Miksi jotkut vastaavat kaarrellen
Tälläkin viikolla olen yrittänyt kysyä opettajalta koulun suorittamiseen liittyvää asiaa wilmassa useita kertoja. Olen toistanut saman kysymyksen, mahdollisimman selkeästi ja silti saamani vastaukset eivät vastaa kysymykseen.
Joskus olen huomannut paljon samanlaista "ohi kysymyksen" vastaamista omassa suvussani.
Esim. Äitini tekee tätä. Jos kysyn milloin vaikkapa jokin lihapaketti on avattu, vastaa "ihan hyvää se on.". Jos toistan kysymyksen "ei siitä kauaa ole" tai "millonkahan se nyt oli" jne sen sijaan että sanoisi "eilen", "viime viikolla" tai vaikkapa ihan vain "en tiedä" tai en muista.
Siis eihän kaikkeen aina voi (tai kehtaa) suoraan vastata mutta kun jatkuvasti vastaukset on luokkaa "ei vastaa kysymykseen".
Jos joku ei saanut kiinni niin tarkoitan sitä että esittäessäni kysymyksen johon yleensä on tapana vastata suoraan, menee vastaus jotenkin aiheen vierestä.. ja sitä suoraa vastausta ei saa vaikka kysymyksen toistaa ja pyydät suoraa vastausta.
Kyse ei ole tilanteista, joissa olisi esim. noloa vastata suoraan.
Onko tämä ns. kulttuurikysymys vai onko joillakin vaan vaikeuksia ymmärtää, mitä heiltä yritetään kysyä?
Ja juu ei ole kaikkien kanssa tällaista ongelmaa eli en usko johtuvan minusta.
Joskus ärsyttää ja turhauttaa ihan todenteolla kun ei tiedä vastaako henkilö tietämättömyyttään vai tarkoituksella väärin.
Jos haluan tietää montako omenaa (tai vaikkapa lomapäiviä) on jäljellä, en tee mitään sillä tiedolla "on niitä jäljellä". Niin, montako niitä oli? "Kyllä niitä oli". Aha, asia selvä! Kyllä minä tiesin että oli, mutta kun en kysynyt sitä.
Miksi vastataan kaarrellen silloinkin kun se ei ole tarpeen eikä siitä ole hyötyä? Se hukkaa molempien aikaa ja energiaa.
Kommentit (749)
Vierailija kirjoitti:
Ap ärtyy henkilöistä, jotka ovat samanlaisia hulluja ("kaartelijoita") kuin hänen äitinsä. Tähän ärtymykseen auttaa pyrkimys kiskoa loogisuus esiin toisesta vaikka häiriköinnin kautta. Omaan äitiin se ei tehoa, mutta opettajilta loogisuutta voi vaikka vaatimalla vaatia.
Tavallaan ihan hyvä selitys tuokin. Kolmannella miettimällä erinomainen selitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Suattaapihan tuo olla noinni, tai sitten suattaapi olla olemati. Tiijä näistä.
"Olitko sen työkaverisi kanssa sängyssä silleen, onko sinulla sukupuolitauti?"
Katsohan kun on uusi pullaresepti tässä lehdessä!
Pullat uunissa ja paljon hiivaa 👌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Siellä on näköjään vanhempi kysellyt typeriä opettajalta ja saanut epäsuoran vastauksen, kun meni noin tunteisiin :D.
Jaa että vanhemmat ymmärtäisivät paremmin lastensa mahdollista koululahjakkuutta kuin opettajat? Kyllä nimenomaan typeriin kysymyksiin pitää saada hyvä vastaus, eikä mukadiplomaattista kaartelua. Ihan järkeenkäypä reaktio ja kommentti, jyrkkyydestään huolimatta.
-eriKyse on sentään lapsen tulevaisuudesta. Jokainen valinta johdattaa seuraavaan valintaan ja nämä kaikki kumuloituvat tulevaisuudessa. Opettajan on pystyttävä rehelliseen kommunikointiin, se ei saa jäädä jonkin älyvapaan muka diplomaattisuuden jalkoihin.
