Työkaveriin ihastuminen

Vierailija kirjoitti:

Noin kaksi vuotta, nyt vähenemään päin. Itse varattu, ihastus ei (leski). En varsinaisesti ole tehnyt mitään, mutta oletan toisen päätelleen ihastukseni rivien välistä. Jossakin kohtaa huomasin ihastuksen antavan vastakaikua ja tilanne alkoi lämmetä, joten otin etäisyyttä puolestaan itse. Aikamoista kamppailua olen mielessäni käynyt samaan aikaan kun on ollut lähes päivittäin perhoset vatsassa. Omassa suhteessa haasteita, mutta tiedän järjellä, että ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella.

Vanha viesti mutta en ole ihan varma pitääkö tuo aina paikkansa, että ruoho ei olisi vihreämpää. Onko se nyt joku itsestäänselvä arvo, että vanhassa ehkä väljähtyneesså suhteessa pysyminen on oikein tehty? Entä jos haluaa elämässään vapautta, seikkailua? En sano, että vanha kumppani pitäis dumpata heti kun vähän ihastuu toiseen, mutta onko tuossa ajatuksessa että pitää jäädä silti enemmän kyse turvallisuushakuisuudesta ja velvollisuudentunnosta, kuin siitä että aidosti kokee vanhaan suhteeseen jäämisen olevan oikein? Ja oikein kenen mielestä?

Täällä. Meillä on kohta 16. hääpäivä, ja olen edelleen aivan hulluna mieheeni.

Vierailija kirjoitti:

Yök 🤢 Kuormasta ei syödä!!

Mistä kuormasta? Ei ole mun alainen. Ihan vertaisia ollaan.

Uup

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yök 🤢 Kuormasta ei syödä!!

Mistä kuormasta? Ei ole mun alainen. Ihan vertaisia ollaan.

Nuo on noita ihmiskauppatoimialan sääntöjä. Parittajat, orjakauppiaat jne. 

Itse heittäisin ihan läpällä, että kylläpä meillä nämä kemiat toimii ja katsoisin miten toinen reagoi.

Toinenhan voi olla myös oikeasti kiinnostunut, jollei ole niin läppähän se vaan oli...