Onko teidät jätetty niin että toinen ei suostu puhumaan asiasta ollenkaan?

Kokemukseni mukaan on ihan sama keskustellaanko asioista erotessa vai ei. Jos keskustellaan, niin ei se kuitenkaan johda muuhun kuin eipäs-juupas-väittelyyn. Kun selitän, miksi haluan erota, toinen vain väittää vastaan joka asiaan. Mutta vaikka ei kertoisi, miksi haluaa erota, niin mielestäni pitäisi sanoa ainakin se, että haluaa erota. Jos toinen ei sitä usko, niin omapa on asiansa.

Vierailija kirjoitti:

Sen jälkeen kun sekaannuin ns. miehenvaihtajaan, katson aina naisen somesta, näkyykö merkkejä siitä että mies vaihtuu tiuhaan tahtiin. Jos siellä ollaan parin vuoden välein aina uuden ukon kainalossa, niin ei kannata kuvitella mitään vakavampia tämän kanssa. Siinä sain ylivuotavia kehuja kuulla mutta vastineena myös aika jäätävää kilahtelua ja muuta mt-oireilua. Vaikuttaisi, että sille on yleensä syy miksei suhteet kestä joillain.

Ihminen ei kai löydä yhdestä ihmisestä kaikkea, mitä etsii. Siksi pitää monia samaan aikaan tai vaihtelee tiuhaan tahtiin.

Pysyvä suhde ei myöskään oo kaikille se päämäärä.

tb9 kirjoitti:

Epäilen että monien ghostaamisten takana on se ettei napannut kunnolla alunperinkään, mutta on kokeiltu toista ihmistä niinkun villapaitaa. Voi olla lämmin ja kiva hetken, mutta alkaa sitten tulla kuuma ja se ihminen heitetään sitten menemään. Ja kun itselle tämä on ollut takaraivossa sellainen puolitosissaan-kokeilu, niin eihän sitä toista ole sitten kunnioittanut alunperinkään jos on antanut toisen vaan uskoa että ollaan samoilla tarkoitusperillä liikenteessä, joten miksi sitten pahoittaa toisen (lue omaa) mieltä ja vaivautua käymään riipiviä erokeskusteluja, kun nykymaailmassa voi vaan sulkea toiselta kaikki yhteydenottomahdollisuudet ja toivoa ettei kohdata enää. No joo, kunhan pohdin.

Voi olla että nappaski kunnolla alussa mutta sit alko ilmeneen erilaisia miinuspuolia, joitten takia sitte lopulta ei enää halunnut jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kolme tapaa jättää ja mistään niistä jätetty ei tykkää.

- kertoa totuus miksi ei enää halua olla toisen kanssa

- keksiä feikkisyy miksi ei halua olla toisen kanssa

- lopettaa ilman selittelyjä

Minkä sinä valitsisit?

On yksi oikea tapa lopettaa suhde. Kertoa se henkilölle jonka kanssa suhteessa on ollut ja antaa toiselle tilaisuus kuulla miksi suhde päättyy. Muut tavat ovat pelkureille.

Niin, jos kyseessä on ollut suhde.

Vierailija kirjoitti:

Kokemukseni mukaan on ihan sama keskustellaanko asioista erotessa vai ei. Jos keskustellaan, niin ei se kuitenkaan johda muuhun kuin eipäs-juupas-väittelyyn. Kun selitän, miksi haluan erota, toinen vain väittää vastaan joka asiaan. Mutta vaikka ei kertoisi, miksi haluaa erota, niin mielestäni pitäisi sanoa ainakin se, että haluaa erota. Jos toinen ei sitä usko, niin omapa on asiansa.

Mahtavaa että sinulla on kokemusta, jonka mukaan eroaminen ei satu? Ero johtaa "eipäs-juupas-väittelyyn",  kuka uskoo että tämä ihminen on ikinä ollut oikeassa parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kolme tapaa jättää ja mistään niistä jätetty ei tykkää.

