Lue keskustelun säännöt.
Erilaiset siisteyskäsitykset parisuhteessa
Tämä aihe koskee varmaan osaltaan monia ja monia pariskuntia ja on usein tyytymättömyyden, huonon mielialan ja riitojen syynä. Itse olen siisti siinä mielessä, että haluan pöytien aina olevan avoinna ja puhtaita enkä halua tavaroiden kasaantuvan sinne minne ne ei kuulu. Imuroin, moppaan, pyyhin pölyt ja vaihdan petivaatteet mielelläni, mutta energiaa vie entisestään ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista miehen tavaroiden siivoaminen ellen asiasta mainitse hyvissä ajoin, silloin korjaa jälkensä itse.
En valita esimerkiksi kumppanin sukista lattialla tai ole neurootikko jokaisen pölyn kohdalla, mutta kieltämättä toisen väliinpitämättömyys ja epäsiisteys ahdistaa ja tekee olon epämukavaksi kotona.
Ja etenkin se, kun samoista asioista saa usein mainita ärsyttää. Syy tähän on se ettei kumppani itse huomaa ympäristössään mitään vikaa esimerkiksi sotkuisuutta, levittelemiään tavaroita jotka ei mene itsestään kaappeihin, tiskit jotka odottavat viikon tiskausta.
Miten teillä on jaettu roolit kodin ylläpidon, arkisiivousten suhteen? Oletteko päässeet tyydyttäviin ratkaisuihin tai onko kumppanisi oppinut ajan saatossa huomioimaan tarpeitasi? (Myös puolin ja toisin tottakai, kun kyse yhteisestä kodista). Meillä onnistuvat, kun mainitsen asioista ja mies toivookin että teen niin koska ei itse ymmärrä muutoin olla avuksi. Mutta jostain syystä sekään ei tunnut oikealta tai reilulta. Toivoisin kovasti että mies yrittäisi edes katsella ympärilleen ja huomaisi sen saman mitä minä huomaan. Tosin on itsekin vaikea astua hänen saappaisiin ja ymmärtää miten hän ei huomaa sotkujaan? Miten tätä edes voi selittää toiselle jos ei toinen ymmärrä? Miten teillä toimitaan?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan löydetty ne jutut mitä tekee mieluummin ja mitä osaa. Mies on meilläkin suurien linjojen vetäjä. Hän sitten hoitaa roskahuollon, joka omakotitalossa on hankalampaa. Ruohonleikkuut, lumityöt, raskaat kantamukset, autohommat, puutyöt, saunan pesun ja remonttit. Sisällä lähinnä imurointia ja keittiön ylläpitosiivousta (huonosti). Pyydettäessä osallistuu muuhunkin, samoin kuin minä noihin hänen vastuulla oleviin.
Toki jos asuttaisi kerrostalossa, niin vähemmän olisi tuollaista isoa hommaa, mutta niitä ikäviä harvoin tehtäviä ja isompia hommia olisi sielläkin hänelle, ikkunoiden pesua, lattiakaivon putsausta jne.Omista sotkuista on sovittu, että pyritään omat roskat laittamaan roskiin ja asiat koneeseen. Välillä nekin jää. Jos jättää rojua pitkin poikin, niin minä kerään ne yhteen kassiin ja laitan hänen vaatekaappiin. Sieltä saa kaivella. Autan sitten kerran puoleen vuoteen siivoamaan sen kaapin, kun kaikki on lopullisesti hukassa.
Minä hoidan muuten siivouksen, ruuanlaiton ja pyykit.
Meille on toiminut hyvin, kun molemmat oikeasti tykkää enemmän niistä omista hommista. Välillä kun keräilen jotain sukkia lattialta tai kahvikuppeja tasoilta, niin ärsyttää, mutta sitten tajuan etten joudu tekemään lumitöitä,putsaamaan rännejä tai muuta yököttävää. Kerrostalossakin mieluusti hoitaisin sen, ettei tarvitse mennä roskiskatokseen tai putsata viemäriä.
Eli etsi hommia mitä et halua tehdä ja tuuppaa ne miehen vastuulle.
Kuulostaa siltä että sinua on huijattu. Minä hoidan meillä omakotitalon jätehuollon eikä siinä ole mitään raskasta. Rännit putsataan kerran vuodessa, menee puoli tuntia. Autohommiin max viisi tuntia vuodessa. Ei noita voi töiksi edes laskea.
Ja nurmikko leikataan 1-2 kertaa viikossa, lumitöitä on silloin, kun lunta tulee ja hommaa voi olla tunneiksi kerrallaan asuinpaikasta riippuen, puutyöt on oikeasti aika iso savotta, varsinkin jos lämmitetään puilla, remontitkin mainittiin ja talon iästä ja kunnosta riippuen voi olla isokin homma. Jännästi vaikka kaikki nämäkin mainittiin, niin sinä tartuit johonkin rännien putsaukseen ja olit sitä mieltä, että mies ei taas tee mitään...
Nurmikon voi leikata vaikka kahdeksan kertaa päivässä jos haluaa keksiä itselleen työtä, todellakaan ei ole tarvetta milloinkaan leikata kerran viikossa.
Lumitöitäkin saa tunneiksi kerralla jos huvikseen lapioi käsipelillä koko pihan. Todellisuudessa pahimmankin lumimyrskyn jälkeen lumityöt on tehty alle tunnissa.
"Puutyöt" eivät ole mikään iso savotta. Jokainen täysjärkinen tilaa klapit valmiina pihaan. Jos haluaa harrastuksena puuhastella sahan ja kirveen kanssa niin siitä vaan, mutta tarpeen se ei ole.
Asun rintamamiestalossa eli on vanha talo. Eikä todellakaan voi verrata remontteihin kulunutta aikaa siihen miten paljon menee tiskaamiseen, siivoamiseen, pyykkäämiseen, kokkaamiseen jne. Ihan murto-osa.
Jos nurtsi on kunnossa, niin kasvukaudella kerta viikkoon on aika minimi, jos sen haluaa myös pysyvän kunnossa. Jos se sitten on pelkkää sammalta, niin ei kait sitä tartte ajaa.
Jos jokainen täysjärkinen tilaa klapit pihaan, niin miksi sama täysjärkinen ihminen ei tilaa myös siivoojaa? Jos ei ole metsää ha takkaa poltetaan tunnelman vuoksi kaksi kertaa talvessa, niin ei varmaan joo kannata kirvestä heiluttaa. Jos talo lämpiää puilla ja metsääkin löytyy, niin säästö on aika valtava, jos ne saha ja kirves pysyvät kädessä.
