Lue keskustelun säännöt.
Miksi tasa-arvokeskustelussa otetaan huomioon vain päällikkötyypit?
26.08.2022 |
Aina keskustellaan siitä kuinka rikkaimmista enemmistö on miehiä. Mutta harvoin siitä että köyhimmistä enemmistö on miehiä.
Se nostetaan esille kuinka naisen on vaikeampaa olla assertiivinen, äänekäs ja röyhkeä. Mutta ei sitä että ujous ja hiljaisuus on miehelle isompi ongelma kuin naiselle.
Naisten seksualisoinnista valitetaan. Mutta ei puhuta siitä kuinka paljon hyötyä siitä naisille on, ja kuinka aiheesta valittavat naiset samanaikaisesti hyödyntävät ulkonäköään, joko tietoisesti tai tiedostamatta.
Siitä puhutaan että parisuhteissa nainen tyypillisemmin uhraa oman uransa, muttei siitä että useammin mies on se joka menestyi naista enemmän, ja nainen sai korkeamman elintason koska nai ylöspäin.
Sitäkään naiset eivät painota kuinka nainen voi olla sotilas, kotiäiti, päällikkö, sihteeri, domina, sub, tai mitä tahansa ja se on ok. Miehelle on varattu ainoastaan miehiset roolit, etenkin jos tämä haluaa parisuhteen joskus.
Miksi näin? Harva nainen - tai mies - on se korkeassa asemassa oleva kovaääninen johtaja. Kuitenkin vain se pomo nähdään tasa-arvokeskustelussa.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi että näistä sun mainitsemista asioista puhutaan koko ajan.
Kuinka paljon feministit keskustelevat esim. siitä että naiset hyötyvät pariutumalla ylöspäin? Tai siitä että feministipiiritkin ovat täynnä ritarimiehiä jotka puhuvat feminismistä mutta palvelevat naisia partiarkaaliseen tapaan?
Naisen pariutuakseen ylöspäin ei tarvitse kuin naida mies joka käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikoinaan olen näitä asioita pohtinut paljonkin miehenä, nykyään en enää niin paljon koska olen vain hyväksynyt todellisuuden. On ihan totta, että miehelle on varattu hyvinkin kapea rooli ja naiset eivät vielä tänäkään päivänä pysty hyväksymään miehiä jotka siitä roolista poikkeavat. On todella kaunis ajatus puheiden tasolla miehelle kertoa toista, mutta käytännön tasolla tehdä aivan jotain muuta.
Jos yhteiskunnassa voitaisiin puhua näistä asioista ihan rehellisesti ja kertoa miehille suoraan, että jos et täytä tiettyjä odotuksia, on sinulla todella isoja vaikeuksia löytää esimerkiksi kumppania. Kovinkaan paljon eivät ole naiset vieläkään valmiit joustamaan ahtaista miesrooleista joita he meiltä miehiltä vaativat ja se tulisi ottaa paremmin huomioon. Ei voi jatkuvasti vaatia miehiä muuttumaan ja kun miehet muuttuvat, yhteiskunta tulee naisille tasa-arvoisemmaksi, ei kuitenkaan itse olla naisina valmiita muuttumaan ollenkaan tai hyväksyä erilaisia miehiä joita tämän muutoksen myötä syntyy.
Onko sinulla esimerkkiä näistä ahtaista miesrooleista?
Yksi selkein esimerkki on kuinka monen naisen on todella vaikea hyväksyä huonommin tienaavaa tai huonommin työelämässä tai urassa pärjäävää miestä. Tasa-arvon yksi väistämätön tosiasia on se, että kun naiset menestyvät yhä paremmin, niin kaikille ei vain riitä paremmin tienaavia miehiä, se on vain mahdoton yhtälö. Liian moni nainen on tälläisen ajattelun vanki, he eivät henksisesti pysty pääsemään sen yli.
Ja senverran haluan laittaa disclaimeria, että turha pommittaa minua viesteillä anonyymilla keskustelufoorumilla kuinka teidän mies tai te olette erilaisia. Ei kukaan ole väittämässä, että kaikki naiset ovat samanlaisia eikä mitään poikkeuksia olisi. Minä vain yritän kertoa, että kun ollaan haluttu tasa-arvoa, kun sitä on saatu pitäisi myös naistenkin alkaa miettiä omia kapeita ajatusmallejaan ja ehkä päästä niistä yli.
Miehenä uskon, että tämä käytös tulee naisilla geeneistä. Ylipäätään seksuaalinen tai romanttinen kiinnostus on niin ikivanhaa geeniperua, että nykyaikaiset feminismipuheet ja arvot ovat toisesta maailmasta. Kukaan ei voi kiinnostua tahdonvoimalla toisesta, vaikka olisi siihen älyllisesti valmis ja halukas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikoinaan olen näitä asioita pohtinut paljonkin miehenä, nykyään en enää niin paljon koska olen vain hyväksynyt todellisuuden. On ihan totta, että miehelle on varattu hyvinkin kapea rooli ja naiset eivät vielä tänäkään päivänä pysty hyväksymään miehiä jotka siitä roolista poikkeavat. On todella kaunis ajatus puheiden tasolla miehelle kertoa toista, mutta käytännön tasolla tehdä aivan jotain muuta.
