Huoltajat ilmoittavat kouluun, ettei lapsen tarvitse lukea kirjoja, koska näin on kotona sovittu Opettajat avautuvat, millaisilla asioilla vanhemmat piinaavat
Hyvät palstamammat ja -sedät. Antakaamme opettajille työrauha, älkäämme olko tässä jutussa mainittujen vanhempien kaltaisia etuoikeutettuja "Kareneita".
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009001096.html
Niin, mikä se Karen on?
https://en.wikipedia.org/wiki/Karen_(slang)
Kiitos jo etukäteen.
Kommentit (639)
Vierailija kirjoitti:
Nämä samat äidit, joista jutussa puhutaan, viettävät aikansa tällä palstalla tehtaillen aloituksia mummuista, anopeista eritoten. Eipä siinä ehdi penikoitaan kasvattaa.
Omalle kohdalleni ei ole sattunut kuin isiä, joilla on eriskummallisia vaatimuksia ja ilmoituksia. Tämä ei siis ole vain äitien juttu. Toisaalta useimmat vanhemmat ovat aivan järkeviä ja kohtuullisia ja hyvällä tavalla kiinnostuneita. On oikein hyvä olla hieman perillä lapsen opiskelusta vielä toisellakin asteellakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin.
Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt.
"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"
- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin.
Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon.
"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"
Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta.
Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää.
Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha.
Ope tässä terve! Nyt minulla särähti korvaan tuo "kaiken paskan laittaminen Wilmaan." Tiesitkö, että jos lapsi tekee 10 väärää asiaa, niistä korkeintaan 1 ilmoitetaan vanhemmille, näin karrikoiden.
Just näin. Joskus on tehnyt mieli sanoa merkinnöistä valittavalle huoltajalle suorat sanat. Huoltajalle ei esimerkiksi kerrottu, että hänen adhd teininsä kusi vessan roskikseen ja kakki lavuaariin.
Miksi tuo pitäisi raportoida kotiin?
Mietippä sitä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa vanhemmat niille opettajille työrauha. He yrittävät parhaansa mukaan opettaa kaikkia luokassa olevia oppilaita.
Jos opetussuunnitelma ei teitä vanhempina miellytä, ottakaa lapsenne pois koulusta ja siirtykää kotikouluun. Sitten saatte itse päättää kenen vieressä lapsi istuu, lukeeko hän kirjaa vai ei ja osallistuuko uintiin.
Helppoa!
Ei vaan me työssäkäyvät vanhemmat maksa,me veroja, joilla maksetaan mm sinun palkkasi ja aivan kaikki muu koulussa. Siksi on oikeus vaatia hieman parempaa vastinetta rahalle. Muista, kuka palkkasi maksaa.
Kuule, sä maksat opettajan palkasta ihan yhtä paljon kuin se opettaja itse. 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin.
Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt.
"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"
- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin.
Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon.
"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"
Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta.
Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää.
Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha.
Ope tässä terve! Nyt minulla särähti korvaan tuo "kaiken paskan laittaminen Wilmaan." Tiesitkö, että jos lapsi tekee 10 väärää asiaa, niistä korkeintaan 1 ilmoitetaan vanhemmille, näin karrikoiden.
Just näin. Joskus on tehnyt mieli sanoa merkinnöistä valittavalle huoltajalle suorat sanat. Huoltajalle ei esimerkiksi kerrottu, että hänen adhd teininsä kusi vessan roskikseen ja kakki lavuaariin.
Siis oikeesti: ootte siellä kouluissanne täysiä vässyköitä, kun siedätte kaikkia sekopäisiä kakaroita ja niiden sekopäisiä vanhempia vuodesta toiseen. Leikitte marttyyriä tällä palstalla sen sijaan, että käyttäisitte joukkovoimaa ja panisitte kampoihin ja vaatisitte edes tarkkailuluokkia takaisin. Taidatte sisimmässänne vaan nauttia siitä, kun oppitunneilla riehuu kaiken maailman älämölöapinoita, niin ei teidänkään tarvitse hoitaa hommianne kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lgkdfög kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan työtäni opettajana. Oppilaiden kanssa tulen hyvin toimeen. Hankalat huoltajat ovat kuitenkin työni rasittavin osa. He imevät motivaation ja tuhlaavat aikaani - aikaa, jonka käyttäisin mieluummin opetuksen suunnitteluun tai oppilaiden kohtaamiseen. Jokainen turha Wilma-viesti tai yhteydenotto on pois opetuksesta ja oppilailta.
Tämä tulee aina hämmentämään minua. Lääkäri esimerkiksi "haluaisi vain tehdä työnsä", eli hoitaa sitä potilaan kehoa parhaaksi katsomallaan tavalla ilman että potilas millään tavalla puuttuu hoitoon. Onko sitä vaikea hahmottaa, että siinä hoidetaan nimenomaan sen potilaan eli jonkun toisen ihmisen kehoa ja kyseessä on palveluammatti eikä mikään itseilmaisuammatti? Se työ on olennaisesti sitä, että se ihminen joka hallitsee sitä sairastavaa kehoa otetaan siinä huomioon, tehdään yhteistyötä, vuorovaikutetaan.
