Lue keskustelun säännöt.
Tullaan katsomaan vauvaa tyhjin käsin
Meille syntyi vähän aikaa sitten tyttövauva ja perhettä/ystäviä on käynyt vauvaa katsomassa. Olen varautunut vieraisiin ja jokaiselle kävijälle keittänyt kahvit ja leiponut tarjottavaa. Mutta vieraat ovat tulleet lähes jokainen tyhjin käsin. Mitä hittoa. Itse kun käyn katsomassa lähipiirin vauvoja, niin vien kukkakaupan (ei lähikaupan 4e ruusupuskan, joka on eilinen jo ostaessa) kukkakimpun (sinisenä tai punaisena), lahjan vauvalle, lahjan äidille (yleensä jotain suklaata) sekä rotinoita eli tarjottavaa kahvipöytään, ettei juuri synnyttäneen tarvitse murehtia mitä laittaa pöytään. Lisäksi viivyn max 2 tuntia, sillä vauva vaatii huomiota ja imetystä, enkä tahdo häiritä perheen rauhaa liikaa. Olen 28v, joten minulle nuorena ihmisenä nämä ovat ihan selkeitä sääntöjä, kun mennään vauvaa katsomaan. Olenko typerä, kun olen hieman loukkaantunut näistä tyhjin käsin tulleista? Lisäksi lähes jokaista on joutunut muistuttamaan käsien pesusta ja terveenä tulemisesta, kun tullaan vastasyntyneen kotiinraivostuttavaa.
Kommentit (1406)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille syntyi esikoinen, ainokainen. Kukaan ei käynyt meitä synnärillä katsomassa, mitä vähän ihmettelin (sisarusten lapsia ollaan kyllä ravattu katsomassa pää kolmantena jalkana, esikoista jopa joulupäivänä kun sattui silloin syntymään). Isovanhemmat tulivat noin viikon päästä katsomaan vauvaa, ja tulivat kahta kättä heiluttaen kuten AP:n esimerkissä.
Ensimmäinen kommentti oli "Laitapa meille kahvit tulemaan" ja seuraava "Eikö teillä ole mitään kahvipöytään?". Olin pyytänyt isovanhempia tuomaan mukanaan 1-koon vaippoja, eivät olleet joutaneet niitä hakemaan. Muita lahjoja en odottanut, mutta rotinoita nyt sentään, varsinkin kun on boomereista kyse ja heillä hyvin tiedossa tämä tapa.
Kyllä tuo loukkasi ja harmittaa edelleen kun asiaa muistelen, vaikka lapsi on jo iso.
Jos sulla oli jo silloin asenne, että kutsut isovanhempia boomereiksi, niin en hirveesti ihmettele miks jäi "rotinat" tuomatta. Kuinka paljon olet itse vuosien varrella loukannut heitä? Se menee vähän niinku kahteen suuntaan noi jutut.
Boomer = babyboomer = suurten ikäluokkien ihminen. En käyttänyt sitä tässä haukkumasanana (mikä se ei mielestäni edes ole), vaan vanhempieni ikää kuvaavana käsitteenä. Heitä itseään en ole kutsunut boomereiksi, ei ole tarpeen, kyllä he itsekin tietävät ikänsä...
Sinällään meillä on ihan hyvät välit, eikä tässäkään episodissa ollut käsittääkseni mitään pahantahtoisuutta takana, eivät kai vaan tajunneet että vaikka lapsenlapsi oli heille useammas ja ns. "vanha juttu", minulle lapsi oli ensimmäinen eikä vauvanhoito vielä mennyt sellaisella rutiinilla, että olisin saanut notkuvan kahvipöydän vips vaan taiottua. Myös niitä vaippoja olin ihan oikeasti vailla, ja meinasi tulla kirjaimellisesti hätä käteen kun isovanhemmat eivät niitä viitsineetkään tuoda.
t. Se aiempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt muutama vähempiälyinen ei ole tajunnut mitä tarkoittaa "mennä vauvaa katsomaan".
Se ei tarkoita sitä yhdeksättä kertaa, eikä kuudettatoista kertaa, vaan sitä ENSIMMÄISTÄ kertaa, kun perhettä käydään ONNITTELEMASSA uudesta perheenjäsenestä.
Nämä vähempiälyiset ovat kyllä nähneet kaupoissa vauvaonnittelukortteja, mutta eivät ole osanneet yhdistää niitä tosielämään.
Kun mennään onnittelemaan uuden ihmisen syntymää ja kahden muun ihmisen vanhemmiksi tuloa, viedään onnittelulahja. Edes se kortti.
On todella itsekästä mennä vierailulle ajatuksella: "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!"
Hyvät tavat opitaan kotoa ja voi vain kuvitella millaiset vanhemmat näillä ihmisillä on ollut.
AP on mielestäni oikeassa. Ja eihän hän vaatinut itselleen kukkakaupan kimppua, mutta antoi näille itsekkäille kommetoijille vaan tiedon, että on olemassa kohteliaitakin ihmisiä, jotka ottavat vauvaperheen tunteet huomioon muistamalla EDES JOTENKIN.
Tämä on kuinka minäkin ajattelen. Voisi olla minun kirjoittama. Olen täysin samaa mieltä.
Kirjoittaa luultavasti sama henkilö, joka kirjoitti tuonkin, jota nyt muka toisena kommentoi :D
Tuo teksti kertoo kirjoittajansa itsekkyydestä. Ei hyvistä tavoista. Ei siitä miten jotkut eivät osaa käyttäytyä. Ei siitä, että toiset olisivat itsekkäitä. Ei todellakaan. Se kertoo vain, ja ainoastaan kirjoittajansa itsekkyydestä. Puhuu oikein jopa tunteista. Mutta puhuu vain omista tunteistaan. Teksti kertoo järkyttävän suuresta ymmärtämättömyydestä muita ihmisiä kohtaan. Aika surullista, että jollakin on noin itsekeskeisiä vanhempia. Itsekeskeisyydestä kertoo myös se, että luulee tietävänsä miten muut ajattelee. Esim. "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!" Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus. Kertoo itsekeskeisyydestä, ja siitä, että ajattelee pääsääntöisesti pahaa ihmisistä. Tuskin niitä kavereitakaan ihan tungokseksi asti riittää...
En vastannut itselleni. Se oli joku muu. Vastaan nyt sinulle:
"Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus."
Minulla on lukutaito. Luin koko ketjun ja luin myös ihmisten kommentit, joissa raivostuttiin siitä, että AP on pettynyt, kun vieraat tulivat vain kahvipöytään muistamatta vauvaa mitenkään. Näitä kommentteja oli USEITA. Jotkut kirkuivat naama punaisena, että AP on itsekäs, kun olisi toivonut jonkinlaista muistamista vierailijoilta. Minusta tuo käytös on se, mikä tässä on "aivan hullu ajatus". Pidetään siis itseään niin tärkeänä verrattuna vastasyntyneeseen, että vaaditaan juuri synnyttäneeltä kahvitarjoilut ja saavutaan tyhjin käsin.
