Isäni ei suostu tekemään testamenttia
Ongelma tiivistyy jo otsikossa, mutta avataan kuitenkin lisää.
Isäni ei ole enää ihan nuori, ja omaisuutta on kertynyt. Jos kaikkien kiinteistöjen arvo ja muu osaisuus lasketaan yhteen, niin puhutaan kevyesti seitsemännumeroisesta summasta.
Olen lukuisia kertoja yrittänyt sanoa isälleni, että hänen pitäisi tehdä testamentti. Olen ilmaissut, että voisin olla kiinnostunut perheen mökin perimisestä, mutten todellakaan suostu yhteisomistukseen sisarusteni kanssa. Olen myös ilmaissut, että olisi hyvä tehdä testamentti senkin takia, että mahdolliset aviopuolisot suljettaisiin perinnön ulkopuolelle.
Isäni ei tähän suostu. Hänen mielestään kaikki saadaan kyllä sovittua keskustelemalla. Hän myös luottaa siihen, että perheessämme on niin hyvät välit, ettei riitaa tule. Olen kertonut hänelle lukuisista esimerkeistä, joissa ihan lämpimät välit ovat katkenneet perintöriitoihin, mutta hän ei ota tätä kuuleviin korviinsa.
Kyseessä on muuten talousasiansa jämptisti ja järkevästi hoitava henkilö. Uskon, että taustalla on jonkinlainen ikäkriisi - haluttomuus hyväksyä oma ikääntyminen ja tuleva menehtyminen. Olen kuitenkin yrittänyt korostaa, että menehtyä voi ihan milloin tahansa. Jopa minulla, hänen kolmekymppisellä lapsellaan, on testamentti.
Miten saada taottua järkeä isän päähän?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä testsmentin tarkoitusta jos ei ulkopuolisille anneta mitään ( esim. Puolison lapsille tms) eikä haluta jotain lapsista laittaa etusijalle ja muille lakiosa.
Jos on yhdenlaisia rintaperillisiä ei pitäis olla ongelmaa. Jokaiselle saman verran.
Jotain asuntoa, maita, mökkiä tai metsää on melko hankala jakaa useaan osaan ellei vaan myy kaikkea pois.
No pitäiskö ne sitten testamentata yhdelle ettei tule lohkomishankaluutta?
Kun aikoinaan perimme yksiö, se muutettiin rahaksi, silloin ihan kohtuullisen summan rahaakin tileiltä ja maatilan.
Maatila jaettiin kahdeksaan osaan, aika hyvin päästiin sopuun, neljä rantatonttia, neljä metsätonttia.
Hän kuka ei halunnut maata myi lohkomisen jälkeen tonttinsa poislähinnä sopia yhdessä mitä kellekin.
Sen te ehditte sopia hautajaisten jälkeenkin.
Silloinhan ne riidat alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen isä ei halunnut jakaa eläessään omaisuutta fiksusti, omisti lasten kanssa tasaosissa kaikki. Toista lasta kiinnosti suvun maat ja talot toista vain raha ja isä tiesi kyllä tämän. Kuoleman tullen perinnöstä saatiin isot riidat aikaan kun kaikki meni puoliksi ja toista oli vaikeaa lunastaa ulos.
Perijöiden ongelma, ei vainajan.
Kyllä mutta ikävähän se on jos lasten välit menee tuon vuoksi minkä olisi voinut eläessä sopia.
Mitä jos selittäisit isälle, että jos ei tee testamenttia, jossa kiinteistöt on eritelty ja jaettu kokonaan jommallekummalle lapselle, ne menevät myyntiin, jos jaosta ei päästä yhteisymmärrykseen.
Maksaako isä mieluummin pesänselvittäjälle kuin lapsilleen? Pesänselvittäjä myy kaikki kiinteistöt, jos sopuun ei päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä testsmentin tarkoitusta jos ei ulkopuolisille anneta mitään ( esim. Puolison lapsille tms) eikä haluta jotain lapsista laittaa etusijalle ja muille lakiosa.
Jos on yhdenlaisia rintaperillisiä ei pitäis olla ongelmaa. Jokaiselle saman verran.
Jotain asuntoa, maita, mökkiä tai metsää on melko hankala jakaa useaan osaan ellei vaan myy kaikkea pois.
No höpö höpö. Kyllä pellot ja metsät pystyy lohkomaan pienemmiksi tonteiksi. Käynti vaan maanmittaustoimistossa tai varmaan onnistuu ihan verkossakin. Sitten sinne tulee paikan päälle joku maamittari laittamaan tonttimerkit uudestaan ja se on sitten siinä. Lasku tulee perästä.