Sama juttu opettajissa. Tuliko yllätyksenä, että vanhemmat haluavat tietää ja vaikuttaa siihen mitä koulussa heidän lapsilleen opetetaan, ja miten? Kuvittelitteko tosissanne, että kunhan lapset vain tuodaan sinne kouluun niin saatte opettaa aivan miten itse parhaaksi katsotte ilman että lapsista lopulta vastuussa olevat, lapsia aidosti rakastavat vanhemmat haluavat puuttua mihinkään? Joku ketjussa sanoikin, että lapsiyksilö on hänelle opettajana lopulta vain yksi tuhannesta (eli ei voi mistään aidosta välittämisestä puhua toisin kuin vanhempien kohdalla). Te siellä opetatte ensisijaisesti jonkun aikuisen lasta, ette pelkästään lasta, riippumatonta ihmisyksilöä. Eikö opettajankoulutuksessa opeteta, että työ on vuorovaikutusta kodin ja koulun välillä...?
Opettajat tekevät erittäin paljon kodin kanssa ja koulun sisällä yhteistyötä ja joskus tuntuu, ettei aika riitä laadukkaaseen opetukseen. Oppilashuoltotyöryhmässä käydään kerran kuukaudessa, se vie pari oppituntia pois työaikaa. Opettaja suunnittelee tunnit etukäteen, antaa tehtävät ja koulunkäynnin ohjaaja tulee siksi aikaa luokkaan. Wilmaan menee keskimäärin tunti päivässä. Luen vanhempien viestit, vastaan niihin, merkitsen poissaolot ja muut tuntimerkinnät. Vanhempainvartit järjestetään meillä kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Silloin tapaan kaikkien 24 oppilaani vanhemmat. Mieluummin toivoisin, että niissä keskusteluissa vanhemmat toisivat ajatuksiaan ja toiveitaan esille eikä joka viikko viestejä. Opettajatkin ovat ihmisiä. Vanhempi voi laittaa aamulla klo 7 viestin, että meidän Jaakko kokee vaikeaksi matematiikan desimaalit, saisiko siihen tukea. Saa olla aika tarkkana, ettei se unohdu. Oma opettaja sen tuen järjestelee, esim. tukiopetuksena tai lähettää erityisopettajan luokkaan, mihin tarvitaan päätös, mutta ei se samana päivänä yleensä onnistu.
Yleisimmät asiat, joista vanhemmat ovat yhteydessä minuun, ovat olleet kadonneet tavarat. Me käymme oppilaan kanssa löytötavarahuoneessa etsimässä penaalia, pupukynää, toista mustaa sukkaa, sormikasta, sateenvarjoa, kodin avaimia, kännykkää, jopa silmälaseja. Omituisin koululle kadonnut esine oli kannettava tietokone oppilaan kotoa. Se ei selvinnyt, miksi koululainen oli tuonut perheen läppärin mukanaan kouluun. Vanhemmat hakivat rehtorilta vahingonkorvauksia, joita ei maksettu.
Koulupäivän jälkeen saatetaan yhdessä tutkia roskiksia, vessan roskiksia, vaatenaulakoita, piha-aluetta, että kadonnut tavara löytyisi. Viime vuosina vanhemmat ovat muuttuneet hyvinkin asiattomiksi, mitä kadonneisiin tavaroihin tulee. Eräs äiti huusi puoli tuntia puhelimessa, ettei koululla pidetä mitään huolta tavaroista, vaikka vaaditaan, että pitää olla kynät ja kumit ja sisäliikuntavaatteet. Se on myös osa oppimista, että opettelee huolehtimaan omista tavaroistaan. Olen itsekin ollut koululainen ja siihen aikaan tuskin kenenkään vanhemmat olisivat opettajalle huutaneet oman lapsensa kadonneista tavaroista. Lapsilla oli omalla vastuullaan pitää tavaroistaan huoli ja jos jotain unohti, piti itse etsiä.
Yhteistyöstä vielä sellainen huomio, että sain viime syksynä paljonkin vihaisia viestejä, kun en lähettänyt joka perjantai-ilta viikkokirjettä vanhemmille. Luokan edellinen opettaja oli lähettänyt. Koska palaute oli niin negatiivista, avasin asiaa Wilma-viestillä, että tiedotan erityisistä asioista, jos on retkiä tai uimahallivuoroja, mutta jos ei tule viestiä, etenemme Wilman lukujärjestyksen mukaisesti ja läksyt ja kokeet merkitsen Wilmaan. Sen viikkokirjeen kirjoittaminen ei muuten yleensä sisälly opettajan palkalliseen työaikaan. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön merkityt tunnit kuluvat muuhun yhteydenpitoon, vanhempainvartteihin ja vanhempainiltoihin eikä ainakaan minulla ole jäänyt aikaa perjantai-iltaisin kirjoitella kirjeitä.
