Lue keskustelun säännöt.
HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä
29.08.2022 |
Artikkelissa kerrotaan lasten koulumatkoihin kohdistuneesta tutkimuksesta. Keskiluokka välttelee alueita, joilla lapset eivät koe mukavaksi kulkea kouluun. Perinteisesti eriairvoistumista on pyritty kontrolloida sekoittamalla kovan rahan talojen joukkoon kunnan vuokrakasarmeja, enää se ei toimi. Myöskään koulu ei enää pysty sekoittamaan eri taustoista tulevia lapsia.
Se mikä kalskahtaa korvaan on: "TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa." Ikään kuin keskiluokalta on vietävä oikeus omiin ratkaisuihin. Jos ei halua asua sukupolvisen köyhyyden ja huono-osaisuuden keskellä, niin se on huonoa ja yhteiskunnan erityisesti tulee estää sitä? Että jostain syystä keskiluokan lapset pitää uhrata, jotta persaukisten lapset eivät täysin syrjäytyisi? Mitä mieltä?
Kommentit (581)
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei ole koskaan kadonnut minnekkään. 90-luvun lama teki aikoinaan todella pahaa jälkeä ja se näkyy vieläkin. Nyt sitten ollaan koronan, ukrainan sodan, ja fortumin yms kurimuksessa joka tulee heijastumaan vielä todella kauas. Periaattessa suomi tarvitsee ulkomaalaisia, mutta kun asenne on mikä on, että tänne haalitaan ihmisiä vain hyödynnettäväksi, orjuutettavaksi minimipalkalla ja osalla tuntuu jopa ukrainalaistenkin auttamisessa olevan sellainen pohjavire, että saadaan hyviä työntekijöitä suomeen niin suhtaudun aika varaukselle ulkomaalaisten hamuamiseen ennen kuin joku elämisen ehdot täyttävä vähimmäispalkka laki jota ei pysty kiertämään on kaikilla, muuten eriarvoisuus vain kasvaa kaikilla tasoilla.
Ohisalo puhui vuosia sitten perustulosta Suomessa, en tiedä milloin aikovat ottaa sen käyttöön. Mutta on käsittääkseni tulossa.
Halpatyövoiman (sikäli kun Suomessa mahdollista) haalimisella on aina kääntöpuolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sekoittaminen koskee muuten myös kantaväestöä. Sitä ennen kaikkea!
Nimenomaan, ihan turha tätä kääntään mm -kysymykseski. Sellaiset eprheet sitäpaitsi nykyisin kunnioittavat paremmin esim. koulun auktoriteetteja ja pyrkivät koulutuksen avulla eteenpäin. Suurin ongelma on ihan kantis wt. Sen kanssa kukaan ei haluaisi asua ja elää.
NIIN TOTTA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sekoittaminen koskee muuten myös kantaväestöä. Sitä ennen kaikkea!
Nimenomaan, ihan turha tätä kääntään mm -kysymykseski. Sellaiset eprheet sitäpaitsi nykyisin kunnioittavat paremmin esim. koulun auktoriteetteja ja pyrkivät koulutuksen avulla eteenpäin. Suurin ongelma on ihan kantis wt. Sen kanssa kukaan ei haluaisi asua ja elää.
Ehei, naisopettajia kyllä osaavat halveksia, kun pojat ovat vauvasta asti kasvatettu luulemaan olevansa naispuolisten yläpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
no voi tsiisus. Vaikkapa tilastomatematiikan ymmärrys. Jos se ei kelpaa niin kansallisbiografian elämänkerta jossa Linnan lapsuuden perheen kerrotaan tulleen toimeen verrattain hyvin.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Montako pienviljelijää /sellaisen lasta tunnet? Minä melko monta, ja vielä täältä kurjasta Karjalasta. Olivat kyllä ihan aikansa keskiluokkaa, kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä ihmisiä, joiden lapsista tuli tuomareita ja opettajia.
Minulla on puolisen sukua täynnä pienviljelijöitä joten hävisit tuonkin vertailun. Ei nuo olleet nälkään kuolemassa kun pellolta sai ruokaa muttei kyllä rikkaitakaan joka oli se varsinainen kysymys. Toinen puoli sukua oli sitten paremmin menestynyttä ja akateemisesti koulutettua vertailuksi, joten olen nähnyt molemmat puolet.
