Lue keskustelun säännöt.
Tullaan katsomaan vauvaa tyhjin käsin
Meille syntyi vähän aikaa sitten tyttövauva ja perhettä/ystäviä on käynyt vauvaa katsomassa. Olen varautunut vieraisiin ja jokaiselle kävijälle keittänyt kahvit ja leiponut tarjottavaa. Mutta vieraat ovat tulleet lähes jokainen tyhjin käsin. Mitä hittoa. Itse kun käyn katsomassa lähipiirin vauvoja, niin vien kukkakaupan (ei lähikaupan 4e ruusupuskan, joka on eilinen jo ostaessa) kukkakimpun (sinisenä tai punaisena), lahjan vauvalle, lahjan äidille (yleensä jotain suklaata) sekä rotinoita eli tarjottavaa kahvipöytään, ettei juuri synnyttäneen tarvitse murehtia mitä laittaa pöytään. Lisäksi viivyn max 2 tuntia, sillä vauva vaatii huomiota ja imetystä, enkä tahdo häiritä perheen rauhaa liikaa. Olen 28v, joten minulle nuorena ihmisenä nämä ovat ihan selkeitä sääntöjä, kun mennään vauvaa katsomaan. Olenko typerä, kun olen hieman loukkaantunut näistä tyhjin käsin tulleista? Lisäksi lähes jokaista on joutunut muistuttamaan käsien pesusta ja terveenä tulemisesta, kun tullaan vastasyntyneen kotiinraivostuttavaa.
Kommentit (1406)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Vauvan syntymä ei ole arkinen tapahtuma. Vauvan tapaaminen ensi kerran ei ole arkipäiväinen kaverin treffaaminen. On paljon lukihäiriöisiä kommentoijia.
Kyllä se on arkinen, ellei kyseessä ole ristiäiset/nimiäiset. Ja tässä ketjussa myös väitetään että AINA, siis ihan AINA, "kylään mennessä" pitää olla tuliaisia. Tyhjin käsin ei toisen kotiin saisi mennä ikinä missään tilanteessa. Aivan naurettavaa teennäisyyttä.
Vauvan näkeminen ensimmäisen kerran ei ole arkinen tapahtuma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"hei, tuletko katsomaan vauvaa huomenna kello 13? huomaathan, että sinun pitää tuoda samalla lahja vauva, kukkakimput sekä minulle että vauvalle, tarjottavat kahvipöytään. huomiseen!"
Näin viestittämällä et joudu tyytymään siihen, että joku arvottaisi kiinnostusta, huomiota ja läsnäoloa leikkokukkia - lapsen sukupuolen väreissä tietty -, kahvileipää ja muoviroinaa korkeammalle!
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Ei vaan kun sitten oikeasti kasvetaan aikuiseksi, se arkipäivä lapsiperheessä on yleensä niin hektistä työn ja perheen vaatimusten kanssa, että ne kaverijuhlat jäävät taakse. Muistan toki itsekin sen, miten liikuttiin kaveriporukassa, istuttiin iltaa, tehtiin ruokaa jne. jne.
Mutta nyt lapsiperheessä ne vierailut muissa perheissä menevät yleensä kutsun kautta, et voi mennä vain yllättäen piipahtamaan ystävien luokse, että nyt minä tulin. Yllättäen menen itse kyllä sisareni luokse, kun tiedän ja tunnen hänet ja perheensä hyvin. Muiden kanssa sovitaan vierailut ja laitetaan tarjottavat. Ja kyllä useimmat tuovat tullessaan kukkia ja viinipullon.
Vierailija kirjoitti:
"hei, tuletko katsomaan vauvaa huomenna kello 13? huomaathan, että sinun pitää tuoda samalla lahja vauva, kukkakimput sekä minulle että vauvalle, tarjottavat kahvipöytään. huomiseen!"
Näin viestittämällä et joudu tyytymään siihen, että joku arvottaisi kiinnostusta, huomiota ja läsnäoloa leikkokukkia - lapsen sukupuolen väreissä tietty -, kahvileipää ja muoviroinaa korkeammalle!
