin sinisilmäisyyttäni kaiken huijauksessa. Omaa tyhmyyttäni. Siinä oltiin sitten kahden lapseni kanssa aika purjeessa muutama vuosi. Tulin siihen tulokseen, että jatkamme asumista vuokralla, elin todella niukasti seuraavat vuodet, siihen asti kun lapset muuttivat omilleen. Nyt pari vuotta olen koittanut säästää rahaa joka kuukausi, lähinnä puskuriksi, ja ehkä tulevaisuudessa aaa hankittu jotain mukavaa. Olin siis vielä viisikymppisenä täysin rahaton, ilman säästöjä. Nyt niitä on kertynyt jo vähän, ja elän onnellista aikaa elämässäni. En vertaa itseäni enää ikäisiini, joilla osalla on vaikka mitä. Oma elämäni menikin sitten eri tavalla. Pointtina tässä on se, että hyvää elämää voi elää ilman omaisuuttakin.
Ei huono tuokaan. Itse jättäydyin pois rahakkaasta työstä liike-elämästä ja siirryin yksityisyrittäjäksi. Elämäni taloudellisesti paljon köyhempää, mutta uskokaa tai älkää, stressittömämpää ja vapaampaa. Lapset jo aikuisia, ja miestäkåån ei juuri nyt ole. Mikäs tässä, en kaipaa enää sitä rahan perässä juoksemista yhtään.
Tsemppiä ap, ei ihmisen arvoa määritellä omaisuudessa. Puskurirahas(säästöjä) olisi hyvä koittaa hankkia kuitenkin.
Ja riippuu, millaisena aikana tulee asunrimarkkinoille eli ostaa ensiasunnon Nyt esim.ei kannata ostaa ensiasuntoa, ellei ole pakko tai satu olemaan hyvä ja vakaa taloudellinen tilanne.