Enkä oikein tiedä mihin tuolla jankutuksella pyrit kun et tunnu muuta tekevän kuin väittävän vastaan automaattisesti kaikkeen mahdolliseen. Ehkä koitat vastedes keksiä jotain sanottavaa itse asiasta?
Juu, itse asiasta: se että köyhiä missään julkisessa keskustelussa haukuttaisi ja rikkaita kehuttaisi EI PIDÄ PAIKKAANSA. Ei nyt, eikä menneinä vuosikymmeninä. Ei Suomessa. Sen sijaan keskustelun aihe on työssäkäyvien, roskansa keräävien, lainkuuliaisten, yöt nukkuvien, väkivaltaa karttavien, lastensa perään katsovien haluttomuus muuttaa alueille, jotka katsovat rauhattomiksi, epäviihtyisiksi ja turvattomiksi. Ja aloittajan kommentoimassa artikkelissa esiintyneen henkilön heihin kohdistama syyllistäminen tästä haluttomuudesta. Ikään kuin odotetaan, että ns tolkun kansa menisi ns huonoon naapurustoon seisomaan toteemina ja läsnäolollaan tekisi rikollisten tai häiriön aiheuttajien elämän sillä lailla ahtaammaksi. Mitä hemmettiä varten meillä on virkavalta jos tavallisen ihmisen on oltava noilla alueilla niin kuin ihmiskilpenä, ettei mistään piittaamaton aines ota alueesta valtaa?
Vierailija kirjoitti:
Kysehän ei ole mistään kielestä tai väristä. Meillä on aivan kantasuomalaista huono-osaisuutta. Sitä porukkaa, joka ei ole käynyt töissä enää sukupolviin ja jotka ovat kaikki kasvaneet sossun rahoilla. Tässä porukassa on myös enemmistä päihdeongelmista ja väkivaltarikollisuudesta. Kukaanhan ei halua näitä naapurikseen tai lastensa luokalle. Miksi pitää pakottaa keskiluokkaa sietämään sippijengiä silmissään? Eikö riitä että keskiluokka sen elättää?
On hassua, jos suomalaiset eivät saa näistä asioista päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei ole koskaan kadonnut minnekkään. 90-luvun lama teki aikoinaan todella pahaa jälkeä ja se näkyy vieläkin. Nyt sitten ollaan koronan, ukrainan sodan, ja fortumin yms kurimuksessa joka tulee heijastumaan vielä todella kauas. Periaattessa suomi tarvitsee ulkomaalaisia, mutta kun asenne on mikä on, että tänne haalitaan ihmisiä vain hyödynnettäväksi, orjuutettavaksi minimipalkalla ja osalla tuntuu jopa ukrainalaistenkin auttamisessa olevan sellainen pohjavire, että saadaan hyviä työntekijöitä suomeen niin suhtaudun aika varaukselle ulkomaalaisten hamuamiseen ennen kuin joku elämisen ehdot täyttävä vähimmäispalkka laki jota ei pysty kiertämään on kaikilla, muuten eriarvoisuus vain kasvaa kaikilla tasoilla.
Uutena ilmiönä on tullut koulutuksen periytyminen. Osittain se johtuu älykkyyden periytymisestä ja lahjakkaat tyypit ovat lähteneet koulutuspolulle jo edellisessä sukupolvessa.
Nyt jos sattuu olemaan vanhempiaan lahjakkaampi, ei välttämättä saa kaikkia kykyjä käyttöön niin, että jatkaisi lukion perään yliopistoon. Tai edes ammattikorkeakouluun.
Periytyminen näkyy myös siinä, että korkeakoulutetut vanhemmat osaavat tuuppia vähän huonommin koulussa menestyneet lapsensa jatkokoulutukseen, eikä anna näiden jumahtaa kaupan kassalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
no voi tsiisus. Vaikkapa tilastomatematiikan ymmärrys. Jos se ei kelpaa niin kansallisbiografian elämänkerta jossa Linnan lapsuuden perheen kerrotaan tulleen toimeen verrattain hyvin.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Montako pienviljelijää /sellaisen lasta tunnet? Minä melko monta, ja vielä täältä kurjasta Karjalasta. Olivat kyllä ihan aikansa keskiluokkaa, kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä ihmisiä, joiden lapsista tuli tuomareita ja opettajia.