Noista kadonneista tavaroista sen verran, että aina ei ole kyse siitä, että oppilas olisi huolimaton eikä pitäisi huolta omista tavaroistaan. Etenkin ne roskiksesta löytyneet tavarat on usein heitetty sinne ihan jonkun muun kuin sen omistajan toimesta. Oman lapsen luokalla oli vuoden ajan tilanne, jossa todella monelta katosi tavaroita ja todella usein. Ja nimenomaan tilanteissa, kun vaatteita, reppuja tai vaikka niitä uimakamppeita säilytettiin käytävällä tai muuten paikassa, jossa lapsi ei itse voinut niitä vahtia. Niitä löytyi sitten aivan kummallisista paikoista. Naapuriluokalla oli lapsi, jonka opettaja laittoi usein käytävään häiriköinnin jälkeen Kun tämä lapsi vaihtoi koulua, yhtäkkiä tavarat alkoivat pysyä tallessa. Valitettavan usein näissä on kyse myös kiusaamisesta.
Really! Opettajat etsivät kadonneita tavaroita? Mitä päiväkotimeininkiä! Eivät etsineet ennen, eikä tarvitse etsiä nykyäänkään. Oppilaat pitäkööt huolen tavaroistaan ja etsikööt itse. Opettajat olivat ennen jämäköitä auktoriteetteeja, ehkä kannattaa ottaa sama asenne tänäkin päivänä.
Opettajilta on viety mahdollisuus olla niitä auktoriteettejä. Auktoriteetteihin kun liittyy sellainen pikku seikka, että pitäisi voida langettaa seuraamuksia, mutta nykyään ei saa koskea lapsiin edes siirtääkseen lasta muihin tiloihin, ei saa uhkailla yhtään millään, ei saa korottaa ääntä, ei saa edes luokasta käskeä pois jonnekkin käytävään olemaan, kun eihän lasta saa jättää yksin. Ja uhkaileppas vanhemmille kertomisella niin eipä sekään auta kuin ehkä osaan, koska aika monella on vanhemmat, joita ei joko kiinnosta tai sitten sellaiset jotka ajattelee, että lapsi on viaton kullannuppu ja opettaja ikävä kiusaaja.
Niin unohtamatta myös sitä, että oppilaat on puhelimet esillä ja valmiina ottamaan videokuvaa heti kun vähänkään näyttää siltä, että kohta tapahtuu jotakin = opettajan hermostuminen voi johtaa julkiseen nöyryyttämiseen, joka saattaa levitä sosiaaliseen mediaan ja aina tälle palstalle saakka.
Maailma on muuttunut veikkoseni ja paluuta takaisin ei ole.
Mitä varten niitä kännyköitä ei sitten kerätä pois koulupäivän ajaksi? Joo, on kiellettyä, mutta mistä se on kiinni ettei tuota asiaa muuteta?
Ja eikö niille käytäville saa kameravalvontaa, että opettaja voi ruudulta nähdä lapsen? Sillehän voi antaa ihan jonkun kehittävän tehtävänkin.
Entä onko lapsilla tosiaan nykyään aina koulussa opettaja turvanaan? Välitunneilla koko pihan ja sallittujen tilojen alueella, ja luokassa ennen tunnin alkua? Vai miten se käytäväjäähy on niin erityisen riskialtis hetki?
En tiedä miten nykyisin mutta ysärillä kun pojat sai yläasteella käytäväjäähyjä, suutuspäissään tekivät tihutöitä. Esimerkiksi minulta oli leikelty takki rikki ja kukaan ei tunnustanut. Myös koulun omaisuutta tuhosivat, kun otti päähän. Esim. yksi luokkakaveri potkaisi käytävällä juomavesiautomaattia, joita oli siihen aikaan kouluissa. Vesi oli alkanut suihkuta ja koulun lattia tuhoutui ennenkuin joku talkkari tuli paikalle sulkemaan vedet.
Minun koulustani menisi sana lapsen kotiin etta meidan puolesta sopii. Olemme paattaneet opettajienhuoneessa etta jos ei lue maarattyja kirjoja jaa luokalle eika edisty ennenkuin kirjat on luettu. Perheen valinta.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion opettaja ja avasin nyt maanantaina aamusella Wilman. Siellä:
# 17-vuotiaan opiskelijan huoltaja ilmoittaa, ettei tyttö tule kouluun torstaina ja perjantaina, kun on tärkeä urheilutapahtuma (Ei tee loma-anomusta, ilmoittaa vaan että näin on).