"Jos haluaa harrastuksena puuhastella sahan ja kirveen kanssa niin siitä vaan, mutta tarpeen se ei ole." Vähän sama se on siisteyden kanssakin. Hengissäpysymisen ja sisustuslehden kuviin sopivan siisteyden välimaastossa on aika paljon tilaa. Siivouksessakin on paljon, mikä voi olla ihan kivaa, mutta ei se tarpeen ole.
"Todellisuudessa pahimmankin lumimyrskyn jälkeen lumityöt on tehty alle tunnissa." Ehkä teidän pihalla. Jollain toisella voi olla vähän isompi tontti.
Tiedätkö edes mitä puut valmiina klapeina maksavat kun uhoat että tulee jotain säästöä itse pilkkomalla? Puut maksavat pari kolme sataa vuodessa. Pelkkää harrastuspuuhastelua alkaa itse pilkkoa.
Ja en ole ikinä kuullut mitään yhtä naurettavaa kuin että nurmikko pitäisi "pitää kunnossa". Kuule kyllä se nurmi pysyy pihassa vaikka ei leikkaa ikinä.
Ja sanoinkin tuossa että jos huvikseen lapioi koko pihan, siitä vaan. Mitään tarvetta siihen ei ole. Pelkkää työn keksimistä.
Kaksi viimeistä lausettasi sopivat myös siivoukseen ja järjestyksen ylläpitämiseen yhtälailla. Jos kerran pihan ja nurmikon siisteys ei ole merkityksellistä, niin samahan pätee myös sisälle. Hyvin vähällä kotityöllä selviää ongelmitta, kaikki muu on pelkkää työn keksimistä.
Ei se nyt ihan noin mene. On siisteyttä ja on siisteyttä. Esimerkiksi jokapäiväinen imurointi on työn keksimistä. Talo pysyy todennäköisesti riittävän siistinä kerran viikossa imuroimalla. (Toki asiaan vaikuttaa moni tekijä, mm. lasten ja lemmikkien määrä, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.) Sama se on nurtsin kanssa. Nurmikko ei taatusti mene huonoon kuntoon sillä, että sitä ei leikkaa kaksi kertaa viikossa. Hyväkuntoisena pysyy todennäköisesti, vaikka leikkaisi vain joka toinen viikko.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisimme asian tilaamalla kotisiivojan (tietysti kaikilla ei ole varaa, mutta meillä on juuri tämän luksuksen verran kun jätetään jotain muuta hankkimatta).
Kun kotisiivoojan hetki on, niin sitä ennen kaikki perheenjäsenet keräävät kamansa järjestykseen, että on siivoojan helpompi tehdä töitä. Ja kaikki ihan ilman mitään huomauttelua kun muistuttaa, että meille tulee siivooja sinä ja sinä päivänä.
Tiskit ja pyykit hoidetaan tietty itse, mutta suurin ongelma kaikilta on poistunut. Tilattujen siivousten välillä saatetaan sitten jotain normisiivousta tehdä, mutta sellaista siisteyden ylläpitoa.
Kuulostaa että mitään ongelmaa ei ollutkaan, kun kerran kaikki valmistautuvat siivoojan tuloon pyytämättä keräämällä tavaransa.
Vieraskoreutta, silloin kun muuten siivottiin, niin piti patistella kun siivoojia oltiin vain me itse :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mahdollista, niin asukaa omissa asunnoissanne. Toimii pääosin hyvin meillä, joskin naiseni aina välillä vihjailee, että eikö mahduttaisi samaan asuntoon. Minusta se olisi huono ratkaisu ja ketjua lukemalla ajatus vain vahvistuu. Aiheuttaisi vain turhia riitoja, koska hänellä on todella vahva näkemys, miltä kodin kuuluu näyttää. Siihen ei kompromisseja mahdu, joten pidämme omat kotimme. Kyse ei ole sotkuisuudesta tai likaisuudesta, vaan minun mielestäni aivan merkityksettömistä asioista, kuten nojatuolin asennosta suhteessa sohvaan tms. Ja tietenkin tyylin ajamisesta käytännöllisyyden ja mukavuuden ohi. On muuten säyseä ja keskustelukykyinen ihminen, mutta koti on sokea piste, jossa kaiken on aina pakko mennä hänen mielensä mukaan. Muutaman yön kerrallaan jaksan kyläillä, ennen kuin on pakko päästä taas tuulettumaan.
Oma asuntoni on aina puhdas, mutta tavaroita on toisinaan pöydällä tai vaatteita tuolin selkänojalla. Asioita, joilla ei ole ihan mitään merkitystä hygienian kannalta tai minun osaltani viihtyisyydenkään osalta. Nainen minunkin luonani niistä aikansa motkotti, mutta uskoi lopulta, ettei kuulu hänelle mitenkään. En usko, että koskaan enää suostuisin saman katon alle naisen kanssa asumaan, jos yhtään on kontrollifriikin vikaa. Sitä kodin suhteen vaikuttaisi olevan valtaosassa naisista.
Samanlaisesta ratkaisusta olen haaveillut. Mitenhän sen osaisi rouvalle sanoa siten, ettei luule minun haluavan erota. Pitkässä juoksussa meille molemmille olisi luultavasti parempi ratkaisu. Minulle vähintäänkin. Kireyttä ei aiheuta pelkkä siisteyskäsitys ja siitä nipottaminen, vaan myös ruoka. Mitä syödään, milloin syödään ja hänen laittaessaan ruokaa annoskoot. Liikun ja urheilen paljon, painan noin 40kg enemmän, mutta jostakin syystä ei mene jakeluun, että tarvitsen huomattavasti enemmän ravintoa. Syön myös mieluusti monipuolisesti ja laadukkaasti, joten ruoka on asia, josta en suostu kitsastelemaan, etenkään kun meillä ei ole siihen mitään tarvetta. Ei sitä olisi arvannut, että tällaisista asioista johtuu suhteen suurimmat ongelmat, koska jatkuvasti meinaa kiristää päätä rouvan kyvyttömyys ymmärtää hänen käsityksistään poikkeavia toiveita. Erohaluja ei ole, joten asian esille nostaminen pitäisi osata taitavasti hoitaa tullakseni oikealla tavalla ymmärretyksi. Koska kaikilta muilta osin menee hyvin ja rakkautta on paljon. Pelkään silti, että näin jatkuessa ei tule olemaan, koska enenevissä määrin kotona oleminen edellä mainituista syistä johtuen tuntuu ahdistavalta.
