Huoltajat ilmoittavat kouluun, ettei lapsen tarvitse lukea kirjoja, koska näin on kotona sovittu Opettajat avautuvat, millaisilla asioilla vanhemmat piinaavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjojen lukeminen ei sovi kaikille! Perusopetuksessa saa lukea riittävästi suomea ilman että joutuu jotain hömppää kahlaamaan.

Sinä et taatusti ole kirjaa lukenut, tyhmyytesi oikein loistaa.

Luen paljon tieteellistä kirjallisuutta ja julkaisuja , en toisten mielikuvitusjorinoita.

Olet selvästi omasta mielestäsi Parempi Ihminen (tm). Mä en ole ikinä tajunnut tuollaista luovan työn halveksuntaa. Sitä paitsi nuorelle on usein paljon helpompaa ja kevyempää lukea jotain juonellista tarinaa, kuin tiedettä. Tämä hömpän lukeminen kehittää lukutaitoa, lukemisesta tulee sujuvampaa, jolloin se tieteenkin lukeminen helpottuu. Laita nyt joku 10v lukemaan tiedejulkaisuja, ja katso kauanko jaksaa keskittyä.

Antakaa vanhemmat niille opettajille työrauha. He yrittävät parhaansa mukaan opettaa kaikkia luokassa olevia oppilaita.

Jos opetussuunnitelma ei teitä vanhempina miellytä, ottakaa lapsenne pois koulusta ja siirtykää kotikouluun. Sitten saatte itse päättää kenen vieressä lapsi istuu, lukeeko hän kirjaa vai ei ja osallistuuko uintiin.

Helppoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynninohjaajan silmin katsottuna opettajat on nykyään tosiaan helisemässä niiden vaatimusten kanssa, ja se vaikuttaa työilmapiiriin. Työskentelin koulunkäynninohjaajana 00-luvun alussa heti lukion jälkeen ja se oli melko rentoa lasten avustamista meillä tutkinnon suorittaneillakin. Vaihdoin alaa, mutta palasin muutama vuosi sitten takaisin koulunkäynninohjaajaksi. En kestänyt työilmapiiriä enää, koska opettajilla oli sairas kiire. Kaikki olivat jatkuvasti huonolla tuulella, eikä koulunkäynninohjaaja voi yksin revetä korjaamaan joka tilannetta. Työ on ajoittain jotain psykologin, joukkuevalmentajan, suljetun osaston vartijan ja puheterapeutin väliltä. Me ei olla enää avustajia, mutta palkassa se ei näy ja opetkaan ei jaksa enää kuormansa alla olla edes työkavereita.

Siis mitä tekee OAJ? Miksi se vain seuraa tumput suorina vierestä, kun opettajien työnkuva pahenee ja pahenee?

OAJ on kyllä ottanut aktiivisesti kantaa, monta kertaa ja moniin asioihin. Ja olihan vasta opettajien lakkokin. Tässä hyvä kannanotto siitä, että vain tuettu inkluusio voi toimia. Nykyäänhän sitä kunnat käyttää säästökeinoina ja Sipilän hallitus leikkasi ihan kohtuuttomalla leikkurilla kouluista. 

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2018/erityispeda…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjojen lukeminen ei sovi kaikille! Perusopetuksessa saa lukea riittävästi suomea ilman että joutuu jotain hömppää kahlaamaan.

Sehän vain tarkoittaa että kirjoja pitäisi silloin lukea sitäkin enemmän. Jos jokin asia on oppilaalle vaikea niin silloin taistellaan ja harjoitellaan enemmän, jotta asia ei olisi jatkossa niin vaikea. Tuolla sun mentaliteetilla tekee vaan oppilaasta luovuttajan.

Kun pään hakkaaminen seinään ei auta, se ei auta...