Minulla on puolisen sukua täynnä pienviljelijöitä joten hävisit tuonkin vertailun. Ei nuo olleet nälkään kuolemassa kun pellolta sai ruokaa muttei kyllä rikkaitakaan joka oli se varsinainen kysymys. Toinen puoli sukua oli sitten paremmin menestynyttä ja akateemisesti koulutettua vertailuksi, joten olen nähnyt molemmat puolet.
Enkä oikein tiedä mihin tuolla jankutuksella pyrit kun et tunnu muuta tekevän kuin väittävän vastaan automaattisesti kaikkeen mahdolliseen. Ehkä koitat vastedes keksiä jotain sanottavaa itse asiasta?
Enpä hoksannut että kukaan olisi väittänyt noita rikkaiksi. Eikös tuolla edellä todeta, ettei Linnan perhe ollut köyhäkään vaan ihan ok toimeentuleva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pariisissa oli kokonainen alue, jossa asui muualta tulleita. Ihan mukava tunnelma siellä oli, mutta ei ranskalainen... vaikka ranskalaisia olivat tietysti, kun siellä asuivat.
Ruotsissa on Rinkeby, oliko Tukholman esikaupunki jossa ei taida olla yhtään alkuruottalaista ja sielläkin on "tunnelmaa" lehtien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sekoittaminen koskee muuten myös kantaväestöä. Sitä ennen kaikkea!
Nimenomaan, ihan turha tätä kääntään mm -kysymykseski. Sellaiset eprheet sitäpaitsi nykyisin kunnioittavat paremmin esim. koulun auktoriteetteja ja pyrkivät koulutuksen avulla eteenpäin. Suurin ongelma on ihan kantis wt. Sen kanssa kukaan ei haluaisi asua ja elää.
Ehei, naisopettajia kyllä osaavat halveksia, kun pojat ovat vauvasta asti kasvatettu luulemaan olevansa naispuolisten yläpuolella.
Oikeasassahan he ovatkin ja hyvä kun näyttävät naisopettajille näille kuuluvan paikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
no voi tsiisus. Vaikkapa tilastomatematiikan ymmärrys. Jos se ei kelpaa niin kansallisbiografian elämänkerta jossa Linnan lapsuuden perheen kerrotaan tulleen toimeen verrattain hyvin.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Montako pienviljelijää /sellaisen lasta tunnet? Minä melko monta, ja vielä täältä kurjasta Karjalasta. Olivat kyllä ihan aikansa keskiluokkaa, kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä ihmisiä, joiden lapsista tuli tuomareita ja opettajia.
Minulla on puolisen sukua täynnä pienviljelijöitä joten hävisit tuonkin vertailun. Ei nuo olleet nälkään kuolemassa kun pellolta sai ruokaa muttei kyllä rikkaitakaan joka oli se varsinainen kysymys. Toinen puoli sukua oli sitten paremmin menestynyttä ja akateemisesti koulutettua vertailuksi, joten olen nähnyt molemmat puolet.
Enkä oikein tiedä mihin tuolla jankutuksella pyrit kun et tunnu muuta tekevän kuin väittävän vastaan automaattisesti kaikkeen mahdolliseen. Ehkä koitat vastedes keksiä jotain sanottavaa itse asiasta?