Jos yhteiskunnassa voitaisiin puhua näistä asioista ihan rehellisesti ja kertoa miehille suoraan, että jos et täytä tiettyjä odotuksia, on sinulla todella isoja vaikeuksia löytää esimerkiksi kumppania. Kovinkaan paljon eivät ole naiset vieläkään valmiit joustamaan ahtaista miesrooleista joita he meiltä miehiltä vaativat ja se tulisi ottaa paremmin huomioon. Ei voi jatkuvasti vaatia miehiä muuttumaan ja kun miehet muuttuvat, yhteiskunta tulee naisille tasa-arvoisemmaksi, ei kuitenkaan itse olla naisina valmiita muuttumaan ollenkaan tai hyväksyä erilaisia miehiä joita tämän muutoksen myötä syntyy.
Onko sinulla esimerkkiä näistä ahtaista miesrooleista?
Yksi selkein esimerkki on kuinka monen naisen on todella vaikea hyväksyä huonommin tienaavaa tai huonommin työelämässä tai urassa pärjäävää miestä. Tasa-arvon yksi väistämätön tosiasia on se, että kun naiset menestyvät yhä paremmin, niin kaikille ei vain riitä paremmin tienaavia miehiä, se on vain mahdoton yhtälö. Liian moni nainen on tälläisen ajattelun vanki, he eivät henksisesti pysty pääsemään sen yli.
Ja senverran haluan laittaa disclaimeria, että turha pommittaa minua viesteillä anonyymilla keskustelufoorumilla kuinka teidän mies tai te olette erilaisia. Ei kukaan ole väittämässä, että kaikki naiset ovat samanlaisia eikä mitään poikkeuksia olisi. Minä vain yritän kertoa, että kun ollaan haluttu tasa-arvoa, kun sitä on saatu pitäisi myös naistenkin alkaa miettiä omia kapeita ajatusmallejaan ja ehkä päästä niistä yli.
Monesti naiset haluavat paremmin tienaavan miehen, koska lasten myötä nainen yleensä jää ainakin joksikin aikaa kotiin. En ole tavannut vielä miestä, joka jäisi kotiin hoitamaan lapsia.
En ole tavannut vielä naista, joka kelpuuttaisi puolisokseen työttömän koti-isän.
Tämä. Tuntuu, että valitettavan monella naisella on suuria vaikeuksia objektiiviseen ajatteluun ja syy-seuraussuhteiden hahmottamiseen.
Vaatimukset miehille ei tule ainoastaan naisilta. Luulen, että mies ei sosiaaliselta statukseltaan uskalla sanoa mieskavereilleen, että jäi hoitamaan lasta. Jos lapset jää hoitamatta, syyttävä sormi osoittaa yhteiskunnassa aina lasten äitiä. Turhien "minä alan sitten koti-isäksi"-lupailujen varaan ei ole naisen kannattava laittaa, kun asioiden mennessä pieleen on kuitenkin yksin syyllinen.
Missä maailmassa sinä elät, tiedän aika monta isää ihan duunarista korkeasti koulutettuihin hyvissä töissä oleviin, jotka hoitavat osansa, puolet, vanhempain vapaasta. Varsinaisia kotiäitejäkään en tunne yhtään. Minun kuplassani lapset menevät hoitoon 1-1,5v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikoinaan olen näitä asioita pohtinut paljonkin miehenä, nykyään en enää niin paljon koska olen vain hyväksynyt todellisuuden. On ihan totta, että miehelle on varattu hyvinkin kapea rooli ja naiset eivät vielä tänäkään päivänä pysty hyväksymään miehiä jotka siitä roolista poikkeavat. On todella kaunis ajatus puheiden tasolla miehelle kertoa toista, mutta käytännön tasolla tehdä aivan jotain muuta.
Jos yhteiskunnassa voitaisiin puhua näistä asioista ihan rehellisesti ja kertoa miehille suoraan, että jos et täytä tiettyjä odotuksia, on sinulla todella isoja vaikeuksia löytää esimerkiksi kumppania. Kovinkaan paljon eivät ole naiset vieläkään valmiit joustamaan ahtaista miesrooleista joita he meiltä miehiltä vaativat ja se tulisi ottaa paremmin huomioon. Ei voi jatkuvasti vaatia miehiä muuttumaan ja kun miehet muuttuvat, yhteiskunta tulee naisille tasa-arvoisemmaksi, ei kuitenkaan itse olla naisina valmiita muuttumaan ollenkaan tai hyväksyä erilaisia miehiä joita tämän muutoksen myötä syntyy.
Onko sinulla esimerkkiä näistä ahtaista miesrooleista?