# 16-vuotiaan opiskelijan huoltaja pyytää lähettämään viime viikon läksyt hänelle, jotta voi antaa ne sairaana olleelle pojalleen (Läksyt on merkitty Wilman tuntipäiväkirjaan jo viime viikolla, josta opiskelijat voivat ne katsoa. Ei kai lukiolaisen läksyjä enää äidit kysele?)
# Abiturientti kyselee voiko suorittaa kurssin osittain itsenäisesti, koska oppitunnit ovat tiistaisin kahdeksalta aamulla, eikä millään jaksa herätä niin aikaisin. Voisi kyllä tulla muille tunneille, mutta jos opettaja voisi tehdä jotain opiskelupaketteja/tehtäviä korvaamaan tiistain tunnit hänen kohdallaan (palkatta tietysti).
Terveisiä palvelualalta!
Toinen lukion opettaja täällä. Tällä viikolla
#1. Lukion ykkösluokkalainen laittaa wilmaviestin, jossa toteaa en tule (iltapäivän) tunnille perjantaina. Ei siis pyyntöä. Ilmoitus että ei tule, ilman mitään selitystä.
#2. Lukion kakkosluokkalainen äiti laittaa viestin, että nuori on osastolla. Voisiko saada tehtävät tunneilta?
#3. Abiturientti kysyy, että kun häneltä jäi kurssi kaksi vuotta sitten kesken ja kurssit ei näytä tulevan täyteen, et voiko nyt tehdä jonkin tehtävän ja saada suorituksen. Löydän kalenteristani tiedon, että kyseinen abi on käynyt kolmella kurssin tunnilla ja palauttanut nolla tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjojen lukeminen ei sovi kaikille! Perusopetuksessa saa lukea riittävästi suomea ilman että joutuu jotain hömppää kahlaamaan.
Sehän vain tarkoittaa että kirjoja pitäisi silloin lukea sitäkin enemmän. Jos jokin asia on oppilaalle vaikea niin silloin taistellaan ja harjoitellaan enemmän, jotta asia ei olisi jatkossa niin vaikea. Tuolla sun mentaliteetilla tekee vaan oppilaasta luovuttajan.
Kun pään hakkaaminen seinään ei auta, se ei auta...
Kyseessä ei ole avaruustiedettä, vaan peruslukemisen oppiminen. Jokainen terve oppilas(ja myös nepsy oppilaat) pystyy siihen harjoittelemalla sitä ahkerasti. Jopa erityisoppilaat pystyvät siihen.
t. Koulunkäynninohjaaja erityislasten parissa
Jos oppilas ei ole oppinut peruslukemista vaikka pitäisi jo fantasiaa lukea, niin myöhässä ollaan. Motivaation tappaminen koulunkäyntiin on lyhytnäköistä ja itsekästä.
Meillä ei kyllä luettu yhtään fantasiaa. Fiktiota kyllä, mutta ei fantasiaa.
poika luki akuankkoja, roope setiä jne. Toki neljänteen luokkaan asti kirjoja joita lainasi. Silti kirjoitti äikästä een
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion opettaja ja avasin nyt maanantaina aamusella Wilman. Siellä:
# 17-vuotiaan opiskelijan huoltaja ilmoittaa, ettei tyttö tule kouluun torstaina ja perjantaina, kun on tärkeä urheilutapahtuma (Ei tee loma-anomusta, ilmoittaa vaan että näin on).
# 16-vuotiaan opiskelijan huoltaja pyytää lähettämään viime viikon läksyt hänelle, jotta voi antaa ne sairaana olleelle pojalleen (Läksyt on merkitty Wilman tuntipäiväkirjaan jo viime viikolla, josta opiskelijat voivat ne katsoa. Ei kai lukiolaisen läksyjä enää äidit kysele?)
# Abiturientti kyselee voiko suorittaa kurssin osittain itsenäisesti, koska oppitunnit ovat tiistaisin kahdeksalta aamulla, eikä millään jaksa herätä niin aikaisin. Voisi kyllä tulla muille tunneille, mutta jos opettaja voisi tehdä jotain opiskelupaketteja/tehtäviä korvaamaan tiistain tunnit hänen kohdallaan (palkatta tietysti).
Terveisiä palvelualalta!
Toinen lukion opettaja täällä. Tällä viikolla
#1. Lukion ykkösluokkalainen laittaa wilmaviestin, jossa toteaa en tule (iltapäivän) tunnille perjantaina. Ei siis pyyntöä. Ilmoitus että ei tule, ilman mitään selitystä.
#2. Lukion kakkosluokkalainen äiti laittaa viestin, että nuori on osastolla. Voisiko saada tehtävät tunneilta?
#3. Abiturientti kysyy, että kun häneltä jäi kurssi kaksi vuotta sitten kesken ja kurssit ei näytä tulevan täyteen, et voiko nyt tehdä jonkin tehtävän ja saada suorituksen. Löydän kalenteristani tiedon, että kyseinen abi on käynyt kolmella kurssin tunnilla ja palauttanut nolla tehtävää.
