Lue keskustelun säännöt.
HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä
29.08.2022 |
Artikkelissa kerrotaan lasten koulumatkoihin kohdistuneesta tutkimuksesta. Keskiluokka välttelee alueita, joilla lapset eivät koe mukavaksi kulkea kouluun. Perinteisesti eriairvoistumista on pyritty kontrolloida sekoittamalla kovan rahan talojen joukkoon kunnan vuokrakasarmeja, enää se ei toimi. Myöskään koulu ei enää pysty sekoittamaan eri taustoista tulevia lapsia.
Se mikä kalskahtaa korvaan on: "TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa." Ikään kuin keskiluokalta on vietävä oikeus omiin ratkaisuihin. Jos ei halua asua sukupolvisen köyhyyden ja huono-osaisuuden keskellä, niin se on huonoa ja yhteiskunnan erityisesti tulee estää sitä? Että jostain syystä keskiluokan lapset pitää uhrata, jotta persaukisten lapset eivät täysin syrjäytyisi? Mitä mieltä?
Kommentit (581)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Linna itse kertoi olleensa lapsena kartanolla päivätyöläisenä. Kuulostaa kyllä ihan vähäosaisen puuhalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan asunut, enkä tule asumaan lapseni kanssa alueella, missä pyörii narkkeja, alkoholisteja ja muuta etnisen värinän taustaa olevien kanssa. Temmeltäköön keskenään. Minä haluan asua valkoisten alueella missä ihmiset ovat siistejä ja hoitavat asiansa.
Olet varmaan ihan oikeasti tyhmä ihminen, jos luulet että ihonvärin perusteella saat priimaa asumisympäristöä? Hah hah :D
Muutenkin jännä keskustelu. Osa haluaisi keskustella asiasta sosiologisesti ja perustellen, osa vaan kärttää tilaisuutta kaataa kaikki mustan miehen syyksi. Kukin tietysti tavallaan, mutta älylliselle ihmiselle on selvää kumpi keskustelulinja on järkevämpi.
No kyllä on niin, että Ruotsissa asiat on menneet päin prinkkalaa juuri siitä lähtien, kun on muodostunut etnisiä lähiöitä. Nyt osa Ruotsista on Euroopan poliisin mukaan kuin sotatanner esim Malmö.
Ei sellaista ollut aikaisemmin Ruotsissa, että poliisit eivät uskalla tulla lähiöihin. Ihan turhaa puhetta, että aikoinaan Kontulassa riehuivat pellavapäät. Ei missään määrin vertailukelpoinen asia.
Sama on edessä Suomessa, jos ei tehdä dramaattisia korjausliikkeitä. Eihän tässä olla ulkomaalaisia syyllistämässä, vaan toteamassa faktat.
Ennen lapseni syntymää olin töissä ns. huono-osaisten alueella päiväkodissa. Näin ja kuulin siellä ihan hirveitä juttuja. Lapset saivat katsoa/pelata K-18 ohjelmia/pelejä. Kauhistuttavan moni puhui seksistä ja välivallasta. Kaikilla se väkivalta ei jäänyt puheen tasolle. Siis päiväkodissa!!!
Silloin jo päätin, että lapseni ei tule näkemään eikä kokemaan sellaista menoa. Valitsimme asuinpaikkamme tarkkaan. Lapsi oli kalliissa yksityisessä päiväkodissa. Koulun oppilaaksiottoalueella ei ole yhtään kaupungin vuokrataloa.
Tiedän toki, että huono-osaisuus ei automaattisesti tarkoita väkivaltaisia tyttöjen haarovälejä kourivaa lasta. Mutta todennäköisyys sellaiselle käytökselle on aika paljon isompi huono-osaisessa perheessä. Onko lapsilla muka joku velvollisuus kestää sellaista, ettei jotkut syrjäydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muidenkin huono-osaisuuden pitää näkyä kaikkien arjessa. Miten muuten saamme onnekkaammat ihmiset ymmärtämään sen, että kaikista täytyy pitää huolta? Pahin seuraus on kokoomuksen äänestely joka edelleen lisää luokkaeroja. Pitäisi alkaa ymmärtämään, että heikommista huolehtiminen auttaa meitä kaikkia.