Miksi pitää tehdä asioista noin vaikeita? Tee sinä ruuat, käy kaupassa ja maksa ne.
Usein teen, maksan aina ja käyn myös kaupassa, vaikka siinä rouva useammin. Vaikeaa on rouvan käsitys, kuinka se mikä on hänelle riittävää, pitäisi riittää muillekin. Koti muuten on täysin hänen mielensä mukainen, minua ei oikeastaan miellytä, mutta ei ole niin tärkeää ollut. Aluksi keskustelimme sisustuksesta, mutta kun lähtökohtana on hänen toiveensa ja pienetkin poikkeamat siitä vaatii pitkät perustelut ja vääntämisen, olen antanut suosiolla periksi nykyisin. Lisäksi pienistäkin myönnytyksistä ajattelee minun jäävän velkaa, niin olkoon. Kuulostaa näiden perusteella olevan aivan karsea akka, mutta ei silti ole. Jokaisella on omat sokeat pisteensä ja hänellä se on koti.
Ei, tarkoitin että teet ruuat aina. Eikö se olisi luontevaa, kun kerran syöt valtavia määriä ja sinulla on ihan hirveän tarkat laatuvaatimukset. Kuulostat karsealta ukolta mutta et varmasti ole, ruoka vain on sinun sokea pisteesi.
Kun vedät hetken happea, niin ehkä ymmärrät tehneesi mielessäsi melkoiset kärjistykset. Riittävät annokset ja laadukas ruoka ei ole yhtä kuin valtavat annokset ja hirveän tarkat laatuvaatimukset. Kykenet varmasti parempaan ajatteluun, kunhan luovut ajatuksesta, että tässä olisi kyse mistään sukupuolien välisestä sodasta. Kun työni vuoksi tulen toisinaan myöhään kotiin, on rouva tehnyt ruuan itselleen ja samalla se tulee tehdyksi minullekin. Toisiko se lisävaivaa, että annos olisi suurempi? Laadukas ruoka ei ole automaattisesti työläämpää valmistaa ja makunsa puolesta kelpaa hänelle paremmin kuin hyvin, mutta nuukailee.
Näköjään olet hyvin kärkäs huomaamaan vikoja puolisossasi, mutta itsessäsi et myönnä niitä mistään hinnasta.
Minussa on vikoja vaikka kuinka paljon, mutta nyt kun puhutaan eroista siisteyskäsityksessä ja laajennetusti myös ruuasta, melkein kaikki menee koko ajan rouvan tahdon mukaisesti. Etkö oikeasti ymmärrä, että se voi olla ongelma. Heittelet nyt melkosia olkiukkoja. Ongelmahan ratkeaa sillä, että asuisimme molemmat omillamme oman tahdon mukaisesti. Sitä olen ajatellut ehdottaa, koska uskon sen parantavan elämänlaatua ja myös parisuhdetta.
Kerro esimerkkejä, mitä vikoja sinussa on.
Ihmiset jotka haukkuvat muita, erityisesti puolisoaan, myöntävät aina auliisti että heissä itsessäänkin on vikoja. Paitsi että eivät nimeä yhtäkään vikaa, koska oikeasti uskovat olevansa täydellisiä.
Vaikka kirjoittaja olisi minkälainen narsisti tahansa niin ei muuttaisi hänen pointteja miksikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan löydetty ne jutut mitä tekee mieluummin ja mitä osaa. Mies on meilläkin suurien linjojen vetäjä. Hän sitten hoitaa roskahuollon, joka omakotitalossa on hankalampaa. Ruohonleikkuut, lumityöt, raskaat kantamukset, autohommat, puutyöt, saunan pesun ja remonttit. Sisällä lähinnä imurointia ja keittiön ylläpitosiivousta (huonosti). Pyydettäessä osallistuu muuhunkin, samoin kuin minä noihin hänen vastuulla oleviin.
Toki jos asuttaisi kerrostalossa, niin vähemmän olisi tuollaista isoa hommaa, mutta niitä ikäviä harvoin tehtäviä ja isompia hommia olisi sielläkin hänelle, ikkunoiden pesua, lattiakaivon putsausta jne.Omista sotkuista on sovittu, että pyritään omat roskat laittamaan roskiin ja asiat koneeseen. Välillä nekin jää. Jos jättää rojua pitkin poikin, niin minä kerään ne yhteen kassiin ja laitan hänen vaatekaappiin. Sieltä saa kaivella. Autan sitten kerran puoleen vuoteen siivoamaan sen kaapin, kun kaikki on lopullisesti hukassa.
Minä hoidan muuten siivouksen, ruuanlaiton ja pyykit.
Meille on toiminut hyvin, kun molemmat oikeasti tykkää enemmän niistä omista hommista. Välillä kun keräilen jotain sukkia lattialta tai kahvikuppeja tasoilta, niin ärsyttää, mutta sitten tajuan etten joudu tekemään lumitöitä,putsaamaan rännejä tai muuta yököttävää. Kerrostalossakin mieluusti hoitaisin sen, ettei tarvitse mennä roskiskatokseen tai putsata viemäriä.
Eli etsi hommia mitä et halua tehdä ja tuuppaa ne miehen vastuulle.
Kuulostaa siltä että sinua on huijattu. Minä hoidan meillä omakotitalon jätehuollon eikä siinä ole mitään raskasta. Rännit putsataan kerran vuodessa, menee puoli tuntia. Autohommiin max viisi tuntia vuodessa. Ei noita voi töiksi edes laskea.
Ja nurmikko leikataan 1-2 kertaa viikossa, lumitöitä on silloin, kun lunta tulee ja hommaa voi olla tunneiksi kerrallaan asuinpaikasta riippuen, puutyöt on oikeasti aika iso savotta, varsinkin jos lämmitetään puilla, remontitkin mainittiin ja talon iästä ja kunnosta riippuen voi olla isokin homma. Jännästi vaikka kaikki nämäkin mainittiin, niin sinä tartuit johonkin rännien putsaukseen ja olit sitä mieltä, että mies ei taas tee mitään...
Nurmikon voi leikata vaikka kahdeksan kertaa päivässä jos haluaa keksiä itselleen työtä, todellakaan ei ole tarvetta milloinkaan leikata kerran viikossa.