No kakkonen ei kuulu tähän joukkoon. Minkäs sitä sairastumiselle voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin.
Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt.
"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"
- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin.
Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon.
"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"
Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta.
Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää.
Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha.
Ope tässä terve! Nyt minulla särähti korvaan tuo "kaiken paskan laittaminen Wilmaan." Tiesitkö, että jos lapsi tekee 10 väärää asiaa, niistä korkeintaan 1 ilmoitetaan vanhemmille, näin karrikoiden.
Just näin. Joskus on tehnyt mieli sanoa merkinnöistä valittavalle huoltajalle suorat sanat. Huoltajalle ei esimerkiksi kerrottu, että hänen adhd teininsä kusi vessan roskikseen ja kakki lavuaariin.
Miksi tuo pitäisi raportoida kotiin?
Miksiköhän, ei kai sitten miksikään. Ihan normitouhua ilmeisesti teidän piireissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ainakaan lapset lue kirjoja, eikä sitä tule myöskään koulussa edellyttää, vaan tämä erityispiirre tulee ottaa siellä huomioon. Eiköhän tuo homeisten kirjojen pläräily ole muutenkin aika eilispäivä? Nykyajan lapset ovat kehittyneet siitä eteenpäin. Minä ja lapsi määräämme mitä lapsi tekee ja opiskelee, ei joku opettaja. Mitä ns. kiusaamiseen tulee, niin maailma on julma. Meillä opetetaan vahvimman oikeutta, koska niin maailma toimii.
Arvon provo
Opetussuunnitelma määrää, mitä koulussa tehdään ja lukeminen (myös kaunokirjallisuuden) kuuluu opetussuunnitelmaan. Jos lapsesi jättää kirjallisuustehtävät tekemättä, hän saa niistä nelosen ja se tietysti vaikuttaa arvosanaan.
Voit myös ottaa lapsesi kotikouluun ja opettaa häntä itse, mutta silloinkin tulee noudattaa opetussuunnitelmaa. Jos tämäkin on sinulle ongelma on osoitteesi lastensuojelu.
Mukavaa päivänjatkoa!
Ei ollut mikään provo. Minä määrään omasta lapsestani, ei kukaan muu.
Koulussa siitä valitettavasti määrää opettaja ja opetussuunnitelma. Jos jonkun vuosiluokan läpäisy vaatii kirjan lukemista, niin sitten se sinun Yrjö-Ilmarisi jää luokalle. Toivottavasti.
Peruskoulussa ei jäädä luokalle, vaan annetaan armosta se vitonen. Jos opettaja pelkää kovasti syrjintäsyytöksiä saattaa irrota kutonenkin vaikkei oppilas osaisi edes lukea.
Ei ole syrjinnästä kiinni, vaan eniten rahasta. Luokalle jättäminen loppui 90-luvun lamaan.
Toisaalta harvemmin se luokalle jättäminen edes auttaa. Se ei lisää motivaatiota eikä juuri osaamistakaan.
Nykyään on yleistä, että napataan tästä asiasta kiinni jo eskarissa, eli eskarin kertaaminen on nykyään se tapa millä hoidetaan, mikäli nähdään jo silloin, että lapsi ei tule koulussa normaaliluokalla pärjäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää kyllä laittoi omantunnon
soimaan. Lapseni on asperger ja hän ei kerta kaikkiaan pysty lukemaan kerronnallisia kirjoja. Tarinoita siis. Hän lukee ainoastaan tietokirjoja. Viime vuonna tuli opettajalta palautetta, että pitäisi lukea enemmän ja minä sanomaan, että yritetään mutta lapsi ei lue kirjoja :D kauhee fiilis tuli, kun jotenkin ajattelin että varmaan ope just ajatellut että voi hyvää päivää näitä vanhempia... Lapsi on toki erityisluokalla, joten ehkä siellä parempi ymmärrys, mutta silti.. Hävettää.Tänä vuonna kaikki käy ja tehdään niin kuin ope sanoo. Open työ on todella rankkaa, todella todella rankkaa.
Ei sinun tarvitse soimata itseäsi. On eri asia kotoa luvata, että yritetään parhaamme, muttei ehkä
onnistu kun kyseessä on Asperger-lapsi kuin ilmoittaa ettei meidän lapsi lue koska se on tylsää ja se ei halua ja vanhempienkin mielestä kirjat ja opet on pehvasta.Siinä tapauksessa vanhempi lukee lapselle ja jättää tarinan jännään kohtaan, niin että lapsi haluaa itse lukea lopun. Kasvattakaa niitä nepsyjä älkääkö käyttäkö nepsyilyä tekosyynä!