Eihän auta. Kaikkia auttaa eniten se, että huiput saavuttavat oman täyden potentiaalinsa. Ne kun sitten vetävät perässään koko yhteiskuntaa -jopa koko ihmiskuntaa- eteenpäin. Tekemällä innovaatioita, luomalla työpaikkoja, luomalla taidetta, you name it.
Heikoimpiakin tietysti täytyy auttaa pysymään hengissä, mutta on paljon kannattavampaa auttaa 9,5 numeron ihminen 11-numeron ihmiseksi, kuin yrittää saada ykkönen kakkoseksi. Lisäarvoa tulee paljon enemmän.
Sama muuten pätee yksilöön itseensä: menestys saavutetaan sillä, että keskittyy vahvuuksiinsa ja pyrkii hiomaan itsensä niissä asioissa huipuksi. Ei sillä, että yritetään saada heikkouksia vähän vähemmän heikoiksi. On kannattavampaa yrittää saada ysin matikannumero kympiksi kuin kutosen englanninumero seiskaksi, noin tulevan menestyksen kannalta. Tämä on ihan tutkittu juttu, menestyksen psykologia on kiehtova tieteenala. Melkein kaikki, mitä meille on lapsesta saakka opetettu on nimittäin paskaa, erityisesti se että pitäisi pyrkiä eliminoimaan heikkoutensa. Se ei onnistu, vaan pelkästään turhauttaa eikä tuota lisäarvoa, vaikka sitä vähän saisikin parannettua. Mutta jos saman resurssin uhraa siihen, että yrittää olla vielä parempi siinä, missä on jo hyvä... Homma on mielekästä, ja ovet alkaa aueta.
Itse muuten en ole mikään hyväosainen, vaan mt-ongelmainen pitkäaikaistyötön autisti, ja on aivan selvää että yhteiskunnan kannattaa panostaa seuraavaan Elon Muskiin, ei minuun. Se Elon Musk jauhaisi sitten hyvinvointia kyllä minullekin.
Niin, mitä paremmin menee isommassa mittakaavassa, sitä enemmän hyötyä tulee myös vaikeamman elämän kohdanneille.
Esimerkiksi: tutkijat kehittävät nerokkaan hoidon johonkin sairauteen -> menetelmä tulee aikanaan käyttöön terveydenhuollossa -> sairauden takia elämänlaatunsa ja työkykynsä menettänyt saa hoitoa -> hänen elämänsä paranee.
Jotta näin käy, pitää välttää kaksi virhettä:
1) liika tasapäistäminen eli ei anneta niille potentiaalisille huipuille kauheasti mahdollisuuksia kehittyä ja päästä loistamaan kyvyillään, eikä sen seurauksena saada niitä nerokkaita tuloksia alunperinkään, ja
2) ei ohjatakaan hyötyjä aikanaan kaikille (eli esimerkin hoidon sairauteensa saisi vain harvat siinäkin vaiheessa kun menetelmää voisi aivan hyvin käyttää laajemmin).
Kärjistettynä, Suomessa on ongelma erityisesti kohdassa 1 ja esimerkiksi Yhdysvalloissa varsinkin kohdassa 2. Suurimmassa osassa maailmaa ei toimi kumpikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
no voi tsiisus. Vaikkapa tilastomatematiikan ymmärrys. Jos se ei kelpaa niin kansallisbiografian elämänkerta jossa Linnan lapsuuden perheen kerrotaan tulleen toimeen verrattain hyvin.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Montako pienviljelijää /sellaisen lasta tunnet? Minä melko monta, ja vielä täältä kurjasta Karjalasta. Olivat kyllä ihan aikansa keskiluokkaa, kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä ihmisiä, joiden lapsista tuli tuomareita ja opettajia.
Minulla on puolisen sukua täynnä pienviljelijöitä joten hävisit tuonkin vertailun. Ei nuo olleet nälkään kuolemassa kun pellolta sai ruokaa muttei kyllä rikkaitakaan joka oli se varsinainen kysymys. Toinen puoli sukua oli sitten paremmin menestynyttä ja akateemisesti koulutettua vertailuksi, joten olen nähnyt molemmat puolet.