Lumitöitäkin saa tunneiksi kerralla jos huvikseen lapioi käsipelillä koko pihan. Todellisuudessa pahimmankin lumimyrskyn jälkeen lumityöt on tehty alle tunnissa.
"Puutyöt" eivät ole mikään iso savotta. Jokainen täysjärkinen tilaa klapit valmiina pihaan. Jos haluaa harrastuksena puuhastella sahan ja kirveen kanssa niin siitä vaan, mutta tarpeen se ei ole.
Asun rintamamiestalossa eli on vanha talo. Eikä todellakaan voi verrata remontteihin kulunutta aikaa siihen miten paljon menee tiskaamiseen, siivoamiseen, pyykkäämiseen, kokkaamiseen jne. Ihan murto-osa.
Jos nurtsi on kunnossa, niin kasvukaudella kerta viikkoon on aika minimi, jos sen haluaa myös pysyvän kunnossa. Jos se sitten on pelkkää sammalta, niin ei kait sitä tartte ajaa.
Jos jokainen täysjärkinen tilaa klapit pihaan, niin miksi sama täysjärkinen ihminen ei tilaa myös siivoojaa? Jos ei ole metsää ha takkaa poltetaan tunnelman vuoksi kaksi kertaa talvessa, niin ei varmaan joo kannata kirvestä heiluttaa. Jos talo lämpiää puilla ja metsääkin löytyy, niin säästö on aika valtava, jos ne saha ja kirves pysyvät kädessä.
"Jos haluaa harrastuksena puuhastella sahan ja kirveen kanssa niin siitä vaan, mutta tarpeen se ei ole." Vähän sama se on siisteyden kanssakin. Hengissäpysymisen ja sisustuslehden kuviin sopivan siisteyden välimaastossa on aika paljon tilaa. Siivouksessakin on paljon, mikä voi olla ihan kivaa, mutta ei se tarpeen ole.
"Todellisuudessa pahimmankin lumimyrskyn jälkeen lumityöt on tehty alle tunnissa." Ehkä teidän pihalla. Jollain toisella voi olla vähän isompi tontti.
Tiedätkö edes mitä puut valmiina klapeina maksavat kun uhoat että tulee jotain säästöä itse pilkkomalla? Puut maksavat pari kolme sataa vuodessa. Pelkkää harrastuspuuhastelua alkaa itse pilkkoa.
Ja en ole ikinä kuullut mitään yhtä naurettavaa kuin että nurmikko pitäisi "pitää kunnossa". Kuule kyllä se nurmi pysyy pihassa vaikka ei leikkaa ikinä.
Ja sanoinkin tuossa että jos huvikseen lapioi koko pihan, siitä vaan. Mitään tarvetta siihen ei ole. Pelkkää työn keksimistä.
Kaksi viimeistä lausettasi sopivat myös siivoukseen ja järjestyksen ylläpitämiseen yhtälailla. Jos kerran pihan ja nurmikon siisteys ei ole merkityksellistä, niin samahan pätee myös sisälle. Hyvin vähällä kotityöllä selviää ongelmitta, kaikki muu on pelkkää työn keksimistä.
Ei se nyt ihan noin mene. On siisteyttä ja on siisteyttä. Esimerkiksi jokapäiväinen imurointi on työn keksimistä. Talo pysyy todennäköisesti riittävän siistinä kerran viikossa imuroimalla. (Toki asiaan vaikuttaa moni tekijä, mm. lasten ja lemmikkien määrä, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.) Sama se on nurtsin kanssa. Nurmikko ei taatusti mene huonoon kuntoon sillä, että sitä ei leikkaa kaksi kertaa viikossa. Hyväkuntoisena pysyy todennäköisesti, vaikka leikkaisi vain joka toinen viikko.
-eri
Samaa mieltä sinänsä, mutta jos siisteyskäsitys on 2cm tasainen nurmikko, niin silloin ei riitä. Ei ole olemassa mitään absoluuttista ja oikeaa, niin eroavaisuuksia näkemyksissä ei voi objektiivisesti arvottaa. Siitähän koko keskustelussa on pohjimmiltaan kyse, että miten sopeuttaa kaksi erilaista mahdollisimman saumattomasti yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan löydetty ne jutut mitä tekee mieluummin ja mitä osaa. Mies on meilläkin suurien linjojen vetäjä. Hän sitten hoitaa roskahuollon, joka omakotitalossa on hankalampaa. Ruohonleikkuut, lumityöt, raskaat kantamukset, autohommat, puutyöt, saunan pesun ja remonttit. Sisällä lähinnä imurointia ja keittiön ylläpitosiivousta (huonosti). Pyydettäessä osallistuu muuhunkin, samoin kuin minä noihin hänen vastuulla oleviin.
Toki jos asuttaisi kerrostalossa, niin vähemmän olisi tuollaista isoa hommaa, mutta niitä ikäviä harvoin tehtäviä ja isompia hommia olisi sielläkin hänelle, ikkunoiden pesua, lattiakaivon putsausta jne.Omista sotkuista on sovittu, että pyritään omat roskat laittamaan roskiin ja asiat koneeseen. Välillä nekin jää. Jos jättää rojua pitkin poikin, niin minä kerään ne yhteen kassiin ja laitan hänen vaatekaappiin. Sieltä saa kaivella. Autan sitten kerran puoleen vuoteen siivoamaan sen kaapin, kun kaikki on lopullisesti hukassa.
Minä hoidan muuten siivouksen, ruuanlaiton ja pyykit.
Meille on toiminut hyvin, kun molemmat oikeasti tykkää enemmän niistä omista hommista. Välillä kun keräilen jotain sukkia lattialta tai kahvikuppeja tasoilta, niin ärsyttää, mutta sitten tajuan etten joudu tekemään lumitöitä,putsaamaan rännejä tai muuta yököttävää. Kerrostalossakin mieluusti hoitaisin sen, ettei tarvitse mennä roskiskatokseen tai putsata viemäriä.
Eli etsi hommia mitä et halua tehdä ja tuuppaa ne miehen vastuulle.
Kuulostaa siltä että sinua on huijattu. Minä hoidan meillä omakotitalon jätehuollon eikä siinä ole mitään raskasta. Rännit putsataan kerran vuodessa, menee puoli tuntia. Autohommiin max viisi tuntia vuodessa. Ei noita voi töiksi edes laskea.