Olen itse nepsy ja huolissani tästä kehityssuuntauksesta, että nepsyt jostain syystä päästetään helpommalla. On totta että neuropsykologinen ongelma hankaloittaa monia asioita, mutta sille nyt ei voi mitään, se ei kuitenkaan välttämättä tee ihmisestä muita tyhmempää. Olisi paljon järkevämpää vain opettaa nepsy ponnistelemaan lujemmin, ajaa häntä pois mukavuusalueltaan sekä tehdä selväksi, että yhteiskunta ei hänen nepsyilyään tule koskaan ottamaan huomioon vaan on hänen tehtävänsä sopeutua vallitseviin olosuhteisiin.
Itse en tykkää missään vedota nepsyilyyni esim. työelämässä minun täytyy antaa nepsyydestäni huolimatta ihan sama työpanos kuin muidenkin, mikäli minut on palkattu samaan ammattiin kuin muutkin, enkä ole missään kuntoutustyössä. Ja samat säännöt työpaikalla pätee minuun kuin muihinkin: Saman pituiset tauot ja yhtä usein kuin muillakin, töistä ei saa myöhästyä eikä lähteä aikaisemmin, tavarat on laitettava paikoilleen ja yhdessä sovittuja sääntöjä noudatettava.
Olisi aivan liian rankkaa muille ihmisille, jos heidän työpanoksensa kasvaisi siksi että työkaveri on nepsy, sellainen ei yksinertaisesti olisi reilua, etenkään kun työelämä on muutenkin nykyään mennyt todella rankaksi.
Joten, on todella ikävää jos nepsyjä kohdellaan päiväkodista aikuisuuteen niin, ettei heiltä vaadita esim. oikeaa käytöstä tai itsenäisyyden opettelua ja sitä, että joskus on vain purtava hammasta kestettävä sitä ahdistusta siitä miten neuropsykologisesti normaalien ihmisten maailmassa toimitaan.
Tuolla kaavalla, että päästetään nepsyjä helpommalla ja siloitellaan tietä, niin heistä ei kyllä työhön kykyeneviä valitettavasti tule tai jos tulee, niin heistä ei kyllä työpaikalla pidetä, koska aiheuttavat muille niin paljon kuormitusta "erityisyydellään".
Vierailija kirjoitti:
Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin.
Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt.
"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"
- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin.
Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon.
"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"
Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta.
Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää.
Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha.
Kun näitä erityislapsia alkaa olemaan niin paljon niin joudutaan varmaan ottamaan tarkkailuluokat ja ns apukoulu takaisin. Ei normaalien lasten koulunkäynnin pidä kärsiä tästä.
Yhteiskunnan pitää paremmin huolehtia eri tasoisten lasten koulutuksen laadun säilymisestä ja vanhempien siitä että lääkitys on kohdallaan ja kotona tukevat lapsen läksyjen tekoa ja muuta kehitystä.
Oman lapsen luokalla oli 1 adhd joka sai lääkityksen 7 luokalla ja selvisi lukiostakin muun luokan mukana. Ennen tuota sai tukiopetusta pysyäkseen muiden tasolla. Älyssä ei ollut vikaa, vain keskittymisessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää kyllä laittoi omantunnon
soimaan. Lapseni on asperger ja hän ei kerta kaikkiaan pysty lukemaan kerronnallisia kirjoja. Tarinoita siis. Hän lukee ainoastaan tietokirjoja. Viime vuonna tuli opettajalta palautetta, että pitäisi lukea enemmän ja minä sanomaan, että yritetään mutta lapsi ei lue kirjoja :D kauhee fiilis tuli, kun jotenkin ajattelin että varmaan ope just ajatellut että voi hyvää päivää näitä vanhempia... Lapsi on toki erityisluokalla, joten ehkä siellä parempi ymmärrys, mutta silti.. Hävettää.Tänä vuonna kaikki käy ja tehdään niin kuin ope sanoo. Open työ on todella rankkaa, todella todella rankkaa.
Ei sinun tarvitse soimata itseäsi. On eri asia kotoa luvata, että yritetään parhaamme, muttei ehkä
onnistu kun kyseessä on Asperger-lapsi kuin ilmoittaa ettei meidän lapsi lue koska se on tylsää ja se ei halua ja vanhempienkin mielestä kirjat ja opet on pehvasta.Siinä tapauksessa vanhempi lukee lapselle ja jättää tarinan jännään kohtaan, niin että lapsi haluaa itse lukea lopun. Kasvattakaa niitä nepsyjä älkääkö käyttäkö nepsyilyä tekosyynä!
Olen itse nepsy ja huolissani tästä kehityssuuntauksesta, että nepsyt jostain syystä päästetään helpommalla. On totta että neuropsykologinen ongelma hankaloittaa monia asioita, mutta sille nyt ei voi mitään, se ei kuitenkaan välttämättä tee ihmisestä muita tyhmempää. Olisi paljon järkevämpää vain opettaa nepsy ponnistelemaan lujemmin, ajaa häntä pois mukavuusalueltaan sekä tehdä selväksi, että yhteiskunta ei hänen nepsyilyään tule koskaan ottamaan huomioon vaan on hänen tehtävänsä sopeutua vallitseviin olosuhteisiin.