Jep ja tolkuttomat kulut ja kun metsää on siellä täällä samoin peltoa, maatilaa ja mökkiä ja tonttia niin on kyllä selllainen kulu- ja sillisalaatti että. Etenkin kun joku haluaa niistä eroon ja joku ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä haluat määrätä, miten isäsi omaisuus jaetaan?
En halua, eikä minua kiinnosta perinnön sisältö. Haluaisin vain, että isäni kirjaisi jonnekin, miten hän haluaa omaisuutensa jaettavan. Ja tuo puolisoiden sulkeminen perinnön ulkopuolelle olisi tärkeä hoitaa ihan virallisesti.
Isä on maininnut, että hän haluaisi mökin säilyvän suvussa. Olen kuitenkin korostanut, että jos mökki tulee meille kaikille sisaruksille yhteiseksi, niin se todennäköisimmin päätyy myyntiin.
ap
Etkös sinä voi sitten ostaa sen sisaruksiltasi? Eihän mökin päätyminen yhteisomistajuuteen ole mikään automaatio, erityisesti jos jaettavaa omaisuutta riittää paljon mökkiä enemmän. Sisarukset sitten ottaa niitä kiinteistöjä, tai ne vähemmän tunnearvokkaat omaisuudet myydään ja homma hoidetaan rahan jaolla.
Ainahan voin tätä ehdottaa, mutta heidän ei ole pakko siihen suostua. Jo nykyään sisarukset tulevat mökille kesäviikonloppuisin, mutta esimerkiksi syystalkoiden ja erinäisten kunnostushommien kanssa auttaminen jää kerta toisensa jälkeen minun hommakseni. Pelkään, että sisarukset haluaisivat pitää mökistä kiinni ja ottaisivat vain rusinat pullasta, kun taas kaikki kunnostustyö, remontit ja muu jäisi minulle.
ap
Silloin on parempi jättää mökki sisaruksille ja ostaa siitä saaduilla rahoilla ihan oma mökki muualta. Kukaan ei voi pakottaa sinua yhteisomistajuuteen ja vastaamaan mökin ylläpidosta. Toisaalta, jos juuri tuon sukumökin oikeasti haluat, niin voithan ehdottaa vanhemmillesi että ostat sen jo nyt niin, että heillä on siihen ikuinen käyttöoikeus.
Vanhempani viettävät edelleen aktiivisesti aikaa mökillä, joten ostaminen ei ole vaihtoehto. Ehkä katsomme asiaa uudelleen sitten, kun vanhempien kunto ei enää kestä mökin ylläpitoon.
Juuri tuo jälkimmäinen tässä oli pointtini. Aina voin jättää mökin sisaruksilleni ja myydä oman osuuteni (jos heillä on siis halua ja varaa ostaa se). Kuitenkaan sisaruksillani ei tunnu oikein olevan motivaatiota mökin ylläpitoon, eli eiköhän se menisi ennemmin tai myöhemmin myyntiin.
Isälläni on aivan naiivit ajatukset siitä, että mökki tulee olemaan kaikkien yhteinen, ja kaikki saadaan sovittua - käyttäminen, huoltaminen, remontit ja niin edelleen. Itse olen todistanut turhan läheltä, kuinka tällaiset järjestelyt eivät melkein koskaan toimi.
ap
Tottakai voit ostaa mökin jo nyt, sovitte vain että vanhempasi saavat sitä vapaasti käyttää ja teette jonkun diilin siitä, miten sen kunnostamiseen/käyttöön menevät rahat katetaan.
Jos isälläsi on kuvailemasi ajatus mökin tulevaisuudesta, niin on ihan loogista, että hän ei sitä suostu testamentissa sinulle rajaamaan tai luultavasti edes myymään. On myös ehkä hölmöä yrittää kääntää hänen päätään ja olisi parempi hoitaa asia järkevästi sitten perinnönjaon yhteydessä. Sinun ei tarvitse suostua isäsi visioon jaetusta sukupaikasta, eikä myöskään kantaa vastuuta mökin kunnossapidosta.
Kuten alussa sanoit, niin perittävää omaisuutta riittää reilusti enemmän kuin mökki. Sisaruksillasi on siis varaa jättää jotain muuta perintöä sinulle mökkiosuutta vastaavan arvon verran. Jos taas päädytte myymään mökin, niin voithan vain ostaa mökin itse, joko suoraan tai välikäden kautta. Vastaavasti voisit ostaa sen siinä vaiheessa, kun sisaruksesi haluavat sen myydä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos selittäisit isälle, että jos ei tee testamenttia, jossa kiinteistöt on eritelty ja jaettu kokonaan jommallekummalle lapselle, ne menevät myyntiin, jos jaosta ei päästä yhteisymmärrykseen.