Ja nurmikko leikataan 1-2 kertaa viikossa, lumitöitä on silloin, kun lunta tulee ja hommaa voi olla tunneiksi kerrallaan asuinpaikasta riippuen, puutyöt on oikeasti aika iso savotta, varsinkin jos lämmitetään puilla, remontitkin mainittiin ja talon iästä ja kunnosta riippuen voi olla isokin homma. Jännästi vaikka kaikki nämäkin mainittiin, niin sinä tartuit johonkin rännien putsaukseen ja olit sitä mieltä, että mies ei taas tee mitään...
Nurmikon voi leikata vaikka kahdeksan kertaa päivässä jos haluaa keksiä itselleen työtä, todellakaan ei ole tarvetta milloinkaan leikata kerran viikossa.
Lumitöitäkin saa tunneiksi kerralla jos huvikseen lapioi käsipelillä koko pihan. Todellisuudessa pahimmankin lumimyrskyn jälkeen lumityöt on tehty alle tunnissa.
"Puutyöt" eivät ole mikään iso savotta. Jokainen täysjärkinen tilaa klapit valmiina pihaan. Jos haluaa harrastuksena puuhastella sahan ja kirveen kanssa niin siitä vaan, mutta tarpeen se ei ole.
Asun rintamamiestalossa eli on vanha talo. Eikä todellakaan voi verrata remontteihin kulunutta aikaa siihen miten paljon menee tiskaamiseen, siivoamiseen, pyykkäämiseen, kokkaamiseen jne. Ihan murto-osa.
Jos nurtsi on kunnossa, niin kasvukaudella kerta viikkoon on aika minimi, jos sen haluaa myös pysyvän kunnossa. Jos se sitten on pelkkää sammalta, niin ei kait sitä tartte ajaa.
Jos jokainen täysjärkinen tilaa klapit pihaan, niin miksi sama täysjärkinen ihminen ei tilaa myös siivoojaa? Jos ei ole metsää ha takkaa poltetaan tunnelman vuoksi kaksi kertaa talvessa, niin ei varmaan joo kannata kirvestä heiluttaa. Jos talo lämpiää puilla ja metsääkin löytyy, niin säästö on aika valtava, jos ne saha ja kirves pysyvät kädessä.
"Jos haluaa harrastuksena puuhastella sahan ja kirveen kanssa niin siitä vaan, mutta tarpeen se ei ole." Vähän sama se on siisteyden kanssakin. Hengissäpysymisen ja sisustuslehden kuviin sopivan siisteyden välimaastossa on aika paljon tilaa. Siivouksessakin on paljon, mikä voi olla ihan kivaa, mutta ei se tarpeen ole.
"Todellisuudessa pahimmankin lumimyrskyn jälkeen lumityöt on tehty alle tunnissa." Ehkä teidän pihalla. Jollain toisella voi olla vähän isompi tontti.
Tiedätkö edes mitä puut valmiina klapeina maksavat kun uhoat että tulee jotain säästöä itse pilkkomalla? Puut maksavat pari kolme sataa vuodessa. Pelkkää harrastuspuuhastelua alkaa itse pilkkoa.
Ja en ole ikinä kuullut mitään yhtä naurettavaa kuin että nurmikko pitäisi "pitää kunnossa". Kuule kyllä se nurmi pysyy pihassa vaikka ei leikkaa ikinä.
Ja sanoinkin tuossa että jos huvikseen lapioi koko pihan, siitä vaan. Mitään tarvetta siihen ei ole. Pelkkää työn keksimistä.
Kaksi viimeistä lausettasi sopivat myös siivoukseen ja järjestyksen ylläpitämiseen yhtälailla. Jos kerran pihan ja nurmikon siisteys ei ole merkityksellistä, niin samahan pätee myös sisälle. Hyvin vähällä kotityöllä selviää ongelmitta, kaikki muu on pelkkää työn keksimistä.
Ei se nyt ihan noin mene. On siisteyttä ja on siisteyttä. Esimerkiksi jokapäiväinen imurointi on työn keksimistä. Talo pysyy todennäköisesti riittävän siistinä kerran viikossa imuroimalla. (Toki asiaan vaikuttaa moni tekijä, mm. lasten ja lemmikkien määrä, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.) Sama se on nurtsin kanssa. Nurmikko ei taatusti mene huonoon kuntoon sillä, että sitä ei leikkaa kaksi kertaa viikossa. Hyväkuntoisena pysyy todennäköisesti, vaikka leikkaisi vain joka toinen viikko.
-eri
Samaa mieltä sinänsä, mutta jos siisteyskäsitys on 2cm tasainen nurmikko, niin silloin ei riitä. Ei ole olemassa mitään absoluuttista ja oikeaa, niin eroavaisuuksia näkemyksissä ei voi objektiivisesti arvottaa. Siitähän koko keskustelussa on pohjimmiltaan kyse, että miten sopeuttaa kaksi erilaista mahdollisimman saumattomasti yhteen.
Totta, näinhän se on. Tämä nimenomainen keskustelun juonne taisi kuitenkin lähteä siitä, että "nurmikkonatsi" piti yksinkertaisia hommia, kuten roskien kierrättämistä, vaivalloisina ja aikaavievinä. Kun joku pitää roskien kierrätyspisteeseen viemistä vaativana hommana, alkaa väkisinkin miettiä, että taitaa kyseisellä henkilöllä olla aika erikoislaatuinen käsitys muidenkin kotitöiden vaivalloisuudesta. Turhaahan siitä toki jankkaamaan on jäädä, joten lopetan sen tähän. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen melko sotkuinen siten, etten välitä esim. lattialla lojuvista sukista tai pöytien päälle kertyvistä kasoista tiettyyn pisteeseen asti. Onneksi kumppanini on aivan samanlainen. Sotkemme yhtä paljon, kestämme sotkua yhtä paljon, ja ärsytys sotkuun ja tarve siivota herää samoihin aikoihin.
Elämä on kyllä helppoa, kun on sotkuisuuden kanssa samaa masta kumppanin kanssa. Olen kokenut myös siistimmän kumppanin kanssa elämistä, ja oli se kyllä rasittavaa kuulla ainaista valitusta vaatekasoista. Tai että aina minä vaan imuroin kun henkilö tarttuu oma-aloitteisesti imuriin tilanteessa jossa ei mielestäni pitäisi imuroida vielä. Vastaukseni oli, että älä sitten imuroi, mutta se ei kelvannut.
Sinun pitää ap höllätä. Tai sitten käytte yhdessä läpi, mistä kaikesta (muukin kuin siisteys) kumpikin on valmis tekemään kompromisseja, jotta elämänlaatu olisi tasapuolisen mukavaa ja/tai reilusti ärsyttävää molemmille.