Kyseessä ei ole avaruustiedettä, vaan peruslukemisen oppiminen. Jokainen terve oppilas(ja myös nepsy oppilaat) pystyy siihen harjoittelemalla sitä ahkerasti. Jopa erityisoppilaat pystyvät siihen.

t. Koulunkäynninohjaaja erityislasten parissa

Jos oppilas ei ole oppinut peruslukemista vaikka pitäisi jo fantasiaa lukea, niin myöhässä ollaan. Motivaation tappaminen koulunkäyntiin on lyhytnäköistä ja itsekästä.

Meillä ei kyllä luettu yhtään fantasiaa. Fiktiota kyllä, mutta ei fantasiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin. 

Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt. 

"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"

- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin. 

Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon. 

"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"

Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta. 

Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää. 

Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha. 

Voimia sinulle lapsesi kanssa.

Mutta ehkäpä tuossa kommentissa ei nyt puhuttu sinun ADHD-lapsestasi vaan vanhemmista, jotka ilman mitään erityistä syytä haluavat erikoiskohtelua lapselleen.

Ja eiköhän se ole opettajankin oikeusturvan kannalta parasta, että ne sinne Wilmaan ladotaan. Silloin ei tarvitse kenenkään tulla väitämään ihan mitä vaan ja syyttämään ihan mistä vaan. Pysyy vanhempikin kartalla siitä, mitä koulussa todellisuudessa tapahtuu.

Riittää, että opettaja tekee työnsä asiallisesti ja pyrkii huolehtimaan KAIKISTA oppilaista, ei vain ongelmaisista. Jonkun vanhemman tunteista ei enää pidä stressata. 

Vierailija kirjoitti:

Nämä samat äidit, joista jutussa puhutaan, viettävät aikansa tällä palstalla tehtaillen aloituksia mummuista, anopeista eritoten. Eipä siinä ehdi penikoitaan kasvattaa.

Äidit? Missä mainittiin sukupuoli?

Aika järkyttävä juttu. En halua edes kuvitella, minkälaisia aikuisia tuollaisista kasvaa, jotka aina saa periksi.

En ikinä kestäisi olla opettaja. Tsemppiä heille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteistyöstä vielä sellainen huomio, että sain viime syksynä paljonkin vihaisia viestejä, kun en lähettänyt joka perjantai-ilta viikkokirjettä vanhemmille. Luokan edellinen opettaja oli lähettänyt. Koska palaute oli niin negatiivista, avasin asiaa Wilma-viestillä, että tiedotan erityisistä asioista, jos on retkiä tai uimahallivuoroja, mutta jos ei tule viestiä, etenemme Wilman lukujärjestyksen mukaisesti ja läksyt ja kokeet merkitsen Wilmaan. Sen viikkokirjeen kirjoittaminen ei muuten yleensä sisälly opettajan palkalliseen työaikaan. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön merkityt tunnit kuluvat muuhun yhteydenpitoon, vanhempainvartteihin ja vanhempainiltoihin eikä ainakaan minulla ole jäänyt aikaa perjantai-iltaisin kirjoitella kirjeitä.

Lapseni opettaja lähettää viikkoviestin joka maanantaiaamu. Sisältää 2-3 lausetta. Kerrotaan lyhyesti tyyliin: Matematiikassa teemme kertolaskuja. Äidinkielessä aikamuotoja. Liikunnassa ulkoilemme, varusteet sään mukaan. Englannissa kertaamme värejä ja opettelemme muotoja. Koulukuvaus perjantaina.

Opettajalla menee aikaa max. 5 min ja vanhempana saan kuvan siitä, mitä koulussa tapahtuu tulevan viikon aikana. Ainakin se poistaa tarpeen 30+ vanhemmalta kysyä erikseen "Mitä teette koulussa tällä viikolla?". Ehkäpä sinäkin saisit vähemmän vihaisia Wilmaviestejä, jos käyttäisit siitä valmisteluajasta 5 minuuttia lyhyeen viikkoviestiin. Voisit kokeilla. :)