Onneksi suurin osa osaa elää yhteiskunnassa normaalisti ja kylään/juhliin tullessaan tuo jotain. (Vaikka sitä ei olisi pyydetty.)
Tämä on asiaa. Olen samaa mieltä jälleen kanssasi. Normaaleilla ihmisillä on tapana viedä jotain mennessään kyläilemään. Erityisesti silloin, kun lapsi on syntynyt, ja häntä mennään katsomaan ensimmaistä kertaa. Se kuuluu hyviin tapoihin, ja on kohteliasta. Se ilahduttaa vauvan vanhempia, ja myös lahjan antajaa normaaleissa piireissä.
Näille tyhjin käsin kyläilijöille tuskin montaa kertaa kutsua tulee jatkossa. On sellainen ihmistyyppi, joka ei mitenkään voi älytä, miksi toisia ihmisiä pitäsi ilahduttaa. Tämän tyyppisillä henkilöillä on järjestään joitain muita ongelmia elämässä.
Tiedän lähipiiristä kaksi tapausta, jotka tunnen pitkältä ajanjaksolta. Molemmilla on persoonallisuushäiriö ja aggressiivista käytöstä. Toisella lisäksi rikostuomioita ja vainoharhaisuutta. Nämä kaksi eivät koskaan vastavuoroisesti ole tuoneet mitään esim. juuri vauvaa tullessaan tapaamaan. Nämä kaksi sen sijaan ovat usein kerjänneet milloin lahjoituksena omien lasteni tarvikkeita, esim. lastenvaunut, turvaistuin olisi pitänyt lahjoittaa, vaikka odotin jo toista lasta 7 kuukaudella. Toinen kerjää rahaa lainaksi ja pahoinpitelee ihmisiä.Sulla toistuu puheessa toi normaali aika monta kertaa. Sinäkö normaalin määrittelet? Vaiko sinä yhdessä kaltaistesi, käytetäänkö sanaa normaalien kanssa? :D Hieno toi tarina kyllä. Vähän yksinkertainen kyllä. Ja lapsellinen. Ja luultavasti ihan vaan keksitty tarina. :D :D
Hyvä, ja kohtelias käytös on jotain ihan muuta kuin ulkokultainen lahjominen ja tekohymyt. Ja kyllähän sen kaikki tietää, ne kaikkein suurimmat normien ja tapojen vaalijat on tasan niitä suurimpia selän takana pahan puhujia. Edessä hymyillään, ja kohta toisen kanssa juorutaan muiden asioista ja arvostellaan. Ihmisiä jotka ovat taipuvaisia kateellisuuteen ja ilkeyteen. Johan sen tämänkin ketjun kommenteista huomaa.
Sulla kyllä toistuu tuo sana kyllä. Sun tarinassa toistuu kyllä tuo sana tarina. Vähän yksinkertainen tarina kyllä sulla. :D
Joka tulee ilman niin kaljupää kaffeet, ehkä ymmärtävät lähteä ajoissa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille syntyi esikoinen, ainokainen. Kukaan ei käynyt meitä synnärillä katsomassa, mitä vähän ihmettelin (sisarusten lapsia ollaan kyllä ravattu katsomassa pää kolmantena jalkana, esikoista jopa joulupäivänä kun sattui silloin syntymään). Isovanhemmat tulivat noin viikon päästä katsomaan vauvaa, ja tulivat kahta kättä heiluttaen kuten AP:n esimerkissä.
Ensimmäinen kommentti oli "Laitapa meille kahvit tulemaan" ja seuraava "Eikö teillä ole mitään kahvipöytään?". Olin pyytänyt isovanhempia tuomaan mukanaan 1-koon vaippoja, eivät olleet joutaneet niitä hakemaan. Muita lahjoja en odottanut, mutta rotinoita nyt sentään, varsinkin kun on boomereista kyse ja heillä hyvin tiedossa tämä tapa.
Kyllä tuo loukkasi ja harmittaa edelleen kun asiaa muistelen, vaikka lapsi on jo iso.
Jos sulla oli jo silloin asenne, että kutsut isovanhempia boomereiksi, niin en hirveesti ihmettele miks jäi "rotinat" tuomatta. Kuinka paljon olet itse vuosien varrella loukannut heitä? Se menee vähän niinku kahteen suuntaan noi jutut.
Boomer = baby = suuret ikäluokat eli kertoo minkä ikäisiä ovat, eikä ole loukkaus.
“Boomer” is also, evidently, an insult to an older person, who may or may not technically be a baby boomer.
Ja loukkauksena sen ikäluokan ihmiset sen myös tuppaavat ottamaan. Ja vähintäänkin halventavana sitä ilmaisua myös käytetään. Se että käyttää ko. ilmaisua kertoo käyttäjän asenteesta.
Sen, että loukkaako jokin sana tai teko, määrittelee sanan tai teon kohde, ei sanan käyttäjä tai teon tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt muutama vähempiälyinen ei ole tajunnut mitä tarkoittaa "mennä vauvaa katsomaan".
Se ei tarkoita sitä yhdeksättä kertaa, eikä kuudettatoista kertaa, vaan sitä ENSIMMÄISTÄ kertaa, kun perhettä käydään ONNITTELEMASSA uudesta perheenjäsenestä.
Nämä vähempiälyiset ovat kyllä nähneet kaupoissa vauvaonnittelukortteja, mutta eivät ole osanneet yhdistää niitä tosielämään.
Kun mennään onnittelemaan uuden ihmisen syntymää ja kahden muun ihmisen vanhemmiksi tuloa, viedään onnittelulahja. Edes se kortti.
On todella itsekästä mennä vierailulle ajatuksella: "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!"
Hyvät tavat opitaan kotoa ja voi vain kuvitella millaiset vanhemmat näillä ihmisillä on ollut.
AP on mielestäni oikeassa. Ja eihän hän vaatinut itselleen kukkakaupan kimppua, mutta antoi näille itsekkäille kommetoijille vaan tiedon, että on olemassa kohteliaitakin ihmisiä, jotka ottavat vauvaperheen tunteet huomioon muistamalla EDES JOTENKIN.
Tämä on kuinka minäkin ajattelen. Voisi olla minun kirjoittama. Olen täysin samaa mieltä.
Kirjoittaa luultavasti sama henkilö, joka kirjoitti tuonkin, jota nyt muka toisena kommentoi :D
Tuo teksti kertoo kirjoittajansa itsekkyydestä. Ei hyvistä tavoista. Ei siitä miten jotkut eivät osaa käyttäytyä. Ei siitä, että toiset olisivat itsekkäitä. Ei todellakaan. Se kertoo vain, ja ainoastaan kirjoittajansa itsekkyydestä. Puhuu oikein jopa tunteista. Mutta puhuu vain omista tunteistaan. Teksti kertoo järkyttävän suuresta ymmärtämättömyydestä muita ihmisiä kohtaan. Aika surullista, että jollakin on noin itsekeskeisiä vanhempia. Itsekeskeisyydestä kertoo myös se, että luulee tietävänsä miten muut ajattelee. Esim. "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!" Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus. Kertoo itsekeskeisyydestä, ja siitä, että ajattelee pääsääntöisesti pahaa ihmisistä. Tuskin niitä kavereitakaan ihan tungokseksi asti riittää...