Juu, itse asiasta: se että köyhiä missään julkisessa keskustelussa haukuttaisi ja rikkaita kehuttaisi EI PIDÄ PAIKKAANSA. Ei nyt, eikä menneinä vuosikymmeninä. Ei Suomessa. Sen sijaan keskustelun aihe on työssäkäyvien, roskansa keräävien, lainkuuliaisten, yöt nukkuvien, väkivaltaa karttavien, lastensa perään katsovien haluttomuus muuttaa alueille, jotka katsovat rauhattomiksi, epäviihtyisiksi ja turvattomiksi. Ja aloittajan kommentoimassa artikkelissa esiintyneen henkilön heihin kohdistama syyllistäminen tästä haluttomuudesta. Ikään kuin odotetaan, että ns tolkun kansa menisi ns huonoon naapurustoon seisomaan toteemina ja läsnäolollaan tekisi rikollisten tai häiriön aiheuttajien elämän sillä lailla ahtaammaksi. Mitä hemmettiä varten meillä on virkavalta jos tavallisen ihmisen on oltava noilla alueilla niin kuin ihmiskilpenä, ettei mistään piittaamaton aines ota alueesta valtaa?
Niin, ja sitäpaitsi nämä alueet ovat jo puolillaan tavallisia ihmisiä, jotka haluaisi elää viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Eläkeläisiä, pienituloisia, opiskelijoita, sairastuneita, tuille pudonneita.. Paljonko heidän läsnäolonsa on ns huonoista lähtökohdista olevia lapsia auttanut tähänkään saakka? Heidät on vain vähäisen taloudellisen liikkumavaran vuoksi pakotettu sinne Vuosaariin ja Malminkartanoihin. Ja nyt sitten yhtäkkiä tilanne paranisi jos sinne saataisi pakkosiirrettyä joukkoon jokunen hyvätuloinenkin? Ihan en hoksaa logiikkaa, odotetaanko siis, että nämä hyvätuloiset palkkaisivat kyllästyessään tilanteeseen sinne jonkin vartiontiliikkeen omalla kustannuksellaan ja kouluun apukäsiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan koulushoppailualueella. Muistan, kun meillä oli joskus kaikki lasten kaverit kylässä sohvalla istumassa ja tajusin, että noista on muuten jokainen eri koulussa!
Nyt nämä lapset ovat jo peruskoulun päättäneitä ja suurimmasta osasta tiedän, mitä heille on käynyt.
He, jotka olivat jo lapsena fiksuja ja pärjääviä, ovat päässeet kovan tason lukioihin. Loput ovat menneet minne ovat päässeet.
Eli ei se lapsen oma taso ole noussut siitä, että hänet on roudattu kauemmas kouluun.
Minäkin asun koulushoppailualueella ja olen toista mieltä. Ne joita ei roudattu on päässeet niihin 8-9 lukioihin. Ne jotka roudattiin on kaikki niissä 9,5 lukioissa.
ei roudattu, yläaste painotettu, Ressun lukio ja Hgin yliopisto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis luojan kiitos emme elä kommunismissa emmekä sosialismissa, vaan yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus ansaita omat rahansa.
Peruskoulun sosiaalisia eroja tasaava vaikutus on loppunut. Eli se ansaitseminen onnistuu nykyään lähinnä niille, joilla on hyvät lähtökohdat.
Luokkayhteiskunta.
Aineeton köyhyys periytyy tutkimusten mukaan vahvemmin kuin aineellinen. Esim lukutaidon kehittäminen ja ylläpitäminen jää kyllä paljon kodin vastuulle, mutta ilman sujuvaa luku- tai kirjoitustaitoakin, tai oppineisuutta voi vaurastua (esim konepaja/maanrakennusysrittäjiä ymv). Silloin ratkaissee kova työnteko ja riskinottokyky, ei yhteiskuntaluokka..
Koulutus on alkanut taas periytyä. Kouluttamattomasta kodista tulevat nuoret ajattelevat, että hekään eivät voi kouluttautua.
Siksi välttämättä hyväkään oppilas "väärästä perheestä" ei ohjaudu kykyjensä mukaiseen koulutukseen, kun taas koulutetut vanhemmat pitävät huolen, että heidän seiskapuolen lapsensa hankkii itselleen koulutuksen.
on oppilaita jotka itse tajuaa että kouluttautua tässä pitää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis luojan kiitos emme elä kommunismissa emmekä sosialismissa, vaan yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus ansaita omat rahansa.
Peruskoulun sosiaalisia eroja tasaava vaikutus on loppunut. Eli se ansaitseminen onnistuu nykyään lähinnä niille, joilla on hyvät lähtökohdat.
Luokkayhteiskunta.