Sitä suuremmalla syyllä vanhempien on tehtävä se päätös itse, yhdessä lapsen kanssa. Eikä niin, että opettaja sanoo suoraan kyllä tai ei.
Johan tuossa tuo ope kertoa varsin hyvät ja perustellut syyt olla ottamatta suoraan kantaa tällaiseen kysymykseen.Joo toi ope kertoo täällä nuo perustelut ja jää semmoinen kuva ettei kerro noita suoria perusteluita kysyjille.
Wau. Tulin vuorokautta myöhemmin katsomaan vastauksen viestiini ja saan kuulla olevani paitsi huono opettaja, niin myös huono ihminen!
Kaikkea sitä.
Kerron aina vanhemmille suoraan, että päätös on heidän ja lapsen tehtävä. Jotkut vanhemmat (krhm) mielellään välttelisivät kaikkea päätöksentekoa ja vastuuta. Fakta on nyt vain se, että ei ole open tehtävä päättää lapsen kielivalintoja.
Eihän kukaan pyytänyt sinua päättäämään yhtään mitään tai edes väitä, että sinun pitää ottaa vastuu päätöksistä, vaan kysyy mielipidettä siihen onko jokin sinusta järkevää tai ei.
Voit vastata juuri mielipiteesi mukaan ja se on sitten muiden vastuulla kuuntelevatko sinua vai ei ja mitä tekevät ja lopulta he sen hakemuksen laittavat ja allekirjoittavat.
Kuvitteletko, että sanasi on laki? Että kun ilmaiset mielipiteen kaikki seuraavat sitä.
Elämäni aika monen opettajan suusta on tullut vaikka millaista mielipidettä sekä itselle, että omille luokkakavereille tai lapsilleni tai heidän kavereille. Pyydettynä, että pyytämättä ja aika harva, jos sanoisin ettei kukaan ole elämänsä tärkeitä päätöksiä jättänyt opettajan vastuulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi tivaisi jotain turhaa kysymystä ja syyttää, ei olisi varmaan mukava vastailla. Mutta jos opettajilta pitäisi saada vastaus, osa ei saa koskaan, ilmeisesti kiire tai eivät saa /osaa auttaa. Jolloin kokematon oppilas voi tehdä väärin työn ja saa melkein hylätyn. Tulee väärin tulkituksi. Joillakin on vältteleviä serkkuja tai tuttuja, mutta silloin itse kai häipyy. En tiedä miksi perheenjäsen tekisi niin, ellei ole lapsi.
Miksi sitä vastausta ylipäätään on jouduttava tivaamaan? Jos mä haluan tietää montako omenaa on kaapissa jäljellä niin mulle riittää esim. "Varmaan 3 tais siellä olla".
Kerro mulle, mihin tarvitsen vastausta "on niitä omenia". Kyllä mä tiedän, että siellä kaapissa on omenia.. en kai muuten kysyiskään montako niitä siellä on?
Yhtä järkevää olisi jos kysyisin montako salamaa näkyy tutkassa ja mulle vastattaisiin "on se ukostanut". Ihan tosi!
Jos taas ei halua vastata, voi käyttää vaikka "en tiedä"-korttia.
Tällainen vastailu tarkoittaa: Sinä kyselet tyhmiä, ei sinun tarvitse tietää, minä tiedän paremmin kuin sinä mikä on tärkeää, tiedän kyllä mitä ajattelet, sinä pidät minua tyhmänä tai epäluotettavana kun kysyt konkreettista asiaa etkä mielipidettä.
Tällainen vastailija ei pidä sinua minään. Pidä siis pääsi kiinni hänen seurassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä, mitä opettajalta olet kysynyt, mutta olen itse kielten opettajana vastannut kaarrellen kysymykseen siitä, onko lapsen (3lk) järkevää aloittaa uusi kieli. Olen kertonut lapsen tasosta, siitä että kieliä voi oppia useita yhtä aikaakin ilman että ne menee sekaisin tai jos menisikin sekaisin niin ilmiö ei ole lopullinen, eikä siitä aiheudu lopullista haittaa.
