Lapsi perii älykkyyden äidiltään.

vanhakyynikko kirjoitti:

Otsikossa ei käsittääkseni kirjoitettu tai väitetty mitään älykkyyden tasosta tai määrästä.

No, mihinkä siinä viitattiin? Jos luet nuo linkit, niin ymmärrät paremmin. Eihän ihmiset ota asioista selvää, koska se on mukavampi vain leikkiä älykästä palstalla.

Eikös se ollut niin, että isältä periytyy suoremmin tytölle, äidiltä pojalle? Jos molemmat vanhemmat on älykkäitä ja on tyttöjä ja poikia, niin eihän tuossa ole mitään hätää. Ja useimmitenhan pariskunnan älykkyys korreloi keskenään, joten mitään ongelmaa tai eriarvoisuutta tästä ei synny, vaikka toiselta perityisi enemmän, kuin toiselta.

Olen kuullut, että miestyyppinen kaljuuntumisgeeni tulisi äidiltä.  Onkohan mitään samanlaisia piileviä geenejä mitä isät voisivat tuoda vain tyttärelleen?

Kyllä täällä on tyhmää porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse perin ainakin matemaattisesti lahjakkaan isäni matemaattisen älyn

Se voi periytyä myös äidin puolelta kauempaa.

Minulla ainakaan ei ole äidin puolelta yhtään matemaattisesti lahjakasta ihmistä. Isän puolelta insinöörisuvusta se on tullut.

Itselläni ei ole matemaattisesti lahjakkaita vanhempia, mutta silti geenit tulevat äidin puolelta, jolla on kolme veljeä, joista kaikki ovat enemmän tai vähemmän lahjakkaita ja kouluttautuneet matemaattisille aloille. Ja kirsikkana kakun päällä on äidin isä, joka on tehnyt uransa raha- ja finanssipuolella.

Yksi sisaruksistani on erittäin lahjakas matemaattisesti. Suvussamme lähin todistetusti matemaattisesti lahjakas on äidin äidin veli, joka on väitellyt tohtoriksi matematiikasta.

Vierailija kirjoitti:

Eli naisten kannattaa mahdollisuuksien mukaan deittailla niitä jääkiekkoilijoita ja pelimiehiä. Fiksusta miehestä ei ole juuri hyötyä.

En ole perehtynyt mutta joskus näkee mainittavan jonkun pelaajan opiskeluista. Eli on sekä toiminnallinen että vähä fiksukin.

Äitini oli suvereeni monessa asiassa, upea estetiikan taju, nokkela huumorintaju ja sosiaalisesti taitava seuraihminen. Hän ei opiskellut, eikä siihen kannustettu, mutta menestyi myyntitehtävissä. Äidin puolelta isovanhempani olivat yrittäjiä.

Isäni puolella ollaan akateemisia ja kouluttautuminen oli aivan itsestään selvä odotus. Hetken opiskelin kuvataiteitakin.

Mutta mikä tärkeintä, koko lapsuuteni minua kannustettiin sinnikkääseen opiskeluun. Minua aivopestiin, että olen lahjakas ja nopea oppimaan, ja minulla on ns. lukupäätä. Toisaalta myös edistymistä valvottiin ja vaadittiin hyviä tuloksia.

Kasvoin aika monipuolisesti älykkääksi. Ongelma kuitenkin on, että olen melko sovitteleva ja kuulemma herttainen. Huomaan, että tässä ajassa menestyisi paremmin vähän heikommillakin älynlahjoilla, kun kompensoi sitä sopivalla röyhkeydellä ja särmikkyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin minä olen tehnyt lasten oppimisen eteen vähintään kymmenen kertaa enemmän mitä heidän isänsä, joten voin sanoa, että lasten koulumenestys on paljon minun ansiotani.

Tyhmenpikin voi menestyä koulussa, jos tekee kovasti töitä. Ja toisin päin. Jos istuskelen tunnilla ikkunasta ulos tuijotellen ja haaveilet naapurin Irmelistä tai suunnittelet mahtavinta legorakennelmaa ikinä, voi jopa älykkäällä mennä ohi opetus ja matikan säännöt. Koulukirjat kulkevat aina mukana, varsinkin jos niitä ei ota laukusta ulos ;)

Hyvä homma He Man

Ei sitä voi yleistää. Meillä päinvastoin. Onneksi sekä tyttö että poika perivät isältä sekä matemaattisen- että muunkin kouluosaamisen. Äidin ka oli peruskoulun lopussa 6.3 ja isän 8.6. Lasten 8 - 9. Meillä näyttää että älykkyys ja lahjakkuus on hallitseva ominaisuus. Jos näin on yleisesti, niin ihmiskunnalla on vielä toivoa.

Lissu näki asian toisin, ja synnytti tarkoituksella useita lapsia eri miesten kanssa siinä toivossa, että edes joku lapsista olisi fiksu. Olemme nykypsykologiasssa havainneet sen tosiasian, että kun äiti varioi isää - siis vaihtelee tietoisesti siittäjää riittävässä määrin - saamme tuloksena kognitiivisesti selkeästi eri tasoisia lapsia.

Kyllä niitä älygeenejä tulee isältäkin, ja siitä meillä on nykypsykologiassa ihan riittävästi empiiristä evidenssiä.

Ei periytyminen liity suoraan siihen, millainen äiti tai isä itse henkilönä on.

Älykkäät eivät pidä itseään älykkäänä.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä voi yleistää. Meillä päinvastoin. Onneksi sekä tyttö että poika perivät isältä sekä matemaattisen- että muunkin kouluosaamisen. Äidin ka oli peruskoulun lopussa 6.3 ja isän 8.6. Lasten 8 - 9. Meillä näyttää että älykkyys ja lahjakkuus on hallitseva ominaisuus. Jos näin on yleisesti, niin ihmiskunnalla on vielä toivoa.

Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo ei kerro älykkyydestä juurikaan mitään. Itselläni keskiarvo oli 9,7, enkä silti koe olevani erityisen älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä voi yleistää. Meillä päinvastoin. Onneksi sekä tyttö että poika perivät isältä sekä matemaattisen- että muunkin kouluosaamisen. Äidin ka oli peruskoulun lopussa 6.3 ja isän 8.6. Lasten 8 - 9. Meillä näyttää että älykkyys ja lahjakkuus on hallitseva ominaisuus. Jos näin on yleisesti, niin ihmiskunnalla on vielä toivoa.

Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo ei kerro älykkyydestä juurikaan mitään. Itselläni keskiarvo oli 9,7, enkä silti koe olevani erityisen älykäs.

Ei pidä yleistää. Minulla oli peruskoulun spettarissa luku 9,6 ja lukion 1. luokalla puhdas 10. Ja siitäkin huolimatta koen olevani aito nero nykyään. Mutta olenkin poikkeusyksilö jo geneettisestikin. Kyllä mielestäni ihminen voi tulla neroksi kovan työn seurauksena, jos on hyvät kognitiiviset geenit, vaikka spettarissa olisikin luku 10. En näe mitään loogisia esteitä tälle.