Minua ainakin on haukuttu neidiksi, håmoksi ja moneksi muuksi satoja kertoja. Kaikki tämä vain siksi, että olemukseni on feminiininen (korkeahko ääni, kevyt rakenne, liikkumiseni on ikään kuin siroa jne), mikä tuntuu jopa aktiivisesti provosoivan monia ihmisiä, niin miehiä kuin naisia. Koska olen tällainen epämies, niin myöskään työelämässä en saa tunnustusta ideoistani, johtajana minua ei voida nähdä, romanttisesti en ole kenenkään tyyppiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikoinaan olen näitä asioita pohtinut paljonkin miehenä, nykyään en enää niin paljon koska olen vain hyväksynyt todellisuuden. On ihan totta, että miehelle on varattu hyvinkin kapea rooli ja naiset eivät vielä tänäkään päivänä pysty hyväksymään miehiä jotka siitä roolista poikkeavat. On todella kaunis ajatus puheiden tasolla miehelle kertoa toista, mutta käytännön tasolla tehdä aivan jotain muuta.
Jos yhteiskunnassa voitaisiin puhua näistä asioista ihan rehellisesti ja kertoa miehille suoraan, että jos et täytä tiettyjä odotuksia, on sinulla todella isoja vaikeuksia löytää esimerkiksi kumppania. Kovinkaan paljon eivät ole naiset vieläkään valmiit joustamaan ahtaista miesrooleista joita he meiltä miehiltä vaativat ja se tulisi ottaa paremmin huomioon. Ei voi jatkuvasti vaatia miehiä muuttumaan ja kun miehet muuttuvat, yhteiskunta tulee naisille tasa-arvoisemmaksi, ei kuitenkaan itse olla naisina valmiita muuttumaan ollenkaan tai hyväksyä erilaisia miehiä joita tämän muutoksen myötä syntyy.
Onko sinulla esimerkkiä näistä ahtaista miesrooleista?
Yksi selkein esimerkki on kuinka monen naisen on todella vaikea hyväksyä huonommin tienaavaa tai huonommin työelämässä tai urassa pärjäävää miestä. Tasa-arvon yksi väistämätön tosiasia on se, että kun naiset menestyvät yhä paremmin, niin kaikille ei vain riitä paremmin tienaavia miehiä, se on vain mahdoton yhtälö. Liian moni nainen on tälläisen ajattelun vanki, he eivät henksisesti pysty pääsemään sen yli.
Ja senverran haluan laittaa disclaimeria, että turha pommittaa minua viesteillä anonyymilla keskustelufoorumilla kuinka teidän mies tai te olette erilaisia. Ei kukaan ole väittämässä, että kaikki naiset ovat samanlaisia eikä mitään poikkeuksia olisi. Minä vain yritän kertoa, että kun ollaan haluttu tasa-arvoa, kun sitä on saatu pitäisi myös naistenkin alkaa miettiä omia kapeita ajatusmallejaan ja ehkä päästä niistä yli.
Miehenä uskon, että tämä käytös tulee naisilla geeneistä. Ylipäätään seksuaalinen tai romanttinen kiinnostus on niin ikivanhaa geeniperua, että nykyaikaiset feminismipuheet ja arvot ovat toisesta maailmasta. Kukaan ei voi kiinnostua tahdonvoimalla toisesta, vaikka olisi siihen älyllisesti valmis ja halukas.
Jotkut asiat tulee varmaan joo, mutta katsoo vähän ympärilleen niin aina nyhverötkin on saaneet naisen. Perinteisesti miehet, joilla on "naismaisia piirteitä", kuten hyvät sosiaaliset taidot (mm.manipuloimiseen) ovat pärjänneet aina hyvin ja ovat johtajatyyppiä. Moni on kirjoittanut itselleen tiukan narratiivin ja tulkitsee asiat sen mukaisesti, niin jotkut feministit kuin nämä vänkkääjämiehetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä raivostuttaa tasa-arvossa oikeastaan yksi asia ja se on se ettei siinä juurikaan huomioida meidän pienituloisten miesten asemaa.
Tasa-arvossa aina vaaditaan naisille enemmän palkkaa ja naisia enemmän hyväpalkkaisiin töihin mutta miksi tasa-arvossa ei vaadita meille pieni palkkaisille miehille parempaa palkkaa?
Tasa-arvo siis unohtaa täysin meidät miehet.Miksette te miehet ala puhumaan noista asioista ja miksette järjestäydy kuten naiset ovat tehneet? Ei ole naisten velvollisuus puhua teidän ongelmista vaan teidän itsenne. Joku "Miesasialiitto" ja sekin ilman insellien ulinaa olisi jo hyvä alku.