Aineeton köyhyys periytyy tutkimusten mukaan vahvemmin kuin aineellinen. Esim lukutaidon kehittäminen ja ylläpitäminen jää kyllä paljon kodin vastuulle, mutta ilman sujuvaa luku- tai kirjoitustaitoakin, tai oppineisuutta voi vaurastua (esim konepaja/maanrakennusysrittäjiä ymv). Silloin ratkaissee kova työnteko ja riskinottokyky, ei yhteiskuntaluokka..
Koulutus on alkanut taas periytyä. Kouluttamattomasta kodista tulevat nuoret ajattelevat, että hekään eivät voi kouluttautua.
Siksi välttämättä hyväkään oppilas "väärästä perheestä" ei ohjaudu kykyjensä mukaiseen koulutukseen, kun taas koulutetut vanhemmat pitävät huolen, että heidän seiskapuolen lapsensa hankkii itselleen koulutuksen.
on oppilaita jotka itse tajuaa että kouluttautua tässä pitää
Kasvatuskin pitäisi ottaa valtion tehtäväksi, ei tästä oikein muuta osaa päätellä.
Tai ehkä esim vanhempien tulojen perusteella pisteyttää hakijat jatko-opintoihin. Tosin jos ongelma on se, ettei kouluttamattomien vanhempien lapset edes hakeudu jatko-opintoihin, niin toimisiko se jos peruskoulussa arvosanat suhteutettaisi vanhempien tulotasoon? 8,5 koearvosana kääntyisi kasin numeroon toikkarissa jos vanhemmat on sosioekonomisesti hyvässä asemassa ja vastaavasti ysiin jos ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis luojan kiitos emme elä kommunismissa emmekä sosialismissa, vaan yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus ansaita omat rahansa.
Peruskoulun sosiaalisia eroja tasaava vaikutus on loppunut. Eli se ansaitseminen onnistuu nykyään lähinnä niille, joilla on hyvät lähtökohdat.
Luokkayhteiskunta.
Aineeton köyhyys periytyy tutkimusten mukaan vahvemmin kuin aineellinen. Esim lukutaidon kehittäminen ja ylläpitäminen jää kyllä paljon kodin vastuulle, mutta ilman sujuvaa luku- tai kirjoitustaitoakin, tai oppineisuutta voi vaurastua (esim konepaja/maanrakennusysrittäjiä ymv). Silloin ratkaissee kova työnteko ja riskinottokyky, ei yhteiskuntaluokka..
Koulutus on alkanut taas periytyä. Kouluttamattomasta kodista tulevat nuoret ajattelevat, että hekään eivät voi kouluttautua.
Siksi välttämättä hyväkään oppilas "väärästä perheestä" ei ohjaudu kykyjensä mukaiseen koulutukseen, kun taas koulutetut vanhemmat pitävät huolen, että heidän seiskapuolen lapsensa hankkii itselleen koulutuksen.
on oppilaita jotka itse tajuaa että kouluttautua tässä pitää
Mitä enemmän koulutukseen hakeutumisessa on haasteita, sitä enemmän tarvitaan tukea kotoa.
Päälle se, että kaikki hyvät ylioppilaat eivät tajua lähteä kouluttautumaan, kun ei kukaan suvustakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
no voi tsiisus. Vaikkapa tilastomatematiikan ymmärrys. Jos se ei kelpaa niin kansallisbiografian elämänkerta jossa Linnan lapsuuden perheen kerrotaan tulleen toimeen verrattain hyvin.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Montako pienviljelijää /sellaisen lasta tunnet? Minä melko monta, ja vielä täältä kurjasta Karjalasta. Olivat kyllä ihan aikansa keskiluokkaa, kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä ihmisiä, joiden lapsista tuli tuomareita ja opettajia.
Minulla on puolisen sukua täynnä pienviljelijöitä joten hävisit tuonkin vertailun. Ei nuo olleet nälkään kuolemassa kun pellolta sai ruokaa muttei kyllä rikkaitakaan joka oli se varsinainen kysymys. Toinen puoli sukua oli sitten paremmin menestynyttä ja akateemisesti koulutettua vertailuksi, joten olen nähnyt molemmat puolet.