En ikinä sanoisi vanhemmalle, että heidän kannattaa tai ei kannata ottaa toista kieltä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, he tekevät päätöksen ja heillä on vastuu. En halua opettajana tulla syytetyksi jos jostain syystä valinta osoittautuukin lapselle vääräksi. En yksinkertaisesti tiedä useinkaan lapsesta, hänen motivaatiostansa ja elämäntilanteestansa tarpeeksi, jotta uskaltaisin sanoa definitiivisesti.
Entäpä, jos kuule ihan definitiivisesti sanoisit ääneen sen, että et uskalla sanoa syystä että. Luuletko ihan tosissaan, etteivät ihmiset huomaa, jos väistät kysymyksen ja puhut vierestä? Ja luuletko olevasi jotenkin kohtelias, kun teet niin?
Ei paljon loukkaavampaa ole kuin ohittaa ihmisen kysymys. Ja siihen liittyy sekin, että moni ajattelee siinä tilanteessa, että miten tyhmänä tuo minua oikein pitää, kun luulee, etten huomaa tätä muka diplomaattista väistöliikettä?
Huono opettaja ja ihminen olet. Tee ihan oikeasti jotain itsellesi.
Siellä on näköjään vanhempi kysellyt typeriä opettajalta ja saanut epäsuoran vastauksen, kun meni noin tunteisiin :D.
Jaa että vanhemmat ymmärtäisivät paremmin lastensa mahdollista koululahjakkuutta kuin opettajat? Kyllä nimenomaan typeriin kysymyksiin pitää saada hyvä vastaus, eikä mukadiplomaattista kaartelua. Ihan järkeenkäypä reaktio ja kommentti, jyrkkyydestään huolimatta.
-eriKyse on sentään lapsen tulevaisuudesta. Jokainen valinta johdattaa seuraavaan valintaan ja nämä kaikki kumuloituvat tulevaisuudessa. Opettajan on pystyttävä rehelliseen kommunikointiin, se ei saa jäädä jonkin älyvapaan muka diplomaattisuuden jalkoihin.
Sitä suuremmalla syyllä vanhempien on tehtävä se päätös itse, yhdessä lapsen kanssa. Eikä niin, että opettaja sanoo suoraan kyllä tai ei.
Johan tuossa tuo ope kertoa varsin hyvät ja perustellut syyt olla ottamatta suoraan kantaa tällaiseen kysymykseen.Joo toi ope kertoo täällä nuo perustelut ja jää semmoinen kuva ettei kerro noita suoria perusteluita kysyjille.
Wau. Tulin vuorokautta myöhemmin katsomaan vastauksen viestiini ja saan kuulla olevani paitsi huono opettaja, niin myös huono ihminen!
Kaikkea sitä.
Kerron aina vanhemmille suoraan, että päätös on heidän ja lapsen tehtävä. Jotkut vanhemmat (krhm) mielellään välttelisivät kaikkea päätöksentekoa ja vastuuta. Fakta on nyt vain se, että ei ole open tehtävä päättää lapsen kielivalintoja.
Eihän kukaan pyytänyt sinua päättäämään yhtään mitään tai edes väitä, että sinun pitää ottaa vastuu päätöksistä, vaan kysyy mielipidettä siihen onko jokin sinusta järkevää tai ei.
Voit vastata juuri mielipiteesi mukaan ja se on sitten muiden vastuulla kuuntelevatko sinua vai ei ja mitä tekevät ja lopulta he sen hakemuksen laittavat ja allekirjoittavat.
Kuvitteletko, että sanasi on laki? Että kun ilmaiset mielipiteen kaikki seuraavat sitä.
Elämäni aika monen opettajan suusta on tullut vaikka millaista mielipidettä sekä itselle, että omille luokkakavereille tai lapsilleni tai heidän kavereille. Pyydettynä, että pyytämättä ja aika harva, jos sanoisin ettei kukaan ole elämänsä tärkeitä päätöksiä jättänyt opettajan vastuulle.