Itse en tykkää missään vedota nepsyilyyni esim. työelämässä minun täytyy antaa nepsyydestäni huolimatta ihan sama työpanos kuin muidenkin, mikäli minut on palkattu samaan ammattiin kuin muutkin, enkä ole missään kuntoutustyössä. Ja samat säännöt työpaikalla pätee minuun kuin muihinkin: Saman pituiset tauot ja yhtä usein kuin muillakin, töistä ei saa myöhästyä eikä lähteä aikaisemmin, tavarat on laitettava paikoilleen ja yhdessä sovittuja sääntöjä noudatettava.
Olisi aivan liian rankkaa muille ihmisille, jos heidän työpanoksensa kasvaisi siksi että työkaveri on nepsy, sellainen ei yksinertaisesti olisi reilua, etenkään kun työelämä on muutenkin nykyään mennyt todella rankaksi.
Joten, on todella ikävää jos nepsyjä kohdellaan päiväkodista aikuisuuteen niin, ettei heiltä vaadita esim. oikeaa käytöstä tai itsenäisyyden opettelua ja sitä, että joskus on vain purtava hammasta kestettävä sitä ahdistusta siitä miten neuropsykologisesti normaalien ihmisten maailmassa toimitaan.
Tuolla kaavalla, että päästetään nepsyjä helpommalla ja siloitellaan tietä, niin heistä ei kyllä työhön kykyeneviä valitettavasti tule tai jos tulee, niin heistä ei kyllä työpaikalla pidetä, koska aiheuttavat muille niin paljon kuormitusta "erityisyydellään".
Tähän loistavaan kommenttiin vielä lisäys, että minkälainen työnantaja edes palkkaa sellaista työntekijää, jonka vaatimuslista alkaa istumapaikasta ja päättyy siihen, ettei ahdistukseltaan voi käydä töissä kuin vain tiistaisin, jos paistaa aurinko ja kahvi on valmiina työpöydällä odottamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin.
Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt.
"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"
- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin.
Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon.
"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"
Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta.
Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää.
Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha.
Ope tässä terve! Nyt minulla särähti korvaan tuo "kaiken paskan laittaminen Wilmaan." Tiesitkö, että jos lapsi tekee 10 väärää asiaa, niistä korkeintaan 1 ilmoitetaan vanhemmille, näin karrikoiden.
Just näin. Joskus on tehnyt mieli sanoa merkinnöistä valittavalle huoltajalle suorat sanat. Huoltajalle ei esimerkiksi kerrottu, että hänen adhd teininsä kusi vessan roskikseen ja kakki lavuaariin.
Se nyt on jo tyhmyyttä jos ei noin isosta ja selkeästi häiriintyneestä toiminnasta laiteta viestiä kotiin.
Mutta oikeastiko olette sitä mieltä, että "räpläsi penaalia tunnilla" - merkinnät on jotenkin olennaisia, niin sitten ollaan eri mieltä.
Lisäksi mittasuhteet: sain kerran samana päivänä kaksi viestiä otsikolla " vaaratilanne luokassa". Toinen oli vanhemman lapsen luokassa, jossa luokkaan siirretty superhäiriintynyt erityisoppilas oli saanut raivarit ja yrittänyt suunnilleen hakata kaikki, muut oppilaat oli sulkeutuneet luokkaan ja pidelleet ovea ettei tää yksi raivopää päässyt muiden kimppuun.
Toisen vaaratilanteen oli aiheuttanut oma lapseni. Hän oli tullut vessasta ja tehnyt kuperkeikan pulpetin yli. Ihan kaameeta, jotain olisi todella voinut sattua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin.
Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt.
"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"
- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin.
Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon.
"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"
Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta.
Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää.
Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha.
Ope tässä terve! Nyt minulla särähti korvaan tuo "kaiken paskan laittaminen Wilmaan." Tiesitkö, että jos lapsi tekee 10 väärää asiaa, niistä korkeintaan 1 ilmoitetaan vanhemmille, näin karrikoiden.
Just näin. Joskus on tehnyt mieli sanoa merkinnöistä valittavalle huoltajalle suorat sanat. Huoltajalle ei esimerkiksi kerrottu, että hänen adhd teininsä kusi vessan roskikseen ja kakki lavuaariin.
kyllä tuollainen pitää saattaa vanhempien tietoon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteistyöstä vielä sellainen huomio, että sain viime syksynä paljonkin vihaisia viestejä, kun en lähettänyt joka perjantai-ilta viikkokirjettä vanhemmille. Luokan edellinen opettaja oli lähettänyt. Koska palaute oli niin negatiivista, avasin asiaa Wilma-viestillä, että tiedotan erityisistä asioista, jos on retkiä tai uimahallivuoroja, mutta jos ei tule viestiä, etenemme Wilman lukujärjestyksen mukaisesti ja läksyt ja kokeet merkitsen Wilmaan. Sen viikkokirjeen kirjoittaminen ei muuten yleensä sisälly opettajan palkalliseen työaikaan. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön merkityt tunnit kuluvat muuhun yhteydenpitoon, vanhempainvartteihin ja vanhempainiltoihin eikä ainakaan minulla ole jäänyt aikaa perjantai-iltaisin kirjoitella kirjeitä.