Enkä oikein tiedä mihin tuolla jankutuksella pyrit kun et tunnu muuta tekevän kuin väittävän vastaan automaattisesti kaikkeen mahdolliseen. Ehkä koitat vastedes keksiä jotain sanottavaa itse asiasta?
Enpä hoksannut että kukaan olisi väittänyt noita rikkaiksi. Eikös tuolla edellä todeta, ettei Linnan perhe ollut köyhäkään vaan ihan ok toimeentuleva.
En menisin pienviljelijän perhettä kutsumaan automaattisesti erityisen rikkaaksi oman yhteisönsä sisällä. Riippuu ihan työnteon määrästä miten hyvää elintasoa tuossa saa ylläpidettyä vaikka yleensä perheensä saikin pidettyä ruoassa yms. Toisaalta kun kyse on pienviljelijästä niin rajansa sillä tulojen määrälläkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis luojan kiitos emme elä kommunismissa emmekä sosialismissa, vaan yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus ansaita omat rahansa.
Peruskoulun sosiaalisia eroja tasaava vaikutus on loppunut. Eli se ansaitseminen onnistuu nykyään lähinnä niille, joilla on hyvät lähtökohdat.
Luokkayhteiskunta.
Aineeton köyhyys periytyy tutkimusten mukaan vahvemmin kuin aineellinen. Esim lukutaidon kehittäminen ja ylläpitäminen jää kyllä paljon kodin vastuulle, mutta ilman sujuvaa luku- tai kirjoitustaitoakin, tai oppineisuutta voi vaurastua (esim konepaja/maanrakennusysrittäjiä ymv). Silloin ratkaissee kova työnteko ja riskinottokyky, ei yhteiskuntaluokka..
Koulutus on alkanut taas periytyä. Kouluttamattomasta kodista tulevat nuoret ajattelevat, että hekään eivät voi kouluttautua.
Siksi välttämättä hyväkään oppilas "väärästä perheestä" ei ohjaudu kykyjensä mukaiseen koulutukseen, kun taas koulutetut vanhemmat pitävät huolen, että heidän seiskapuolen lapsensa hankkii itselleen koulutuksen.
on oppilaita jotka itse tajuaa että kouluttautua tässä pitää
Mitä enemmän koulutukseen hakeutumisessa on haasteita, sitä enemmän tarvitaan tukea kotoa.
Päälle se, että kaikki hyvät ylioppilaat eivät tajua lähteä kouluttautumaan, kun ei kukaan suvustakaan ole.
mitä me keksittäisi tähän avuksi?
Vierailija kirjoitti:
Ainahan meillä on ollut rikkaampia ja köyhempiä. Ei se mitään uutta ole.
Nykyään Helsingissä on vaikeaa löytää sopivaa asuinaluetta kun ne on lähes kaikki pilattu niillä huutavilla ja riehuvilla etnisyyksillä.
Eikä ongelma ole pelkästään Helsingissä, vaan muissakin Suomen isoimmissa kaupungeissa. Asumme perheen kanssa vielä toistaiseksi ns. halvalla asuinalueella, mikä näkyy mm. tässä etnisyysasiassa. Naapurit ovat pääosin muualta ja yhteentörmäyksiä naapureiden kanssa on ollut useita ihan jo pelkästään järjestyshäiriöiden takia. Eivät tunne eivätkä ymmärrä - tai halua ymmärtää - hiljaisuusaikoja ja sitä, että asunnossa ei voi elämöidä miten sattuu milloin sattuu, vaan naapurit pitää ottaa huomioon. Roskia ja ruokaa heitetään pitkin pihamaata ja se näkyy ympäristössä: piha on saastainen. Tämän on huomannut myös rotat, nykyään meillä on yhteisiä pihalemmikkejä. Asumisyhteisön sääntöjä ei noudateta, eletään kuin pellossa.
Onneksi pääsemme muuttamaan pian ja sellaiselle alueelle, missä pääasiassa vain kantasuomalaisilla on varaa asua. Olen matkustellut jonkin verran ja ollut vaihdossakin ulkomailla, minulla on ulkomaalaisia tuttavia, joten en koskaan olisi uskonut, että tulen joskus tulevaisuudessa tuntemaan ja ajattelemaan näin.