Ei noin ketään kutsuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vien kyllä lahjoja synttäreille ja muille merkkipäiville sekä baby showereihin joten olen siinä mielessä "antelias". En ole kuitenkaan koskaan ajatellut että vauvaa katsomaan mennessä pitäisi viedä jotain, etenkin jos kyseessä läheinen ihminen. Ristiäisissä tulee kuitenkin annettua lahjoja ja itselleni läheisten kavereiden tapaaminen on arkista. Vähän sama kuin jos menen katsomaan kaverin uutta taloa tai koiranpentua tai toisinpäin. En ole ajatellut viedä mitään enkä kyllä oleta saavanikaan mitään.
Ehkä kyseessä on kulttuuriero? Olen itse alle 30v ja pk-seudulta ja kuulin tässä ketjussa ensimmäistä kertaa termin rotinat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Vauvan syntymä ei ole arkinen tapahtuma. Vauvan tapaaminen ensi kerran ei ole arkipäiväinen kaverin treffaaminen. On paljon lukihäiriöisiä kommentoijia.
Kyllä se on arkinen, ellei kyseessä ole ristiäiset/nimiäiset. Ja tässä ketjussa myös väitetään että AINA, siis ihan AINA, "kylään mennessä" pitää olla tuliaisia. Tyhjin käsin ei toisen kotiin saisi mennä ikinä missään tilanteessa. Aivan naurettavaa teennäisyyttä.
Vauvan syntymä ei ole arkinen kaverin treffaaminen. Vauvan tapaaminen ensimmäistä kertaa ei ole arkinen tapahtuma, vaan ainutkertaista.
Ymmärrän, ettet halua ilahduttaa kaveriasi vauvan syntymän johdosta. Olet vain rasittava kaveri, jonka seuraa siedetään jostain syystä jonkin aikaa.
Joo en minä siellä synnytyksessä mukana ole :D Kaverin tapaaminen, myös vaikka mukana olisi vauva, on arkinen tapahtuma. Ristiäiset on erikseen. Jostain syystä minulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa nimenomaan kyläillään ihan aktiivisesti ja arkisesti, koska kaverit ovat minulle oleellinen osa elämää. Mutta ketju ehkä koskee niitä, jotka ovat sysänneet ystävät syrjään ja odottavat vain jotain vauvan palvontaa kaikilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Sä et nyt ymmärrä aloituksen pointtia.
Vastasyntyneen tapaaminen ensimmäistä kertaa on aiheena.
Kaverien treffailu arkisesti EI ole aiheena. Tee tuolle aiheelle oma ketju.
Treenaa kavereiden kanssa luetun ymmärtämistä. Ota joku aikuinen mukaan treeneihin, niin hän voi oikaista kun sulla menee metsään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pääsi vähällä, kun porukat kävi synnärillä katsomassa vauvaa, yleensä kukkapuskan kanssa. Itse ei oltu laittauduttu, muttei myöskään kukaan odottanut kahvitarjoilua.
Ilmeisesti kohta on muodissa lahjalista hääsellaisen tavoin, ettei tule vääriänlaisia lahjoja, tai väärän merkkisiä/ värisiä.Jotenkin tuntuu että maailma pyörii enemmän ja enemmän materian ja muun hömpän ympärillä. Kaikki nämä vauvakutsut, suureelliset häät kalliine lahjatoiveineen, ennen häitä järjestettävät kalliit juhlat sulhaselle ja morsiammelle, vierailulahjat, lapsen katsomislahjat, ristiäislahjat, synttärilahjat.milloin aletaan järjestämään suureellisesti nimipäiviä lahjatoiveineen? Mitä muita juhlia vielä keksitään lahjalistoineen? Osaavatko ihmiset enää tavata toisiaan ilman lahjoja?
Voisi kuvitella, että ennen tällaiset säännöt vierailun ja lahjojen antamisen suhteen olivat niin selviä, että niistä ei tarvinnut keskustella. Saattoivat kyllä vaihdella paikkakunnan ja yhteiskuntaluokan mukaan.