Lapseni opettaja lähettää viikkoviestin joka maanantaiaamu. Sisältää 2-3 lausetta. Kerrotaan lyhyesti tyyliin: Matematiikassa teemme kertolaskuja. Äidinkielessä aikamuotoja. Liikunnassa ulkoilemme, varusteet sään mukaan. Englannissa kertaamme värejä ja opettelemme muotoja. Koulukuvaus perjantaina.
Opettajalla menee aikaa max. 5 min ja vanhempana saan kuvan siitä, mitä koulussa tapahtuu tulevan viikon aikana. Ainakin se poistaa tarpeen 30+ vanhemmalta kysyä erikseen "Mitä teette koulussa tällä viikolla?". Ehkäpä sinäkin saisit vähemmän vihaisia Wilmaviestejä, jos käyttäisit siitä valmisteluajasta 5 minuuttia lyhyeen viikkoviestiin. Voisit kokeilla. :)
Mä menin ekalle 1989. Ei silloin vanhemmat paljoa tienneet mitä milläkin viikolla koulussa tehdään, eikä ysärillä. Mitä hittoa vanhemmat tekee tiedolla mitä asiaa jossain enkun tunnilla tällä viikolla käydään läpi?
Totta. Turhaa viestittelyä ja informaatioähkyä. Vanhemmathan voivat jutella lastensa kanssa ja katsoa, millaisia kirjoja he käyttävät ja millaisia läksyjä he tekevät. Jos on jotain erityistä, niin siitä sitten viestiä suuntaan tai toiseen.
Lapsen kannaltakin olisi varmaan mukavampi, jos vanhemmat juttelisi niille lapsille koulujutuista. Vaikka siitä, että mitä opit tänään tai mitä teitte tänään koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion opettaja ja avasin nyt maanantaina aamusella Wilman. Siellä:
# 17-vuotiaan opiskelijan huoltaja ilmoittaa, ettei tyttö tule kouluun torstaina ja perjantaina, kun on tärkeä urheilutapahtuma (Ei tee loma-anomusta, ilmoittaa vaan että näin on).
# 16-vuotiaan opiskelijan huoltaja pyytää lähettämään viime viikon läksyt hänelle, jotta voi antaa ne sairaana olleelle pojalleen (Läksyt on merkitty Wilman tuntipäiväkirjaan jo viime viikolla, josta opiskelijat voivat ne katsoa. Ei kai lukiolaisen läksyjä enää äidit kysele?)
# Abiturientti kyselee voiko suorittaa kurssin osittain itsenäisesti, koska oppitunnit ovat tiistaisin kahdeksalta aamulla, eikä millään jaksa herätä niin aikaisin. Voisi kyllä tulla muille tunneille, mutta jos opettaja voisi tehdä jotain opiskelupaketteja/tehtäviä korvaamaan tiistain tunnit hänen kohdallaan (palkatta tietysti).
Terveisiä palvelualalta!
Toinen lukion opettaja täällä. Tällä viikolla
#1. Lukion ykkösluokkalainen laittaa wilmaviestin, jossa toteaa en tule (iltapäivän) tunnille perjantaina. Ei siis pyyntöä. Ilmoitus että ei tule, ilman mitään selitystä.
#2. Lukion kakkosluokkalainen äiti laittaa viestin, että nuori on osastolla. Voisiko saada tehtävät tunneilta?
#3. Abiturientti kysyy, että kun häneltä jäi kurssi kaksi vuotta sitten kesken ja kurssit ei näytä tulevan täyteen, et voiko nyt tehdä jonkin tehtävän ja saada suorituksen. Löydän kalenteristani tiedon, että kyseinen abi on käynyt kolmella kurssin tunnilla ja palauttanut nolla tehtävää.
Eikö tuo nyt ole aivan normaalia? Ja hyvä juttu, että pyrkii pitämään kouluhommista kiinni edes jollain tavalla ja voinnin mukaan tekemään tehtäviä?
Ei se wilma merkintä ole viesti kotiin. Se on vaan merkintä, yhtälailla ellei enemmänkin merkintä sille opelle arviointeja ym. silmällä pitäen. Jos kodilta odotetaan jotain reagointia niin ei se tule (pelkästään) wilmamerkintänä vaan kyllä siitä tulee soitto tai viesti.
Miksi tuo pitäisi raportoida kotiin?