Lue keskustelun säännöt.
HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä
29.08.2022 |
Artikkelissa kerrotaan lasten koulumatkoihin kohdistuneesta tutkimuksesta. Keskiluokka välttelee alueita, joilla lapset eivät koe mukavaksi kulkea kouluun. Perinteisesti eriairvoistumista on pyritty kontrolloida sekoittamalla kovan rahan talojen joukkoon kunnan vuokrakasarmeja, enää se ei toimi. Myöskään koulu ei enää pysty sekoittamaan eri taustoista tulevia lapsia.
Se mikä kalskahtaa korvaan on: "TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa." Ikään kuin keskiluokalta on vietävä oikeus omiin ratkaisuihin. Jos ei halua asua sukupolvisen köyhyyden ja huono-osaisuuden keskellä, niin se on huonoa ja yhteiskunnan erityisesti tulee estää sitä? Että jostain syystä keskiluokan lapset pitää uhrata, jotta persaukisten lapset eivät täysin syrjäytyisi? Mitä mieltä?
Kommentit (581)
KauttaTeutateksen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan se outoa, että luokkayhteiskunta on sellainen, jossa sallitaan lasten ahdisteleminen koulumatkalla. Apuna on opastaa lapsia, miten toimia, jos joutuu kodin tai koulun ulkopuolella turvattomaan tilanteeseen sen sijaan, että yhteiskunta tekisi kaikkensa, että lapsi ei tällaiseen tilanteeseen joudu!
Minusta on aika lailla julmaa vastuuttaa lapset jonkinlaisiksi yhteiskuntaluokkien nomadeiksi, joiden tehtävänä on sietää mitä tahansa ja selvitä mistä tahansa vain siksi, että meillä hyväksytään itseaiheutettu huono-osaisuus ja tulevaisuudessa esim. käyttöhuoneilla tuetaan sitä. Entä jo apuna olisi se, että sekavat ahdistelijat suljettaisiin laitoksiin. Niin tehtiin vielä 70-luvulla eikä höpisty yksilön oikeuksista. Jos päässä viirasi aineiden takia, niin oikea paikka ei ollut päivystämässä koulutiellä. Ja jos tämä on liian kallista, niin sitten kaikille lapsille taksikyyti kouluun, jos matka ylittää 200 m.
Luokkayhteiskunnassa voisi edes joskus sillä veroja maksavalla luokalla olla oikeus saada lapsilleen turvaa eikä aina vedottaisi siihen, että huono-osaisuus ei ole oma valinta.
Miten käyttöhuoneet liittyvät tähän? toivottavasti olet sitä mieltä että myös päihderiippuvainen on yksilö jolla on ihmisarvo.
Lue mielellään tämä artikkeli: https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008974100.html
"Käyttöhuoneita vastustaville haluaisin sanoa, että olkaa kilttejä ja perehtykää asiaan. Lukekaa tutkimuksia ja kuunnelkaa ihmisiä, joita käyttöhuoneet koskevat. Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia, ja tässä monelle on kysymys elämästä ja kuolemasta.
Suomessa huumeisiin kuolee vuosi vuodelta enemmän ihmisiä. Me ollaan kaikki joidenkin tyttäriä ja poikia, äitejä ja isejä, ukkeja ja mummoja. Ihmisiä perkele. Meillä on tunteet ja haaveet, ja meistä moni haluaa parempaa. Moni meistä haluaa elämän.
Mutta kun kuulee tarpeeksi kauan puhetta siitä, että joku ei pidä edes ihmisenä, ja olisi parempi, jos kaikki addiktit vain kuolisivat pois, niin siihen alkaa itsekin uskoa. Siis siihen, että en mä voi koskaan päästä kuiville, ja varsinkin, etten mä ansaitse päästä kuiville.
Se on tavallaan niin tekopyhää, kun miettii, kuinka moni suomalainen vetää päänsä täyteen viinaa joka viikonloppu, eikä siinä ole mitään laitonta tai edes mitään poikkeavaa. Mutta en mä halua tehdä sitä vertausta, sillä niilläkin ihmisillä on varmasti todella paha olla. Toivon, että käyttöhuoneita vastustavat ja addikteja kyykyttävät ihmiset vielä jokin päivä näkisivät, että huumeriippuvaiset ovat sairaita ja ansaitsevat hoitoa."