"Tai että aina minä vaan imuroin kun henkilö tarttuu oma-aloitteisesti imuriin tilanteessa jossa ei mielestäni pitäisi imuroida vielä."
Tästä syystä onkin tärkeää määritellä imuroinnille ja kaikelle muullekin tietty aikataulu eikä imuroida fiiliksen mukaan, kun tässäkin tapauksessa kummankin fiilis on ihan erilainen. Tiistaisin imuroidaan eikä kummankaan tarvitse valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tai että aina minä vaan imuroin kun henkilö tarttuu oma-aloitteisesti imuriin tilanteessa jossa ei mielestäni pitäisi imuroida vielä."
Tästä syystä onkin tärkeää määritellä imuroinnille ja kaikelle muullekin tietty aikataulu eikä imuroida fiiliksen mukaan, kun tässäkin tapauksessa kummankin fiilis on ihan erilainen. Tiistaisin imuroidaan eikä kummankaan tarvitse valittaa.
Tämä on hyvä neuvo. Paras varmaan olisi saada sellainen kompromissisopimus, jossa molemmat joustaa. Ja sitten pidetään kiinni sovitusta, eikä kumpikaan valita. Samalla kämppä pysyy suht vaivattomasti kohtuullisen siistinä, kun ei tarvitse odotella jotain siivousinspiraatiota tai fiilistä.
Oon itsekin vääntänyt siisteyskäsityksistä kerran jos toisenkin puolisoni kanssa. Hän voisi hyvin olla vaikka kuukauden imuroimatta, vaikka meillä on kissa ja pääasiallinen lämmitysmuotomme on takka. Eli karvaa, kissanhiekkaa ja puuroskaa kertyy jo viikossa aikamoinen määrä lattioille. Itseäni alkaa ärsyttää jo puolivälissä viikkoa, mutta sinnittelen siivouspäivään saakka. Puolisoni puolestaan imuroi omalla vuorollaan mukisematta, vaikkei häntä vielä niin häiritsisi roskat lattialla. Eli molemmat kärsii tasapuolisesti. :D Mutta ei olla enää aikoihin riidelty siivoamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Näin seurusteluaikana, miten mies hoitaa kotiaan. En olisi muuttanut saman katon alle, jos siisteyskäsityksemme olisivat olleet kovin erilaiset. Mutta hän on meistä se ahkerampi ja siistimpi.
Miksi nuo asiat eivät haitanneet sinua silloin, kun te asuitte erillään ja vietitte aikaa miehen asunnolla? Etkö ihan oikeasti jo silloin nähnyt, että hän suhtautuu siisteyteen eri tavalla kuin sinä?
Tosi moni nainen kuvittelee että kodissa naisen sana on laki. Tämä koskee siisteyttä ja sisustusta. Nämä on näitä asioita joista on vähän vaikea puhua, koska noh, kritiikki naisia kohtaan on meillä edelleen vähän tabu. En tarkoita että kaikki naiset, enkä suurinta osaakaan naisista, mutta näitä on yllättävän paljon.
Otetaan esim sisustus. Todella moni nainen perustelee asian sillä että hänellä on parempi silmä. Kenen mielestä? Jos siellä kodissa asuu kaksi aikuista, niin millä perusteellaa sinne otetaan joku ulkopuolelta tuleva odotus, miltä minkäkin tulisi näyttää? Sen pitäisi olla molempien koti ja vain ja ainoastaan heidän mielipiteillään on merkitystä, ei sisustuslehden toimittajan mielipide kai ole tärkeämpi?
Sitten siisteys. Se on aivan niin kuten sanoit. Seurusteluaikana pitäisi tutustua siihen ihmiseen ja hänen tapoihin. Sitten mietitään että haluaako tämän ihmisen kanssa muuttaa yhteen, ilman että ihminen on joku projekti jota koulutetaan vastaamaan omia mieltymyksiä.
Tämä ei ole mikään disautus naissukupuolta kohtaan, vaan niitä jotka valitsee sellaisen miehen joka ei miellytä kuin jollain tietyllä osa-alueella. Aika usein se joka haluaa enemmän, joutuu joustamaan omista mieltymyksistään sukupuolesta riippumatta. Pitkässäjuoksussa sitä toista ei saa siivoamaan tai harrastamaan seksiä enempää, mikä on hänelle luontaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
clean home is sign of wasted life :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin seurusteluaikana, miten mies hoitaa kotiaan. En olisi muuttanut saman katon alle, jos siisteyskäsityksemme olisivat olleet kovin erilaiset. Mutta hän on meistä se ahkerampi ja siistimpi.
Miksi nuo asiat eivät haitanneet sinua silloin, kun te asuitte erillään ja vietitte aikaa miehen asunnolla? Etkö ihan oikeasti jo silloin nähnyt, että hän suhtautuu siisteyteen eri tavalla kuin sinä?
Tosi moni nainen kuvittelee että kodissa naisen sana on laki. Tämä koskee siisteyttä ja sisustusta. Nämä on näitä asioita joista on vähän vaikea puhua, koska noh, kritiikki naisia kohtaan on meillä edelleen vähän tabu. En tarkoita että kaikki naiset, enkä suurinta osaakaan naisista, mutta näitä on yllättävän paljon.
Otetaan esim sisustus. Todella moni nainen perustelee asian sillä että hänellä on parempi silmä. Kenen mielestä? Jos siellä kodissa asuu kaksi aikuista, niin millä perusteellaa sinne otetaan joku ulkopuolelta tuleva odotus, miltä minkäkin tulisi näyttää? Sen pitäisi olla molempien koti ja vain ja ainoastaan heidän mielipiteillään on merkitystä, ei sisustuslehden toimittajan mielipide kai ole tärkeämpi?
Sitten siisteys. Se on aivan niin kuten sanoit. Seurusteluaikana pitäisi tutustua siihen ihmiseen ja hänen tapoihin. Sitten mietitään että haluaako tämän ihmisen kanssa muuttaa yhteen, ilman että ihminen on joku projekti jota koulutetaan vastaamaan omia mieltymyksiä.
Tämä ei ole mikään disautus naissukupuolta kohtaan, vaan niitä jotka valitsee sellaisen miehen joka ei miellytä kuin jollain tietyllä osa-alueella. Aika usein se joka haluaa enemmän, joutuu joustamaan omista mieltymyksistään sukupuolesta riippumatta. Pitkässäjuoksussa sitä toista ei saa siivoamaan tai harrastamaan seksiä enempää, mikä on hänelle luontaista.