En vastannut itselleni. Se oli joku muu. Vastaan nyt sinulle:
"Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus."
Minulla on lukutaito. Luin koko ketjun ja luin myös ihmisten kommentit, joissa raivostuttiin siitä, että AP on pettynyt, kun vieraat tulivat vain kahvipöytään muistamatta vauvaa mitenkään. Näitä kommentteja oli USEITA. Jotkut kirkuivat naama punaisena, että AP on itsekäs, kun olisi toivonut jonkinlaista muistamista vierailijoilta. Minusta tuo käytös on se, mikä tässä on "aivan hullu ajatus". Pidetään siis itseään niin tärkeänä verrattuna vastasyntyneeseen, että vaaditaan juuri synnyttäneeltä kahvitarjoilut ja saavutaan tyhjin käsin.
Onneksi suurin osa osaa elää yhteiskunnassa normaalisti ja kylään/juhliin tullessaan tuo jotain. (Vaikka sitä ei olisi pyydetty.)
Tämä on asiaa. Olen samaa mieltä jälleen kanssasi. Normaaleilla ihmisillä on tapana viedä jotain mennessään kyläilemään. Erityisesti silloin, kun lapsi on syntynyt, ja häntä mennään katsomaan ensimmaistä kertaa. Se kuuluu hyviin tapoihin, ja on kohteliasta. Se ilahduttaa vauvan vanhempia, ja myös lahjan antajaa normaaleissa piireissä.
Näille tyhjin käsin kyläilijöille tuskin montaa kertaa kutsua tulee jatkossa. On sellainen ihmistyyppi, joka ei mitenkään voi älytä, miksi toisia ihmisiä pitäsi ilahduttaa. Tämän tyyppisillä henkilöillä on järjestään joitain muita ongelmia elämässä.
Tiedän lähipiiristä kaksi tapausta, jotka tunnen pitkältä ajanjaksolta. Molemmilla on persoonallisuushäiriö ja aggressiivista käytöstä. Toisella lisäksi rikostuomioita ja vainoharhaisuutta. Nämä kaksi eivät koskaan vastavuoroisesti ole tuoneet mitään esim. juuri vauvaa tullessaan tapaamaan. Nämä kaksi sen sijaan ovat usein kerjänneet milloin lahjoituksena omien lasteni tarvikkeita, esim. lastenvaunut, turvaistuin olisi pitänyt lahjoittaa, vaikka odotin jo toista lasta 7 kuukaudella. Toinen kerjää rahaa lainaksi ja pahoinpitelee ihmisiä.Sulla toistuu puheessa toi normaali aika monta kertaa. Sinäkö normaalin määrittelet? Vaiko sinä yhdessä kaltaistesi, käytetäänkö sanaa normaalien kanssa? :D Hieno toi tarina kyllä. Vähän yksinkertainen kyllä. Ja lapsellinen. Ja luultavasti ihan vaan keksitty tarina. :D :D
Hyvä, ja kohtelias käytös on jotain ihan muuta kuin ulkokultainen lahjominen ja tekohymyt. Ja kyllähän sen kaikki tietää, ne kaikkein suurimmat normien ja tapojen vaalijat on tasan niitä suurimpia selän takana pahan puhujia. Edessä hymyillään, ja kohta toisen kanssa juorutaan muiden asioista ja arvostellaan. Ihmisiä jotka ovat taipuvaisia kateellisuuteen ja ilkeyteen. Johan sen tämänkin ketjun kommenteista huomaa.
Sulla kyllä toistuu tuo sana kyllä. Sun tarinassa toistuu kyllä tuo sana tarina. Vähän yksinkertainen tarina kyllä sulla. :D
Noniin. Näköjään pääsit jutuissasi alakoulun tasolle. :D :D Tai sitten et edes tajunnut miksi nostin sanan normaali esiin. Kerro kumpi? Kerrokerro. Ehkä todistinkin jotain sitten pointistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä veisin jotain... vaikka olenkin ihan tavallisen introvertti sosiaalisista tilanteista ahdistuja. Ensimmäistä kertaa tapaamassa uutta ihmistä ja läheisellä noin iso muutos elämässä? Kyllä, vähintään joku kahvipaketti/kesäjuoma laadukasta suklaata tms. Läheisten lapsille vielä joku pieni lelu.
Mun mielestä nimenomaan huomioimista erityisessä tilanteessa. Arkivierailut on arkivierailuja, eikä minun tuttavapiirissä silloin ole tapana lahjoa isäntää/emäntää, mutta kyllä mä uuden ihmisen lasken vähän enemmän erikoistapaukseksi kun ihan joku perus kuulumiskyläily.
Ikävää, että ap.lla tällaisia kokemuksia. Ovatko sen verran läheisiä, että tuosta voisi sanoa? Oma äitini on kanssa välillä tosi kömpelö ja hänelle olen opetellut sanomaan, jos pahoitan mieleni. On tehnyt hyvää suhteelle ja nyt osaamme puolin ja toisin paremmin huomioida toisemme. Tsemppiä uuden vauvan kanssa <3
Ei kyllä tulisi mieleenkään mennä ilman pikku lahjaa vauvaa katsomaan ensimmäistä kertaa. Ja jos en mene - joko pitkän matkan, koronan tai muun syyn takia - niin lähetän jotain.
Poikkeuksen tekee ne vauvan vanhemmat, joilta ei ole edelliskerrallakaan edes kiitosta herunut.
Minä osaan käytöstavat, mutta kaikki vanhemmat eivät. Miettikööt vaikka sitten, miksi esikoiselle tuli paketti mutta seuraaville ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt muutama vähempiälyinen ei ole tajunnut mitä tarkoittaa "mennä vauvaa katsomaan".
Se ei tarkoita sitä yhdeksättä kertaa, eikä kuudettatoista kertaa, vaan sitä ENSIMMÄISTÄ kertaa, kun perhettä käydään ONNITTELEMASSA uudesta perheenjäsenestä.
Nämä vähempiälyiset ovat kyllä nähneet kaupoissa vauvaonnittelukortteja, mutta eivät ole osanneet yhdistää niitä tosielämään.
Kun mennään onnittelemaan uuden ihmisen syntymää ja kahden muun ihmisen vanhemmiksi tuloa, viedään onnittelulahja. Edes se kortti.
On todella itsekästä mennä vierailulle ajatuksella: "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!"
Hyvät tavat opitaan kotoa ja voi vain kuvitella millaiset vanhemmat näillä ihmisillä on ollut.
AP on mielestäni oikeassa. Ja eihän hän vaatinut itselleen kukkakaupan kimppua, mutta antoi näille itsekkäille kommetoijille vaan tiedon, että on olemassa kohteliaitakin ihmisiä, jotka ottavat vauvaperheen tunteet huomioon muistamalla EDES JOTENKIN.