Lisäisin vielä, että olisit voinut vastata, että sinusta järkevintä on, että he miettivät päätöksen, mutta sinun erittäin suppean näkömyksen mukaan ja arvosanoja katsoen voisi tai ei olla järkevää, riippuen mitä rehellisesti ajattelet.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa asetella kysymys niin, että vastaukseksi ei käy kuin "kyllä" tai "ei".
Ai esim. onko lihapaketti avattu tänään? Ei! Mitenköhän se poikkeaa ap:n esimerkistä😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi tivaisi jotain turhaa kysymystä ja syyttää, ei olisi varmaan mukava vastailla. Mutta jos opettajilta pitäisi saada vastaus, osa ei saa koskaan, ilmeisesti kiire tai eivät saa /osaa auttaa. Jolloin kokematon oppilas voi tehdä väärin työn ja saa melkein hylätyn. Tulee väärin tulkituksi. Joillakin on vältteleviä serkkuja tai tuttuja, mutta silloin itse kai häipyy. En tiedä miksi perheenjäsen tekisi niin, ellei ole lapsi.
Miksi sitä vastausta ylipäätään on jouduttava tivaamaan? Jos mä haluan tietää montako omenaa on kaapissa jäljellä niin mulle riittää esim. "Varmaan 3 tais siellä olla".
Kerro mulle, mihin tarvitsen vastausta "on niitä omenia". Kyllä mä tiedän, että siellä kaapissa on omenia.. en kai muuten kysyiskään montako niitä siellä on?
Yhtä järkevää olisi jos kysyisin montako salamaa näkyy tutkassa ja mulle vastattaisiin "on se ukostanut". Ihan tosi!
Jos taas ei halua vastata, voi käyttää vaikka "en tiedä"-korttia.
Se oli tossa ylempänä. Missään tapauksessa ei haluta vastata väärin, eikä myöskään niin, että vastauksesta voisi tulla kuulijalle tai itselleen paha mieli.
Miten ihmeessä suoraan kysymykseen voi vastata niin, että toinen pahoittaa mielen?! Nyt siis viittaan tähän ap:n esimerkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin, että jos tunnet saavasi kysymyksiisi paljon "kierteleviä" vastauksia niin silloin muut ihmiset kokevat kysymystesi olevan jatkuvasti ns. "ladattuja" ja/tai agressiivisesti retorisia. He yrittävät välttää konfiktia kanssasi.
No just😂
On täällä itsetunnoltaan heikkoa sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin, että jos tunnet saavasi kysymyksiisi paljon "kierteleviä" vastauksia niin silloin muut ihmiset kokevat kysymystesi olevan jatkuvasti ns. "ladattuja" ja/tai agressiivisesti retorisia. He yrittävät välttää konfiktia kanssasi.
No just😂
On täällä itsetunnoltaan heikkoa sakkia.
Jos elämän suurin kriisi on joutua vastamaan kyllä/ei kysymykseen "onko lihapaketti avattu tänään?" niin elämässä on kaikki hyvin.
Silloin puhutaan jo superväkivaltaisesta ihmissuhteesta, jos "onko lihapaketti avattu tänään?" kysymykseen on väärä vastaus ja siitä saa huudot tai nyrkistä. Mutta ap:n esimerkissä ei ole äitiä uhkailtu tai muutakaan hätää tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin, että jos tunnet saavasi kysymyksiisi paljon "kierteleviä" vastauksia niin silloin muut ihmiset kokevat kysymystesi olevan jatkuvasti ns. "ladattuja" ja/tai agressiivisesti retorisia. He yrittävät välttää konfiktia kanssasi.
No just😂
On täällä itsetunnoltaan heikkoa sakkia.
Keskustelun pituudesta voit päätellä, ettei se välttämättä ole ihan noin yksinkertaista.