Järjestäytynyt feminismi on heitä vastaan, koska puheista huolimatta he ajavat naisten asioita, eivät tasa-arvoa. Näitä miehiä ei kuunnella jos he puhuvat. Media ei anna heille ääntä, on jokin juttu harvoin vs. päivittäin naisten asioista tehtävät uutiset. Poliitikkoja ei kiinnosta, koska aihe jää pimentoon keskusteluista.
mutta onko aina pakko sutkata ja valehdella ja kieroilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikoinaan olen näitä asioita pohtinut paljonkin miehenä, nykyään en enää niin paljon koska olen vain hyväksynyt todellisuuden. On ihan totta, että miehelle on varattu hyvinkin kapea rooli ja naiset eivät vielä tänäkään päivänä pysty hyväksymään miehiä jotka siitä roolista poikkeavat. On todella kaunis ajatus puheiden tasolla miehelle kertoa toista, mutta käytännön tasolla tehdä aivan jotain muuta.
Jos yhteiskunnassa voitaisiin puhua näistä asioista ihan rehellisesti ja kertoa miehille suoraan, että jos et täytä tiettyjä odotuksia, on sinulla todella isoja vaikeuksia löytää esimerkiksi kumppania. Kovinkaan paljon eivät ole naiset vieläkään valmiit joustamaan ahtaista miesrooleista joita he meiltä miehiltä vaativat ja se tulisi ottaa paremmin huomioon. Ei voi jatkuvasti vaatia miehiä muuttumaan ja kun miehet muuttuvat, yhteiskunta tulee naisille tasa-arvoisemmaksi, ei kuitenkaan itse olla naisina valmiita muuttumaan ollenkaan tai hyväksyä erilaisia miehiä joita tämän muutoksen myötä syntyy.
Onko sinulla esimerkkiä näistä ahtaista miesrooleista?
Minua ainakin on haukuttu neidiksi, håmoksi ja moneksi muuksi satoja kertoja. Kaikki tämä vain siksi, että olemukseni on feminiininen (korkeahko ääni, kevyt rakenne, liikkumiseni on ikään kuin siroa jne), mikä tuntuu jopa aktiivisesti provosoivan monia ihmisiä, niin miehiä kuin naisia. Koska olen tällainen epämies, niin myöskään työelämässä en saa tunnustusta ideoistani, johtajana minua ei voida nähdä, romanttisesti en ole kenenkään tyyppiä
Feminiinisyyden pelkoa ihan homottelusta alkaen. Feminiinisiä piirteitä kammotaan ja vähätellään, koska ne ovat naismaisia. Onpa kiva sitten olla nainen vai miten se menikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat konkreettisia neuvoja ja apua elämään eikä yhtään lisää feminismiä.
Ongelma on siinä etteivät he ota neuvoja vastaan. Jos sanoo että "Pidä itsesi ja kämppäsi siistinä, ole kohtelias ja kunnioita muita. Pidä terveydestäsi huolta. Tee myös ahkerasti töitä ja hanki joku mieluinen harrastus niin pärjäät hyvin"
Vastaus on että "Mutta kun ei naistenkaan tarvitse tehdä juuri mitään kelvatakseen vastakkaiselle sukupuolelle Nyyh nyyh AUUuuuuAUuuuu!"
Ei tuota porukkaa voi mitenkään auttaa kun he haluavat suurin piirtein että kotoa haettaisi ja kädestä pitäen pideltäisi pystyssä ja mielellään että tehtäisi kaikki heidän puolesta heille valmiiksi.
Kyllä minä olen miehenä sitä mieltä, että se pitää takoa nuorten miesten päähän vaikka väkisin. Perusasiat ja oma ruutu kuntoon. Jos kuvittelee, että kaljatölkki kädessä pelaamalla pleikkaa yöt ja päivät jossain paskaisessa kämpässä, niin että ei käy edes suihkussa on tie onnistuneeseen parisuhteeseen, niin on erehtynyt pahasti.
Naisilla on myös oikeus ja heidän pitää vaatia mieheltä ihan perusasioita ja nämä pitää iskostaa miesten päähän.
Kumpa tuota "Oma ruutu kuntoon" ajattelua vaadittaisi myös naisilta. Tarkkailuluokalla jossa minulla meni koko kouluikä oli monta todella moni ongelmaista naista. Yksi viilteli itseään ja toinen syömishäiriön seurauksena menettänyt hampaansa ja kovia päideongelmia ja mielenterveysongelmia. Minä olin siellä vakavien oppimis ja keskittymisvaikeuksien takia. Elämänhallinta loisti poissaolollaan. Silti heillä on nykyään perheet vaikka palkkatyötä eivät ole tehneet päivääkään. Sitä ennen todella monta parisuhdetta ja lyhempiä suhteita. Kaiken ovat saaneet valmiina. Nykyään minulla on vakituinen työpaikka ja omistus asunto ja pidän itsestäni huolta, mutta silti vaan pakkeja tulee ja tinder näyttää tyhjää ja olen yksin? Millä tavalla minä olen huononpi kuin nuo? Heidän ei ole oikeasti tarvinnut tehdä mitään minkään eteen kelvatakseen puolisoksi.