Tämä on kuinka minäkin ajattelen. Voisi olla minun kirjoittama. Olen täysin samaa mieltä.
Kirjoittaa luultavasti sama henkilö, joka kirjoitti tuonkin, jota nyt muka toisena kommentoi :D
Tuo teksti kertoo kirjoittajansa itsekkyydestä. Ei hyvistä tavoista. Ei siitä miten jotkut eivät osaa käyttäytyä. Ei siitä, että toiset olisivat itsekkäitä. Ei todellakaan. Se kertoo vain, ja ainoastaan kirjoittajansa itsekkyydestä. Puhuu oikein jopa tunteista. Mutta puhuu vain omista tunteistaan. Teksti kertoo järkyttävän suuresta ymmärtämättömyydestä muita ihmisiä kohtaan. Aika surullista, että jollakin on noin itsekeskeisiä vanhempia. Itsekeskeisyydestä kertoo myös se, että luulee tietävänsä miten muut ajattelee. Esim. "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!" Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus. Kertoo itsekeskeisyydestä, ja siitä, että ajattelee pääsääntöisesti pahaa ihmisistä. Tuskin niitä kavereitakaan ihan tungokseksi asti riittää...
En vastannut itselleni. Se oli joku muu. Vastaan nyt sinulle:
"Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus."
Minulla on lukutaito. Luin koko ketjun ja luin myös ihmisten kommentit, joissa raivostuttiin siitä, että AP on pettynyt, kun vieraat tulivat vain kahvipöytään muistamatta vauvaa mitenkään. Näitä kommentteja oli USEITA. Jotkut kirkuivat naama punaisena, että AP on itsekäs, kun olisi toivonut jonkinlaista muistamista vierailijoilta. Minusta tuo käytös on se, mikä tässä on "aivan hullu ajatus". Pidetään siis itseään niin tärkeänä verrattuna vastasyntyneeseen, että vaaditaan juuri synnyttäneeltä kahvitarjoilut ja saavutaan tyhjin käsin.
Onneksi suurin osa osaa elää yhteiskunnassa normaalisti ja kylään/juhliin tullessaan tuo jotain. (Vaikka sitä ei olisi pyydetty.)
Tämä on asiaa. Olen samaa mieltä jälleen kanssasi. Normaaleilla ihmisillä on tapana viedä jotain mennessään kyläilemään. Erityisesti silloin, kun lapsi on syntynyt, ja häntä mennään katsomaan ensimmaistä kertaa. Se kuuluu hyviin tapoihin, ja on kohteliasta. Se ilahduttaa vauvan vanhempia, ja myös lahjan antajaa normaaleissa piireissä.
Näille tyhjin käsin kyläilijöille tuskin montaa kertaa kutsua tulee jatkossa. On sellainen ihmistyyppi, joka ei mitenkään voi älytä, miksi toisia ihmisiä pitäsi ilahduttaa. Tämän tyyppisillä henkilöillä on järjestään joitain muita ongelmia elämässä.
Tiedän lähipiiristä kaksi tapausta, jotka tunnen pitkältä ajanjaksolta. Molemmilla on persoonallisuushäiriö ja aggressiivista käytöstä. Toisella lisäksi rikostuomioita ja vainoharhaisuutta. Nämä kaksi eivät koskaan vastavuoroisesti ole tuoneet mitään esim. juuri vauvaa tullessaan tapaamaan. Nämä kaksi sen sijaan ovat usein kerjänneet milloin lahjoituksena omien lasteni tarvikkeita, esim. lastenvaunut, turvaistuin olisi pitänyt lahjoittaa, vaikka odotin jo toista lasta 7 kuukaudella. Toinen kerjää rahaa lainaksi ja pahoinpitelee ihmisiä.Sulla toistuu puheessa toi normaali aika monta kertaa. Sinäkö normaalin määrittelet? Vaiko sinä yhdessä kaltaistesi, käytetäänkö sanaa normaalien kanssa? :D Hieno toi tarina kyllä. Vähän yksinkertainen kyllä. Ja lapsellinen. Ja luultavasti ihan vaan keksitty tarina. :D :D
Hyvä, ja kohtelias käytös on jotain ihan muuta kuin ulkokultainen lahjominen ja tekohymyt. Ja kyllähän sen kaikki tietää, ne kaikkein suurimmat normien ja tapojen vaalijat on tasan niitä suurimpia selän takana pahan puhujia. Edessä hymyillään, ja kohta toisen kanssa juorutaan muiden asioista ja arvostellaan. Ihmisiä jotka ovat taipuvaisia kateellisuuteen ja ilkeyteen. Johan sen tämänkin ketjun kommenteista huomaa.
Sulla kyllä toistuu tuo sana kyllä. Sun tarinassa toistuu kyllä tuo sana tarina. Vähän yksinkertainen tarina kyllä sulla. :D
Noniin. Näköjään pääsit jutuissasi alakoulun tasolle. :D :D Tai sitten et edes tajunnut miksi nostin sanan normaali esiin. Kerro kumpi? Kerrokerro. Ehkä todistinkin jotain sitten pointistani.
Sä et tajunnut nyt pointtia. Sun tarina oli kyllä ihan muuten jees tarina kyllä. Mut ehkä sitten, kun pääset apukoulusta, niin tajuut pointin kyllä. :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Vauvan syntymä ei ole arkinen tapahtuma. Vauvan tapaaminen ensi kerran ei ole arkipäiväinen kaverin treffaaminen. On paljon lukihäiriöisiä kommentoijia.
Kyllä se on arkinen, ellei kyseessä ole ristiäiset/nimiäiset. Ja tässä ketjussa myös väitetään että AINA, siis ihan AINA, "kylään mennessä" pitää olla tuliaisia. Tyhjin käsin ei toisen kotiin saisi mennä ikinä missään tilanteessa. Aivan naurettavaa teennäisyyttä.
Vauvan syntymä ei ole arkinen kaverin treffaaminen. Vauvan tapaaminen ensimmäistä kertaa ei ole arkinen tapahtuma, vaan ainutkertaista.
Ymmärrän, ettet halua ilahduttaa kaveriasi vauvan syntymän johdosta. Olet vain rasittava kaveri, jonka seuraa siedetään jostain syystä jonkin aikaa.Joo en minä siellä synnytyksessä mukana ole :D Kaverin tapaaminen, myös vaikka mukana olisi vauva, on arkinen tapahtuma. Ristiäiset on erikseen. Jostain syystä minulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa nimenomaan kyläillään ihan aktiivisesti ja arkisesti, koska kaverit ovat minulle oleellinen osa elämää. Mutta ketju ehkä koskee niitä, jotka ovat sysänneet ystävät syrjään ja odottavat vain jotain vauvan palvontaa kaikilta.
Millainen ihminen ei ilahdu ilahduttaessaan vastasyntyneen perhettä huomioimalla edes pienesti uutta vauvaa? Oletko kasvanut tunnekylmien ihmisten ympäröimänä?
Veikkaanpa, että sinut sysätään melko pian syrjään noin toimiessasi.