Enkä oikein tiedä mihin tuolla jankutuksella pyrit kun et tunnu muuta tekevän kuin väittävän vastaan automaattisesti kaikkeen mahdolliseen. Ehkä koitat vastedes keksiä jotain sanottavaa itse asiasta?
Juu, itse asiasta: se että köyhiä missään julkisessa keskustelussa haukuttaisi ja rikkaita kehuttaisi EI PIDÄ PAIKKAANSA. Ei nyt, eikä menneinä vuosikymmeninä. Ei Suomessa. Sen sijaan keskustelun aihe on työssäkäyvien, roskansa keräävien, lainkuuliaisten, yöt nukkuvien, väkivaltaa karttavien, lastensa perään katsovien haluttomuus muuttaa alueille, jotka katsovat rauhattomiksi, epäviihtyisiksi ja turvattomiksi. Ja aloittajan kommentoimassa artikkelissa esiintyneen henkilön heihin kohdistama syyllistäminen tästä haluttomuudesta. Ikään kuin odotetaan, että ns tolkun kansa menisi ns huonoon naapurustoon seisomaan toteemina ja läsnäolollaan tekisi rikollisten tai häiriön aiheuttajien elämän sillä lailla ahtaammaksi. Mitä hemmettiä varten meillä on virkavalta jos tavallisen ihmisen on oltava noilla alueilla niin kuin ihmiskilpenä, ettei mistään piittaamaton aines ota alueesta valtaa?
En tiedä mitä tää virkamiehistö odottaa kansalta. Vai onko tässä se vika, ettei nuo muuta keksi kuin sen saman vanhan keinon eli erityyppisten talojen sekoittamisen keskenään ja sitten toivotaan parasta? Nyt kun tää ei tunnu toimivan niin selviää että näillä ei ole muitakaan ideoita.
Oikeastihan ihmiset tarvitsee mahdollisuuksia ennen kuin ne lähtee parantamaan asemaansa. Eli siis töitä, mahdollisuutta taloudellisen luokkansa nostoon joko ahkeruudella tai kouluttautumalla tai molemmilla.
Suomesta puuttuu tuosta ne työpaikat. Edes koulutetut ei tahdo löytää töitä ja kouluttamattomien jotkut ksipäätyönantajat luulee tekevän töitä ilmaiseksi ja sitten kiroaa kun työttömät ei hae heille töihin.
Sodanjälkeinen nousu oli isolta osin sitä, että väki oli töissä ja töitä riitti isolle osalle kansasta ja siitä sai jopa palkkaa. Samalla koulutusmahdollisuuksia parannettiin eli maanviljelijöidenkin lapset pääsi sekä oppikouluun että yliopistoon jos lahjoja riitti entistä useammilla paikkakunnilla.
Tää nykyhallinto jo pidemmältä ajalta on tarjonnut kansalle vain pikkuhiljaa hiipuvaa yhteiskuntaa jossa työpaikat vähenee, työnantajien palkanmaksuhalut vähenee vielä nopeammin ja verot nousee samalla kun joitain sosiaalietuuksia korotetaan kymppi tai pari vuodessa. Tuossa kohtaa voi tosiaan käydä niin ettei ne köyhimmät enää jaksa nähdä toivoa edessään ja vajoaa apatiaan ja päihteisiin. Tai muuhun mellastamiseen nuorten osalta.
Olen samaa mieltä siitä, että iso osa ongelmaa on (kunnollisten) työpaikkojen puute. Tämä on moniin ns. verokkimaihin verrattuna nimenomaan Suomen ongelma.
Kyllä, monissa maissa on paljon suuremmat luokkaerot ja paljon suuremmat ongelmat huono-osaisimpien kohdalla, mutta ajatelkaapa millainen tilanne niissä maissa olisi, jos työmahdollisuudet olisivat kautta linjan yhtä huonot kuin Suomessa.
Suomessa auttaisi paljon, jos olisi hyviä työpaikkoja eri koulutusasteille ja erityyppisille tekijöille; tämä vähentäisi ongelmia melkeinpä millä osa-alueella tahansa ja lisäisi verotuloja, valtio ei olisi konkurssin partaalla, elintaso olisi korkeampi ja ylipäätään kaikkien elämä olisi parempaa.