On perehdytty ja muualla on havaittu ettei käyttöhuoneet vähennä kuolemia. Eikä kyllä käyttöäkään. Joten argumenttisi ei toimi. Muuten voisit mennä jankuttamaan niistä jonnekin muualle koska ei ne ole tämän ketjun aihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi pohjois-Helsingissä on alueita, joihin ei mahdu rakentamaan vuokraslummeja (koska Keskuspuisto) ja valtaosa asukkaista on korkeakoulutettuja, hyvätuloisia, valkoisia kantasuomalaisia. Se riittää mulle, muun Helsingin väestösekoittamisesta en niin välitä.
Why College Is a GREAT Idea in 2021
Why Youre an Absolute Idiot If You Dont Go to College
Vierailija kirjoitti:
^Yksilökeskeisyys toteutuu wokeismina.
Leftist Teachers Going After Your Children!
Jos sekittelu toimi ennen, miksi se ei toimisi edelleen? Ei ole kenenkään etu, että syntyy täydellisen huonoja alueita ja slummeja joihin ulkopuolinen ei uskalla mennä ja joissa asuvat kärsivät. Suurkaupungeissa (ulkomailla) näitä on ollut ja monessa paikassa niistä on päästy eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä oli vuoden 2020 lopussa runsaat 376 000 asuntoa. Niistä oli yhden huoneen asuntoja 23 prosenttia, kahden huoneen asuntoja 36 prosenttia, kolmen huoneen asuntoja 22 prosenttia, neljän huoneen asuntoja 12 prosenttia ja vähintään viiden huoneen asuntoja 6 prosenttia. Keittiötä ei ole tässä laskettu huoneeksi. 59 prosentissa asuntoja oli erillinen keittiö ja muissa keittokomero tai -tila.
Helsingin asuntokanta painottuu edelleen selvästi pienasuntoihin: yhden tai kahden huoneen asuntoja oli vuonna 2020 kuusi kymmenestä (59 %).
Missä voidaan eniten pahoin? Pienessä yksiössä!
Keskustelussa olivat mukana muun muassa vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Heidän mukaansa suomalaisessa rakennussuunnittelussa ja -tekniikassa on tehty virheitä, jotka näkyvät nykyään pahoinvointina asumisessa, asukkaiden terveydessä sekä viihtymisessä.
Asumisen hyvinvointiin vaikuttavat Haaviston ja Vaattovaaran mukaan muun muassa asuinalueen sijainti, oma elämäntilanne, laina-aikojen pituudet ja asunnon omistamisen tavat. Pahoinvointia sen sijaan luovat esimerkiksi rakentamisen tekninen laatu ja siinä tehdyt huonot ratkaisut. 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut betonilähiöt alkavat rapeutua ja rakenteet peittyä homeen alle
Asumisen pahoinvointia synnyttää myös osallistamisen puute. Mitä enemmän alueen asukkaat saavat suunnitella alueen käyttöä, sitä tyytyväisempiä he ovat.
Alle 15 neliön asunnot kiellettävä
Keskustelussa asuinalueiden suunnittelusta nousee usein esiin yhteisöllisyys, joka tulee ottaa huomioon jo asuntoja suunnitellessa. Uusien taloyhtiöiden yhteisiä tiloja ei enää rakenneta betonikellareihin, vaan niistä tehdään viihtyisiä ja kutsuvia.
Asukkaat kokevat, että on hienoa mennä yhteisiin tiloihin ja järjestää juhlia ja illanviettoja yhdessä. Naapuriapu, talotalkkarit ja muilla sosiaalisilla innovaatioilla voidaan myös muuttaa asumista, kun naapuruston keskinäistä yhteistoimintaa lisätään, Haavisto innovoi.
Haavisto kuitenkin muistuttaa, että rakentamisessa on huomioitava myös ihmisten tarve yksityisyydelle ja hiljaisuudelle. Naapurin metelöintiä ja elämisen ääniä harvoin halutaan kuunnella seinien läpi.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-asiat-luovat-pahoinvointia-asu…
Eivät vihreät vielä ole asettaneet presidenttiehdokasta, asettelu tapahtuu vasta 2023-eduskuntavaalien jälkeen,
Aika pahasti saa pekka mokata että menettää tuon ehdokkuuden. Ei vihreillä sen parempaakaan ole tilalle. Toisaalta kansa alkaa kyllästyä haaviston ikiehdokkuuteen kuten väyrysen loputtomiin ehdokkuuksiin joka vaaleissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Kyllä vaan. Jotkut on halunneet uskotella, että sitä ei muka olisi: keskiluokka omista syistään ja työväenluokka on niin tyhmää, että ei tajua olevansa tynnyrin pohjalla. Ja jos tajuaa, se syyttää siitä niekeriä, eikä ketään muuta. Ja ylempi luokka hyväksyy tämän hiljaisesti, koska saa itse olla rauhassa.