Mä menin ekalle 1989. Ei silloin vanhemmat paljoa tienneet mitä milläkin viikolla koulussa tehdään, eikä ysärillä. Mitä hittoa vanhemmat tekee tiedolla mitä asiaa jossain enkun tunnilla tällä viikolla käydään läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynninohjaajan silmin katsottuna opettajat on nykyään tosiaan helisemässä niiden vaatimusten kanssa, ja se vaikuttaa työilmapiiriin. Työskentelin koulunkäynninohjaajana 00-luvun alussa heti lukion jälkeen ja se oli melko rentoa lasten avustamista meillä tutkinnon suorittaneillakin. Vaihdoin alaa, mutta palasin muutama vuosi sitten takaisin koulunkäynninohjaajaksi. En kestänyt työilmapiiriä enää, koska opettajilla oli sairas kiire. Kaikki olivat jatkuvasti huonolla tuulella, eikä koulunkäynninohjaaja voi yksin revetä korjaamaan joka tilannetta. Työ on ajoittain jotain psykologin, joukkuevalmentajan, suljetun osaston vartijan ja puheterapeutin väliltä. Me ei olla enää avustajia, mutta palkassa se ei näy ja opetkaan ei jaksa enää kuormansa alla olla edes työkavereita.

Siis mitä tekee OAJ? Miksi se vain seuraa tumput suorina vierestä, kun opettajien työnkuva pahenee ja pahenee?

OAJ on kyllä ottanut aktiivisesti kantaa, monta kertaa ja moniin asioihin. Ja olihan vasta opettajien lakkokin. Tässä hyvä kannanotto siitä, että vain tuettu inkluusio voi toimia. Nykyäänhän sitä kunnat käyttää säästökeinoina ja Sipilän hallitus leikkasi ihan kohtuuttomalla leikkurilla kouluista. 

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2018/erityispeda…

Aika hampaatonta touhua. Kannanottokin on neljän tai viiden vuoden takaa. Säälin opettajia, mutta olen myös sitä mieltä, että he eivät tee tarpeeksi työskentelyolojensa ja koulumaailman parantamiseksi eli osaksi oma vikansa. Kannattaisi ottaa mallia muista liitoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteistyöstä vielä sellainen huomio, että sain viime syksynä paljonkin vihaisia viestejä, kun en lähettänyt joka perjantai-ilta viikkokirjettä vanhemmille. Luokan edellinen opettaja oli lähettänyt. Koska palaute oli niin negatiivista, avasin asiaa Wilma-viestillä, että tiedotan erityisistä asioista, jos on retkiä tai uimahallivuoroja, mutta jos ei tule viestiä, etenemme Wilman lukujärjestyksen mukaisesti ja läksyt ja kokeet merkitsen Wilmaan. Sen viikkokirjeen kirjoittaminen ei muuten yleensä sisälly opettajan palkalliseen työaikaan. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön merkityt tunnit kuluvat muuhun yhteydenpitoon, vanhempainvartteihin ja vanhempainiltoihin eikä ainakaan minulla ole jäänyt aikaa perjantai-iltaisin kirjoitella kirjeitä.

Lapseni opettaja lähettää viikkoviestin joka maanantaiaamu. Sisältää 2-3 lausetta. Kerrotaan lyhyesti tyyliin: Matematiikassa teemme kertolaskuja. Äidinkielessä aikamuotoja. Liikunnassa ulkoilemme, varusteet sään mukaan. Englannissa kertaamme värejä ja opettelemme muotoja. Koulukuvaus perjantaina.

Opettajalla menee aikaa max. 5 min ja vanhempana saan kuvan siitä, mitä koulussa tapahtuu tulevan viikon aikana. Ainakin se poistaa tarpeen 30+ vanhemmalta kysyä erikseen "Mitä teette koulussa tällä viikolla?". Ehkäpä sinäkin saisit vähemmän vihaisia Wilmaviestejä, jos käyttäisit siitä valmisteluajasta 5 minuuttia lyhyeen viikkoviestiin. Voisit kokeilla. :)

Mä menin ekalle 1989. Ei silloin vanhemmat paljoa tienneet mitä milläkin viikolla koulussa tehdään, eikä ysärillä. Mitä hittoa vanhemmat tekee tiedolla mitä asiaa jossain enkun tunnilla tällä viikolla käydään läpi?