Toisen ihmisen vauvan tapaaminen ei ole ainutkertainen tapahtuma, ellei tämä ole tuttavapiirissä ainoa vauva, ikinä. Se ei ole tapahtuma, joka jää erityisesti mieleen, ellei sitten kummiksi pyydetä tai kyse ole lähisuvusta. Se on ainutkertaista vanhemmilleen ja tämän voi kyllä huomioida muistamisella.
Kuitenkin jos itse elää hirveän tarkan kriteeristön mukaan, kuten ap, täytyy myös ymmärtää että se on syntynyt omassa päässä ja ihmiset ilmaisevat myötäelämistä monilla eri tavoilla. Kyse on ystävällisyydestä, ei velvollisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Vauvan syntymä ei ole arkinen tapahtuma. Vauvan tapaaminen ensi kerran ei ole arkipäiväinen kaverin treffaaminen. On paljon lukihäiriöisiä kommentoijia.
Kyllä se on arkinen, ellei kyseessä ole ristiäiset/nimiäiset. Ja tässä ketjussa myös väitetään että AINA, siis ihan AINA, "kylään mennessä" pitää olla tuliaisia. Tyhjin käsin ei toisen kotiin saisi mennä ikinä missään tilanteessa. Aivan naurettavaa teennäisyyttä.
Vauvan syntymä ei ole arkinen kaverin treffaaminen. Vauvan tapaaminen ensimmäistä kertaa ei ole arkinen tapahtuma, vaan ainutkertaista.
Ymmärrän, ettet halua ilahduttaa kaveriasi vauvan syntymän johdosta. Olet vain rasittava kaveri, jonka seuraa siedetään jostain syystä jonkin aikaa.Joo en minä siellä synnytyksessä mukana ole :D Kaverin tapaaminen, myös vaikka mukana olisi vauva, on arkinen tapahtuma. Ristiäiset on erikseen. Jostain syystä minulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa nimenomaan kyläillään ihan aktiivisesti ja arkisesti, koska kaverit ovat minulle oleellinen osa elämää. Mutta ketju ehkä koskee niitä, jotka ovat sysänneet ystävät syrjään ja odottavat vain jotain vauvan palvontaa kaikilta.
Millainen ihminen ei ilahdu ilahduttaessaan vastasyntyneen perhettä huomioimalla edes pienesti uutta vauvaa? Oletko kasvanut tunnekylmien ihmisten ympäröimänä?
Veikkaanpa, että sinut sysätään melko pian syrjään noin toimiessasi.
Ai että ihan syrjään sysätään, kun kaveripiirissä yleisestikään ei ole pönöttäjiä :D Kukaan ei puolin eikä toisin vaadi mitään. Kavereita tavataan, joskus kotioloissa ja joskus julkisissa tiloissa. Ei ole mitään lahjomisvaatimuksia eikä pukukoodeja jne.
Vierailija kirjoitti:
Joka tulee ilman niin kaljupää kaffeet, ehkä ymmärtävät lähteä ajoissa kotiin.
Vielä parempi olisi todeta kahden käden heiluttelijoille, että kiva kun poikkesitte, mut nähdään taas toisella kertaa. (mielessäsi toistelet: ei nähdä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Vauvan syntymä ei ole arkinen tapahtuma. Vauvan tapaaminen ensi kerran ei ole arkipäiväinen kaverin treffaaminen. On paljon lukihäiriöisiä kommentoijia.
Kyllä se on arkinen, ellei kyseessä ole ristiäiset/nimiäiset. Ja tässä ketjussa myös väitetään että AINA, siis ihan AINA, "kylään mennessä" pitää olla tuliaisia. Tyhjin käsin ei toisen kotiin saisi mennä ikinä missään tilanteessa. Aivan naurettavaa teennäisyyttä.
Vauvan syntymä ei ole arkinen kaverin treffaaminen. Vauvan tapaaminen ensimmäistä kertaa ei ole arkinen tapahtuma, vaan ainutkertaista.
Ymmärrän, ettet halua ilahduttaa kaveriasi vauvan syntymän johdosta. Olet vain rasittava kaveri, jonka seuraa siedetään jostain syystä jonkin aikaa.Joo en minä siellä synnytyksessä mukana ole :D Kaverin tapaaminen, myös vaikka mukana olisi vauva, on arkinen tapahtuma. Ristiäiset on erikseen. Jostain syystä minulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa nimenomaan kyläillään ihan aktiivisesti ja arkisesti, koska kaverit ovat minulle oleellinen osa elämää. Mutta ketju ehkä koskee niitä, jotka ovat sysänneet ystävät syrjään ja odottavat vain jotain vauvan palvontaa kaikilta.
Millainen ihminen ei ilahdu ilahduttaessaan vastasyntyneen perhettä huomioimalla edes pienesti uutta vauvaa? Oletko kasvanut tunnekylmien ihmisten ympäröimänä?
Veikkaanpa, että sinut sysätään melko pian syrjään noin toimiessasi.
Ai että ihan syrjään sysätään, kun kaveripiirissä yleisestikään ei ole pönöttäjiä :D Kukaan ei puolin eikä toisin vaadi mitään. Kavereita tavataan, joskus kotioloissa ja joskus julkisissa tiloissa. Ei ole mitään lahjomisvaatimuksia eikä pukukoodeja jne.
Tajuutsä, että aihepiiri koskee vastasyntyneen ensitapaamista, eikä sun kaveripiirin tapaamiskäytäntöjä.
Alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan, että sulla on jonkin asteinen kehitykseen liittyvä vamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt muutama vähempiälyinen ei ole tajunnut mitä tarkoittaa "mennä vauvaa katsomaan".
Se ei tarkoita sitä yhdeksättä kertaa, eikä kuudettatoista kertaa, vaan sitä ENSIMMÄISTÄ kertaa, kun perhettä käydään ONNITTELEMASSA uudesta perheenjäsenestä.
Nämä vähempiälyiset ovat kyllä nähneet kaupoissa vauvaonnittelukortteja, mutta eivät ole osanneet yhdistää niitä tosielämään.
Kun mennään onnittelemaan uuden ihmisen syntymää ja kahden muun ihmisen vanhemmiksi tuloa, viedään onnittelulahja. Edes se kortti.
On todella itsekästä mennä vierailulle ajatuksella: "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!"
Hyvät tavat opitaan kotoa ja voi vain kuvitella millaiset vanhemmat näillä ihmisillä on ollut.
AP on mielestäni oikeassa. Ja eihän hän vaatinut itselleen kukkakaupan kimppua, mutta antoi näille itsekkäille kommetoijille vaan tiedon, että on olemassa kohteliaitakin ihmisiä, jotka ottavat vauvaperheen tunteet huomioon muistamalla EDES JOTENKIN.
Tämä on kuinka minäkin ajattelen. Voisi olla minun kirjoittama. Olen täysin samaa mieltä.
