Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka kauan meni, ennen kuin sat vakituisen työpaikan?
21.08.2022 |
Itse sain 8 vuotta siitä, kun valmistuin yliopistosta. Suoritin nuoruudessani kaksi tutkintoa: toinen amk:sta ja kun tiesin etten työllisty pelkästään sillä, menin yliopistoon. Maisteriksi valmistuttuani tutuiksi tulivat määräaikaisuuksien ketjutukset.
Eräs ystäväni oli määräaikaisena lähihoitajana eri laitoksissa 15 vuoden ajan, ennen kuin sai vakipaikan.
Kommentit (59)
En ole koskaan havitellut vakituista työtä. Tykkään tehdä pätkän siellä ja toisen täällä. Olen kierrellyt ulkomaillakin paljon tekemässä töitä. Minulle ei sovi oravanpyöräelämä, jossa suoraan koulusta mennään töihin ja samassa työpaikassa istutaan eläkeikään saakka. Moni kummeksuu elämäntapaani ja kauhistelee, kun en elä niin kuin "kuuluisi". Minulle tallainen sopii enkä halua menettää itseäni taipumalla muiden asettamaan muottiin. Onneksi nykyisin yhä enenevässä määrin tullaan pois uraputkimuotista ja eletään elämää nyt eikä eläkepäiviä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoli vuotta valmistumisesta (yo-merkonomi, v. -98). Sittemmin on tullut valmistuttua tietojenkäsittelyn tradenomiksi, mutta sen tein työn ohessa. Ei päivääkään työttömyyttä marraskuun -98 jälkeen, kerran kävi lähellä.
Kun valmistuin ensimmäiseen ammattiin (eläintenhoitaja), niin tiesin että työttömäksi jään. En ehtinyt valmistua seuraavaan ammattiin (lähihoitaja) kun sain töitä ja sillä tiellä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan havitellut vakituista työtä. Tykkään tehdä pätkän siellä ja toisen täällä. Olen kierrellyt ulkomaillakin paljon tekemässä töitä. Minulle ei sovi oravanpyöräelämä, jossa suoraan koulusta mennään töihin ja samassa työpaikassa istutaan eläkeikään saakka. Moni kummeksuu elämäntapaani ja kauhistelee, kun en elä niin kuin "kuuluisi". Minulle tallainen sopii enkä halua menettää itseäni taipumalla muiden asettamaan muottiin. Onneksi nykyisin yhä enenevässä määrin tullaan pois uraputkimuotista ja eletään elämää nyt eikä eläkepäiviä varten.
Ei mulla ainakaan syy vakituisen työpaikan havitetluun ole mikään että pitäisi elää niin kuin kuuluisi, vaan yksinkertaisesti raha. Työttömänä vuosia moneen kertaan, ja se köyhyys vaan on perseestä. Jos tietää että aina saa töitä, niin mikäs siinä, mutta kun ne työt on kiven alla, niin se vakituinen työ on kuin lottovoitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2005 tai jossain siinä paikkeilla
valmistumisen jälkeen 6kk työttömänä
3kk sellaisessa 9e/päivä työharjoittelussa (vai mikä tukityöt olikaan)
siitä kauppaan vakityö tuntipalkalla 28-35h/viikko, sitä pari vuotta
sitten vakituinen kk-palkalla oleva it-alan työ
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta valmistumisesta (yo-merkonomi, v. -98). Sittemmin on tullut valmistuttua tietojenkäsittelyn tradenomiksi, mutta sen tein työn ohessa. Ei päivääkään työttömyyttä marraskuun -98 jälkeen, kerran kävi lähellä.
Sä olet sit samaa ikäluokkaa mun siskon kanssa, hänkään ei ole ollut päivääkään työttömänä, ja on vaihtaut lennosta työpaikkoja ja opiskellut uuden alankin. Te olitte onnekkaita jotka valmistuitte nousukaudella eikä laman aikana ysärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin 10 vuotta työttömänä, sitten yliopistoon, ja kun valmistuin, sain ekan viran muutaman viikon päästä. En ottanut vastaan, vaan tein sijaisuuksia parissa paikassa, ja sit vasta otin viran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan havitellut vakituista työtä. Tykkään tehdä pätkän siellä ja toisen täällä. Olen kierrellyt ulkomaillakin paljon tekemässä töitä. Minulle ei sovi oravanpyöräelämä, jossa suoraan koulusta mennään töihin ja samassa työpaikassa istutaan eläkeikään saakka. Moni kummeksuu elämäntapaani ja kauhistelee, kun en elä niin kuin "kuuluisi". Minulle tallainen sopii enkä halua menettää itseäni taipumalla muiden asettamaan muottiin. Onneksi nykyisin yhä enenevässä määrin tullaan pois uraputkimuotista ja eletään elämää nyt eikä eläkepäiviä varten.
Ei mulla ainakaan syy vakituisen työpaikan havitetluun ole mikään että pitäisi elää niin kuin kuuluisi, vaan yksinkertaisesti raha. Työttömänä vuosia moneen kertaan, ja se köyhyys vaan on perseestä. Jos tietää että aina saa töitä, niin mikäs siinä, mutta kun ne työt on kiven alla, niin se vakituinen työ on kuin lottovoitto.
Rahaa saa myös pätkätöistä ja itse olen huomannut, että tekevälle kyllä töitä löytyy varsinkin, kun on valmis liikkumaan töiden takia. Ymmärrän tietenkin, että esim. perheelliselle tällainen vaihtoehto ei kovin hyvin sovi, vaikka osa reissailee perheenkin kanssa ympäriinsä töiden perässä. Työttömänä olen ollut lukiosta valmistumisen jälkeen arviolta 2-3kk. Valmistumisesta on nyt 15 vuotta.
