Ei säästöjä eikä omistusasuntoa, ikää 47

Up

Aika paljon parempi kuin itselläni. Tuollaiseen jos voisin vaihtaa oman elämäni niin se tuntuisi kuin unelta.

No, sitä se onkin ja todellisuus on se, että oma tilanteeni on niin surkea ja toivoton, että tuskin enää sitä vuotta pidempään kestän.

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon parempi kuin itselläni. Tuollaiseen jos voisin vaihtaa oman elämäni niin se tuntuisi kuin unelta.

No, sitä se onkin ja todellisuus on se, että oma tilanteeni on niin surkea ja toivoton, että tuskin enää sitä vuotta pidempään kestän.

Sinulla on elämä. Älä luovuta.

Ap

Ei oo paljon jälkipolvilla kerrottavaa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon parempi kuin itselläni. Tuollaiseen jos voisin vaihtaa oman elämäni niin se tuntuisi kuin unelta.

No, sitä se onkin ja todellisuus on se, että oma tilanteeni on niin surkea ja toivoton, että tuskin enää sitä vuotta pidempään kestän.

Sinulla on elämä. Älä luovuta.

Ap

Kiitos sanoistasi, mutta elämä meni jo. Enää ei ole mitään.

Vierailija kirjoitti:

Voi mikä vapaus. Jos Venäjä hyökkää Suomeen, otat passin ja lennät vaan pois täältä.

Eihän ap:lla ole kuin palkkatulot. Me muut voidaan lähteä ennen hyökkäystä ja ihan ilman pakolaisstatusta

Hienoa, että olet saanut vakituisen työpaikan asiantuntijana! Ei ole vielä myöhäistä, vaikka säästää käsirahaa ensiasuntoon tai aloittaa kuukausisäästäminen rahastoon tms. pienellä summalla kuukaudessa.

Monet saa perintöä, siksi niillä on rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mihin sun rahat on menny? Ihmettelen vaan, kun mulla on hyvin pienituloisenakin kertynyt säästöjä kivasti.

Ne ovat menneet silppu- ja pätkätöiden väleissä ja yhä uusissa koulutuksissa. Äitiys- ja hoitovapaakin vienyt yh:lla osansa, samoin opintolainojen takaisinmaksu. Katsos pieni, mutta säännöllinen tulo voi kerryttääkin ajan kanssa säästöjä siinä, missä korkeasti koulutettu pätkätyöläinen ei saa mitään kasaan.

-eri, mutta samassa tilanteessa oleva viiskymppinen, viides tutkinto tekeillä

Miksi niin moni tekee näitä useita tutkintoja? Se maksaa yhteiskunnalle.

Olen nyt 30-vuotias, mutta saan uo-velat maksettua juuri kun ne muutenkin vanhenisivat, eli siinä vähän päälle nelikymppisenä. Siinä vaiheessa tulen siis olemaan samassa tilanteessa, nollassa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 30-vuotias, mutta saan uo-velat maksettua juuri kun ne muutenkin vanhenisivat, eli siinä vähän päälle nelikymppisenä. Siinä vaiheessa tulen siis olemaan samassa tilanteessa, nollassa. 

Tsemppiä sinulle.

Ap

Onkohan oikeasti tilanteeni mielestänne huono tai edes normaali ikäiselleni naiselle?

Ap

Talo on, ja velkaa niin paljon, että kun kuolema koittaa, vie pankki talon velkojen peittämiseksi. Perillisille jää vain "tyhjät taskut ja isänmaa". Tai jos ei jää sitä isänmaatakaan, osaavat kyllä pakata kamppeensa ja lähteä uutta asuinmaata etsimään.

Ajattelen, että isot asuntolainat 0-korolla on saattaneet antaa monelle vähän valheellisen vaurauden tunteen. Asuntolainen oheen on otettu kulutusluottoa autoon ja ehkä remonttiin, koska pankki on ollut suopea lainoittaja.