Kirjoittaa luultavasti sama henkilö, joka kirjoitti tuonkin, jota nyt muka toisena kommentoi :D
Tuo teksti kertoo kirjoittajansa itsekkyydestä. Ei hyvistä tavoista. Ei siitä miten jotkut eivät osaa käyttäytyä. Ei siitä, että toiset olisivat itsekkäitä. Ei todellakaan. Se kertoo vain, ja ainoastaan kirjoittajansa itsekkyydestä. Puhuu oikein jopa tunteista. Mutta puhuu vain omista tunteistaan. Teksti kertoo järkyttävän suuresta ymmärtämättömyydestä muita ihmisiä kohtaan. Aika surullista, että jollakin on noin itsekeskeisiä vanhempia. Itsekeskeisyydestä kertoo myös se, että luulee tietävänsä miten muut ajattelee. Esim. "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!" Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus. Kertoo itsekeskeisyydestä, ja siitä, että ajattelee pääsääntöisesti pahaa ihmisistä. Tuskin niitä kavereitakaan ihan tungokseksi asti riittää...
En vastannut itselleni. Se oli joku muu. Vastaan nyt sinulle:
"Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus."
Minulla on lukutaito. Luin koko ketjun ja luin myös ihmisten kommentit, joissa raivostuttiin siitä, että AP on pettynyt, kun vieraat tulivat vain kahvipöytään muistamatta vauvaa mitenkään. Näitä kommentteja oli USEITA. Jotkut kirkuivat naama punaisena, että AP on itsekäs, kun olisi toivonut jonkinlaista muistamista vierailijoilta. Minusta tuo käytös on se, mikä tässä on "aivan hullu ajatus". Pidetään siis itseään niin tärkeänä verrattuna vastasyntyneeseen, että vaaditaan juuri synnyttäneeltä kahvitarjoilut ja saavutaan tyhjin käsin.
Onneksi suurin osa osaa elää yhteiskunnassa normaalisti ja kylään/juhliin tullessaan tuo jotain. (Vaikka sitä ei olisi pyydetty.)
Kyllä se raivo on ollut molemminpuolista. Näin näissä keskusteluissa usein käy. Johan se raivo paistoi tuosta aloituksestakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en odota tai kaipaa vauvalle mitään lahjoja tai tuomisia, mutta oikeasti on hyvän maun mukaista tuoda tullessaan jotkut paistopistepullat tullessaan kylään perheeseen, jossa vastasyntynyt.
Ylipäänsä porukka voisi odottaa, että perhe kutsuu kylään. Itselläni tilanne synnytyksen jälkeen oli sellainen, että en olisi millään jaksanut sitä ramppaavien sukulaisten porukkaa. Onneksi korona-aikana sukulaiset eivät ole päässeet tunkemaan itseään synnäreille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt muutama vähempiälyinen ei ole tajunnut mitä tarkoittaa "mennä vauvaa katsomaan".
Se ei tarkoita sitä yhdeksättä kertaa, eikä kuudettatoista kertaa, vaan sitä ENSIMMÄISTÄ kertaa, kun perhettä käydään ONNITTELEMASSA uudesta perheenjäsenestä.
Nämä vähempiälyiset ovat kyllä nähneet kaupoissa vauvaonnittelukortteja, mutta eivät ole osanneet yhdistää niitä tosielämään.
Kun mennään onnittelemaan uuden ihmisen syntymää ja kahden muun ihmisen vanhemmiksi tuloa, viedään onnittelulahja. Edes se kortti.
On todella itsekästä mennä vierailulle ajatuksella: "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!"
Hyvät tavat opitaan kotoa ja voi vain kuvitella millaiset vanhemmat näillä ihmisillä on ollut.
AP on mielestäni oikeassa. Ja eihän hän vaatinut itselleen kukkakaupan kimppua, mutta antoi näille itsekkäille kommetoijille vaan tiedon, että on olemassa kohteliaitakin ihmisiä, jotka ottavat vauvaperheen tunteet huomioon muistamalla EDES JOTENKIN.
Tämä on kuinka minäkin ajattelen. Voisi olla minun kirjoittama. Olen täysin samaa mieltä.
Kirjoittaa luultavasti sama henkilö, joka kirjoitti tuonkin, jota nyt muka toisena kommentoi :D
Tuo teksti kertoo kirjoittajansa itsekkyydestä. Ei hyvistä tavoista. Ei siitä miten jotkut eivät osaa käyttäytyä. Ei siitä, että toiset olisivat itsekkäitä. Ei todellakaan. Se kertoo vain, ja ainoastaan kirjoittajansa itsekkyydestä. Puhuu oikein jopa tunteista. Mutta puhuu vain omista tunteistaan. Teksti kertoo järkyttävän suuresta ymmärtämättömyydestä muita ihmisiä kohtaan. Aika surullista, että jollakin on noin itsekeskeisiä vanhempia. Itsekeskeisyydestä kertoo myös se, että luulee tietävänsä miten muut ajattelee. Esim. "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!" Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus. Kertoo itsekeskeisyydestä, ja siitä, että ajattelee pääsääntöisesti pahaa ihmisistä. Tuskin niitä kavereitakaan ihan tungokseksi asti riittää...
En vastannut itselleni. Se oli joku muu. Vastaan nyt sinulle:
"Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus."
Minulla on lukutaito. Luin koko ketjun ja luin myös ihmisten kommentit, joissa raivostuttiin siitä, että AP on pettynyt, kun vieraat tulivat vain kahvipöytään muistamatta vauvaa mitenkään. Näitä kommentteja oli USEITA. Jotkut kirkuivat naama punaisena, että AP on itsekäs, kun olisi toivonut jonkinlaista muistamista vierailijoilta. Minusta tuo käytös on se, mikä tässä on "aivan hullu ajatus". Pidetään siis itseään niin tärkeänä verrattuna vastasyntyneeseen, että vaaditaan juuri synnyttäneeltä kahvitarjoilut ja saavutaan tyhjin käsin.
Onneksi suurin osa osaa elää yhteiskunnassa normaalisti ja kylään/juhliin tullessaan tuo jotain. (Vaikka sitä ei olisi pyydetty.)
Tämä on asiaa. Olen samaa mieltä jälleen kanssasi. Normaaleilla ihmisillä on tapana viedä jotain mennessään kyläilemään. Erityisesti silloin, kun lapsi on syntynyt, ja häntä mennään katsomaan ensimmaistä kertaa. Se kuuluu hyviin tapoihin, ja on kohteliasta. Se ilahduttaa vauvan vanhempia, ja myös lahjan antajaa normaaleissa piireissä.
Näille tyhjin käsin kyläilijöille tuskin montaa kertaa kutsua tulee jatkossa. On sellainen ihmistyyppi, joka ei mitenkään voi älytä, miksi toisia ihmisiä pitäsi ilahduttaa. Tämän tyyppisillä henkilöillä on järjestään joitain muita ongelmia elämässä.