Tuota itsetuntokysymystä on kyllä pohdittu - minäkin olen sitä selitystä tarjonnut, ja ehkä se joskus onkin syynä, muttei välttämättä läheskään aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin, että jos tunnet saavasi kysymyksiisi paljon "kierteleviä" vastauksia niin silloin muut ihmiset kokevat kysymystesi olevan jatkuvasti ns. "ladattuja" ja/tai agressiivisesti retorisia. He yrittävät välttää konfiktia kanssasi.
No just😂
On täällä itsetunnoltaan heikkoa sakkia.Jos elämän suurin kriisi on joutua vastamaan kyllä/ei kysymykseen "onko lihapaketti avattu tänään?" niin elämässä on kaikki hyvin.
Silloin puhutaan jo superväkivaltaisesta ihmissuhteesta, jos "onko lihapaketti avattu tänään?" kysymykseen on väärä vastaus ja siitä saa huudot tai nyrkistä. Mutta ap:n esimerkissä ei ole äitiä uhkailtu tai muutakaan hätää tiedossa.
Ap on kumminkin maininnut, että isänsä on jossain määrin narsistinen, voi olla äitinsä saanut kokea narsistin raivoa sen verran että on kehittänyt tuollaisen vastaustavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi tivaisi jotain turhaa kysymystä ja syyttää, ei olisi varmaan mukava vastailla. Mutta jos opettajilta pitäisi saada vastaus, osa ei saa koskaan, ilmeisesti kiire tai eivät saa /osaa auttaa. Jolloin kokematon oppilas voi tehdä väärin työn ja saa melkein hylätyn. Tulee väärin tulkituksi. Joillakin on vältteleviä serkkuja tai tuttuja, mutta silloin itse kai häipyy. En tiedä miksi perheenjäsen tekisi niin, ellei ole lapsi.
Miksi sitä vastausta ylipäätään on jouduttava tivaamaan? Jos mä haluan tietää montako omenaa on kaapissa jäljellä niin mulle riittää esim. "Varmaan 3 tais siellä olla".
Kerro mulle, mihin tarvitsen vastausta "on niitä omenia". Kyllä mä tiedän, että siellä kaapissa on omenia.. en kai muuten kysyiskään montako niitä siellä on?
Yhtä järkevää olisi jos kysyisin montako salamaa näkyy tutkassa ja mulle vastattaisiin "on se ukostanut". Ihan tosi!
Jos taas ei halua vastata, voi käyttää vaikka "en tiedä"-korttia.
Se oli tossa ylempänä. Missään tapauksessa ei haluta vastata väärin, eikä myöskään niin, että vastauksesta voisi tulla kuulijalle tai itselleen paha mieli.
Miten ihmeessä suoraan kysymykseen voi vastata niin, että toinen pahoittaa mielen?! Nyt siis viittaan tähän ap:n esimerkkiin.
Narsisti voi hyvinkin raivostua ihan mistä tahansa - silloin voi olla parasta vastata ympäripyöreitä. Emme tiedä missä kurimukseksessa ap:n äiti mahdollisesti on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wilmassa ap kostaa todellisuudessa äidilleen.
Korkki?
Näin tänään roskisten vieressä muoviastian, kohon oli kertynyt paljon vesipullojen muovi- korkkeja. Hyvää kierrätystä, tai mihin tarkoitukseen lie.
Voisikohan jollain niistä korkeista sulkea muunkin kuin vesipullon, kun jollakin on ehkä korkki hukassa?
Nyt menee kaattelusi liian villiksi. Susikin mukana, huh huh...
Sus siunakkoon - niinpä onkin!
Ei ihme ettei korkki jää laittamatta puteliin!
Vierailija kirjoitti:
Yksi ihmisryhmä on vastuuttaja. Hän kokee olevansa kaikissa tilanteissa toimitusjohtaja, sinua ylempänä. Hän kysyy, vaatii tarkan vastauksen, nojaa vastaukseesi ja jos jokin menee pieleen, vastuuttaa sinut. Laistaa siis itse vastuusta. Se 'suoraselkäisyys' riippuu ihan tilanteesta ja katsontakannasta. Jos olet vastuuttaja, ei ole yllättävää, ettet saa suoria vastuksia.