Suomalainen työelämä on pilattu "kaikki tekee kaikkea!"-asenteella, mikä tänne on hiipinyt pikkuhiljaa viime vuosikymmeninä.
Aiemmin merkonomit naputtelivat merkonomien hommia ja olivat siihen tyytyväisiä. Osa oli sihteereinä ja isoksi avuksi siinä, että muut saivat keskittyä omiin töihinsä.
Osa merkonomien töistä on totta kai automatisaatio vienyt, ei pankilla ole enää jättimäistä toimistoa, jossa on naiset naputtamassa pankkikorttislippejä pankin järjestelmään.
Vastaavan tasoista työtä kuuluu vielä moneen toimistotyöhön, esim. Kelaan ja vakuutusyhtiöön. Nyt niitä onkin naputtamassa siellä tradenomit ja jopa uraansa aloittelevat ekonomit osana muuta työtä.
Merkonomeja ei enää palkata tekemään tuollaista. Sihteerit on irtisanottu jo ajat sitten ja ajateltu, että sihteereiden työ loppuu siinä samalla!
Ei lopu. Nyt asiantuntija itku kurkussa tekee jotain matkalaskua pari kertaa vuodessa, eikä ole mitään rutiinia sen tekemiseen. Inhottaa koko homma ja aikaa menee. Samaan aikaan merkonomit ovat työttöminä kotona.
Kaikki voittaisivat, kun jokainen tekisi oman tasonsa työtä.
tämä on niin totta. Yrityksiin pesiytyneet 'liiketoiminnan kehittäjät' eivät kehitä enää kannattavuutta myynnin kautta vaan keskittyvät sisäiseen kustannusten minimoimiseen. Päivääkään vaikkapa laskutusohjelmaa käyttämätön ekonomi arvioi, ettei laskunkäsittely vaadi minkäänlaista osaamista joten laskut voi käsitellä maksuun kuka tahansa yrityksen työntekijä. Näin valjastetaan kaikki insinööristä teknologiajohtajaan pyörittelemään niitä laskujen tliöintejä vaatimattomalla osaamisellaan ja se taloushallinnon ammattilainen pannaan pois. Ja kylläpä on taas säästetty! 50'000 euroa säästettiin palkkakuluissa ja 200'000 otettiin heti takkiin viivästymiskoroissa. Lisäksi vietiin muiden alojen ammattilaisilta mahdollisuus keskittyä niihin töihin mihin heillä on se kallis eriyisosaaminen kun aina kuukauden loppua kohden saa kiihtyvässä tahdissa muistutusta ja viestipommitusta kuinka boxissasi on lasku, jota ei voida kirjata kustannuspaikkaan, REMINDER REMINDER URGENT REMINDER!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan asunut, enkä tule asumaan lapseni kanssa alueella, missä pyörii narkkeja, alkoholisteja ja muuta etnisen värinän taustaa olevien kanssa. Temmeltäköön keskenään. Minä haluan asua valkoisten alueella missä ihmiset ovat siistejä ja hoitavat asiansa.
Olet varmaan ihan oikeasti tyhmä ihminen, jos luulet että ihonvärin perusteella saat priimaa asumisympäristöä? Hah hah :D
Muutenkin jännä keskustelu. Osa haluaisi keskustella asiasta sosiologisesti ja perustellen, osa vaan kärttää tilaisuutta kaataa kaikki mustan miehen syyksi. Kukin tietysti tavallaan, mutta älylliselle ihmiselle on selvää kumpi keskustelulinja on järkevämpi.
No kyllä on niin, että Ruotsissa asiat on menneet päin prinkkalaa juuri siitä lähtien, kun on muodostunut etnisiä lähiöitä. Nyt osa Ruotsista on Euroopan poliisin mukaan kuin sotatanner esim Malmö.
Ei sellaista ollut aikaisemmin Ruotsissa, että poliisit eivät uskalla tulla lähiöihin. Ihan turhaa puhetta, että aikoinaan Kontulassa riehuivat pellavapäät. Ei missään määrin vertailukelpoinen asia.
Sama on edessä Suomessa, jos ei tehdä dramaattisia korjausliikkeitä. Eihän tässä olla ulkomaalaisia syyllistämässä, vaan toteamassa faktat.