- kertoa totuus miksi ei enää halua olla toisen kanssa

- keksiä feikkisyy miksi ei halua olla toisen kanssa

- lopettaa ilman selittelyjä

Minkä sinä valitsisit?

On yksi oikea tapa lopettaa suhde. Kertoa se henkilölle jonka kanssa suhteessa on ollut ja antaa toiselle tilaisuus kuulla miksi suhde päättyy. Muut tavat ovat pelkureille.

"antaa toiselle tilaisuus kuulla miksi suhde päättyy." Toivottavasti jättämäsi henkilö löysi vähemän itserakkaan yksilön?

Ei pidä sanoa syitä miksi haluaa erota, koska se on epämääräistä ja tulkittavissa keskusteluksi, että sihde voi jatkua jos asiat muuttuvat. Pitää kertoa, että tämä suhde loppuu nyt, nyt erotaan, nyt lähden, tämä oli nyt tässä. Pitää olla selkeä. Sitten normaalit ihmiset yleensä kykenevät vielä keskustelemaan syistä.

Ei kukaan jättämäni ihminen ole joutunut luulemaan, etten olisi tosissani, kun jättäminen on selkeä. Ja olen jäänyt ystäväksikin yleensä, paitsi luonnevikaiselle väkivaltaiselle hullulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kolme tapaa jättää ja mistään niistä jätetty ei tykkää.

- kertoa totuus miksi ei enää halua olla toisen kanssa

- keksiä feikkisyy miksi ei halua olla toisen kanssa

- lopettaa ilman selittelyjä

Minkä sinä valitsisit?

On yksi oikea tapa lopettaa suhde. Kertoa se henkilölle jonka kanssa suhteessa on ollut ja antaa toiselle tilaisuus kuulla miksi suhde päättyy. Muut tavat ovat pelkureille.

"antaa toiselle tilaisuus kuulla miksi suhde päättyy." Toivottavasti jättämäsi henkilö löysi vähemän itserakkaan yksilön?

Omanarvontunto ja itserakkaus eivät ole sama asia. Lisäksi tuo oikea tapa on hellävaraisin molemmille osapuolille.

En ymmärrä miksi mun täytyy vielä kuunnella jomkun änkyröintii, eikö myö vielä viitas yrittää... parempi vaan pakata kamat kun äijä on töissä.

Miksi se siitä muuttuis puhumalla, kun olen jo päättänyt etsii uuden, tai olen jo löytänyt, kun kuitenkaan en voi vaatia puolta omaisuudesta, kun ei vielä olla edes kihloissa virallisesti. 

Eikä täällä ole kukaan näistä häviäjistä koskaan irtisanoutunut töistäkään vaan aina saaneed fudut, kun miten vaikea voi olla selkeästi ilmoittaa, että nyt lähden. Ja jos toinen sanoo, että olis vielä jatkanut niin kuin töissäkin välillä käy, että pyydetään jäämään tai tulemaan takaisin, jos tilanne muuttuu niin jämäkästi mutta kauniisti voi tehdä lähtönsä uudelleen selväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta olen itse jättänyt kaikki niin. Se on loppu mikä loppu mikään lässytys ei muuta lopputulosta. Ihmiset ei myöskään muutu vaikka heille takois kirveellä ongelmat kalloon. Joten se on hellurei ja narsistiset tunteet.

Onni sun eksille että lopetit jutut.

Ilmeisesti nyt oletetaan että tää jättäjä on mies. Entä jos jättäjä on nainen? Muuttunee koko suhtautuminen ja ne jätetyt miehet ansaitsi sen koska olivat varmasti sikoja?

Miesnarsisteja on enemmän kuin nais. Miehet ovat alttiimpia käyttämään muita hyväkseen.

Oletin että kirjoittaja on nainen, mutta ei sillä ole merkitystä. Molemmat osaa olla näissä asioissa julmia ja itsekeskeisiä, joten turha tehdä tästä nyt taas mitään sukupuolitaistelua.

