YLE: Taloyhtiö meni konkurssiin kalliin sähkön takia. Asukkaiden pitää muuttaa pois, osakkeista ei saa senttiäkään. Monille jää iso asuntolaina.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/093e65c7-aed1-4757-aff0-49c…
Tämä on vasta alkua. Tuskin jää ainoaksi tapaukseksi.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mikä jutussa särähti korvaan oli se, että vasta nyt korjausvuorossa olisivat 70-ja 80-lukujen tuotanto.
Ainakin meidän 1970-luvun kerrostaloomme on tehty julkisivut ensimmäisen kerran jo 90-luvulla, parvekkeet 2000-luvun alkupuolella, laaja putkiremontti sähköineen, kylpyhuoneineen ja keittiöineen sekä hissit 2010. Lisäksi on vaihdeltu katto, ovia, ikkunoita, uusittu iv-ja lämmitysjärjestelmän kojeita ja laitettu pihaa, parkkipaikkaa sekä jätehuoltoa.
Seuraavaksi varmaankin tehdään toinen kierros julkisivuremonttia, salaojat ja kenties päivitetään nykyinen kaukolämpö maalämmöksi+aurinkopaneeleiksi.
Vastike talossamme on matala ja talo yhä erinomaisessa kunnossa, oikeastaan paremmassa monilta osin kuin valmistuessaan.
Voin kyllä kuvitella, että jos nyt olisimme sellaisessa tilanteessa, että juuri mitään yllä luetelluista remonteista ei olisi vielä tehty ja nyt ne pitäisi sitten lähes kaikki suorittaa kertalaakista, olisi tilanne melko lailla toivoton. Tuskin pankki lähtisi niitä rahoittamaan edes kasvukeskuksissa.
Taloyhtiön hoito on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Asioita pitää tehdä ennakoivasti vuosikymmenien aikajänteellä.
Jep, ja kun jokin saavuttaa teknisen käyttöikänsä lopun, se pitää uusia vaikka vielä "toimisikin". Jos yhtiön hallitus ei suostu niin toimimaan, kannattaa vaihtaa parempaan yhtiöön (tai mieluiten hakeutua sinne hallitukseen itse).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt lukea se koko artikkeli jo valmiiksi konkurssikypsästä taloyhtiöstä.
Joka sijaitsi Kaavilla. Paljonkos Kaavilla maksaa kaksio jostain vanhasta yhtiöstä? Epäilen, ettei valtavia rahallisia tappioita tuosta konkurssista aiheutunut kenellekään.
Todennäköisesti näitä on vielä joutunut monta kymppitonnia maksamaan joskus 2000-luvun alussa. Sittemmin syrjäkylien hinnat ovat olleet alamäessä.
Jep, no jos se 20 000 - 30 000 € on "kuoleentunutkin" 20 vuodessa, niin ei ainakaan itselleni olisi mikään katastrofi. Huoneisto Kaavilla kun tuskin on mikään sijoituskohde ollut edes 2000-luvun alussa.
Jopa nyt on otsikko.
Taloyhtiössä jokainen huoneisto/asukas maksaa sähkönsä itse, eikä suinkaan taloyhtiö.
Taloyhtiö maksaa vain rappukäytävän ja yhteisen tilojen sähkön, joka on muutama kymppi kuikaudessa.
Luitko ap. edes jutun?
Jutun mukaan suuria remontteja olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten ja vaikka sähkön hinta olisi alentunut, taloyhtiö ei olisi voitu pelastaa.
Syy on yksin, ettei remontteja ole tehty ajoissa ja talo laskettu huonoon kuntoon ja ajettu arvottomaksi.
"Tilanne sai lopullisen sysäyksen toissa keväänä, kun yhdessä asunnossa tapahtuneen viemäritukoksen avaaminen aiheutti vesivahingon, jonka kaikkiin korjauksiin yhtiöllä ei ollut enää varaa. Tämän myötä yksi talon kolmesta rapusta jouduttiin laittamaan asumiskieltoon.
Vesivahingon korjaustöissä asunnosta löytyi myös asbestia, jonka poistaminen oli huomattavan kallista. Samaan aikaan talosta lähti useasta asunnosta vuokralaisia. Lisäksi yhdestä omistusasunnosta vastikkeet olivat jääneet maksamatta jo pidempään ja yhtiö otti lopulta asunnon hallintaansa.