Nostan tätä kommenttia pätevänä syynä antaa kaartelevia vastauksia. Itse pyrin silti antamaan mahdollisimman suoran vastauksen vaikka sitten tulisinkin epäreilusti vastuutetuksi. Ymmärrän hyvin heitä, jotka ovat herkempiä semmoisten epäreilujen kokemusten jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Et selvästi ole avulias luonteeltasi. Sinua selkeästi ärsyttää, jos joudut auttamaan jotain jonka joku voisi tehdä itse. Veisi se sitten häneltä aikaa ja yritystä ja sinulta kolme kirjainta tai viisi sanaa.
Itsestäänselvyydet ovat sitä ehkä sinulle, jollekin toiselle se sama asia ei ole mikään itsestäänselvyys.
Itse koen, että nämä tyypit, jotka tietävät vaikka sen aukioloajan, mutta eivät voi sanoa vaikka 22, vaan haluavat ihan väkisin, että se toinen googlettaa äärettömän rasittaviksi ja nykyisin voisin jopa sanoa turhaa sähköä kuluttaviksi. Koska ei ne serverit ilman sähköä pyöri ja jokainen googlettaminen maksaa jollekin. Joku sen tiedon on sinne Googleen laittanut, mutta ei tietenkään sinunlaiset tiedon pihtaajat. Heidän pitäisi vastaavasti sanoa sinulle, ettei heillä ole mitään intressiä laittaa nettiin itsestään selviä tietoja laiskoille ihmisille googlettavaksi.
Jos ihminen esimerkiksi myöhäissyksyllä kysyy, onko lämpötila pakkasen puolella, vaikka sataa taivaan täydeltä vettä, niin minulta voi saada vastauksen: "Saattaa siellä toki kymmenkunta astetta pakkasta ollakin."
Yleensä ihminen itse tietää lähikauppansa aukioloajat paremmin kuin minä, joka siellä tuskin koskaan olen käynyt.
Et ole avulias, etkä kovin mukava. Mitä jos ihan vaan vastaisit, että et usko, koska ulkona sataa vettä ja jos olisi miinus asteita se tulisi lumena? Mutta ei, se ei tietenkään onnistu, koska sinun on saatava alleviivata sen toisen ajatusvirheitä ja omaa paremmuuttasi.
Sen lisäksi on kyllä olemassa ilmiö, jossa on taivaalta sataa vettä pakkasella ja kun se osuu johonkin se jäätyy. Sitä kutsutaan alijäähtyneeksi sateeksi.
Me emme tiedä jonkun toisen tietoja, mutta jos hän jotain kysyy on oletettavaa ettei hän tiedä sitä asiaa. Sinä taas saatat tietää sen, vaikka siksi, että työpaikkasi on siinä vieressä tms.
Hyvä Ap. Analyysissasi on valtavan kokoinen epäloogisuus, niin loogisena kuin itseäsi tunnut pitävänkin. Sinua selvästikin turhauttaa nämä kaartelijat, joiksi heitä kutsut. Tämä vaikuttaa olevan ongelma, johon törmäät usein ja sinua ärsyttää? Voisi sanoa, että enemmistö ihmisistä turhauttaa sinua?
Autisminkirjon osuus ihmisistä on n. 2,5-3 %, nepsyjä on 10-20 %. 40% nepsyistä on myös psykiatrinen häiriö.
Sen sijaan SUURIN osa ihmisistä on neurotyypillisiä, ja me olemme se ärsyttävä kaartelijamassa, joiden kanssa sinun on yritettävä tulla toimeen. Me olemme niin iso määräenemmistö, ettei meillä kaikilla voi mitenkään olla skitsofreniaa, toisin kuin sinua puolustava tässä keskustelussa esittää. Skitsofreenikkojen osuua ihmisistä globaalisti on vain 0,4%.