Tiedän lähipiiristä kaksi tapausta, jotka tunnen pitkältä ajanjaksolta. Molemmilla on persoonallisuushäiriö ja aggressiivista käytöstä. Toisella lisäksi rikostuomioita ja vainoharhaisuutta. Nämä kaksi eivät koskaan vastavuoroisesti ole tuoneet mitään esim. juuri vauvaa tullessaan tapaamaan. Nämä kaksi sen sijaan ovat usein kerjänneet milloin lahjoituksena omien lasteni tarvikkeita, esim. lastenvaunut, turvaistuin olisi pitänyt lahjoittaa, vaikka odotin jo toista lasta 7 kuukaudella. Toinen kerjää rahaa lainaksi ja pahoinpitelee ihmisiä.Sulla toistuu puheessa toi normaali aika monta kertaa. Sinäkö normaalin määrittelet? Vaiko sinä yhdessä kaltaistesi, käytetäänkö sanaa normaalien kanssa? :D Hieno toi tarina kyllä. Vähän yksinkertainen kyllä. Ja lapsellinen. Ja luultavasti ihan vaan keksitty tarina. :D :D
Hyvä, ja kohtelias käytös on jotain ihan muuta kuin ulkokultainen lahjominen ja tekohymyt. Ja kyllähän sen kaikki tietää, ne kaikkein suurimmat normien ja tapojen vaalijat on tasan niitä suurimpia selän takana pahan puhujia. Edessä hymyillään, ja kohta toisen kanssa juorutaan muiden asioista ja arvostellaan. Ihmisiä jotka ovat taipuvaisia kateellisuuteen ja ilkeyteen. Johan sen tämänkin ketjun kommenteista huomaa.
Sulla kyllä toistuu tuo sana kyllä. Sun tarinassa toistuu kyllä tuo sana tarina. Vähän yksinkertainen tarina kyllä sulla. :D
Noniin. Näköjään pääsit jutuissasi alakoulun tasolle. :D :D Tai sitten et edes tajunnut miksi nostin sanan normaali esiin. Kerro kumpi? Kerrokerro. Ehkä todistinkin jotain sitten pointistani.
Sä et tajunnut nyt pointtia. Sun tarina oli kyllä ihan muuten jees tarina kyllä. Mut ehkä sitten, kun pääset apukoulusta, niin tajuut pointin kyllä. :D :D :D
Ai että! :D Ihan hillitöntä. Kokeillaanko vielä kumpi saa enemmän nauruhymiöitä tähän? Mutta ihan vakavasti puhuttuna, tuskin tähän tarvii paljon enempää sanoa. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa. Tai jotain sellasta vaikka. Kokeillaako, että ootko myös sellanen, että on ihan pakko saada viimeinen sana? Odotan innolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Vauvan syntymä ei ole arkinen tapahtuma. Vauvan tapaaminen ensi kerran ei ole arkipäiväinen kaverin treffaaminen. On paljon lukihäiriöisiä kommentoijia.
Kyllä se on arkinen, ellei kyseessä ole ristiäiset/nimiäiset. Ja tässä ketjussa myös väitetään että AINA, siis ihan AINA, "kylään mennessä" pitää olla tuliaisia. Tyhjin käsin ei toisen kotiin saisi mennä ikinä missään tilanteessa. Aivan naurettavaa teennäisyyttä.
Vauvan syntymä ei ole arkinen kaverin treffaaminen. Vauvan tapaaminen ensimmäistä kertaa ei ole arkinen tapahtuma, vaan ainutkertaista.
Ymmärrän, ettet halua ilahduttaa kaveriasi vauvan syntymän johdosta. Olet vain rasittava kaveri, jonka seuraa siedetään jostain syystä jonkin aikaa.Joo en minä siellä synnytyksessä mukana ole :D Kaverin tapaaminen, myös vaikka mukana olisi vauva, on arkinen tapahtuma. Ristiäiset on erikseen. Jostain syystä minulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa nimenomaan kyläillään ihan aktiivisesti ja arkisesti, koska kaverit ovat minulle oleellinen osa elämää. Mutta ketju ehkä koskee niitä, jotka ovat sysänneet ystävät syrjään ja odottavat vain jotain vauvan palvontaa kaikilta.
Millainen ihminen ei ilahdu ilahduttaessaan vastasyntyneen perhettä huomioimalla edes pienesti uutta vauvaa? Oletko kasvanut tunnekylmien ihmisten ympäröimänä?
Veikkaanpa, että sinut sysätään melko pian syrjään noin toimiessasi.
Ai että ihan syrjään sysätään, kun kaveripiirissä yleisestikään ei ole pönöttäjiä :D Kukaan ei puolin eikä toisin vaadi mitään. Kavereita tavataan, joskus kotioloissa ja joskus julkisissa tiloissa. Ei ole mitään lahjomisvaatimuksia eikä pukukoodeja jne.
Tajuutsä, että aihepiiri koskee vastasyntyneen ensitapaamista, eikä sun kaveripiirin tapaamiskäytäntöjä.
Alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan, että sulla on jonkin asteinen kehitykseen liittyvä vamma.
Sinä se et tajua, että nuo ovat sama asia. Vauva tai ei, niin kyseessä on kaverin tapaaminen. Sehän ap:takin varmaan hiertää, kun ei itse ymmärrä, ettei se ole mikään juhlan paikka kun joku läheinen tulee käymään, vaikka hänellä onkin uusi vauva.
Eihän nykyään ihmisillä (sorry, eteenkään nuorilla) ole välttämättä näitä perinteisiä käytöstapoja enää hallussa.
Ei sitä nyt kaksin käsin tarvitse lahjoja sekä äidille että lapselle ja kukkia ja syömisiä viedä. Varmasti riittäisi joku noista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt muutama vähempiälyinen ei ole tajunnut mitä tarkoittaa "mennä vauvaa katsomaan".
Se ei tarkoita sitä yhdeksättä kertaa, eikä kuudettatoista kertaa, vaan sitä ENSIMMÄISTÄ kertaa, kun perhettä käydään ONNITTELEMASSA uudesta perheenjäsenestä.
Nämä vähempiälyiset ovat kyllä nähneet kaupoissa vauvaonnittelukortteja, mutta eivät ole osanneet yhdistää niitä tosielämään.
Kun mennään onnittelemaan uuden ihmisen syntymää ja kahden muun ihmisen vanhemmiksi tuloa, viedään onnittelulahja. Edes se kortti.
On todella itsekästä mennä vierailulle ajatuksella: "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!"
Hyvät tavat opitaan kotoa ja voi vain kuvitella millaiset vanhemmat näillä ihmisillä on ollut.
AP on mielestäni oikeassa. Ja eihän hän vaatinut itselleen kukkakaupan kimppua, mutta antoi näille itsekkäille kommetoijille vaan tiedon, että on olemassa kohteliaitakin ihmisiä, jotka ottavat vauvaperheen tunteet huomioon muistamalla EDES JOTENKIN.
Tämä on kuinka minäkin ajattelen. Voisi olla minun kirjoittama. Olen täysin samaa mieltä.
