Isäni ei suostu tekemään testamenttia
Ongelma tiivistyy jo otsikossa, mutta avataan kuitenkin lisää.
Isäni ei ole enää ihan nuori, ja omaisuutta on kertynyt. Jos kaikkien kiinteistöjen arvo ja muu osaisuus lasketaan yhteen, niin puhutaan kevyesti seitsemännumeroisesta summasta.
Olen lukuisia kertoja yrittänyt sanoa isälleni, että hänen pitäisi tehdä testamentti. Olen ilmaissut, että voisin olla kiinnostunut perheen mökin perimisestä, mutten todellakaan suostu yhteisomistukseen sisarusteni kanssa. Olen myös ilmaissut, että olisi hyvä tehdä testamentti senkin takia, että mahdolliset aviopuolisot suljettaisiin perinnön ulkopuolelle.
Isäni ei tähän suostu. Hänen mielestään kaikki saadaan kyllä sovittua keskustelemalla. Hän myös luottaa siihen, että perheessämme on niin hyvät välit, ettei riitaa tule. Olen kertonut hänelle lukuisista esimerkeistä, joissa ihan lämpimät välit ovat katkenneet perintöriitoihin, mutta hän ei ota tätä kuuleviin korviinsa.
Kyseessä on muuten talousasiansa jämptisti ja järkevästi hoitava henkilö. Uskon, että taustalla on jonkinlainen ikäkriisi - haluttomuus hyväksyä oma ikääntyminen ja tuleva menehtyminen. Olen kuitenkin yrittänyt korostaa, että menehtyä voi ihan milloin tahansa. Jopa minulla, hänen kolmekymppisellä lapsellaan, on testamentti.
Miten saada taottua järkeä isän päähän?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos selittäisit isälle, että jos ei tee testamenttia, jossa kiinteistöt on eritelty ja jaettu kokonaan jommallekummalle lapselle, ne menevät myyntiin, jos jaosta ei päästä yhteisymmärrykseen.
Maksaako isä mieluummin pesänselvittäjälle kuin lapsilleen? Pesänselvittäjä myy kaikki kiinteistöt, jos sopuun ei päästä.
On ehkä kaikille kohteliaampaa riidellä perinnöstä isän kuoleman jälkeen sisarusten kanssa, kuin isän kanssa hänen edelleen eläessä.
Eikö ihmiset osaa puhua vanhemmilleen kohteliaasti ja avoimesti kaikista asioista, erikoiset välit on omiin vanhempiin sitten.
Tätä ihmettelen itsekin. Perheessäni on aina puhuttu avoimesti raha- ja talousasioista, ja saman asenteen olen ottanut nykyiseen parisuhteeseeni. Ei se ole mikään suuri loukkaus, jos ohimennen kysyy, onko isä miettinyt omaisuutensa jakoa - ja kannattaisiko nämä toiveet ihan dokumentoida jotenkin.
ap
Olisi tosi loukkaavaa, jos lapseni alkaisi puhumaan tuollaista. Tuhlaisin kaiken ihan vaikka mihin tahansa, en jättäisi mitään perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen säsi on - noin 50v? Ei ihme jos loukkaantuu.
Kuudenkymmenen ja seitsemänkymmenen välillä. Toki lieneekö sillä merkitystä, koska isä voi kuolla huomenna tai kolmenkymmenen vuoden päästä tai milloin tahansa siinä välissä. Kuten joku totesi - raha-asiat olisi hyvä hoitaa kuntoon nyt, kun pääkoppa on vielä ihan kunnossa eikä sitten, kun mahdollisen dementikon tekemä testamentti voidaan riitauttaa.
ap
Sinä voit kuolla ennen kuin isäsi.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen säsi on - noin 50v? Ei ihme jos loukkaantuu.
Testamentti on yleensä ihan kaikilla varakkailla ikään katsomatta. Ei iällä ole tässä mitään merkitystä. Eihän kukaan fiksu ajattele noin hölmösti. Tämä on puhdasta riskienhallintaa ja lasten edun ajattelua. Ei kaikilla ole raha-asiat ihan rempallaan ja joku käsittämätön kuolemanpelko vai mitä fobiaa sinä tuossa ilmennät. Asiat hoidetaan asioina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mökki menee myyntiin voit ostaa sen. Taidat vaan haluta mökin itsellesi vaikka muutkin sisaruksesi haluaa sen.