Kotiuttamisen eteen pitäisi ihan oikeasti tehdä enemmän töitä, jos muutetaan todella erilaisesta kulttuurista. Muuten nämä asuinalueet väkisinkin eriytyvät, koska kantasuomalaiset eivät halua asua rauhattomissa ja p*skaisissa asuinalueissa. Nukkumisrauha ja kotirauha on meille tärkeää, että jaksetaan töissä ja lapset koulussa. Lisäksi suurin osa suomalaisista ihan oikeasti arvostaa puhdasta luontoa ja ympäristöä ja me halutaan, että sääntöjä noudatetaan esim. yhteistilojen suhteen. Me halutaan, että yhteisiä tiloja käytetään vastuullisesti, eikä rikota ja paskota ja perseillä saman tien kaikkea pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Kyllä vaan. Jotkut on halunneet uskotella, että sitä ei muka olisi: keskiluokka omista syistään ja työväenluokka on niin tyhmää, että ei tajua olevansa tynnyrin pohjalla. Ja jos tajuaa, se syyttää siitä niekeriä, eikä ketään muuta. Ja ylempi luokka hyväksyy tämän hiljaisesti, koska saa itse olla rauhassa.
Marx oli oikeassa näissä jutuissa.
Ei ole kyse mistään työväenluokkamarksismista vaan laajemmasta ajattelusta. Työläisiä kait keskiluokkakin on suurimmaksi osaksi. Eroa syntyy suhtautumisesta koulutukseen, ryyppäämiseen ja vapaa-ajan viettotapoihin.
Kukaan ei halua olla metelöivien, roskaavien ja rikkojien naapurustossa. Kukaan ei halua asua narkkien, juoppojen ja kadulle kuzeskelijoiden keskuudessa. Eikä ainakaan halua lastensa käyvän samassa koulussa ryöstöjengien tai häiriköiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis luojan kiitos emme elä kommunismissa emmekä sosialismissa, vaan yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus ansaita omat rahansa.
Peruskoulun sosiaalisia eroja tasaava vaikutus on loppunut. Eli se ansaitseminen onnistuu nykyään lähinnä niille, joilla on hyvät lähtökohdat.
Luokkayhteiskunta.
Aineeton köyhyys periytyy tutkimusten mukaan vahvemmin kuin aineellinen. Esim lukutaidon kehittäminen ja ylläpitäminen jää kyllä paljon kodin vastuulle, mutta ilman sujuvaa luku- tai kirjoitustaitoakin, tai oppineisuutta voi vaurastua (esim konepaja/maanrakennusysrittäjiä ymv). Silloin ratkaissee kova työnteko ja riskinottokyky, ei yhteiskuntaluokka..
Koulutus on alkanut taas periytyä. Kouluttamattomasta kodista tulevat nuoret ajattelevat, että hekään eivät voi kouluttautua.
Siksi välttämättä hyväkään oppilas "väärästä perheestä" ei ohjaudu kykyjensä mukaiseen koulutukseen, kun taas koulutetut vanhemmat pitävät huolen, että heidän seiskapuolen lapsensa hankkii itselleen koulutuksen.
on oppilaita jotka itse tajuaa että kouluttautua tässä pitää
Mitä enemmän koulutukseen hakeutumisessa on haasteita, sitä enemmän tarvitaan tukea kotoa.
Päälle se, että kaikki hyvät ylioppilaat eivät tajua lähteä kouluttautumaan, kun ei kukaan suvustakaan ole.
kyllä kai 18 v tietää mitä haluaa ja pyrkii sinne minne haluaa varsinkin jos voi vielä valita. Itse kyllä kannustin koko kouluajan mutta poika tiesi mitä haluaa aika varhain. nimimerkillä kaukana akateemisuudesta
Nimenomaan, ihan turha tätä kääntään mm -kysymykseski. Sellaiset eprheet sitäpaitsi nykyisin kunnioittavat paremmin esim. koulun auktoriteetteja ja pyrkivät koulutuksen avulla eteenpäin. Suurin ongelma on ihan kantis wt. Sen kanssa kukaan ei haluaisi asua ja elää.