Nykyisin tapakulttuurit sekoittuvat ja kyläily on muuttunut nuoremmilla polvilla julkisilla paikoilla, kuten kahviloissa, tapaamiseksi.
Omassa lähipiirissä viedään lähes aina tuliaisia kyläiltäessä. En vie vanhemmille mitään normaalille sunnuntailounaalle, mutta jos on jokin juhlapäivä, vaikkapa pääsiäinen, vien heillekin esim. viiniä, suklaata tai kukkia. Kukaan ei oikeasti tarvitse tuliaisia ja lahjoja. Niillä osoitetaan kiitosta siitä että on saatu kutsu.
Vauvan syntymä on vanhemmille suuri elämänmuutos ja uusi elämä läheisille aina pieni ihme. Silloin haluan erityisesti osoittaa arvostusta ja yhteyttä antamalla tarkoin harkitun lahjan ja tuliaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Mutta, jos menet ensimmäistä kertaa vauvaa katsomaan, se on erilainen kohtaaminen. Ja, jos et ole niin läheinen, että sinua ei kutsuta nimenantoon, niin luonteva tapa on onnitella silloin, kun näet vauvan ensimmäisen kerran. Yleensähän ristiäiset pidetään pieninä perhejuhlina, joihin tulevat lähiperhe ja kummit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Vauvan syntymä ei ole arkinen tapahtuma. Vauvan tapaaminen ensi kerran ei ole arkipäiväinen kaverin treffaaminen. On paljon lukihäiriöisiä kommentoijia.
Kyllä se on arkinen, ellei kyseessä ole ristiäiset/nimiäiset. Ja tässä ketjussa myös väitetään että AINA, siis ihan AINA, "kylään mennessä" pitää olla tuliaisia. Tyhjin käsin ei toisen kotiin saisi mennä ikinä missään tilanteessa. Aivan naurettavaa teennäisyyttä.
Vauvan syntymä ei ole arkinen kaverin treffaaminen. Vauvan tapaaminen ensimmäistä kertaa ei ole arkinen tapahtuma, vaan ainutkertaista.
Ymmärrän, ettet halua ilahduttaa kaveriasi vauvan syntymän johdosta. Olet vain rasittava kaveri, jonka seuraa siedetään jostain syystä jonkin aikaa.Joo en minä siellä synnytyksessä mukana ole :D Kaverin tapaaminen, myös vaikka mukana olisi vauva, on arkinen tapahtuma. Ristiäiset on erikseen. Jostain syystä minulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa nimenomaan kyläillään ihan aktiivisesti ja arkisesti, koska kaverit ovat minulle oleellinen osa elämää. Mutta ketju ehkä koskee niitä, jotka ovat sysänneet ystävät syrjään ja odottavat vain jotain vauvan palvontaa kaikilta.
Tämä ketju ei koske sun kaveritapaamisia. Kantsii lukee kirjoja, että kehityt lukutaidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vien kyllä lahjoja synttäreille ja muille merkkipäiville sekä baby showereihin joten olen siinä mielessä "antelias". En ole kuitenkaan koskaan ajatellut että vauvaa katsomaan mennessä pitäisi viedä jotain, etenkin jos kyseessä läheinen ihminen. Ristiäisissä tulee kuitenkin annettua lahjoja ja itselleni läheisten kavereiden tapaaminen on arkista. Vähän sama kuin jos menen katsomaan kaverin uutta taloa tai koiranpentua tai toisinpäin. En ole ajatellut viedä mitään enkä kyllä oleta saavanikaan mitään.
Ehkä kyseessä on kulttuuriero? Olen itse alle 30v ja pk-seudulta ja kuulin tässä ketjussa ensimmäistä kertaa termin rotinat.
Meidän ystäväpiirissä ei ole ollut kaikilla isoja ristiäisiä tai nimenantojuhlia. Osa kutsuu kaikki läheiset ystävät, osa vain lähimmät sukulaiset ja kummeiksi valitut.