Kyllä. Ruotsi on eniten pilalla pohjoismaista juuri siksi, että se on ottanut eniten osaamatonta väkeä maista, joissa ihmiset eivät kykene sopeutumaan elämänmenoomme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan asunut, enkä tule asumaan lapseni kanssa alueella, missä pyörii narkkeja, alkoholisteja ja muuta etnisen värinän taustaa olevien kanssa. Temmeltäköön keskenään. Minä haluan asua valkoisten alueella missä ihmiset ovat siistejä ja hoitavat asiansa.
Olet varmaan ihan oikeasti tyhmä ihminen, jos luulet että ihonvärin perusteella saat priimaa asumisympäristöä? Hah hah :D
Muutenkin jännä keskustelu. Osa haluaisi keskustella asiasta sosiologisesti ja perustellen, osa vaan kärttää tilaisuutta kaataa kaikki mustan miehen syyksi. Kukin tietysti tavallaan, mutta älylliselle ihmiselle on selvää kumpi keskustelulinja on järkevämpi.
No kyllä on niin, että Ruotsissa asiat on menneet päin prinkkalaa juuri siitä lähtien, kun on muodostunut etnisiä lähiöitä. Nyt osa Ruotsista on Euroopan poliisin mukaan kuin sotatanner esim Malmö.
Ei sellaista ollut aikaisemmin Ruotsissa, että poliisit eivät uskalla tulla lähiöihin. Ihan turhaa puhetta, että aikoinaan Kontulassa riehuivat pellavapäät. Ei missään määrin vertailukelpoinen asia.
Sama on edessä Suomessa, jos ei tehdä dramaattisia korjausliikkeitä. Eihän tässä olla ulkomaalaisia syyllistämässä, vaan toteamassa faktat.
Sukulaiseni on vastattain eläköitynyt sosiaaliohjaaja, asuu ja työskenteli Tukholmassa. Hän on ikänsä äänestänyt Ruotsin sosiaalidemokraattista työväen puoluetta. Ennen eläköitymistään hän itki, että Ruotsissa tehdyt naiivit poliittiset päätökset ovat pilanneet koko yhteiskunnan eikä hänellä esimerkiksi ollut enää minkäänlaista mahdollisuutta auttaa oikeasti hädänalaisia ihmisiä kun aika meni ihan täysin selvitellessä todella suuria vaikeuksia joita oli mm perheissä, juurikin [lasten] rikollisuuden ja perheväk*vallan vuoksi. Hän on nyttemmin todella kyynistynyt ja kokee koko työuransa turhaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta syntyy uudestaan, mutta tällä kertaa etnisin perustein. Eri asuinalueiden väestö edustaa aivan eri etnisyyksiä, ja eri etnisyyksillä on erilainen rooli yhteiskunnassa.
Höpö höpö. Etnisyys ei tässä ratkaise mitään. Valkoinen ja mustaihoinen duunari on samaa sakkia, heitä yhdistää duunarius ja kaikki siihen yhteiskuntaluokkaan sitovat tekijät. Keskiluokkainen toimistotyöntekijä sitten on siellä ylemmässä luokassa, eikä hengaa näiden kanssa tai ole kiinnostunut samoista asioista.
Jöpö höpö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan asunut, enkä tule asumaan lapseni kanssa alueella, missä pyörii narkkeja, alkoholisteja ja muuta etnisen värinän taustaa olevien kanssa. Temmeltäköön keskenään. Minä haluan asua valkoisten alueella missä ihmiset ovat siistejä ja hoitavat asiansa.
Olet varmaan ihan oikeasti tyhmä ihminen, jos luulet että ihonvärin perusteella saat priimaa asumisympäristöä? Hah hah :D
Muutenkin jännä keskustelu. Osa haluaisi keskustella asiasta sosiologisesti ja perustellen, osa vaan kärttää tilaisuutta kaataa kaikki mustan miehen syyksi. Kukin tietysti tavallaan, mutta älylliselle ihmiselle on selvää kumpi keskustelulinja on järkevämpi.