Marx oli oikeassa näissä jutuissa.
Ei siellä pohjalla työväenluokka ole vaan kaikenlaiset täysin syrjäytyneet. Siis ihmiset joilla ei ole edes siitä työstä enää moneen sukupolveen muistikuvaa.
Näiden ero työväenluokkaan on kuitenkin pienempi kuin työväenluokan ero keskiluokkaan. Toki jotkut äärimmäisen ammattitaitoiset erikoisalan duunarit on erikseen, heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa duuniinsa ja olosuhteihinsa, mutta kyllä se lähihoitaja tai siivooja on lähempänä sitä syrjäytynyttä työtöntä kuin ylemmän keskiluokan tyyppiä.
Keikkaileva lähihoitaja joka tienaa bruttona 3500e kk on lähellä syrjäytynyttä työtöntä..? Mielenkiintoista.. mikä se olikaan se keskitulo Suomessa..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sekittelu toimi ennen, miksi se ei toimisi edelleen? Ei ole kenenkään etu, että syntyy täydellisen huonoja alueita ja slummeja joihin ulkopuolinen ei uskalla mennä ja joissa asuvat kärsivät. Suurkaupungeissa (ulkomailla) näitä on ollut ja monessa paikassa niistä on päästy eroon.
Mutta onko ratkaisu se, että pakotetaan joku joka on asiansa hoitanut kunnolla, muuttamaan keskelle sellaista porukkaa jolla elämänhallinta horjuu. Vai olisiko se mieluummin asettaa kohtuullinen osuus sosiaalisin perustein rakennettua rakennuskantaa sinne nukkumalähiöihin? En ihan ymmärrä tätä pääkaupunkiseutulaista politiikkaa rakentaa kallein ja ahtain mahdollinen tonttimaa täyteen sosiaalisin perustein tai muuten tuettuna asutettavaa vuokra-asuntokantaa ja sitten sinne reunamille joku kalliin rahan uusi omistusasuntokeskittymä. Ja sitten paheksua kun 10 vuoden päästä ne alkaa jäädä vuokralle kun alkuperäiset asukkaat on lähteneet nykimään rauhattomalta alueelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Ja missä on sanottu että kirjailijan on oltava nimenomaan nälkäkuolemaan partaalla voidakseen kirjoittaa köyhistä? Puhuin köyhistä oloista lähtöisin olevista tai myöhemmin työväenluokkaisista kunhan työväenluokka oli ensin keksitty. Tietty jos kirjailija menestyy niin äkkiäkös tuosta tulee hyväosainen joka sitten mielestäsi ei ole kelvollinen kirjoittamaan köyhistä.
Esim. linna oli maaseudulta kotoisin ja teki töitä mm. tehtaassa ennen menestystään kirjailijana. Tunnetusti linna kirjoitti ahkerista taviksista monenlaisissa rooleissa, joskus sankarillisissa ja joskus vähemmän.
Mielestäni kerrot juuri että esim kirjallisissa teoksissa köyhä esitetään ihanana ihmisenä juuri siksi, että kirjailijat itse ovat olleet köyhiä. Pyysin kertomaan ketkä kaikki kirjailijat, jotka idealisoivat köyhän, olivat itse lapsena tahi myöhemmin aikansa mittapuulla köyhiä.
Mutta palatakseni itse asiaan; en tunnista tuollaista keskustelua, jossa kaikki mitä rikas tekee on upeaa ja sama köyhän tekemänä kamalaa. Esitit esimerkkinä vaatteet; köyhän vaatteet kauheita riepuja, rikkaan samanlainen garderoobi upeaa downshiftaamista -missä tällaista keskustelua faktuaalisesti näkyy?
Koita nyt aluksi oppia että täällä on useampiakin keskustelijoita kuin yksi.