Totta. Turhaa viestittelyä ja informaatioähkyä. Vanhemmathan voivat jutella lastensa kanssa ja katsoa, millaisia kirjoja he käyttävät ja millaisia läksyjä he tekevät. Jos on jotain erityistä, niin siitä sitten viestiä suuntaan tai toiseen.

Tässä ote viime keväänä saamastani Wilma-viestistä vanhemmalta (viesti oli noin viisi kertaa alla olevaa otetta pidempi).

"Hei, eilisessä 7-luokan kokeessa yhden tehtävän ratkaiseminen oli täysin mahdotonta, jollei tuntenut aarin käsitettä. Minkähän luokan oppimäärään tämä käsite kuuluu? XXX on ollut koko alakoulun kympin tasoa matematiikassa ja hänellä on erinomainen muisti. Epäilen vahvasti, että sitä ei ole hänelle opetettu, koska hän ei muista sellaista kuulleensa koskaan. Korona-aikana valvoin etäkoulua läheltä, enkä nähnyt XXXn koskaan harjoittelevan aariin liittyviä matematiikan tehtäviä. 

Lienee korrektia jättää ao. tehtävä arvioinnista pois, kun osassa alakoulun oppikirjoista tätä ei ole käsitelty lainkaan (eikä tähän mennessä seiskalla). Tai sitten niille oppilaille, joille sitä ei ole opetettu, annetaan ylimääräinen koetehtävä myöhemmin tehtäväksi korvaamaan tämä tehtävä."

Oli opetettu. Sekä alakoulussa että kaksi viikkoa aiemmin myös seitsemännellä luokalla. Yhyy, oppilas sai kokeesta vain 9+.

T. tympääntynyt matematiikan opettaja Tre

Vierailija kirjoitti:

Tässä ote viime keväänä saamastani Wilma-viestistä vanhemmalta (viesti oli noin viisi kertaa alla olevaa otetta pidempi).

"Hei, eilisessä 7-luokan kokeessa yhden tehtävän ratkaiseminen oli täysin mahdotonta, jollei tuntenut aarin käsitettä. Minkähän luokan oppimäärään tämä käsite kuuluu? XXX on ollut koko alakoulun kympin tasoa matematiikassa ja hänellä on erinomainen muisti. Epäilen vahvasti, että sitä ei ole hänelle opetettu, koska hän ei muista sellaista kuulleensa koskaan. Korona-aikana valvoin etäkoulua läheltä, enkä nähnyt XXXn koskaan harjoittelevan aariin liittyviä matematiikan tehtäviä. 

Lienee korrektia jättää ao. tehtävä arvioinnista pois, kun osassa alakoulun oppikirjoista tätä ei ole käsitelty lainkaan (eikä tähän mennessä seiskalla). Tai sitten niille oppilaille, joille sitä ei ole opetettu, annetaan ylimääräinen koetehtävä myöhemmin tehtäväksi korvaamaan tämä tehtävä."

Oli opetettu. Sekä alakoulussa että kaksi viikkoa aiemmin myös seitsemännellä luokalla. Yhyy, oppilas sai kokeesta vain 9+.

T. tympääntynyt matematiikan opettaja Tre

Miten vanhemmat viitsivät puuttua tuollaisiin pikkujuttuihin?Ja miksi vanhempi koettaa puuttua arvosteluun?

Vierailija kirjoitti:

Tässä ote viime keväänä saamastani Wilma-viestistä vanhemmalta (viesti oli noin viisi kertaa alla olevaa otetta pidempi).

"Hei, eilisessä 7-luokan kokeessa yhden tehtävän ratkaiseminen oli täysin mahdotonta, jollei tuntenut aarin käsitettä. Minkähän luokan oppimäärään tämä käsite kuuluu? XXX on ollut koko alakoulun kympin tasoa matematiikassa ja hänellä on erinomainen muisti. Epäilen vahvasti, että sitä ei ole hänelle opetettu, koska hän ei muista sellaista kuulleensa koskaan. Korona-aikana valvoin etäkoulua läheltä, enkä nähnyt XXXn koskaan harjoittelevan aariin liittyviä matematiikan tehtäviä. 