Kun kuuntelee miesten valituksen aiheita puolisostaan, saa sen käsityksen että he eivät ole valinneet parisuhdetta vapaaehtoisesti. Jokaisella on täysi vapaus valita ruma nörtti jolla ei ole visuaalista silmää, mutta aina ne miehet päätyvät suhteeseen naisen kanssa jolle on tärkeää miltä kaikki näyttää, omasta ulkonäöstä sisustukseen ja miehen parturiaikatauluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin seurusteluaikana, miten mies hoitaa kotiaan. En olisi muuttanut saman katon alle, jos siisteyskäsityksemme olisivat olleet kovin erilaiset. Mutta hän on meistä se ahkerampi ja siistimpi.
Miksi nuo asiat eivät haitanneet sinua silloin, kun te asuitte erillään ja vietitte aikaa miehen asunnolla? Etkö ihan oikeasti jo silloin nähnyt, että hän suhtautuu siisteyteen eri tavalla kuin sinä?
Tosi moni nainen kuvittelee että kodissa naisen sana on laki. Tämä koskee siisteyttä ja sisustusta. Nämä on näitä asioita joista on vähän vaikea puhua, koska noh, kritiikki naisia kohtaan on meillä edelleen vähän tabu. En tarkoita että kaikki naiset, enkä suurinta osaakaan naisista, mutta näitä on yllättävän paljon.
Otetaan esim sisustus. Todella moni nainen perustelee asian sillä että hänellä on parempi silmä. Kenen mielestä? Jos siellä kodissa asuu kaksi aikuista, niin millä perusteellaa sinne otetaan joku ulkopuolelta tuleva odotus, miltä minkäkin tulisi näyttää? Sen pitäisi olla molempien koti ja vain ja ainoastaan heidän mielipiteillään on merkitystä, ei sisustuslehden toimittajan mielipide kai ole tärkeämpi?
Sitten siisteys. Se on aivan niin kuten sanoit. Seurusteluaikana pitäisi tutustua siihen ihmiseen ja hänen tapoihin. Sitten mietitään että haluaako tämän ihmisen kanssa muuttaa yhteen, ilman että ihminen on joku projekti jota koulutetaan vastaamaan omia mieltymyksiä.
Tämä ei ole mikään disautus naissukupuolta kohtaan, vaan niitä jotka valitsee sellaisen miehen joka ei miellytä kuin jollain tietyllä osa-alueella. Aika usein se joka haluaa enemmän, joutuu joustamaan omista mieltymyksistään sukupuolesta riippumatta. Pitkässäjuoksussa sitä toista ei saa siivoamaan tai harrastamaan seksiä enempää, mikä on hänelle luontaista.
Kun kuuntelee miesten valituksen aiheita puolisostaan, saa sen käsityksen että he eivät ole valinneet parisuhdetta vapaaehtoisesti. Jokaisella on täysi vapaus valita ruma nörtti jolla ei ole visuaalista silmää, mutta aina ne miehet päätyvät suhteeseen naisen kanssa jolle on tärkeää miltä kaikki näyttää, omasta ulkonäöstä sisustukseen ja miehen parturiaikatauluun.
Ruma nörtti jolla ei ole visuaalista silmää. Totahan just tarkotin, että se visuaalinen silmä voi olla mitä tahansa, ei se "parempi" ole mitenkään enemmän oikeassa. Se että sulle on tärkeää miltä kaikki näyttää, ei poista sitä etteikö miehestä voisi olla, ja vaikka miehellä olisi sitten vielä sun mielestä huono sisustussilmä, niin olette siltikin samalla viivalla. Et ole parempi, siitä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin seurusteluaikana, miten mies hoitaa kotiaan. En olisi muuttanut saman katon alle, jos siisteyskäsityksemme olisivat olleet kovin erilaiset. Mutta hän on meistä se ahkerampi ja siistimpi.
Miksi nuo asiat eivät haitanneet sinua silloin, kun te asuitte erillään ja vietitte aikaa miehen asunnolla? Etkö ihan oikeasti jo silloin nähnyt, että hän suhtautuu siisteyteen eri tavalla kuin sinä?
Tosi moni nainen kuvittelee että kodissa naisen sana on laki. Tämä koskee siisteyttä ja sisustusta. Nämä on näitä asioita joista on vähän vaikea puhua, koska noh, kritiikki naisia kohtaan on meillä edelleen vähän tabu. En tarkoita että kaikki naiset, enkä suurinta osaakaan naisista, mutta näitä on yllättävän paljon.
Otetaan esim sisustus. Todella moni nainen perustelee asian sillä että hänellä on parempi silmä. Kenen mielestä? Jos siellä kodissa asuu kaksi aikuista, niin millä perusteellaa sinne otetaan joku ulkopuolelta tuleva odotus, miltä minkäkin tulisi näyttää? Sen pitäisi olla molempien koti ja vain ja ainoastaan heidän mielipiteillään on merkitystä, ei sisustuslehden toimittajan mielipide kai ole tärkeämpi?
Sitten siisteys. Se on aivan niin kuten sanoit. Seurusteluaikana pitäisi tutustua siihen ihmiseen ja hänen tapoihin. Sitten mietitään että haluaako tämän ihmisen kanssa muuttaa yhteen, ilman että ihminen on joku projekti jota koulutetaan vastaamaan omia mieltymyksiä.
Tämä ei ole mikään disautus naissukupuolta kohtaan, vaan niitä jotka valitsee sellaisen miehen joka ei miellytä kuin jollain tietyllä osa-alueella. Aika usein se joka haluaa enemmän, joutuu joustamaan omista mieltymyksistään sukupuolesta riippumatta. Pitkässäjuoksussa sitä toista ei saa siivoamaan tai harrastamaan seksiä enempää, mikä on hänelle luontaista.
Hyvin kirjoitettu. Olen aivan samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, tästä "naisten sisustus-silmästä". Se mies pitää raahata väenväkisin sinne Ikeaan tai mihin tahansa sisustuskauppaan. Siellä pitää hypistellä joka ikinen seinähuopa ja pyyheliina, ja osata vastata että "kyllä rakas" kun vaimo kysyy että eikös olekin nätti" tai että "tämä sopis siihen tuulikaappiin siihen ikkunan toiselle puolen, eiks vaan?". Jos mies erehtyy sanomaan jotakin parisuhteen dynamiikkaa huonontavaa, kuten "emmä nyt oikein tiedä" tai "enemmän tykkäsin niistä entisistä" niin vähäseksisen viikonlopun siemenet on kylvetty, ja mies saa kuulla kipakalla äänensävyllä että "sä et nyt mitään sisustamisesta ymmärrä!!!".