Toki tiedän että se on ihan miesten oma vika kun kelpuuttavat mitä sattuu ennemmin kuin ovat yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikoinaan olen näitä asioita pohtinut paljonkin miehenä, nykyään en enää niin paljon koska olen vain hyväksynyt todellisuuden. On ihan totta, että miehelle on varattu hyvinkin kapea rooli ja naiset eivät vielä tänäkään päivänä pysty hyväksymään miehiä jotka siitä roolista poikkeavat. On todella kaunis ajatus puheiden tasolla miehelle kertoa toista, mutta käytännön tasolla tehdä aivan jotain muuta.
Jos yhteiskunnassa voitaisiin puhua näistä asioista ihan rehellisesti ja kertoa miehille suoraan, että jos et täytä tiettyjä odotuksia, on sinulla todella isoja vaikeuksia löytää esimerkiksi kumppania. Kovinkaan paljon eivät ole naiset vieläkään valmiit joustamaan ahtaista miesrooleista joita he meiltä miehiltä vaativat ja se tulisi ottaa paremmin huomioon. Ei voi jatkuvasti vaatia miehiä muuttumaan ja kun miehet muuttuvat, yhteiskunta tulee naisille tasa-arvoisemmaksi, ei kuitenkaan itse olla naisina valmiita muuttumaan ollenkaan tai hyväksyä erilaisia miehiä joita tämän muutoksen myötä syntyy.
Onko sinulla esimerkkiä näistä ahtaista miesrooleista?
Yksi selkein esimerkki on kuinka monen naisen on todella vaikea hyväksyä huonommin tienaavaa tai huonommin työelämässä tai urassa pärjäävää miestä. Tasa-arvon yksi väistämätön tosiasia on se, että kun naiset menestyvät yhä paremmin, niin kaikille ei vain riitä paremmin tienaavia miehiä, se on vain mahdoton yhtälö. Liian moni nainen on tälläisen ajattelun vanki, he eivät henksisesti pysty pääsemään sen yli.
Ja senverran haluan laittaa disclaimeria, että turha pommittaa minua viesteillä anonyymilla keskustelufoorumilla kuinka teidän mies tai te olette erilaisia. Ei kukaan ole väittämässä, että kaikki naiset ovat samanlaisia eikä mitään poikkeuksia olisi. Minä vain yritän kertoa, että kun ollaan haluttu tasa-arvoa, kun sitä on saatu pitäisi myös naistenkin alkaa miettiä omia kapeita ajatusmallejaan ja ehkä päästä niistä yli.
Monesti naiset haluavat paremmin tienaavan miehen, koska lasten myötä nainen yleensä jää ainakin joksikin aikaa kotiin. En ole tavannut vielä miestä, joka jäisi kotiin hoitamaan lapsia.
En ole tavannut vielä naista, joka kelpuuttaisi puolisokseen työttömän koti-isän.
Tämä. Tuntuu, että valitettavan monella naisella on suuria vaikeuksia objektiiviseen ajatteluun ja syy-seuraussuhteiden hahmottamiseen.
Vaatimukset miehille ei tule ainoastaan naisilta. Luulen, että mies ei sosiaaliselta statukseltaan uskalla sanoa mieskavereilleen, että jäi hoitamaan lasta. Jos lapset jää hoitamatta, syyttävä sormi osoittaa yhteiskunnassa aina lasten äitiä. Turhien "minä alan sitten koti-isäksi"-lupailujen varaan ei ole naisen kannattava laittaa, kun asioiden mennessä pieleen on kuitenkin yksin syyllinen.
Missä maailmassa sinä elät, tiedän aika monta isää ihan duunarista korkeasti koulutettuihin hyvissä töissä oleviin, jotka hoitavat osansa, puolet, vanhempain vapaasta. Varsinaisia kotiäitejäkään en tunne yhtään. Minun kuplassani lapset menevät hoitoon 1-1,5v.
Yleensä ne onkin niitä isiä, koska niiden ei tarvitse todistella mitään. Tämä esimerkki oli siihen, miksi kukaan ei ota työtöntä miestä koti-isäksi (vrt. pariutua työttömän naisen kanssa) . Tilanne on toki eri, jos on tunnettu jo pitkään ja mahdollisesti hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Kaikki tietää, että etenkin miehen kohdalla parisuhdemarkkinoilla se vakiduuni on plussaa.
Tavallaan naisten vapauttaminen perinteisistä rooleista lisäsi epätasa-arvoa, koska miehille edelleen sallitaan vain se vanhanaikainen kapea rooli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä raivostuttaa tasa-arvossa oikeastaan yksi asia ja se on se ettei siinä juurikaan huomioida meidän pienituloisten miesten asemaa.
Tasa-arvossa aina vaaditaan naisille enemmän palkkaa ja naisia enemmän hyväpalkkaisiin töihin mutta miksi tasa-arvossa ei vaadita meille pieni palkkaisille miehille parempaa palkkaa?
Tasa-arvo siis unohtaa täysin meidät miehet.Miksette te miehet ala puhumaan noista asioista ja miksette järjestäydy kuten naiset ovat tehneet? Ei ole naisten velvollisuus puhua teidän ongelmista vaan teidän itsenne. Joku "Miesasialiitto" ja sekin ilman insellien ulinaa olisi jo hyvä alku.