On turha nyt yrittää leikkiä, etteikö tämä aina menisi sukupuolitaisteluksi. Sen kyllä tiedämme, mitä tapahtuu jos tällaiseen naisten "mies oli narsku"-selkääntaputteluketjuun tulee mies kertomaan oman vastaavan kokemuksensa naisesta. Alapeukkua tulee niin maan perkuleesti.

Jokainen narsistin tietoisesti kohdannut tietää, että naisissakin on narsisteja.

Naisnarsisteja jahtaavana miehenä tiedän, että heitä on vapaalla ihan runsaasti. Käsittääkseni miesnarsisteja olisi vähemmän.

Miesnarsisteja on enemmän kuin nais. Miehet ovat kaiken kaikkiaan alttiimpia käyttämään muita hyväkseen.

Aiempi kirjoitti että piilonarsisteja on todella vaikea tunnistaa ja viesti vaikutti olevan ylistetty. Mikäköhän sitten estää etteikö naisissa voisi olla myös rutosti tällaisia, eihän niitä tunnista. Jokaiselle miehelle kun tykätään näymmä kuitenkin se narskuleima läntätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta olen itse jättänyt kaikki niin. Se on loppu mikä loppu mikään lässytys ei muuta lopputulosta. Ihmiset ei myöskään muutu vaikka heille takois kirveellä ongelmat kalloon. Joten se on hellurei ja narsistiset tunteet.

Onni sun eksille että lopetit jutut.

Ilmeisesti nyt oletetaan että tää jättäjä on mies. Entä jos jättäjä on nainen? Muuttunee koko suhtautuminen ja ne jätetyt miehet ansaitsi sen koska olivat varmasti sikoja?

Miesnarsisteja on enemmän kuin nais. Miehet ovat alttiimpia käyttämään muita hyväkseen.

Oletin että kirjoittaja on nainen, mutta ei sillä ole merkitystä. Molemmat osaa olla näissä asioissa julmia ja itsekeskeisiä, joten turha tehdä tästä nyt taas mitään sukupuolitaistelua.

On turha nyt yrittää leikkiä, etteikö tämä aina menisi sukupuolitaisteluksi. Sen kyllä tiedämme, mitä tapahtuu jos tällaiseen naisten "mies oli narsku"-selkääntaputteluketjuun tulee mies kertomaan oman vastaavan kokemuksensa naisesta. Alapeukkua tulee niin maan perkuleesti.

Jokainen narsistin tietoisesti kohdannut tietää, että naisissakin on narsisteja.

Naisnarsisteja jahtaavana miehenä tiedän, että heitä on vapaalla ihan runsaasti. Käsittääkseni miesnarsisteja olisi vähemmän.

Miesnarsisteja on enemmän kuin nais. Miehet ovat kaiken kaikkiaan alttiimpia käyttämään muita hyväkseen.

Aiempi kirjoitti että piilonarsisteja on todella vaikea tunnistaa ja viesti vaikutti olevan ylistetty. Mikäköhän sitten estää etteikö naisissa voisi olla myös rutosti tällaisia, eihän niitä tunnista. Jokaiselle miehelle kun tykätään näymmä kuitenkin se narskuleima läntätä.

Naisten psyyke ja hormonitoiminta on erilainen ja kasvatus, jonka pvat saaneet. Ehkä siksi (?) miehissä on enemmän narsisteja ja naisissa epävakaita ja huomionhakuisia.

kyllästymis piste saavutettu kirjoitti:

jos lähtee selittelyn tielle se on loputon löyhäpää ämmät jopa vuosienkin päästä soittelevat miten viisas juuri hän on ja miten taitava sänkyssä ei mee jakeluun ettei kiinnosta.

Mieluummin tyhjä pää kuin tyhjä sydän

Minä ujona dumppasin erään naisen, jota näin ehkä kerran vuodessa ja päivittäin viestiteltiin. Hän suhteessa ja minä rakkauden nälkäinen sinkkumies. Tajuan jälkikäteen olleeni narsistin hovissa narrina liian pitkään, kun ei seura kelvannut.