Maksaako isä mieluummin pesänselvittäjälle kuin lapsilleen? Pesänselvittäjä myy kaikki kiinteistöt, jos sopuun ei päästä.
On ehkä kaikille kohteliaampaa riidellä perinnöstä isän kuoleman jälkeen sisarusten kanssa, kuin isän kanssa hänen edelleen eläessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisomisteinen kesämökki voi toimia oikein hyvin, jos pohjan tekee hyvin. Tärkeintä on hyvät välit omistajien kesken. Toiseksi tärkein juttu on että mökki on kiinteistöosakeyhtiö, jonka ylläpito laskutetaan vastikkeella.
Meidän tapauksessamme kyseessä on pieni mummonmökki, jolla ei ole enää rakennusoikeutta. Eri perhekuntien on käytönnössä mahdotonta viettää siellä aikaa samanaikaisesti.
ap
Se on jännä että miten usein sisarusten yhteinen ajanvietto (vanhempien) mökillä onnistuu vanhempien elossa ollessa oikein loistavasti, mutta vanhempien edesmentyä se muuttuu täysin mahdottomaksi.
Emme nykyäänkään vietä mökillä aikaa yhdessä, koska minulla menee niin totaalisesti hermo sisaruksiini. Nämä ilmestyvät paikalle tuomatta mitään tuomisia. He odottavat, että joku muu käy kaupassa, tekee ruoan, lämmittää saunan, pesee tiskit, siivoa ja niin edelleen. He eivät pyydettäessäkään suostu auttamaan pihatöissä tai pienissä kunnostushommissa, vaan aina silloin on jotakin muuta menoa. En voisi ikinä kuvitella omistavani mökkiä näiden tyyppien kanssa, ja jos ainoat vaihtoehdot olisivat yhteisomistus tai myynti, niin päätyisin alta aikayksikön mökin myyntiin.
ap
Jos mökki menee myyntiin voit ostaa sen. Taidat vaan haluta mökin itsellesi vaikka muutkin sisaruksesi haluaa sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä haluat määrätä, miten isäsi omaisuus jaetaan?
En halua, eikä minua kiinnosta perinnön sisältö. Haluaisin vain, että isäni kirjaisi jonnekin, miten hän haluaa omaisuutensa jaettavan. Ja tuo puolisoiden sulkeminen perinnön ulkopuolelle olisi tärkeä hoitaa ihan virallisesti.
Isä on maininnut, että hän haluaisi mökin säilyvän suvussa. Olen kuitenkin korostanut, että jos mökki tulee meille kaikille sisaruksille yhteiseksi, niin se todennäköisimmin päätyy myyntiin.
ap
Mitä väliä sillä on pysyykö mökki suvussa isän kuoleman jälkeen? Ei kaikkea haluamaansa voi saada, eikä varsinkaan kuolleet. Älä stressaa, niin elät pidempään.
Joillekin niillä pitkään suvussa olleilla mailla ja mökeillä on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisomisteinen kesämökki voi toimia oikein hyvin, jos pohjan tekee hyvin. Tärkeintä on hyvät välit omistajien kesken. Toiseksi tärkein juttu on että mökki on kiinteistöosakeyhtiö, jonka ylläpito laskutetaan vastikkeella.
Meidän tapauksessamme kyseessä on pieni mummonmökki, jolla ei ole enää rakennusoikeutta. Eri perhekuntien on käytönnössä mahdotonta viettää siellä aikaa samanaikaisesti.
ap
Se on jännä että miten usein sisarusten yhteinen ajanvietto (vanhempien) mökillä onnistuu vanhempien elossa ollessa oikein loistavasti, mutta vanhempien edesmentyä se muuttuu täysin mahdottomaksi.
Emme nykyäänkään vietä mökillä aikaa yhdessä, koska minulla menee niin totaalisesti hermo sisaruksiini. Nämä ilmestyvät paikalle tuomatta mitään tuomisia. He odottavat, että joku muu käy kaupassa, tekee ruoan, lämmittää saunan, pesee tiskit, siivoa ja niin edelleen. He eivät pyydettäessäkään suostu auttamaan pihatöissä tai pienissä kunnostushommissa, vaan aina silloin on jotakin muuta menoa. En voisi ikinä kuvitella omistavani mökkiä näiden tyyppien kanssa, ja jos ainoat vaihtoehdot olisivat yhteisomistus tai myynti, niin päätyisin alta aikayksikön mökin myyntiin.
ap
Eiköhän tuo asia korjaannu jo siinä vaiheessa, kun vanhempasi eivät ole tarpeeksi hyväkuntoisia sisaruksiasi mökillä passaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos mökki menee myyntiin voit ostaa sen. Taidat vaan haluta mökin itsellesi vaikka muutkin sisaruksesi haluaa sen.