Järjestäytynyt feminismi on heitä vastaan, koska puheista huolimatta he ajavat naisten asioita, eivät tasa-arvoa. Näitä miehiä ei kuunnella jos he puhuvat. Media ei anna heille ääntä, on jokin juttu harvoin vs. päivittäin naisten asioista tehtävät uutiset. Poliitikkoja ei kiinnosta, koska aihe jää pimentoon keskusteluista.
Ei varmaan kannatakkaan puhua feministeille, eikä edes välttämättä naisille, vaan puhutella niitä heikosti pärjääviä miehiä. Heitä on todella paljon ja kun miesten asiat saa toisten miesten huomion, niin mediakin kiinnostuu koska miehet on puolet lukiakunnasta. Tärkeinpänä vaan että miehet ajaa asioitaan ilman ulinaa ja naisten syyttelyä, koska silloin se vähäinenkin empatia muilta haihtuu pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikoinaan olen näitä asioita pohtinut paljonkin miehenä, nykyään en enää niin paljon koska olen vain hyväksynyt todellisuuden. On ihan totta, että miehelle on varattu hyvinkin kapea rooli ja naiset eivät vielä tänäkään päivänä pysty hyväksymään miehiä jotka siitä roolista poikkeavat. On todella kaunis ajatus puheiden tasolla miehelle kertoa toista, mutta käytännön tasolla tehdä aivan jotain muuta.
Jos yhteiskunnassa voitaisiin puhua näistä asioista ihan rehellisesti ja kertoa miehille suoraan, että jos et täytä tiettyjä odotuksia, on sinulla todella isoja vaikeuksia löytää esimerkiksi kumppania. Kovinkaan paljon eivät ole naiset vieläkään valmiit joustamaan ahtaista miesrooleista joita he meiltä miehiltä vaativat ja se tulisi ottaa paremmin huomioon. Ei voi jatkuvasti vaatia miehiä muuttumaan ja kun miehet muuttuvat, yhteiskunta tulee naisille tasa-arvoisemmaksi, ei kuitenkaan itse olla naisina valmiita muuttumaan ollenkaan tai hyväksyä erilaisia miehiä joita tämän muutoksen myötä syntyy.
Onko sinulla esimerkkiä näistä ahtaista miesrooleista?
Minua ainakin on haukuttu neidiksi, håmoksi ja moneksi muuksi satoja kertoja. Kaikki tämä vain siksi, että olemukseni on feminiininen (korkeahko ääni, kevyt rakenne, liikkumiseni on ikään kuin siroa jne), mikä tuntuu jopa aktiivisesti provosoivan monia ihmisiä, niin miehiä kuin naisia. Koska olen tällainen epämies, niin myöskään työelämässä en saa tunnustusta ideoistani, johtajana minua ei voida nähdä, romanttisesti en ole kenenkään tyyppiä
Jos vertaan vaikka 90-lukuun, niin miehen rooli on laajentunut siten, että siihen on tullut uusia mahdollisuuksia. Nykyään saa jo esimerkiksi puhua tunteista ja olla kiinnostunut vaatteista.
Toisaalta odotettu mieheyden kova ydin on edelleen sama. Mies kantaa vastuun, on kilpailullinen ja rohkea sekä henkisesti ja fyysisesti vahva. Tämä ajattelu alkaa jo ihan pikkupoikien kohdalla. Pojat on poikia, pojat rakastaa kisailua, pojat ei itke. Entä jos olet se poika, joka ei ole menevä rymistelijä, viimeinen maaliviivan ylittäjä ja helposti herkistyvä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten heikkoon asemaan ei puututa, eikä siitä keskustella lähinnä siksi että miehet ei itse sitä tee. Ne miehet joilla menee hyvin eivät välitä ja ne joilla ei mene ovat taas voimattomia ja saamattomia ja valittavat kun naiset eivät puhu miesten ongelmista. Naisten ongelmat ovat naisten yhteisiä yhteiskuntaluokkaan katsomatta ja näin he saavat tuloksia aikaiseksi. Miesten pitäisi ottaa mallia ja lopettaa joka asiassa feministien syyttely.
Eli feminismi ei väitteistään huolimatta aja ihmisten tasa-arvoa vaan onkin naisten etujärjestö joka keskittyy poliittiseen vaikuttamiseen? Hienoa, että ainakin tästä ollaan nyt avoimen rehellisiä.
Tavanomainen feminismi on kuitenkin kiltti versio intersektionaaliseen versioon verrattuna joka vie mieheltä kokonaan oikeuden kertoa ongelmistaan, sillä aina löytyy joku joka on uhriportaissa korkeammalla ja jonka ongelmat menevät niiden miesten pienien ja itseaiheutettujen ongelmien edelle. Miehissäkin on uhrieroja, esim. musta mies orjien jälkeläisenä on huomattavasti isompi uhri kuin valkoinen joka syntymän hetkellä sai onnettomuudekseen orjuuttajan ihon värin ja on näin suorassa vastuussa miljoonien kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä raivostuttaa tasa-arvossa oikeastaan yksi asia ja se on se ettei siinä juurikaan huomioida meidän pienituloisten miesten asemaa.