Kerrostaloyhtiöllä ei ollut varoja säästössä ja putkiremontti olisi pitänyt tehdä pian. Tästä saatiin selvä viesti vesivahingon myötä. Ennen tulevaa talvea talossa olisi ehdottomasti pitänyt vielä uusia lämmitysjärjestelmät."
Pattereiden vesi lämmitetään sähkölläkö taloyhtiöissä? Asukas saa oman sähkösopimuksen laitoksen kanssa muuhun sähköön.
"Vuoden 2021 neljännellä vuosineljänneksellä vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta kunnassa Kaavi oli 717 euroa, pääkaupunkiseudulla 4960 euroa ja muualla Suomessa 2035 euroa."
Asuntojen hintavertailussa Suomen 217:ksi kallein kunta (2021). Suomessa on kuntia 309 (2021 & 2022.)
Lähde: https://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot/kunta/kaavi
Täytyy sanoa, etten oikein ymmärtänyt artikkelia. Siinä luki jotain taloyhtiöiden varattomuudesta ja siitä, että ei olla säästetty esim. putkiremontteihin ja sitten ollaan pulassa. Asun itse pienessä taloyhtiössä ja ei meillä ainakaan mitään rahaa puolen miljoonan putkiremonttiin ollut. Lainaa meidän piti ottaa, ja sitä yhtiölainaa maksetaan nyt sitten pitkään jokainen osakas takaisin. Tai että rahat eivät riitä kuluihin. Sitten on pidetty yhtiövastike liian pienenä. Isännöitsijän ja hallituksen tehtävähän se on seurata, että kun kulut nousevat, nostetaan myös vastiketta.
2019 Kaavilta sai asunnon keskineliöhinnalla 503 e. https://www.kiinteistomaailma.fi/asuntojen-hinnat/Kaavi Tuolta löytyy myös tällä hetkellä myynnissä oleva kerrostaloasunto Kaavilta: 47 neliötä, hinta(pyyntö) 37 500 e. Kuvien perusteella laitettu kämppä.
Tuosta rakennuksesta asunnon omistaneilla ei taatusti ole isoa asuntolainaa.
Kalleimmat kämpät varmaan olleet tyyliin 20000-30000€.
Ei sillä, vituttaisihan se maksella tollasiakin, jos siinä ei voi asua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt lukea se koko artikkeli jo valmiiksi konkurssikypsästä taloyhtiöstä.
Ja nuo asbestitalojen purkukulut on sellaisia, että pelkästään niisä voi mennä yhtiö konkkaan.
Sellaisen perussievän kaksion kivitalosta saa takahikiältä 40 000 eurolla. Pääkaupunkiseudulla summan voi kertoa huoletta kymmenellä.
Ja sen jälkeen vielä kahdella.
No nyt taisi tulla jo laskuvirhe. XD
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, etten oikein ymmärtänyt artikkelia. Siinä luki jotain taloyhtiöiden varattomuudesta ja siitä, että ei olla säästetty esim. putkiremontteihin ja sitten ollaan pulassa. Asun itse pienessä taloyhtiössä ja ei meillä ainakaan mitään rahaa puolen miljoonan putkiremonttiin ollut. Lainaa meidän piti ottaa, ja sitä yhtiölainaa maksetaan nyt sitten pitkään jokainen osakas takaisin. Tai että rahat eivät riitä kuluihin. Sitten on pidetty yhtiövastike liian pienenä. Isännöitsijän ja hallituksen tehtävähän se on seurata, että kun kulut nousevat, nostetaan myös vastiketta.
Saadakseen lainaa taloyhtiöllä tulee olla vakuus. Se on n. puolet kiinteistön arvosta, johon vaikuttaa kunto ja sijainti. Joskus vakuus on liian pieni, eikä lainaa myönnetä.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta rakennuksesta asunnon omistaneilla ei taatusti ole isoa asuntolainaa.
Kalleimmat kämpät varmaan olleet tyyliin 20000-30000€.
Ei sillä, vituttaisihan se maksella tollasiakin, jos siinä ei voi asua.
Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntijat sanovat, että taloyhtiön konkurssi voi sattua missä vain. Vaikkapa Helsingissä. Jos joku on laittanut 500.000€ Kampin asuntoon, se voidaan viedä alta ja centtiäkään et saa.
Talonyhtiön hoito on tärkeämpää kuin koskaan ja hyvät suhteet pankkiin.