Lienee korrektia jättää ao. tehtävä arvioinnista pois, kun osassa alakoulun oppikirjoista tätä ei ole käsitelty lainkaan (eikä tähän mennessä seiskalla). Tai sitten niille oppilaille, joille sitä ei ole opetettu, annetaan ylimääräinen koetehtävä myöhemmin tehtäväksi korvaamaan tämä tehtävä."

Oli opetettu. Sekä alakoulussa että kaksi viikkoa aiemmin myös seitsemännellä luokalla. Yhyy, oppilas sai kokeesta vain 9+.

T. tympääntynyt matematiikan opettaja Tre

Sähköiset ja kirjoitukseen perustuvat viestintämahdollisuudet ovat pilanneet yhteiskunnan. On liian helppoa tyhmän ihmisen lähestyä tyhmällä viestillä toista ihmistä. Soittaessa pitäisi kuitenkin kyetä vuorovaikutukseen, mutta on helpompaa vuodattaa estotta typerää tekstiä ja odottaa/vaatia sitten vastaanottajalta nopeaa reagointia. Tämä pätee myös moniin yliopisto-opiskelijoihin, jotka lähettävät ties minkälaisia viestejä meille opettajille. Kun minä opiskelin, ainoa yhteydenottomuoto opettajiin oli käydä henkilökohtaisesti heidän juttusillaan heidän vastaanottoaikoinaan. Viestintä pysyi asiallisena eikä opettajaa tosiaankaan nähty asiakaspalvelijana.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei se kersa lue kirjoja, niin sitten se saa huonomman numeron. Niin simppeliä.

Lapsi tippuu nopeasti muiden tahdista ja peruskoulun päättyessä osaaminen on vuosia jäljessä normaalista. Ei pääse mieleiselleen alalle töihin, kun ei pääse kouluihin eikä pärjää opinnoissa.

Lapsiparka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä samat äidit, joista jutussa puhutaan, viettävät aikansa tällä palstalla tehtaillen aloituksia mummuista, anopeista eritoten. Eipä siinä ehdi penikoitaan kasvattaa.

Äidit? Missä mainittiin sukupuoli?

Aika järkyttävä juttu. En halua edes kuvitella, minkälaisia aikuisia tuollaisista kasvaa, jotka aina saa periksi.

En ikinä kestäisi olla opettaja. Tsemppiä heille!

Niistä kasvaa laiskoja kpäisiä narsisteja.

Herää kyllä huoli yhteiskuntamme tulevaisuudesta, kun ihmiset tuntuvat tyhmenevän sekä laiskistuvan koko ajan. Vanhemmat ovat yhä itsekkäämpiä ja kasvattavat (eli siis jättävät kasvattamatta) nämä uniikit lumihiutaleet, joille ei mitään saa sanoa vastaan. Mitäs sitten, kun nämä saavat aikanaan itse lapsia..

Onneksi niitä fiksujakin tapauksia löytyy. Silti olen sitä mieltä, että opettajien palkkaus on järjettömän alhainen siihen nähden, miten tärkeää, vastuullista, ja RASKASTA työ on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynninohjaajan silmin katsottuna opettajat on nykyään tosiaan helisemässä niiden vaatimusten kanssa, ja se vaikuttaa työilmapiiriin. Työskentelin koulunkäynninohjaajana 00-luvun alussa heti lukion jälkeen ja se oli melko rentoa lasten avustamista meillä tutkinnon suorittaneillakin. Vaihdoin alaa, mutta palasin muutama vuosi sitten takaisin koulunkäynninohjaajaksi. En kestänyt työilmapiiriä enää, koska opettajilla oli sairas kiire. Kaikki olivat jatkuvasti huonolla tuulella, eikä koulunkäynninohjaaja voi yksin revetä korjaamaan joka tilannetta. Työ on ajoittain jotain psykologin, joukkuevalmentajan, suljetun osaston vartijan ja puheterapeutin väliltä. Me ei olla enää avustajia, mutta palkassa se ei näy ja opetkaan ei jaksa enää kuormansa alla olla edes työkavereita.