Ja pyysit yhtä esimerkkiä ja sanoin että väinö linna. Ole hyvä.
Minua ei kiinnosta se että hyväksytkö sinä tuon vai et koska et sinä ole asemassa jossa voit tuomaroida keskustelua.
Kannattaa lukea noi lainaukset yllä ennen kuin jatkat. Kukaan ei ole pyytänyt "yhtä esimerkkiä", sen sijaan yllä on useaan kertaan yleistetty, että köyhä idealisoidaan kirjallisuudessa koska kirjailijat itse ovat olleet köyhiä. Ja rautalankaakin tarjotaan sekä suositellaan tutustumista historiaan, nykyaikaan ja kirjailijapiireihin. Nonni, tutustuttu, en silti löydä korrelaatiota kulttuurintuottajan, köyhien kirjallisen idealisoijan ja vähäosaisuuden välillä.
Sen sijaan esitetään väite, että köyhän tekemisiä jotenkin yleisesti pidetään "huonona" ja rikkaan "hyvänä", ilman ensimmäistäkään tosielämän esimerkkiä tällaisesta asenteesta, jolloin voin vaan todeta, että köyhyyden idealisointi ja varakkaan demonisointi myyttinä elää ja voi paksusti.
Koitat näemmä venyttää ennestäänkin turhaa jankutustasi siirtelemällä maaleja kommentista toiseen.
Eli hävisit koska rikoit sääntöjä, lälläslää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
no voi tsiisus. Vaikkapa tilastomatematiikan ymmärrys. Jos se ei kelpaa niin kansallisbiografian elämänkerta jossa Linnan lapsuuden perheen kerrotaan tulleen toimeen verrattain hyvin.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Montako pienviljelijää /sellaisen lasta tunnet? Minä melko monta, ja vielä täältä kurjasta Karjalasta. Olivat kyllä ihan aikansa keskiluokkaa, kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä ihmisiä, joiden lapsista tuli tuomareita ja opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
no voi tsiisus. Vaikkapa tilastomatematiikan ymmärrys. Jos se ei kelpaa niin kansallisbiografian elämänkerta jossa Linnan lapsuuden perheen kerrotaan tulleen toimeen verrattain hyvin.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Montako pienviljelijää /sellaisen lasta tunnet? Minä melko monta, ja vielä täältä kurjasta Karjalasta. Olivat kyllä ihan aikansa keskiluokkaa, kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä ihmisiä, joiden lapsista tuli tuomareita ja opettajia.
Tämä nousuhan on johtunut siitä, että suuret ikäluokat tarvitsivat paljon kouluja. Jos oli vähänkin isommasta pitäjästä, sai lapsen yleensä vapaapaikalle oppikouluun. Tuomariksi ja opettajaksi ei ole valmistunut ilman koulutusta.
Pienemmiltä paikoilta lapsen lähettäminen kaupunkiin oppikouluun oli usein mahdotonta.
Pientilalliset eivät todellakaan ole olleet rikkaita, mutta ovat nyt sentään perheen kesken toimeen tulleet.
Isäni on pientilalta, suvun ensimmäinen ylioppilas ja maisteri. Me lapset ja serkkumme olemme peruskoulun kasvatteja ja varsin korkeasti koulutettuja. Meille se on ollut mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sekittelu toimi ennen, miksi se ei toimisi edelleen? Ei ole kenenkään etu, että syntyy täydellisen huonoja alueita ja slummeja joihin ulkopuolinen ei uskalla mennä ja joissa asuvat kärsivät. Suurkaupungeissa (ulkomailla) näitä on ollut ja monessa paikassa niistä on päästy eroon.
Ei huonoja voi aina vain "pyyhkiä maton alle"...
Ulkomailla: mitäs HAALIVAT populaa, jolla kestää menestyä?
Sori, mutta vähän niin kuin yrittäisi päästä kusesta eroon piilottamalla se Jaffan joukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan meillä on ollut rikkaampia ja köyhempiä. Ei se mitään uutta ole.
Nykyään Helsingissä on vaikeaa löytää sopivaa asuinaluetta kun ne on lähes kaikki pilattu niillä huutavilla ja riehuvilla etnisyyksillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".
Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.