Tämä rikkoi minut niin syvästi, ettei ehjäksi enää saa. 

"antaa toiselle tilaisuus kuulla miksi suhde päättyy". Olenko ainoa joka kuulee tuossa itserakkauden, "minä annan sinulle tilaisuuden kuulla miksi panen toista ja jätän sinut"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin vuosia suhteessa naiseen joka ei kyennyt puhumaan todellisista asioista tai tunteistaan ja jopa kosin häntä. Lopulta minä päätin suhteen ja sain kuulla hänen ystäviltä kuinka minä olen sairasnarsisti sekä paska ihminen. Vähän vielä myöhemmin opin että hänellä oli ollut uusi mies kiikarissa jo pari vuotta ennen kuin lopetin suhteen. Totuus ei ehkä pala edes tulessa mutta naisten tarinoissa se tuntuu muuttuvan? Tällä palstalla miesten haukkuminen tuntuu olevan pääasia. Minä valitsin olla tuon naisen kanssa, jopa vastoin omaa intuitiota ja otan itse vastuun valinnastani. En tosin menen haukkumaan ja yleistämään tämän perusteella kaikkia naisia.

Ei täällä yleistetä vaan tuodaan esiin sellaisia käytösmalleja joita mieleltään tai persoonallisuudeltaan epävakaat tai häiriintyneet käyttävät. Esimerkiksi piilonarsistia on todella vaikea tunnistaa.

Olemmeko samalla palstalla ja luemme samoja kirjoituksia? Jos mies hyppää "kukasta kukkaan", jättää naisen tai pettää naista, kaikista miehistä tulee automaattisesti "epävakaa", "häiriintynyt" ja minun uusi suosikki "piilonarsisti". Enemmistö täällä ei edes tajua mitä eroa on narsismilla tai sairaalla narsismilla, jos vaikka google auttaisi tajuamaan mitä sana narsismi tarkoittaa. Olenko minä nyt piilonarsisti vai naisen vähättelijä sekä sovinisti. Mielestäni olen hyvä mies, missä se hyvä nainen odottaa minua? Saako esittää mielipiteen? Kaikki naiset eivät ole neitsyitä jotka odottavat hyvää miestä ja enemmistö naisista ei ota vastuuta omista valinnoista? Minä en lyö, minä en vähättele ja sattuipa oudosti että jännä mies vei naisen?

Ei kukaan ole väittänyt täällä että kaikki miehet olisivat piilonarsisteja jotka hyppivät suhteesta toiseen.

Muutama tekijä mistä voi tunnistaa piilonarsistin

1. Pohjalla haastavat lapsuuden kokemukset. Vanhemilla esimerkiksi alkoholismia tai muuta päihteiden käyttöä

2. Lapsena piilonarsisti on kokenut turvattomuutta koska vanhemmat ovat laiminlyöneet tunnetasolla lasta. Lapsi on voinut ikätasoonsa nähden joutunut huolehtimaan asioista jotka kuuluvat vanhempien huolehdittavaksi.

3. Lapsi kokenut häpeää vanhemmistaan ja itsestään muiden silmissä

4. Teini-ikään tultaessa omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen heikkoa

5. Teini-ikäisen ei pysty kunnolla ensimäisissä seurustelusuhteissa luottamaan toiseen. Ylimiellyttää kumppaniaan ja esittää muuta kuin on