No kyllä on niin, että Ruotsissa asiat on menneet päin prinkkalaa juuri siitä lähtien, kun on muodostunut etnisiä lähiöitä. Nyt osa Ruotsista on Euroopan poliisin mukaan kuin sotatanner esim Malmö.
Ei sellaista ollut aikaisemmin Ruotsissa, että poliisit eivät uskalla tulla lähiöihin. Ihan turhaa puhetta, että aikoinaan Kontulassa riehuivat pellavapäät. Ei missään määrin vertailukelpoinen asia.
Sama on edessä Suomessa, jos ei tehdä dramaattisia korjausliikkeitä. Eihän tässä olla ulkomaalaisia syyllistämässä, vaan toteamassa faktat.
Kyllä. Ruotsi on eniten pilalla pohjoismaista juuri siksi, että se on ottanut eniten osaamatonta väkeä maista, joissa ihmiset eivät kykene sopeutumaan elämänmenoomme.
Ruotsi myös ajatteli omahyväisesti, että suunnilleen riittää, että he ovat Ruotsin maankamaralla ja hengittävät kansankodin ilmaa. Ei ihan toimi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Linna itse kertoi olleensa lapsena kartanolla päivätyöläisenä. Kuulostaa kyllä ihan vähäosaisen puuhalta.
Jep, niin oli myös minun isäni, noin kymmenvuotiaana 50 -luvun alkupuolella, koulun lomilla ja vapaapäivinä. Vanhempansa molemmat työläisiä, asuivat omistusasunnossa suurehkon kaupungin keskustassa. Isästäni tuli muuten lääkäri.
Ajat ovat muuttuneet. 20-luvun keskimääräinen toimeentulo näytti kovin erilaiselta kuin nyt sata vuotta sitten, kuin myös köyhyys. Vaikeaa ehkä kuvitella, että vain 80 vuotta sitten Suomessa lapset kerjäsivät ovelta ovelle ruokaa ja orvoksi jäänyt lapsi laitettiin asumaan sen saunakamariin, joka vähiten vaati sijoituksesta palkkiota.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.
paljon on nk sinkkuja, varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.
Et varmaankaan puhu jostakin alueesta Suomessa, eihän täällä ole missään liikaa asukkaita. Vierasmaalaiset kyselevät Helsingin keskustassa, missä kaikki ihmiset ja keskusta ovat.
Suomalainen tungos on teoreettinen ilmaus.
1) tuota maahan ylijäämäväestöä kehitysmaista
2) ihmettele kuinka he työllistyvät vain tietyille aloille
3) ???
4) luokkayhteiskunta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ainakin tällä hetkellä vielä ilmainen koulutus ja jos vain järkeä riittää on mahdollista kouluttautua niin paljon kuin haluaa, joten ei voi yleistää että yhteiskuntaluokka periytyy automaattisesti.
Mielestäni Suomessa ei "alisteta" huonompiosaisia, on kuitenkin totuus ettemme kaikki voi vain maata kotona itsesäälissä vaan tässä maassa tarvitaan myös yrittämistä ja "can do" asennetta, jotta yhteiskunta pyörii.
Kannattaa tutustua tutkimuksiin, yhteiskuntaluokka periytyy Suomessakin hyvin voimakkaasti. Vaikka on ilmainen koulutus. On silti täysin eri asia ponnistaa sellaiselta peruskoulupohjalta, jossa jo pienestä pitäen joutuu pelkäämään, kenties pakenemaan omia vanhempiaan, huolehtimaan sisaruksistaan, kuulostelemaan mitä on turvallista tehdä ja miten on turvallista liikkua omassa kodissa. Kukaan ei auta läksyissä, päivät menevät selviytyessä toiseen. Aika ja energia ei riitä opiskeluun ja läksyjen tekemiseen, koska tärkeimmäksi tehtäväksi muodostuu se, että osaa toimia ja tulkita tilanteita oikein kotona, ettei olisi vaarassa. Syömistäkin voidaan kontrolloida ja rajoittaa.