En usko että Kampissa voi koskaan käydä noin. Siinä on kuitenkin aina se tontti joka on arvokas. Toisin kuin Kaavilla.
Miksi otsikossa on YLE, vaikka juttu on iltapäivälehdestä, joiden taso ei tunnetusti häikäise?
Huomataan se tosiasia, että sähkön hinta EI VIELÄ ole noussut, joten sen vuoksi ei kukaan ole konkurssissa.
Olen suunnittelualalla ja meidän erikoistumisalaa on erilaiset perukorjaukset taloyhtiöissä, liiketiloissa yms. keskisuurissa kohteissa. Kyllä kaikista pahimpia vastustajia kaikessa korjaamisessa ovat piensijoittajat. Sellaiset, joilla on 1 tai 2 vuokra-asuntoa. Nämä eivät halua maksaa mistään ja ovat sitä mieltä, että taloyhtiön pitää tehdä päätökset niin että he saavat asunnostaan tuottoa ja muiden osakkaiden tehtävä on huolehtia että he saavat tuottoa. Isommat sijoittajat ymmärtävät, että sijoituksen arvo laskee, jos sitä ei huolla. Osa vanhuksista on hyvinkin edistyksellisiä. Mulla on tuttavapiirissä yksi, joka valittaa siitä, että heidän taloyhtiössä tulee vielä vesivahinko, kun koko ajan remonttia siirretään, ja ikää on sentään jo 80!
96 lisää vielä toisen sijoittajaryhmän joka vastustaa kaikkea kun tuli juuri nyt työn alla oleva kohde mieleen: samasta talosta on useita asuntoja. En suosittele tätä, kannattaa siinäkin harrastaa hajauttamista kuten muussakin sijoitatmisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntijat sanovat, että taloyhtiön konkurssi voi sattua missä vain. Vaikkapa Helsingissä. Jos joku on laittanut 500.000€ Kampin asuntoon, se voidaan viedä alta ja centtiäkään et saa.
Talonyhtiön hoito on tärkeämpää kuin koskaan ja hyvät suhteet pankkiin.
En usko että Kampissa voi koskaan käydä noin. Siinä on kuitenkin aina se tontti joka on arvokas. Toisin kuin Kaavilla.
Kyllä voi kampissakin. Ei se sijainti pelasta. Moni taloyhtiö on niin velkainen ja teetetty huonosti kilapailutettuja kalliita remppoja ettei olla varauduttu yhtään sen otetun lainan korkojen nousuun tai muiden kustannusten kuten lämmityksen nousuun. Pankit on myös antaneet hurlumei vuosina lainaa yli reaaliarvon, eli kun asuntojen arvot nyt tulee putoamaan alkaa pankit vaatia lisävakuuksia koska eivät halua itse kaatua. Jos ei lainanhoito suju voi pankki irtisanoa lainan, eli se pitää maksaa lyhyessä ajassa kokonaan eli ottaa toisesta pankista ihan eri ehdoilla ja korolla. Pankit on arvostaneet asunnot eli taloyhtiöt kuplahintojen perusteella.Monen taloyhtiön talous on niin huonosti hoidettu että vastikkeet on paikallisen vuokran kanssa melkein pariteetissa.
Taloilla on tietty elinkaari. Jutussa mainittu elementtitalo on elinkaarensa lopussa suunnitellusti. Näin on taloa rakennettaessa kaikki materiaalit ja vahvuudet insinööri laskenut, on säästetty kun ei edes pyritä tekemään ikuista. Näin se on kaikissa taloissa. Monasti tulee halvemmaksi purkaa ja rakentaa kokonaan uutta. Suomessa on satoja tuhansia asuntoja tyhjillään, asunnoista sinällään ei ole pulaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta rakennuksesta asunnon omistaneilla ei taatusti ole isoa asuntolainaa.
Kalleimmat kämpät varmaan olleet tyyliin 20000-30000€.
Ei sillä, vituttaisihan se maksella tollasiakin, jos siinä ei voi asua.
Niinpä.
On se asunto voinut maksaa 15 v sitten tuplasti enemmän. Nyt maksaa vanhan henkilöauton verran, n 10 000€.
Todennäköisesti näitä on vielä joutunut monta kymppitonnia maksamaan joskus 2000-luvun alussa. Sittemmin syrjäkylien hinnat ovat olleet alamäessä.