Siis mitä tekee OAJ? Miksi se vain seuraa tumput suorina vierestä, kun opettajien työnkuva pahenee ja pahenee?

Epäilen, että kukaan ei valvo mitä kouluissa tapahtuu. Ei meillä ainakaan. Olen siis tuo lukiosta suoraa oppisopparilla koulunkäynninohjaajaksi työllistynyt. Silloin 00-vuosina oli opeilla aikaa jopa ohjata minua, harjoittelijaa. Nyt ei tulisi kuuloonkaan. Harjoittelijatkin on oman onnensa nojassa, työn oppiminen omalla vastuulla ja ammattitaitokin kärsii. Open koulutuksista en tiedä, mutta opeharjoittelijakin joutuu varmaan vaan mukautumaan tuohon työkulttuuriin ekasta päivästä alkaen.

yo kirjoitukset kertoo viimeistään mitä sitä on opittu. 

Vierailija kirjoitti:

Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin. 

Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt. 

"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"

- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin. 

Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon. 

"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"

Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta. 

Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää. 

Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha. 

Ope tässä terve! Nyt minulla särähti korvaan tuo "kaiken paskan laittaminen Wilmaan." Tiesitkö, että jos lapsi tekee 10 väärää asiaa, niistä korkeintaan 1 ilmoitetaan vanhemmille, näin karrikoiden.

Vierailija kirjoitti:

Antakaa vanhemmat niille opettajille työrauha. He yrittävät parhaansa mukaan opettaa kaikkia luokassa olevia oppilaita.

Jos opetussuunnitelma ei teitä vanhempina miellytä, ottakaa lapsenne pois koulusta ja siirtykää kotikouluun. Sitten saatte itse päättää kenen vieressä lapsi istuu, lukeeko hän kirjaa vai ei ja osallistuuko uintiin.

Helppoa!

Ei vaan me työssäkäyvät vanhemmat maksa,me veroja, joilla maksetaan mm sinun palkkasi ja aivan kaikki muu koulussa. Siksi on oikeus vaatia hieman parempaa vastinetta rahalle. Muista, kuka palkkasi maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynninohjaajan silmin katsottuna opettajat on nykyään tosiaan helisemässä niiden vaatimusten kanssa, ja se vaikuttaa työilmapiiriin. Työskentelin koulunkäynninohjaajana 00-luvun alussa heti lukion jälkeen ja se oli melko rentoa lasten avustamista meillä tutkinnon suorittaneillakin. Vaihdoin alaa, mutta palasin muutama vuosi sitten takaisin koulunkäynninohjaajaksi. En kestänyt työilmapiiriä enää, koska opettajilla oli sairas kiire. Kaikki olivat jatkuvasti huonolla tuulella, eikä koulunkäynninohjaaja voi yksin revetä korjaamaan joka tilannetta. Työ on ajoittain jotain psykologin, joukkuevalmentajan, suljetun osaston vartijan ja puheterapeutin väliltä. Me ei olla enää avustajia, mutta palkassa se ei näy ja opetkaan ei jaksa enää kuormansa alla olla edes työkavereita.

Siis mitä tekee OAJ? Miksi se vain seuraa tumput suorina vierestä, kun opettajien työnkuva pahenee ja pahenee?

Epäilen, että kukaan ei valvo mitä kouluissa tapahtuu. Ei meillä ainakaan. Olen siis tuo lukiosta suoraa oppisopparilla koulunkäynninohjaajaksi työllistynyt. Silloin 00-vuosina oli opeilla aikaa jopa ohjata minua, harjoittelijaa. Nyt ei tulisi kuuloonkaan. Harjoittelijatkin on oman onnensa nojassa, työn oppiminen omalla vastuulla ja ammattitaitokin kärsii. Open koulutuksista en tiedä, mutta opeharjoittelijakin joutuu varmaan vaan mukautumaan tuohon työkulttuuriin ekasta päivästä alkaen.

yo kirjoitukset kertoo viimeistään mitä sitä on opittu. 