Niin koska rahaahan tulee seinästä ja on takuuvarmaa että sisarukset haluaa myydä, eikun...
Kuolkoon itse ap ensin, kun noin hanakasti miettii elossa olevan ihmisen omaisuuksia itselleen! Senkin haaska!
Vierailija kirjoitti:
Jos mökki menee myyntiin voit ostaa sen. Taidat vaan haluta mökin itsellesi vaikka muutkin sisaruksesi haluaa sen.
Eli siinä tapauksessa olisi odotettavissa perintöriita ja sitähän ap tässä yrittää vältellä ja se on myös kaikkien etu, myös isän, jos hän ajattelee lastensa etua. Pesänselvittäjä maksaa kymmeniä tuhansia. Joillakin palaa koko perintö näihin kuluihin.
Jos on omaisuutta enemmänkin kuin joku yksi mökki jossain ja useampi lapsi niin kannattaahan siitä vähän etukäteen keskustella mitkä on kenenkin intressit jos mielii näiden säilyvän suvussa. Lisäksi voi tehdä myös verosuunnitteluakin jo etukäteen kaiken suhteen.
Rahan ahneet haaskalinnut kiertää vanhaa ja kuolevaa ja vaatii itselleen rahaa ja varallisuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä haluat määrätä, miten isäsi omaisuus jaetaan?
En halua, eikä minua kiinnosta perinnön sisältö. Haluaisin vain, että isäni kirjaisi jonnekin, miten hän haluaa omaisuutensa jaettavan. Ja tuo puolisoiden sulkeminen perinnön ulkopuolelle olisi tärkeä hoitaa ihan virallisesti.
Isä on maininnut, että hän haluaisi mökin säilyvän suvussa. Olen kuitenkin korostanut, että jos mökki tulee meille kaikille sisaruksille yhteiseksi, niin se todennäköisimmin päätyy myyntiin.
ap
No ihme kitinää nyt taas. Se, ettei ole tehty testamenttia, ei tarkoita sitä että mökki tulee yhteisomistukseen. Perinnönjaossa joku perillisistä voi lunastaa sen itselleen. Kiinteistövälittäjä arviomaan minkä hintainen on. Ja jos useampi haluaa mökin, niin hintahan tietysti asettuu sellaiselle tasolle että kaikki sen hyväksyy. Pesähän on jaettava jos yksikin osakas sitä vaatii. Ei siinä mitään testamenttia tarvita. Lisäksi jos haluaa varmistaa ettei suvun perintö mene avioliiton kautta ns vieraisiin käsiin (voi jossain tilanteessa tapahtua tasingon maksamisen kautta esim) niin se on sitten avioehdon paikka.
Minkä ikäinen säsi on - noin 50v? Ei ihme jos loukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos selittäisit isälle, että jos ei tee testamenttia, jossa kiinteistöt on eritelty ja jaettu kokonaan jommallekummalle lapselle, ne menevät myyntiin, jos jaosta ei päästä yhteisymmärrykseen.
Maksaako isä mieluummin pesänselvittäjälle kuin lapsilleen? Pesänselvittäjä myy kaikki kiinteistöt, jos sopuun ei päästä.
On ehkä kaikille kohteliaampaa riidellä perinnöstä isän kuoleman jälkeen sisarusten kanssa, kuin isän kanssa hänen edelleen eläessä.
Eikö ihmiset osaa puhua vanhemmilleen kohteliaasti ja avoimesti kaikista asioista, erikoiset välit on omiin vanhempiin sitten.
Ei ole edes järkeä kerätä omaisuutta, jos sitä ei osaa fiksusti siirtää tuleville sukupolville ja samalla aiheuttaa lapsilleen välien huononemisen perintöriidan takia.
Perintöriita on aina seurausta huonosta omaisuudenhoidosta ja sen siirrosta ja syyllinen löytyy vainajasta.
Tällaisia vainajia ei muistella kovin lämmöllä, kun aiheuttavat lapsilleen taloussotkun.
Ja vielä tästä omasta keissistäni: luonnollisesti toivon, että jos esimerkiksi mökki jäisi minulle, niin sisaruksille jäisi joko kiinteää omaisuutta tai rahaa vastaava määrä. En siis ole toivomassa, että minulle jäisi yhtään enemmän perintöä kuin muille.
ap