Jos oletan saavani kutsun ristiäisiin tai nimenantojuhlaan, vien vauvaa katsomaan mennessä kukkia ja lahjan äidille. Vauva saa sitten lahjansa myöhemmin. Työkaverin tai serkun vauvalle vien lahjan, koska hän tuskin on minua kutsumassa ristiäisiin.
N43 Helsinki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Joo kaverin luona käyminen on ihan normi arkea, mutta ei niitä vastasyntyneitä mennä joka päivä katsomaan. Ei se mikään pukujuhla ole, mutta erikoisempi tapahtuma kuitenkin kun mikään tavallinen kahvitteluhetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Sä et nyt ymmärrä aloituksen pointtia.
Vastasyntyneen tapaaminen ensimmäistä kertaa on aiheena.
Kaverien treffailu arkisesti EI ole aiheena. Tee tuolle aiheelle oma ketju.
Treenaa kavereiden kanssa luetun ymmärtämistä. Ota joku aikuinen mukaan treeneihin, niin hän voi oikaista kun sulla menee metsään.
Eli siis jotkin vauvankatsojaiset kyseessä. Mutta kun se nyt vaan ei ole juhla, ei millään muotoa. Se on kaverin tapaaminen, kaverilla vaan sattuu olemaan vauva. Enhän minä sitä vauvaa erikseen tapaamaan mene, vaan sitä kaveriani. Ja vauva on siinä sitten myös, kun on kerta maailmaan tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Joo kaverin luona käyminen on ihan normi arkea, mutta ei niitä vastasyntyneitä mennä joka päivä katsomaan. Ei se mikään pukujuhla ole, mutta erikoisempi tapahtuma kuitenkin kun mikään tavallinen kahvitteluhetki.
Juuri näin. Keskenkasvuset ei vaan tätä voi älytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Sä et nyt ymmärrä aloituksen pointtia.
Vastasyntyneen tapaaminen ensimmäistä kertaa on aiheena.
Kaverien treffailu arkisesti EI ole aiheena. Tee tuolle aiheelle oma ketju.
Treenaa kavereiden kanssa luetun ymmärtämistä. Ota joku aikuinen mukaan treeneihin, niin hän voi oikaista kun sulla menee metsään.Eli siis jotkin vauvankatsojaiset kyseessä. Mutta kun se nyt vaan ei ole juhla, ei millään muotoa. Se on kaverin tapaaminen, kaverilla vaan sattuu olemaan vauva. Enhän minä sitä vauvaa erikseen tapaamaan mene, vaan sitä kaveriani. Ja vauva on siinä sitten myös, kun on kerta maailmaan tullut.
Tuli selväksi, ettet älyä noteerata vauvan syntymää mitenkään. Haluut hengailla kavereiden kaa. Missä ja milloin sinä synnyit? Suosittelen kasvatuslaitosta, kun et tajua kohteliaisuudesta tuon taivaallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Sä et nyt ymmärrä aloituksen pointtia.
Vastasyntyneen tapaaminen ensimmäistä kertaa on aiheena.
Kaverien treffailu arkisesti EI ole aiheena. Tee tuolle aiheelle oma ketju.
Treenaa kavereiden kanssa luetun ymmärtämistä. Ota joku aikuinen mukaan treeneihin, niin hän voi oikaista kun sulla menee metsään.Eli siis jotkin vauvankatsojaiset kyseessä. Mutta kun se nyt vaan ei ole juhla, ei millään muotoa. Se on kaverin tapaaminen, kaverilla vaan sattuu olemaan vauva. Enhän minä sitä vauvaa erikseen tapaamaan mene, vaan sitä kaveriani. Ja vauva on siinä sitten myös, kun on kerta maailmaan tullut.
Oliko sulla lapsia?