Niin koska rahaahan tulee seinästä ja on takuuvarmaa että sisarukset haluaa myydä, eikun...
Jos sisarukset eivät halua myydä, pysyy mökki suvussa. Perinnöstä tulee kyllä tarpeeksi rahaa mökin ostamiseen. Et taida oikein tajuta...
Vierailija kirjoitti:
Sinä voit kuolla ennen kuin isäsi.
Sillähän ei ole asian kanssa mitään merkitystä.
Mitä sitten? Onko täällä joku ihan ääliö vai teeskenteleekö hän ääliötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mökki menee myyntiin voit ostaa sen. Taidat vaan haluta mökin itsellesi vaikka muutkin sisaruksesi haluaa sen.
Eli siinä tapauksessa olisi odotettavissa perintöriita ja sitähän ap tässä yrittää vältellä ja se on myös kaikkien etu, myös isän, jos hän ajattelee lastensa etua. Pesänselvittäjä maksaa kymmeniä tuhansia. Joillakin palaa koko perintö näihin kuluihin.
Mikä riita mökistä tulisi? Jokainen saa mökistä osan. Joko omistetaan sovussa, joku lunastaa toisten osuudet tai laitetaan yleiseen myyntiin. Ei ongelmaa.
pia pau kirjoitti:
Kenen aviopuolisot?? Vaimo tietenkin perii, lasten puolisot ei
Ilman testamenttia vaimo ei kyllä peri pennin hyrrää. Kannattaa ehkä lukaista (ja ymmärtää) Perintökaari vielä toisenkin kerran. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mökki menee myyntiin voit ostaa sen. Taidat vaan haluta mökin itsellesi vaikka muutkin sisaruksesi haluaa sen.
Niin koska rahaahan tulee seinästä ja on takuuvarmaa että sisarukset haluaa myydä, eikun...
Jos sisarukset eivät halua myydä, pysyy mökki suvussa. Perinnöstä tulee kyllä tarpeeksi rahaa mökin ostamiseen. Et taida oikein tajuta...
Ei, pesänselvittäjä myy sen joko yhdelle tai ulkopuoliselle, jos omistuksesta ei päästä yksimielisyyteen. Jollekin muulle vieraalle yleensä menee silloin. Tämäkö on isän tahto? Yhteisjako ei jää, jos kaikki eivät sitä halua ja tuskin haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole edes järkeä kerätä omaisuutta, jos sitä ei osaa fiksusti siirtää tuleville sukupolville ja samalla aiheuttaa lapsilleen välien huononemisen perintöriidan takia.
Perintöriita on aina seurausta huonosta omaisuudenhoidosta ja sen siirrosta ja syyllinen löytyy vainajasta.
Tällaisia vainajia ei muistella kovin lämmöllä, kun aiheuttavat lapsilleen taloussotkun.
Tämä. Jos on enemmänkin omaisuutta niin fiksu suunnittelee perintöasiat järkevästi. Ei jää riitoja ja turhilta veroilta ja muilta maksuilta ja palkkioilta vältytään. Jos siis lapsistaan välittää.
Ap saattaa olla terminaalisesti poissa kohta itse, kun noin hanakasti on muiden omaisuutta itselleen havittelemassa. Toivon mukaan sut suljetaan kokonaan ulos perintöketjusta.
Kyllähän testamentti kuuluu tehdä heti kun omaisuutta alkaa kertyä ja lapsia tulee tai menee avioon.
Vierailija kirjoitti:
pia pau kirjoitti:
Kenen aviopuolisot?? Vaimo tietenkin perii, lasten puolisot ei
Ilman testamenttia vaimo ei kyllä peri pennin hyrrää. Kannattaa ehkä lukaista (ja ymmärtää) Perintökaari vielä toisenkin kerran. :)
Hän tarkoittaa varmaankin avioeroa tai kuolemantapausta, jossa eronnut tai leski ei peri, mutta saa kyllä puolet omaisuudesta. Saa siis rahaa tai omaisuutta. Siksi avioehto on niin tärkeä tai sulkea testamentilla lapsien puolisot pois omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole edes järkeä kerätä omaisuutta, jos sitä ei osaa fiksusti siirtää tuleville sukupolville ja samalla aiheuttaa lapsilleen välien huononemisen perintöriidan takia.
Perintöriita on aina seurausta huonosta omaisuudenhoidosta ja sen siirrosta ja syyllinen löytyy vainajasta.