Moni meistä on esittänyt, että ajattelusi jäykkyys viittaa autismiin. Ymmärrän, ettet halua käydä tätä sivukeskustelua vaan pysyä aiheessasi, miksei kysymykseen voi vastata suoraan. Tämäkin juuri, aiheessa tiukasti pitäytymisen vaatimus viittaa siihen, että olet asperger. Normaali keskustelu kun tuppaa vapaasti rönsyilemään, siellaista se on, muuten kyseessä olisi jonkinlainen kuulustelua muistuttava tilanne.
Lapset ja nuoret assit muuten opettelevat mm. keskustelutaitoja, joista on hyötyä heille itselleen. Sinullekin voisi tehdä hyvää jonkinlainen sopeutumisterapia.
Voisit myös muotoilla kysymyksesi näin, mikseivät muut voi vastata kysymykseeni siten, miten sinå vastaisit. Syy on ilmiselvä, he eivät ole sinä, vaan kaikki erilaisia ihmisiä. Taistelet tuulimyllyjä vastaan, jos luulet, että purnaamalla aiheesta saisit todistettua olevasi oikeassa ja muut massana muuttumaan. Ainoa mitä voit tehdä on mukautua maailmaan ja sen erilaisiin ihmisiin, joita et pysty hallitsemaan. Tutustua heihin samalla tavalla kun me tutustumme sinuun. Näin high function autistit tekevät.
Psykiatriset häiriöt autisteilla johtuvat juuri tästä, jos mukautuminen muodostuu valltavan vaikeaksi.
Se, mitä sinuna tekisin, on a) hakeutuisin pääasiassa muiden assien seuraan tai b) esittäisin toiveet kommunikaatiotoiveistasi muutamalle läheiselle ihmiselle ja kertoisit miksi toivot suoraa, täsmällistä ja selkeää kommunikaatiota, miksi se on niin tärkeää sinulle. Uskon, että he, jotka välittävät sinusta (esim. äitisi) tähän pystyvät ja arvostavat toivettasi. Meitä muita et pysty muuttamaan, mutta yksittäiset ihmiset voivat joustaa ja mukautua seurassasi.
Vastaan sinulle näin kaartelematta säästääkseni aikaasi. Ilmiselvä assiutesi on hyvin relevanttia tässä keskustelussa. Kaikki mitä sanot, miten perustelet, miten väität vastaan ovat minulle hyvin tuttua. Toinen vanhemmistani on autisti. Keskusteku hänen kanssaan on ievästi ilmaistuna todella jäykkää, monotonista ja vaikea, syyttelevää. Vika on aina neurotyypillisessä. Keskustelun tarkoitus on vain ja ainoastaan tiedot vaihto, mitään metatasoja ei ole. Ainoa tapa onnistua on mukautua täysin assin tapaan kommunikoida. Eli sivuuttaa täysin oma itseni ja tapani olla, elää, puhua.
Siitä tässä on lopulta kysymys, jokaisen ihmisen oikeudesta tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena kun hän on. Sinun ja minun, meidän kaikkien. Mutta ei toisen ihmisen oikeuksien kustannuksella, kuten vaadit.
Ainoa ulospääsy tilanteessasi on sopeutua. Ei nimitellä meitä neurotyypillistä enemmistöä heikoiksi, pelkureiksi, skitsofreenikoiksi ja kaartelijoiksi. Vaan sopeutua, kuten mekin teemme muiden ihmisten kanssa. Sopeutuminen on välttämätöntä, jotta rauha säilyisi.
Mitä tulee opiskeluun, opettajan velvollisuus on antaa kurssivaatimukset ja tehtävänanto selkeästi, niin että opiskelija ymmärtää ne ja pystyy ne suorittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kaltaisesi ihmistyyppi vastaa toisaalta viestiin yhdellä sanalla. Jos kysyy missä olet, vastaat paikannimen, osoitteen, tai vaikka 'rannalla'. Muu tarpeellinen ja kuvaileva info, kuten kenen luona ja mitä teet ym. jää pois.
Jos kysytään missä olet, tietenkin siihen vastataan paikka. Miksi pitäisi alkaa selittää kenen kanssa ja mitä tekee, kun ei niitä kysytty.
Savolaisilta ei selvää vastausta saa. Eikä kysymystä.