Ihan nyt en tarkalleen muista, mutta olisko ollut 6v sairaalassa ketjutettuja määräaikaisuuksia ja kerran jo olin saamassakin vakipaikan, mutta sen yksikön muut työntekijät olivat niin tulehtuneessa riitatilanteessa että ihan hyvä etten saanut sieltä.
Sihteeri siis.
Nykyisessä yksikössä olen ollut ehkä 8v. Ihan kiva paikka.
Menin siis heti tuuraamaan kun sain ammattitutkinnon suoritettua, se oli silloin vaatimus. Nykyään on vähemmälläkin kollegoita töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6v, määräaikaisuuksia ja odottelua, että jatkuuko vai ei aina viime metreille saakka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0 päivää. Minulla oli virka odottamassa samana päivänä kun valmistuin, ja siitä asti olen ollut yhtäjaksoisesti jossain virassa. Yli 30 vuotta työelämää takana.
Oi ihana 80-luku! Äidilläni tulee 41 vuotta samassa työpaikassa tänä syksynä. Pääsi kunnalle vakivirkaan 19-vuotiaana heti amiksesta valmistuttuaan. Ja ihan ilman suhteita ja harjoitteluja. -ap
Itse kuolisin pitkästymiseen, jos pitäisi jumittaa samassa työssä koko elämänsä. Ehkäpä siinä on se syy, miksi en ole ollut ikinä ns. vakituisessa työssä, vaan olen hypellyt työstä ja alalta toiseen koko työurani. Nyt ikää 45. Työttömänä en ole koskaan ollut ja koulutukseni on ylioppilas.
Mun äiti on ollut kohta 40 vuotta töissä kunnalla, samoissa tehtävissä 2-8 vuotta kerrallaan, sitten taas aukeaa uusi vakanssi. Koko ajan on opiskellut töiden ohessa, merkonomina aloitti ja nyt on maisteri, taloushallinnossa melkein koko ajan, toimistoapulaisesta pomoksi.
Aika pitkät maisteriopinnot, jos niihin on 40 vuotta mennyt.
t. eri
Miksi oletat, että maisteriopintoihin olisi mennyt 40 vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli neljä vuotta tässä on nyt määräaikaisia pätkiä tehty valmistumisen jälkeen. Alkaa väsyttää kun ei voi suunnitella mitään pitkällä tähtäimellä ja lomarahat maksetaan aina pois niin ettei kesällä ole palkallista lomaa kuten muilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0 päivää. Minulla oli virka odottamassa samana päivänä kun valmistuin, ja siitä asti olen ollut yhtäjaksoisesti jossain virassa. Yli 30 vuotta työelämää takana.
Oi ihana 80-luku! Äidilläni tulee 41 vuotta samassa työpaikassa tänä syksynä. Pääsi kunnalle vakivirkaan 19-vuotiaana heti amiksesta valmistuttuaan. Ja ihan ilman suhteita ja harjoitteluja. -ap
Itse kuolisin pitkästymiseen, jos pitäisi jumittaa samassa työssä koko elämänsä. Ehkäpä siinä on se syy, miksi en ole ollut ikinä ns. vakituisessa työssä, vaan olen hypellyt työstä ja alalta toiseen koko työurani. Nyt ikää 45. Työttömänä en ole koskaan ollut ja koulutukseni on ylioppilas.
Mun äiti on ollut kohta 40 vuotta töissä kunnalla, samoissa tehtävissä 2-8 vuotta kerrallaan, sitten taas aukeaa uusi vakanssi. Koko ajan on opiskellut töiden ohessa, merkonomina aloitti ja nyt on maisteri, taloushallinnossa melkein koko ajan, toimistoapulaisesta pomoksi.
Aika pitkät maisteriopinnot, jos niihin on 40 vuotta mennyt.
t. eri
Miksi oletat, että maisteriopintoihin olisi mennyt 40 vuotta?
Lue se viesti, johon tuossa vastattiin. Tummennetussa kohdassa löydät vastauksen.
t. eri
Ekaan työpaikkaan pääsin aloittamaan heti maanantaina valmistumisen jälkeen. (Teollisuus)
Tokassa paikassa sain vakkaripaikan, kun tein pätkätöitä siellä ensin seitsemän vuotta. (Terveydenhoito ja vanhuspalvelut)
Taisi olla vuosi valmistumisesta. Tätä ennen pari määräaikaista työsopimusta, joista toinen eri työnantajalla, töitä tein no ennen valmistumista.
Sote-ala, valm.2012
En ole ollut koskaan vakituisessa työssä. Olen ollut nykyisessä työssäni kaupungilla 9,5 vuotta pätkätöissä. Peräkkäisiä sopimuksia on joku 70-80. Vakituiset paikat menevät uusille, ulkopuolelta tuleville ja epäpäteville sukulaisille. Pomot valittavat työntekijäpulaa. Kohta tämäkin liian hyvä sijainen lähtee pois, koska mitta on tullut täyteen pätkäputkea. Siinäpä valittavat työntekijäpulaa.
Alue: Aihe vapaa
Valmistuin ensimmäisen kerran ammattiin 1992, ja edelleen odottelen sitä vakituista työpaikkaa, olen opiskellut yhteensä neljä ammattia ja nyt opiskelen ammattikorkeassa, ja olen viisikymppinen kun valmistun, saa nähdä tärppääkö sitten.