Mitä ihmeen itkua nyt taas? Eli kun olen kouluttautumalla ja tyhönteolla saanut itselleni hyvät tulot, niin ei ole oikein näyttää varallisuutta, mutta väärin on myös olla "vaatimaton" halvoilla vaatteilla. Hankalaksi menee. Mitäpä jos ei kiinnostele tavara eikä luksus, ihan yksinkertaisesti, ilman mitään tarvetta profiloitua ihanan "vaatimattomaksi"? Mitäpä jos on jo kotoa (lääkäriperheestä oikein) tullut sellainen malli, että syömävelkaa ei oteta kaiken maailman uusimpiin kotkotuksiin, kuten autoihin ja lapin mökkeihin. Verotus ja vapaapäivien vähyys kyllä pitää huolen siitä, ettei rahaa tai aikaa ole käyttää siihen mitä oikeasti haluaisi tehdä.
Toin vain esiin tämän käytöksen ja luokkien välisen ristiriidan. Ideana oli sanoa miten kaikki köyhän tekemä näyttäytyy huonona ja rikkaan hyvänä. Keskiluokka siinä välissä on häilyvämpi käsite.
Njaa, minusta kyllä esim kirjallisuudessa ja muissa kulttuurintuotteissa köyhä esiintyy yleensä hyvänä ja sydämellisenä ihmisenä ja varakas ahneena ja pahana. Samoin julkisessa keskustelussa. Ehkä sitten joissain piireissä on toisenlaista asennetta, itse en sitä ole tavannut.
Jos taas köyhä on mielestäsi synonyymi päihdesekoilijalle tai rosvolle, niin joo, niillä on kieltämättä vähän huono julkikuva.
Kulttuurityypit ja kirjailijat on vanhastaan ollut sitä köyhempää porukkaa. Tosin nykyään nuo menestyneemmät roikkuu apurahoineen ja jättituloineen siellä rikkaammassa osassa kansaa vaikka kulttuuripiireissä varsinkin miljoona-asunnossaan leikkii edelleen köyhemmän kansanosan edustajaa.
okei, jäin vähän odottelemaan yhä sitä perustelua sille miksi köyhän tekemiset on aina paha ja rikkaan hyvä. Niin ja kenen mielestä?
Kukahan ne kirjat ja näytelmät mielestäsi kirjoittaa joissa noin sanotaan? Tarvitsetko vielä lisää rautalankaa?
Näyttöä sille, että kirjailijat ja näytelmäkirjailijat edustavat vähempiosaisia?
Kannattaisiko tutustua historiaan? Tai nykyaikaan? Tai ylipäänsä kulttuurialaan ja sen ihmisiin? Harvemmin nuo suomen pääsääntöisesti vasemmistoa kannattavat kulttuuri-ihmiset tai taiteilijapiirit lähtee assosioitumaan ainakaan kokoomukseen.
Niin siis oliko sulla esimerkkejä näistä huono-osaisista kirjailijoista jotka ovat tuoneet populaarikulttuuriin käsityksen hyvästä köyhästä ja pahasta rikkaasta? Tove Jansson, Margaret Mitchell, Anni Swan, Waltari, Kivi, Leena Lehtolainen... edes itse Marx eivät kukaan viettäneet taloudellisesti niukkaa lapsuutta kouluttamattomassa perheessä
Väinö Linna, torpparin poika. Täällä Pohjantähden alla -sarja tendenssinomaisesti esittelee hyviä köyhiä ja huonoja rikkaita.
Vähän vaikeaa minun on nähdä pienviljelijä /työläinen 20-luvun vähäosaisena, taikka kun Päätalosta puhutaan, savottamiesten työnjohtaja. Tyypillisiä "keskiluokkaisia" ammatteja ennen sotia.
Oli miten oli, kuvitelma siitä, että kulttuurintuottajat olisivat pääasiallisesti vaatimattomissa oloissa varttuneita ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se, että heistä usealla on vasemmistolainen maailmankuva liittyy taas enemmän opinahjoon (yliopisto), kulttuuripiirien trendeihin sekä 60-70 -luvuilla, että jo aiemmin esim juuri Tampereella joka oli ja on varsin punainen paikkakunta, että etenkin siihen, että useimmat kulttuurintuottajat elävät pääosin jostain muusta kuin suorista myyntituotoista.
Niin, siksipä et olekaan uskottava väitteinesi joita et niitäkään todista mitenkään.