Kirjoittaa luultavasti sama henkilö, joka kirjoitti tuonkin, jota nyt muka toisena kommentoi :D
Tuo teksti kertoo kirjoittajansa itsekkyydestä. Ei hyvistä tavoista. Ei siitä miten jotkut eivät osaa käyttäytyä. Ei siitä, että toiset olisivat itsekkäitä. Ei todellakaan. Se kertoo vain, ja ainoastaan kirjoittajansa itsekkyydestä. Puhuu oikein jopa tunteista. Mutta puhuu vain omista tunteistaan. Teksti kertoo järkyttävän suuresta ymmärtämättömyydestä muita ihmisiä kohtaan. Aika surullista, että jollakin on noin itsekeskeisiä vanhempia. Itsekeskeisyydestä kertoo myös se, että luulee tietävänsä miten muut ajattelee. Esim. "MINÄ olen tässä se tärkein! Muut kumartakoot minua, kun ylhäisyydessäni vaivauduin laskeutumaan alemparvoisten alamaisteni matalaan majaan. Palvotkoon he MINUA ja tarjoilkoot MINULLE seitsemän sortin illallisen! MINUN läsnäoloni on tärkeämpää kuin tuon kakaran olemassaolo!" Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus. Kertoo itsekeskeisyydestä, ja siitä, että ajattelee pääsääntöisesti pahaa ihmisistä. Tuskin niitä kavereitakaan ihan tungokseksi asti riittää...
En vastannut itselleni. Se oli joku muu. Vastaan nyt sinulle:
"Mistä ihmeestä kirjoittaja saa ajatuksen, että kukaan ajattelisi noin? Aivan hullu ajatus."
Minulla on lukutaito. Luin koko ketjun ja luin myös ihmisten kommentit, joissa raivostuttiin siitä, että AP on pettynyt, kun vieraat tulivat vain kahvipöytään muistamatta vauvaa mitenkään. Näitä kommentteja oli USEITA. Jotkut kirkuivat naama punaisena, että AP on itsekäs, kun olisi toivonut jonkinlaista muistamista vierailijoilta. Minusta tuo käytös on se, mikä tässä on "aivan hullu ajatus". Pidetään siis itseään niin tärkeänä verrattuna vastasyntyneeseen, että vaaditaan juuri synnyttäneeltä kahvitarjoilut ja saavutaan tyhjin käsin.
Onneksi suurin osa osaa elää yhteiskunnassa normaalisti ja kylään/juhliin tullessaan tuo jotain. (Vaikka sitä ei olisi pyydetty.)
Tämä on asiaa. Olen samaa mieltä jälleen kanssasi. Normaaleilla ihmisillä on tapana viedä jotain mennessään kyläilemään. Erityisesti silloin, kun lapsi on syntynyt, ja häntä mennään katsomaan ensimmaistä kertaa. Se kuuluu hyviin tapoihin, ja on kohteliasta. Se ilahduttaa vauvan vanhempia, ja myös lahjan antajaa normaaleissa piireissä.
Näille tyhjin käsin kyläilijöille tuskin montaa kertaa kutsua tulee jatkossa. On sellainen ihmistyyppi, joka ei mitenkään voi älytä, miksi toisia ihmisiä pitäsi ilahduttaa. Tämän tyyppisillä henkilöillä on järjestään joitain muita ongelmia elämässä.
Tiedän lähipiiristä kaksi tapausta, jotka tunnen pitkältä ajanjaksolta. Molemmilla on persoonallisuushäiriö ja aggressiivista käytöstä. Toisella lisäksi rikostuomioita ja vainoharhaisuutta. Nämä kaksi eivät koskaan vastavuoroisesti ole tuoneet mitään esim. juuri vauvaa tullessaan tapaamaan. Nämä kaksi sen sijaan ovat usein kerjänneet milloin lahjoituksena omien lasteni tarvikkeita, esim. lastenvaunut, turvaistuin olisi pitänyt lahjoittaa, vaikka odotin jo toista lasta 7 kuukaudella. Toinen kerjää rahaa lainaksi ja pahoinpitelee ihmisiä.Sulla toistuu puheessa toi normaali aika monta kertaa. Sinäkö normaalin määrittelet? Vaiko sinä yhdessä kaltaistesi, käytetäänkö sanaa normaalien kanssa? :D Hieno toi tarina kyllä. Vähän yksinkertainen kyllä. Ja lapsellinen. Ja luultavasti ihan vaan keksitty tarina. :D :D
Hyvä, ja kohtelias käytös on jotain ihan muuta kuin ulkokultainen lahjominen ja tekohymyt. Ja kyllähän sen kaikki tietää, ne kaikkein suurimmat normien ja tapojen vaalijat on tasan niitä suurimpia selän takana pahan puhujia. Edessä hymyillään, ja kohta toisen kanssa juorutaan muiden asioista ja arvostellaan. Ihmisiä jotka ovat taipuvaisia kateellisuuteen ja ilkeyteen. Johan sen tämänkin ketjun kommenteista huomaa.
Sulla kyllä toistuu tuo sana kyllä. Sun tarinassa toistuu kyllä tuo sana tarina. Vähän yksinkertainen tarina kyllä sulla. :D
Noniin. Näköjään pääsit jutuissasi alakoulun tasolle. :D :D Tai sitten et edes tajunnut miksi nostin sanan normaali esiin. Kerro kumpi? Kerrokerro. Ehkä todistinkin jotain sitten pointistani.
Sä et tajunnut nyt pointtia. Sun tarina oli kyllä ihan muuten jees tarina kyllä. Mut ehkä sitten, kun pääset apukoulusta, niin tajuut pointin kyllä. :D :D :D
Ai että! :D Ihan hillitöntä. Kokeillaanko vielä kumpi saa enemmän nauruhymiöitä tähän? Mutta ihan vakavasti puhuttuna, tuskin tähän tarvii paljon enempää sanoa. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa. Tai jotain sellasta vaikka. Kokeillaako, että ootko myös sellanen, että on ihan pakko saada viimeinen sana? Odotan innolla.
Olet aivan oikeassa siinä, ettei sulta voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu. Onko sulla paha vamma sanan normaali suhteen? Onko sinua ehken sanottu epänormaaliksi? Käytkö terapiassa sen takia? Missä vaiheessa tämän sanan sietokykysi meni? Ei tuo kyllä ihan normaalia ole, huomasin sen tarinastasi.:D :D :D
Kukat on noista itselleni vähiten tärkeät enkä edes muista toiko joku kukkia. Sen sijaan pienetkin lahjat vauvoille on jääneet hyvin mieleen, samoin se että tuotiin leivonnaisia tai jopa oikeaa ruokaa. Ihanaa siinä kaiken keskellä.
Minusta oli tosi kivaa, kun tuli vieraita vauvoja katsomaan. Oli suorastaan tylsää ne pari ekaa viikkoa, kun kaikki varoivat tulemasta etteivät "häiritse".
Millainen ihminen ei ilahdu ilahduttaessaan vastasyntyneen perhettä huomioimalla edes pienesti uutta vauvaa? Oletko kasvanut tunnekylmien ihmisten ympäröimänä?
Veikkaanpa, että sinut sysätään melko pian syrjään noin toimiessasi.