Versus sellainen koti, missä lapsi on turvassa, saa tukea, turvaa ja rakkautta. Vanhemmat tukevat ja auttavat sekä kannustavat koulunkäynnissä. Kertovat omia oppimisvinkkejään, huolehtivat alusta lähtien, että läksyistä muodostuu rutiini, kannustavat ja tsemppaavat lasta eteenpäin. Lapsi voi käyttää koko potentiaalinsa oppimiseen ja koulun käyntiin, koska on turvassa eikä arjessa tarvitse väistellä vaaroja. Tällainen lapsi ei myöskään todennäköisesti sairastu varhaisteininä tai jo aikaisemmin vakavaan masennukseen, ahdistukseen eikä oireile vakavan itsetuhoisesti.
Joten ei, kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikka muodollisesti meillä onkin ilmainen koulutus kaikille. Perusturvallisuus ja turvallinen kasvuympäristö vaikuttaa ihan älyttömästi tulevaisuuteen ja siihen, millainen elämä lapsella tulee olemaan. Tämä on tieteellinen fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.
Et varmaankaan puhu jostakin alueesta Suomessa, eihän täällä ole missään liikaa asukkaita. Vierasmaalaiset kyselevät Helsingin keskustassa, missä kaikki ihmiset ja keskusta ovat.
Suomalainen tungos on teoreettinen ilmaus.
jännä, kun Suomessa kuitenkin asutaan länsimaista kaikissa pienimmissä neliöissä /asukas.
Se, ettei Helsingin keskustassa kulje ihmisiä kertoo taas jostain ihan muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.
paljon on nk sinkkuja, varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Joissain maissa ei muuten tehdä yksiöitä edes sinkuille vaan on erillinen makuuhuone (todennäköisesti poislukien erityisasuminen). En näe järkeä mahdollisimman pienissä asunnoissa varsinkaan Suomen olosuhteissa. Se hintakin on neliötä kohden korkea siksi, että tehdään niin pientä, eikä päinvastoin.
Aina me olemme olleet eri karsinoissa, välillä väliaidat ovat olleet vain vähän matalammat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ainakin tällä hetkellä vielä ilmainen koulutus ja jos vain järkeä riittää on mahdollista kouluttautua niin paljon kuin haluaa, joten ei voi yleistää että yhteiskuntaluokka periytyy automaattisesti.
Mielestäni Suomessa ei "alisteta" huonompiosaisia, on kuitenkin totuus ettemme kaikki voi vain maata kotona itsesäälissä vaan tässä maassa tarvitaan myös yrittämistä ja "can do" asennetta, jotta yhteiskunta pyörii.
Kannattaa tutustua tutkimuksiin, yhteiskuntaluokka periytyy Suomessakin hyvin voimakkaasti. Vaikka on ilmainen koulutus. On silti täysin eri asia ponnistaa sellaiselta peruskoulupohjalta, jossa jo pienestä pitäen joutuu pelkäämään, kenties pakenemaan omia vanhempiaan, huolehtimaan sisaruksistaan, kuulostelemaan mitä on turvallista tehdä ja miten on turvallista liikkua omassa kodissa. Kukaan ei auta läksyissä, päivät menevät selviytyessä toiseen. Aika ja energia ei riitä opiskeluun ja läksyjen tekemiseen, koska tärkeimmäksi tehtäväksi muodostuu se, että osaa toimia ja tulkita tilanteita oikein kotona, ettei olisi vaarassa. Syömistäkin voidaan kontrolloida ja rajoittaa.
Versus sellainen koti, missä lapsi on turvassa, saa tukea, turvaa ja rakkautta. Vanhemmat tukevat ja auttavat sekä kannustavat koulunkäynnissä. Kertovat omia oppimisvinkkejään, huolehtivat alusta lähtien, että läksyistä muodostuu rutiini, kannustavat ja tsemppaavat lasta eteenpäin. Lapsi voi käyttää koko potentiaalinsa oppimiseen ja koulun käyntiin, koska on turvassa eikä arjessa tarvitse väistellä vaaroja. Tällainen lapsi ei myöskään todennäköisesti sairastu varhaisteininä tai jo aikaisemmin vakavaan masennukseen, ahdistukseen eikä oireile vakavan itsetuhoisesti.
Joten ei, kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikka muodollisesti meillä onkin ilmainen koulutus kaikille. Perusturvallisuus ja turvallinen kasvuympäristö vaikuttaa ihan älyttömästi tulevaisuuteen ja siihen, millainen elämä lapsella tulee olemaan. Tämä on tieteellinen fakta.