Poden itsekin samoja fiiliksiä ap:n kanssa, vaikka olen jonkin verran nuorempi. Minusta näyttää siltä, että todella moni samalla tulotasolla elää minua paljon leveämmin. Ero johtunee velka-asteesta.

Laina on hyvä apu reaaliomaisuuden kerryttämisessä, mutta sen tulee olla kohtuullinen. Olen DI ja minulla on mielestäni ihan ok tulot 3600€/kk, käteen jää noin 2500€/kk. Silti pääkaupunkiseudulta on vaikeaa löytää kelpo asuntoa, johon otettua asuntolainaa voisi lyhentää nykyisillä tuloilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei se vaurastuminen mikään elämän pääasia ole. Tietysti puskuri auttaisi, eikä omistusasunnosta haittaakaan ole. Mut ei voi mitään, ei vielä ole liian myöhäistä, noin 17 vuotta työelämää jäljellä.

Sama mieltä. Jos ap säästää esim 300 e tästä lähtien joka kuukausi 17 v ajan niin ihan kivasti on sitten jemmassa.

Joillekin kertyy mammonaa, toisille tarinoita.

Minä sain säästettyä 15 % lainaosuuden kohtuulliseen pikku unelmakotiini, mutta pankkien mielestä olen riskisijoitus. Ei siis kotia minulle :( Vaikka olen käynyt töissä 15-vuotiaasta lähtien enkä ole koskaan ottanut euroakaan velkaa. Aina olen ollut plussalla ja lähtenyt töihin vaikka maailman ääriin, jos on pitänyt. Kaikkeni olen tehnyt, eikä se riittänyt. Se tuntui niin epäreilulta, että itketti. Tuntuu edelleenkin. Ainoa lohtu on, että olen yksin hautautuneena tähän paskaan jota elämäksi kutsutaan.

Minäkin aloin säästää vasta 44-vuotiaana. Aloitin 270 e kuukaudessa. Olen entinen himoshoppaaja ja sairastuin opiskelijana syöpään. Jouduin elämään puolitoista vuotta opintolainalla ja sitä makaan vähitellen pois. Viimeiset pari vuotta olen säästänyt jokaisen pennin. Nyt olen siirtynyt kaurapuurolinjalle. Harmittaa, kun suuri osa säästöistä palaa sähkölaskuihin. Mutta en taida olla yksin.

Jos oisin sun sijassa, tekisin pitkäjänteisen suunnitelman säästämisen suhteen. Oon 48v ja haluan olla velaton+ että olisi säästöjä jonkin verran eläkkeelle jäädessä, jolloin tulot tippuvat reippaasti.

Pääasia on olla velaton ja halvasti asuen eläkkeellä. Ihan sama millä tavalla järjestät asiasi, mutta tähtää siihen. Peli ei ole menetetty!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mihin sun rahat on menny? Ihmettelen vaan, kun mulla on hyvin pienituloisenakin kertynyt säästöjä kivasti.

Ne ovat menneet silppu- ja pätkätöiden väleissä ja yhä uusissa koulutuksissa. Äitiys- ja hoitovapaakin vienyt yh:lla osansa, samoin opintolainojen takaisinmaksu. Katsos pieni, mutta säännöllinen tulo voi kerryttääkin ajan kanssa säästöjä siinä, missä korkeasti koulutettu pätkätyöläinen ei saa mitään kasaan.

-eri, mutta samassa tilanteessa oleva viiskymppinen, viides tutkinto tekeillä

Miksi niin moni tekee näitä useita tutkintoja? Se maksaa yhteiskunnalle.

Ihan siksi, kun niillä aiemmilla tutkinnoilla ei saa töitä. Jotain pitää yrittää, jos ei halua jäädä loppuiäkseen pelkästään pahnoille makoilemaan. Tuskin moni ihan huvikseen tutkintoja tekee.