Tasa-arvossa aina vaaditaan naisille enemmän palkkaa ja naisia enemmän hyväpalkkaisiin töihin mutta miksi tasa-arvossa ei vaadita meille pieni palkkaisille miehille parempaa palkkaa?
Tasa-arvo siis unohtaa täysin meidät miehet.Miksette te miehet ala puhumaan noista asioista ja miksette järjestäydy kuten naiset ovat tehneet? Ei ole naisten velvollisuus puhua teidän ongelmista vaan teidän itsenne. Joku "Miesasialiitto" ja sekin ilman insellien ulinaa olisi jo hyvä alku.
Järjestäytynyt feminismi on heitä vastaan, koska puheista huolimatta he ajavat naisten asioita, eivät tasa-arvoa. Näitä miehiä ei kuunnella jos he puhuvat. Media ei anna heille ääntä, on jokin juttu harvoin vs. päivittäin naisten asioista tehtävät uutiset. Poliitikkoja ei kiinnosta, koska aihe jää pimentoon keskusteluista.
Ei varmaan kannatakkaan puhua feministeille, eikä edes välttämättä naisille, vaan puhutella niitä heikosti pärjääviä miehiä. Heitä on todella paljon ja kun miesten asiat saa toisten miesten huomion, niin mediakin kiinnostuu koska miehet on puolet lukiakunnasta. Tärkeinpänä vaan että miehet ajaa asioitaan ilman ulinaa ja naisten syyttelyä, koska silloin se vähäinenkin empatia muilta haihtuu pois.
Ongelma on siinä, että heikkoja miehiä inhoaa kaikki, jopa he itse. Niin syvällä on vahvan miehen oletus.
Keskustelussa näkyy se, kuka keskustelee taitavimmin ja ketä kuunnellaan herkimmin. Päälikkötason ihminen saa helpommin äänensä kuuluviin, sille tasolle päässyt nainen osaa vielä keskimääräistä taitavammin esittää asiansa sosiaalisesti fiksusti (koska on tottunut siihen että muuten hänen ääntään ei kuunnella ja on silti osannut luovia lasikattojen läpi eli valikoitunut tähän erityisen taitavana).
Tuikitavallisten naisten ja erityisesti miesten tulisi vain puhua asioista enemmän. Ja oppia sanomaan asiansa niin, että saa huomion ja suuren yleisön sympatian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä raivostuttaa tasa-arvossa oikeastaan yksi asia ja se on se ettei siinä juurikaan huomioida meidän pienituloisten miesten asemaa.
Tasa-arvossa aina vaaditaan naisille enemmän palkkaa ja naisia enemmän hyväpalkkaisiin töihin mutta miksi tasa-arvossa ei vaadita meille pieni palkkaisille miehille parempaa palkkaa?
Tasa-arvo siis unohtaa täysin meidät miehet.Miksette te miehet ala puhumaan noista asioista ja miksette järjestäydy kuten naiset ovat tehneet? Ei ole naisten velvollisuus puhua teidän ongelmista vaan teidän itsenne. Joku "Miesasialiitto" ja sekin ilman insellien ulinaa olisi jo hyvä alku.
Järjestäytynyt feminismi on heitä vastaan, koska puheista huolimatta he ajavat naisten asioita, eivät tasa-arvoa. Näitä miehiä ei kuunnella jos he puhuvat. Media ei anna heille ääntä, on jokin juttu harvoin vs. päivittäin naisten asioista tehtävät uutiset. Poliitikkoja ei kiinnosta, koska aihe jää pimentoon keskusteluista.
Ei varmaan kannatakkaan puhua feministeille, eikä edes välttämättä naisille, vaan puhutella niitä heikosti pärjääviä miehiä. Heitä on todella paljon ja kun miesten asiat saa toisten miesten huomion, niin mediakin kiinnostuu koska miehet on puolet lukiakunnasta. Tärkeinpänä vaan että miehet ajaa asioitaan ilman ulinaa ja naisten syyttelyä, koska silloin se vähäinenkin empatia muilta haihtuu pois.
Ongelma on siinä, että heikkoja miehiä inhoaa kaikki, jopa he itse. Niin syvällä on vahvan miehen oletus.
On ollut myös paljon naisia, jotka vihaavat kaikki naisia ja sitä, että ovat naisia. "En ole kuin muut naiset" ym ja muut pickme girlit ja nyt nämä identiteettihommat. Siispä heikkoihin miehiin kohdistuva viha on muutettavissa, jos naisiinkin kohdistuvaa vihaa voi muuttaa. Joten ilman että keskittyy ainoastaan muiden syyttelyyn, kaikkien tulisi näyttää, että ovat ihan kelpo ihmisiä näistä ominaisuuksistaan huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä raivostuttaa tasa-arvossa oikeastaan yksi asia ja se on se ettei siinä juurikaan huomioida meidän pienituloisten miesten asemaa.