Meille syntyi esikoinen, ainokainen. Kukaan ei käynyt meitä synnärillä katsomassa, mitä vähän ihmettelin (sisarusten lapsia ollaan kyllä ravattu katsomassa pää kolmantena jalkana, esikoista jopa joulupäivänä kun sattui silloin syntymään). Isovanhemmat tulivat noin viikon päästä katsomaan vauvaa, ja tulivat kahta kättä heiluttaen kuten AP:n esimerkissä.
Ensimmäinen kommentti oli "Laitapa meille kahvit tulemaan" ja seuraava "Eikö teillä ole mitään kahvipöytään?". Olin pyytänyt isovanhempia tuomaan mukanaan 1-koon vaippoja, eivät olleet joutaneet niitä hakemaan. Muita lahjoja en odottanut, mutta rotinoita nyt sentään, varsinkin kun on boomereista kyse ja heillä hyvin tiedossa tämä tapa.
Kyllä tuo loukkasi ja harmittaa edelleen kun asiaa muistelen, vaikka lapsi on jo iso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko teille oikeasti kavereiden luona käyminen juhlallinen tapahtuma tai jotain mitä tarvitsee hyvittää tuliaisilla? Minun tuttavapiirissä kavereiden luona kyläillään ihan arkisesti, kahvia jos juodaan niin se keittää ja tarjoaa jonka luona ollaan. Jos ollaan pidempään, niin laitetaan yhdessä ruokaa (sovitaan vaikka etukäteen kuka tuo mitäkin tai käydään yhdessä kaupassa) ja jaetaan kulut, tai vaikka tilataan ruokaa jne.
Ei mitään muodollisia kahvikutsuja harrasteta. Sanokaa nyt vielä, että katatte kahvipöytään ne naurettavan pienet kupit aluslautasineen :D
Liekö jotain maaseudun juttuja nämä, että vierailu on jotenkin virallisempaa? Aina väitetään että maalla ollaan rentoja, mutta selvästi ei... Ehkä kavereita ei ole tai niiden luona käydään niin harvoin, että se tuntuu jotenkin erikoiselta? Teitittelettekö myös kavereita, kuuluuko kursailu ja small talk ohjelmaan myös? :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.
Siis koko ketjussahan puhutaan nimenomaan arjesta, ei juhlasta! Juhlat ovat sitten vaikka ne ristiäiset, jonne viedään lahja. Kaverin luona käyminen taas ei ole juhla, vaan ihan osa normaalia arkea.
Sä et nyt ymmärrä aloituksen pointtia.
Vastasyntyneen tapaaminen ensimmäistä kertaa on aiheena.
Kaverien treffailu arkisesti EI ole aiheena. Tee tuolle aiheelle oma ketju.
Treenaa kavereiden kanssa luetun ymmärtämistä. Ota joku aikuinen mukaan treeneihin, niin hän voi oikaista kun sulla menee metsään.Eli siis jotkin vauvankatsojaiset kyseessä. Mutta kun se nyt vaan ei ole juhla, ei millään muotoa. Se on kaverin tapaaminen, kaverilla vaan sattuu olemaan vauva. Enhän minä sitä vauvaa erikseen tapaamaan mene, vaan sitä kaveriani. Ja vauva on siinä sitten myös, kun on kerta maailmaan tullut.
Kun menet ensimmäistä kertaa katsomaan uutta ihmistä, ei ole "kaverilla nyt sattuu olemaan vauva" vaan kyseessä on hänen elämänsä mullistanut tapahtuma. Jos kaveri on nainen, eli lapsen synnyttänytkin, saattaa myös olla aika kipeässä kunnossa. Ei todellakaan ole mikään perus pistäytyminen.
Millainen ihminen ei pysty lokeroimaan tapaamiset kuin kahteen lokeroon – arkeen tai juhlaan. Ja käyttäytymään vain kahdella eri tavalla vierailulla. :D
Millä sulla sitten arki erottuu juhlasta. Sä oot varmaan just sellanen kuka menee sandaaleissa ja pieruverkkareissa häihin, ettei vaan tarvi muiden vuoks pukeutua epämukavasti. Voi jumalauta.