6. Aikuisena pettää suhteissaan ja syyttää aina kumppaniaan tästä.

Oonkohan jotenkin outo kun minusta tuntuu, että suhteen osapuolena sen aavistaisi miksi toinen sen tahtoo päättää? Et ois jokin tuntuma siitä, että oliko sitä intohimoa enää ollenkaan vai välttelikö toinen kosketusta, se kun saattaisi olla merkki siitä, ettei se tunne enää sellaisia romanttis-seksuaalisia tunteita vaikka muuten leppoisaa onkin.  Tai oliko joku kesto -riidanaihe, josta ei vaan kompromissia löytynyt ja tunnelma siksi yleisesti negatiivinen.  Ja sitten ehkä tämä yleisin; oliko sillä toisella vilpittömästi halua viettää aikaa yhdessä. Minusta se on merkki siitä, ettei lopulta niin hirveästi kiinnosta, eikä olla sen loppuelämän rakkauden äärellä, jos jokaisesta sängyn ulkopuolella yhdessä vietetystä hetkestä saa neuvotella ja mankua. Miehet etenkin on kummallisia kun ne pystyy hyvin viettämään yönsä sellaisen ihmisen vierellä, joka ei oikein tunnu oikealta itselle ja samaan aikaan vähän olla tutka päällä löytyisikö jotain oikeampaa.

Siis kun se syy haluttaisi suhteen päättyessä kuulla niin kelpaako sitten sellainen syy, että ei vaan tuntunut enää siltä, että tämä on suhde jonka haluan? Ei tarkempia analyyseja. Onko yleensä edes sen selkeämpää syytä esittää?

On. Se on maannut nyt n. 15 vuotta tuossa soffalla hiljaa, eikä ole puhua pukahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Oonkohan jotenkin outo kun minusta tuntuu, että suhteen osapuolena sen aavistaisi miksi toinen sen tahtoo päättää? Et ois jokin tuntuma siitä, että oliko sitä intohimoa enää ollenkaan vai välttelikö toinen kosketusta, se kun saattaisi olla merkki siitä, ettei se tunne enää sellaisia romanttis-seksuaalisia tunteita vaikka muuten leppoisaa onkin.  Tai oliko joku kesto -riidanaihe, josta ei vaan kompromissia löytynyt ja tunnelma siksi yleisesti negatiivinen.  Ja sitten ehkä tämä yleisin; oliko sillä toisella vilpittömästi halua viettää aikaa yhdessä. Minusta se on merkki siitä, ettei lopulta niin hirveästi kiinnosta, eikä olla sen loppuelämän rakkauden äärellä, jos jokaisesta sängyn ulkopuolella yhdessä vietetystä hetkestä saa neuvotella ja mankua. Miehet etenkin on kummallisia kun ne pystyy hyvin viettämään yönsä sellaisen ihmisen vierellä, joka ei oikein tunnu oikealta itselle ja samaan aikaan vähän olla tutka päällä löytyisikö jotain oikeampaa.

Siis kun se syy haluttaisi suhteen päättyessä kuulla niin kelpaako sitten sellainen syy, että ei vaan tuntunut enää siltä, että tämä on suhde jonka haluan? Ei tarkempia analyyseja. Onko yleensä edes sen selkeämpää syytä esittää?

Tämä keskusteluhan lähti siitä, että toinen vain katoaa, mutta rönsysi sitten siihen, että jatoajat kertoivat katoavansa, koska eivät halua kertoa syytä. Ja mielestäni se, että kertoo lähtevänsä ja antaa syyksi tuon yllämainitun on ihan ok.

Jotkut ovat yhteisesti valmiit keskustelemaan enemmän, toiset eivät. Omalle katoajalleni sanoin, että se katoaminen traumatisoi minut. Hän ei edelleen ymmärrä vaan luulee, että hänen olisi pitänyt selitellä jotain. Sanoin, että kestän kyllä jätetyksi tulemisen hhuonollakin selityksellä (tai ilman selitystä mutta kertoen, että hän menee nyt), mutta katoaminen on henkistä väkivaltaa.

Missä vaiheessa edes voi olettaa, että toinen ei ole tulossa takaisin? No, ainakin siinä vaiheessa kun tietää itse jättävänsä tämän mikäli hän vielä ilmestyy takaisin kuvitellen suhteen jatkuvan. Oma vanhempani katosi ja pidin hänelle ovea auki 20 vuotta. Nyt se on kiinni.