Olen eri. Totta. Mutta se ratkaisu asiaan ei ole, että yritetään tehdä niiden hyväosaisten lasten elämästä myös huonoa vaatimalla heitä elämään turvattomissa ympäristöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ainakin tällä hetkellä vielä ilmainen koulutus ja jos vain järkeä riittää on mahdollista kouluttautua niin paljon kuin haluaa, joten ei voi yleistää että yhteiskuntaluokka periytyy automaattisesti.
Mielestäni Suomessa ei "alisteta" huonompiosaisia, on kuitenkin totuus ettemme kaikki voi vain maata kotona itsesäälissä vaan tässä maassa tarvitaan myös yrittämistä ja "can do" asennetta, jotta yhteiskunta pyörii.
Kannattaa tutustua tutkimuksiin, yhteiskuntaluokka periytyy Suomessakin hyvin voimakkaasti. Vaikka on ilmainen koulutus. On silti täysin eri asia ponnistaa sellaiselta peruskoulupohjalta, jossa jo pienestä pitäen joutuu pelkäämään, kenties pakenemaan omia vanhempiaan, huolehtimaan sisaruksistaan, kuulostelemaan mitä on turvallista tehdä ja miten on turvallista liikkua omassa kodissa. Kukaan ei auta läksyissä, päivät menevät selviytyessä toiseen. Aika ja energia ei riitä opiskeluun ja läksyjen tekemiseen, koska tärkeimmäksi tehtäväksi muodostuu se, että osaa toimia ja tulkita tilanteita oikein kotona, ettei olisi vaarassa. Syömistäkin voidaan kontrolloida ja rajoittaa.
Versus sellainen koti, missä lapsi on turvassa, saa tukea, turvaa ja rakkautta. Vanhemmat tukevat ja auttavat sekä kannustavat koulunkäynnissä. Kertovat omia oppimisvinkkejään, huolehtivat alusta lähtien, että läksyistä muodostuu rutiini, kannustavat ja tsemppaavat lasta eteenpäin. Lapsi voi käyttää koko potentiaalinsa oppimiseen ja koulun käyntiin, koska on turvassa eikä arjessa tarvitse väistellä vaaroja. Tällainen lapsi ei myöskään todennäköisesti sairastu varhaisteininä tai jo aikaisemmin vakavaan masennukseen, ahdistukseen eikä oireile vakavan itsetuhoisesti.
Joten ei, kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikka muodollisesti meillä onkin ilmainen koulutus kaikille. Perusturvallisuus ja turvallinen kasvuympäristö vaikuttaa ihan älyttömästi tulevaisuuteen ja siihen, millainen elämä lapsella tulee olemaan. Tämä on tieteellinen fakta.
Tämä on epäilemättä totta. Kuitenkin alussa viitataan artikkeliin, jonka mukaan joidenkin alueiden heikko kehitys ja siellä elävien lasten vaikeudet selvitä elämästään johtuvat siitä, että parempiosaiset ovat valinneet asuinpaikan jostain muualta kuin heidän naapuristaan. Tätä kai tässä vähän ihmetellään, että kuinka se naapuriin asettuminen auttaisi tällaista vanhempiensa kaltoin tai välinpitämättömästi kohtelemaa lasta. Ja vähän mietitään, että veisikö se sitä parempiosaista lastakin sitten vaan huonompaan suuntaan jahka hänkin asuisi siellä missä elämä on turvattomuutta ja selviytymistä?
Vähän niin kuin että toisen kanssa yhdessä jaettu flunssa helpottaisi sen alunperin tartunnan saaneen oloa paremmin kuin oireenmukainen hoito?
Tosin tuosta samaa mieltä, että tuollainen ei ole mistään kotoisin, että ehdotetaan tummille tytöille vaan hoitajan ammattia tai muutenkin neuvotaan yksisilmäisesti.
Lähinnä se, että aina ei mun mielestä kannata tai tarvitse tavoitella parasta mihin pystyy. Vähemmälläkin suorittamisella voi olla tyytyväinen, jos homma on lähempänä omia mieltymyksiä.
T. 363