Tasa-arvossa aina vaaditaan naisille enemmän palkkaa ja naisia enemmän hyväpalkkaisiin töihin mutta miksi tasa-arvossa ei vaadita meille pieni palkkaisille miehille parempaa palkkaa?
Tasa-arvo siis unohtaa täysin meidät miehet.Miksette te miehet ala puhumaan noista asioista ja miksette järjestäydy kuten naiset ovat tehneet? Ei ole naisten velvollisuus puhua teidän ongelmista vaan teidän itsenne. Joku "Miesasialiitto" ja sekin ilman insellien ulinaa olisi jo hyvä alku.
Järjestäytynyt feminismi on heitä vastaan, koska puheista huolimatta he ajavat naisten asioita, eivät tasa-arvoa. Näitä miehiä ei kuunnella jos he puhuvat. Media ei anna heille ääntä, on jokin juttu harvoin vs. päivittäin naisten asioista tehtävät uutiset. Poliitikkoja ei kiinnosta, koska aihe jää pimentoon keskusteluista.
Ei varmaan kannatakkaan puhua feministeille, eikä edes välttämättä naisille, vaan puhutella niitä heikosti pärjääviä miehiä. Heitä on todella paljon ja kun miesten asiat saa toisten miesten huomion, niin mediakin kiinnostuu koska miehet on puolet lukiakunnasta. Tärkeinpänä vaan että miehet ajaa asioitaan ilman ulinaa ja naisten syyttelyä, koska silloin se vähäinenkin empatia muilta haihtuu pois.
Ongelma on siinä, että heikkoja miehiä inhoaa kaikki, jopa he itse. Niin syvällä on vahvan miehen oletus.
Se on juuri noin kuten sanoit. Jos heikosti pärjäävä mies saa otettua itseään niskasta kiinni ja saa elämänsä raiteilleen ja löytää puolison, niin hän lakkaa välittämästä siitä edellisestä itsestään ja muista heikoista miehistä ongelmineen. Monesti myös etääntyy entisestä kaveripiiristäänkin, kun ei halua naisystävälleen ja muille hyvin pärjääville mieskavereilleen näytää millainen on joskus itsekkin ollut ja häpeää heitä. En minäkään enää muutettuani toiselle paikkakunnalle ja päästyä kunnolla työelämään kiinni pidä juurikaan yhteyttä entisiin kavereihin ja en ikimaailmassa kutsuisi heitä ja uusia työkavereitani yhtäaikaa kylään. Enkä lähde naisystäväni kanssa illanviettoon heidän kanssaan, kun tiedän ettei hän tykkäisi heistä koska he ovat epäsosiaalisia ja seksistisiä kännääjiä kuten olin itsekkin.
Tästä syystä heikommin pärjäävien ja syrjäytyneiden miesten järjestäytyminen on vaikeaa ja jopa mahdotonta ja siksi varmaan moni haluaisi että naiset puhuisi myös heidän puolestaan.
Te jotka kuvittelette, että "heikkoja" miehiä kaikki vihaavat. Mitä tarkalleen tarkoitatte tällä?
Meillä naisilla on veljiä, isiä, emoja, setiä, naapureita, ystäviä, kavereita, poikaystäviä, aviomiehiä jne. joissa on iso kirjo erilaisuutta. Esimerkiksi minun rakas veljeni on ollut pienestä saakka todella herkkä, enkä ole koskaan pitänyt häntä muuta kuin poikamaisena poikana, minulle on se on hyvin normaalia. Tätä herkkyyttä jotkut pitävät heikkoutena, minusta kyseessä on vahvuus.
Huomaan kyllä että vaikkapa elokuvien päähenkilönä harvoin on hyvin herkkiä miehiä, mutta todellisuudessa tavatut miehet vaikuttavat mieskuvaani paljon enemmän kuin mikään leffa, sarja tai mediamylly.
Jos haluatte muuttaa asenteita niin että on helpompi olla oma itsensä, minkä tahansa ominaisuuden koettekin olevanne ei niin hyväksytty, ettekä jaksa alkaa suurella voimalla ajamaan asiaan niin yksi keino on helppo. Olkaa rohkeasti omia itsejänne ja tehkää muillekin sama helpommaksi.
Vaatimukset miehille ei tule ainoastaan naisilta. Luulen, että mies ei sosiaaliselta statukseltaan uskalla sanoa mieskavereilleen, että jäi hoitamaan lasta. Jos lapset jää hoitamatta, syyttävä sormi osoittaa yhteiskunnassa aina lasten äitiä. Turhien "minä alan sitten koti-isäksi"-lupailujen varaan ei ole naisen kannattava laittaa, kun asioiden mennessä pieleen on kuitenkin yksin syyllinen.