Kyllä, ja miten hyvin opettajat ovat onnistuneet työssään, he kun ovat niitä, joiden tulisi opettaa asiat nuorille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toihan on ihan typerää, ettei lapsi tee läksyjä (kirjan lukua) jos kotona niin sovitaan. Se on väärin. 

Mutta oli noissa artikkeleiden lainauksissa pari, jotka särähti omaan korvaan, joihin on adhd-lapsen kanssa törmännyt. 

"”Kyllähän me opettajat tiedämme, miten adhd-oppilasta pitäisi käsitellä ja ottaa huomioon. Mutta ihan kaikki se, mitä halutaan ja kysytään, ei ole mahdollista.”"

- ei, eivät tunnu tietävän. Ehkä 1/10 opettajista tietää mitä riskejä adhd-lapsen pyöriminen normilasten seassa sisältää. Muut eivät tajua. Laittavat lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin, voi kuulkaa kyllä kotona ne haasteet tiedetään, mutta miten sieltä kotoa voidaan puuttua käytökseen koulussa? Haluatteko että vanhempi tulee välitunnille tai tunnille mukaan? Adhd-lasta täytyy valvoa, se ei ohjeita muista impulsiivisuuden vuoksi. Mutta opettajista ei riitä ketään valvomaan, ja sitten lapsen huonosta käytöksestä viestiä kotiin. 

Adhd-lapsi ei saa rauhallista työskentelytilaa, toiset oppilaat kiusaavat pakko-oireista, ja vaaditaan istumaan koetilanne 45 min paikallaan kun keskittyminen ei siihen veny, ei vaikka miten yrittää. Tai voi istua, mutta ei enää pysty myöskin kirjoittamaan vastauksia. Kaikki pinnistely menee siihen että keskittyy paikallaoloon. 

"Huvitti erityisesti maininta, ettei ”pienistä tyhmyyksistä”, kuten kaverin tönimisistä tai kiroilusta, saa laittaa Wilma-merkintää lapselle. Tällainen asiakasajattelu on yleistynyt koulussa, eivätkä kaikki vanhemmat tahdo ymmärtää, että opettaja on ammattilainen, joka kyllä osaa tehdä pedagogiset ratkaisut ilman huoltajien neuvoja.” (Opettaja, Jyväskylä)"

Minusta tämä opettaja on malliesimerkki ylimielisestä pedagogista, joka ei ollenkaan käsitä mitä rämpimistä se erkan perheessä on. Miksi kaikki paska täytyy laittaa sinne wilmaan? Mitä varten? Jotta saa vanhemmat tuntemaan mahdollisimman paljon huonommuutta ja epäonnistumista? Se lapsi käyttäytyy just samoin myös kotona, uskokaa pois. Sitä ei tarvitse alleviivata vielä koulunkin suunnasta. Mutta on se kiva, että herättää oikein huvittuneisuutta. 

Kerran kuulin erityisopettaja-rehtorista, joka oli sanonut omille alaisilleen, erityisoppilaista, että näiden lasten vanhemmille ei laiteta yhtäkään negativiista wilma-merkintää. 

Ai mutta, te opettajathan tiedätte, miten adhd-lapsia kohdellaan. Haha. 

Ope tässä terve! Nyt minulla särähti korvaan tuo "kaiken paskan laittaminen Wilmaan." Tiesitkö, että jos lapsi tekee 10 väärää asiaa, niistä korkeintaan 1 ilmoitetaan vanhemmille, näin karrikoiden.

Just näin. Joskus on tehnyt mieli sanoa merkinnöistä valittavalle huoltajalle suorat sanat. Huoltajalle ei esimerkiksi kerrottu, että hänen adhd teininsä kusi vessan roskikseen ja kakki lavuaariin.