"Vielä 1920-luvulla sitten jokseenkin 70% ammatissa toimivista sai toimeentulonsa maataloudesta. Näistä suurin osa oli itsenäisiä talopoikia ja pienviljelijöitä, siis itsensätyöllistäjiä. Teollisuuden osuus työllisyydestä oli noin 10%. Kaiken kaikkiaan palkkatyöläisten osuus kaikista työllisistä oli varsin pieni."
Oikeasti köyhät olivat 1950-luvulle saakka kerjuulla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/28/suomalaiset-kerjuulla
Ja mikä tuossa todisti ettei pienviljelijä olisi ollut köyhä? Oma ennakkoluulosi?
no voi tsiisus. Vaikkapa tilastomatematiikan ymmärrys. Jos se ei kelpaa niin kansallisbiografian elämänkerta jossa Linnan lapsuuden perheen kerrotaan tulleen toimeen verrattain hyvin.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Montako pienviljelijää /sellaisen lasta tunnet? Minä melko monta, ja vielä täältä kurjasta Karjalasta. Olivat kyllä ihan aikansa keskiluokkaa, kiertokoulun tai kansakoulun käyneitä ihmisiä, joiden lapsista tuli tuomareita ja opettajia.
Minulla on puolisen sukua täynnä pienviljelijöitä joten hävisit tuonkin vertailun. Ei nuo olleet nälkään kuolemassa kun pellolta sai ruokaa muttei kyllä rikkaitakaan joka oli se varsinainen kysymys. Toinen puoli sukua oli sitten paremmin menestynyttä ja akateemisesti koulutettua vertailuksi, joten olen nähnyt molemmat puolet.
Enkä oikein tiedä mihin tuolla jankutuksella pyrit kun et tunnu muuta tekevän kuin väittävän vastaan automaattisesti kaikkeen mahdolliseen. Ehkä koitat vastedes keksiä jotain sanottavaa itse asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sekittelu toimi ennen, miksi se ei toimisi edelleen? Ei ole kenenkään etu, että syntyy täydellisen huonoja alueita ja slummeja joihin ulkopuolinen ei uskalla mennä ja joissa asuvat kärsivät. Suurkaupungeissa (ulkomailla) näitä on ollut ja monessa paikassa niistä on päästy eroon.
Ei huonoja voi aina vain "pyyhkiä maton alle"...
Ulkomailla: mitäs HAALIVAT populaa, jolla kestää menestyä?
Ja lisään että miksi kaikkien pitäisi menestyä siten, kun sen itse määrittelee?
Jos maahan kerran halutaan haalia vierasta kansaa, on hyväksyttävä heidät oman kulttuurinsa tuotteina, otettava enemmän vastuuta itsestä ja luotettava oikeusjärjestelmään.
Ei voi haluta yhtä ja sitten toista... tai sekoittaa näitä, "laimentamalla" alkuperäistä väestöä väkisin.
Ja sekoittaminen koskee muuten myös kantaväestöä. Sitä ennen kaikkea!
Luokkayhteiskunta ei ole koskaan kadonnut minnekkään. 90-luvun lama teki aikoinaan todella pahaa jälkeä ja se näkyy vieläkin. Nyt sitten ollaan koronan, ukrainan sodan, ja fortumin yms kurimuksessa joka tulee heijastumaan vielä todella kauas. Periaattessa suomi tarvitsee ulkomaalaisia, mutta kun asenne on mikä on, että tänne haalitaan ihmisiä vain hyödynnettäväksi, orjuutettavaksi minimipalkalla ja osalla tuntuu jopa ukrainalaistenkin auttamisessa olevan sellainen pohjavire, että saadaan hyviä työntekijöitä suomeen niin suhtaudun aika varaukselle ulkomaalaisten hamuamiseen ennen kuin joku elämisen ehdot täyttävä vähimmäispalkka laki jota ei pysty kiertämään on kaikilla, muuten eriarvoisuus vain kasvaa kaikilla tasoilla.
Pariisissa oli kokonainen alue, jossa asui muualta tulleita. Ihan mukava tunnelma siellä oli, mutta ei ranskalainen... vaikka ranskalaisia olivat tietysti, kun siellä asuivat.
Siis orjuudessa ei ole sinänsä mitään pahaa. Osan täytyy olla, ja mielellään ovat.