Tällaisia vainajia ei muistella kovin lämmöllä, kun aiheuttavat lapsilleen taloussotkun.
Tämä. Jos on enemmänkin omaisuutta niin fiksu suunnittelee perintöasiat järkevästi. Ei jää riitoja ja turhilta veroilta ja muilta maksuilta ja palkkioilta vältytään. Jos siis lapsistaan välittää.
Niin tai omaisuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vain hyvä, että antaa perinnön mennä perillisille ja he saavat jakaa sen haluamallaan tavalla. Isä ei halua päättää jakamisesta. Eli hän ei halua aiheuttaa riitoja. Kukaan ei voi syyttää Isää jonkun suosimisesta.
Mitä mökkiin tulee, niin sen voi ostaa perikunnalta se joka sen haluaa, jos on varaa. On niin surullista, kun vanhemmat laittavat lapsensa eri asemaan ja näin valmiiksi saavat siemenen riidalle.
Jos yhdelle menee mökki niin voihan niille muille sitten antaa muuta, näin ei suosi ketään. yhdessä sopia.
Ja vielä tästä omasta keissistäni: luonnollisesti toivon, että jos esimerkiksi mökki jäisi minulle, niin sisaruksille jäisi joko kiinteää omaisuutta tai rahaa vastaava määrä. En siis ole toivomassa, että minulle jäisi yhtään enemmän perintöä kuin muille.
ap
Älä valehtele, tänne asti näkyy ahneus silmissäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisomisteinen kesämökki voi toimia oikein hyvin, jos pohjan tekee hyvin. Tärkeintä on hyvät välit omistajien kesken. Toiseksi tärkein juttu on että mökki on kiinteistöosakeyhtiö, jonka ylläpito laskutetaan vastikkeella.
Meidän tapauksessamme kyseessä on pieni mummonmökki, jolla ei ole enää rakennusoikeutta. Eri perhekuntien on käytönnössä mahdotonta viettää siellä aikaa samanaikaisesti.
ap
Se on jännä että miten usein sisarusten yhteinen ajanvietto (vanhempien) mökillä onnistuu vanhempien elossa ollessa oikein loistavasti, mutta vanhempien edesmentyä se muuttuu täysin mahdottomaksi.
Emme nykyäänkään vietä mökillä aikaa yhdessä, koska minulla menee niin totaalisesti hermo sisaruksiini. Nämä ilmestyvät paikalle tuomatta mitään tuomisia. He odottavat, että joku muu käy kaupassa, tekee ruoan, lämmittää saunan, pesee tiskit, siivoa ja niin edelleen. He eivät pyydettäessäkään suostu auttamaan pihatöissä tai pienissä kunnostushommissa, vaan aina silloin on jotakin muuta menoa. En voisi ikinä kuvitella omistavani mökkiä näiden tyyppien kanssa, ja jos ainoat vaihtoehdot olisivat yhteisomistus tai myynti, niin päätyisin alta aikayksikön mökin myyntiin.
ap
Eikö sua koskaan purista se pyhimyksen sädekehä?
Vierailija kirjoitti:
Ap saattaa olla terminaalisesti poissa kohta itse, kun noin hanakasti on muiden omaisuutta itselleen havittelemassa. Toivon mukaan sut suljetaan kokonaan ulos perintöketjusta.
Sen kun, jos se on isäni tahto. Sitä varten vaan tarvittaisiin se testamentti; jota isäni tuntuu vastustavan :D
ap
Vierailija kirjoitti:
Ap saattaa olla terminaalisesti poissa kohta itse, kun noin hanakasti on muiden omaisuutta itselleen havittelemassa. Toivon mukaan sut suljetaan kokonaan ulos perintöketjusta.
On kyllä hupaisaa seurata per*aukisten ulinoita "perinnön havitteluista", jos joku erehtyy vanhemmilleen ehdottamaan testamentin tekoa.
Oikeasti, jos omaisuutta on seitsemännumeroisen luvun verran, niin ainoastaan täydellinen idiootti jättää testamentin tekemättä ja luottaa siihen, että asiat sitten lutviutuvat keskustelemalla perinnönjaossa. Ei siihen tarvita, kuin yksi ahne miniä sekoilemaan taka-vasemmalta, niin loppusuku on sitten riidoissa keskenään lopun elämäänsä.
Ja tämän (toki ymmärrän, että pasca provo on) asian vatvominen täällä auttaa miten?