Voihan se niinkin olla, mutta miksi ihmeessä se mies sitten pitää hinata niitä pöytäliinoja hypistelemään, jos hän ei mitään ymmärrä?
Tätä minä en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan löydetty ne jutut mitä tekee mieluummin ja mitä osaa. Mies on meilläkin suurien linjojen vetäjä. Hän sitten hoitaa roskahuollon, joka omakotitalossa on hankalampaa. Ruohonleikkuut, lumityöt, raskaat kantamukset, autohommat, puutyöt, saunan pesun ja remonttit. Sisällä lähinnä imurointia ja keittiön ylläpitosiivousta (huonosti). Pyydettäessä osallistuu muuhunkin, samoin kuin minä noihin hänen vastuulla oleviin.
Toki jos asuttaisi kerrostalossa, niin vähemmän olisi tuollaista isoa hommaa, mutta niitä ikäviä harvoin tehtäviä ja isompia hommia olisi sielläkin hänelle, ikkunoiden pesua, lattiakaivon putsausta jne.Omista sotkuista on sovittu, että pyritään omat roskat laittamaan roskiin ja asiat koneeseen. Välillä nekin jää. Jos jättää rojua pitkin poikin, niin minä kerään ne yhteen kassiin ja laitan hänen vaatekaappiin. Sieltä saa kaivella. Autan sitten kerran puoleen vuoteen siivoamaan sen kaapin, kun kaikki on lopullisesti hukassa.
Minä hoidan muuten siivouksen, ruuanlaiton ja pyykit.
Meille on toiminut hyvin, kun molemmat oikeasti tykkää enemmän niistä omista hommista. Välillä kun keräilen jotain sukkia lattialta tai kahvikuppeja tasoilta, niin ärsyttää, mutta sitten tajuan etten joudu tekemään lumitöitä,putsaamaan rännejä tai muuta yököttävää. Kerrostalossakin mieluusti hoitaisin sen, ettei tarvitse mennä roskiskatokseen tai putsata viemäriä.
Eli etsi hommia mitä et halua tehdä ja tuuppaa ne miehen vastuulle.
Kuulostaa siltä että sinua on huijattu. Minä hoidan meillä omakotitalon jätehuollon eikä siinä ole mitään raskasta. Rännit putsataan kerran vuodessa, menee puoli tuntia. Autohommiin max viisi tuntia vuodessa. Ei noita voi töiksi edes laskea.
Ja nurmikko leikataan 1-2 kertaa viikossa, lumitöitä on silloin, kun lunta tulee ja hommaa voi olla tunneiksi kerrallaan asuinpaikasta riippuen, puutyöt on oikeasti aika iso savotta, varsinkin jos lämmitetään puilla, remontitkin mainittiin ja talon iästä ja kunnosta riippuen voi olla isokin homma. Jännästi vaikka kaikki nämäkin mainittiin, niin sinä tartuit johonkin rännien putsaukseen ja olit sitä mieltä, että mies ei taas tee mitään...
Nurmikon voi leikata vaikka kahdeksan kertaa päivässä jos haluaa keksiä itselleen työtä, todellakaan ei ole tarvetta milloinkaan leikata kerran viikossa.
Lumitöitäkin saa tunneiksi kerralla jos huvikseen lapioi käsipelillä koko pihan. Todellisuudessa pahimmankin lumimyrskyn jälkeen lumityöt on tehty alle tunnissa.
"Puutyöt" eivät ole mikään iso savotta. Jokainen täysjärkinen tilaa klapit valmiina pihaan. Jos haluaa harrastuksena puuhastella sahan ja kirveen kanssa niin siitä vaan, mutta tarpeen se ei ole.
Asun rintamamiestalossa eli on vanha talo. Eikä todellakaan voi verrata remontteihin kulunutta aikaa siihen miten paljon menee tiskaamiseen, siivoamiseen, pyykkäämiseen, kokkaamiseen jne. Ihan murto-osa.
Jos nurtsi on kunnossa, niin kasvukaudella kerta viikkoon on aika minimi, jos sen haluaa myös pysyvän kunnossa. Jos se sitten on pelkkää sammalta, niin ei kait sitä tartte ajaa.
Jos jokainen täysjärkinen tilaa klapit pihaan, niin miksi sama täysjärkinen ihminen ei tilaa myös siivoojaa? Jos ei ole metsää ha takkaa poltetaan tunnelman vuoksi kaksi kertaa talvessa, niin ei varmaan joo kannata kirvestä heiluttaa. Jos talo lämpiää puilla ja metsääkin löytyy, niin säästö on aika valtava, jos ne saha ja kirves pysyvät kädessä.
"Jos haluaa harrastuksena puuhastella sahan ja kirveen kanssa niin siitä vaan, mutta tarpeen se ei ole." Vähän sama se on siisteyden kanssakin. Hengissäpysymisen ja sisustuslehden kuviin sopivan siisteyden välimaastossa on aika paljon tilaa. Siivouksessakin on paljon, mikä voi olla ihan kivaa, mutta ei se tarpeen ole.
"Todellisuudessa pahimmankin lumimyrskyn jälkeen lumityöt on tehty alle tunnissa." Ehkä teidän pihalla. Jollain toisella voi olla vähän isompi tontti.
Tiedätkö edes mitä puut valmiina klapeina maksavat kun uhoat että tulee jotain säästöä itse pilkkomalla? Puut maksavat pari kolme sataa vuodessa. Pelkkää harrastuspuuhastelua alkaa itse pilkkoa.
Ja en ole ikinä kuullut mitään yhtä naurettavaa kuin että nurmikko pitäisi "pitää kunnossa". Kuule kyllä se nurmi pysyy pihassa vaikka ei leikkaa ikinä.
Ja sanoinkin tuossa että jos huvikseen lapioi koko pihan, siitä vaan. Mitään tarvetta siihen ei ole. Pelkkää työn keksimistä.
Kaksi viimeistä lausettasi sopivat myös siivoukseen ja järjestyksen ylläpitämiseen yhtälailla. Jos kerran pihan ja nurmikon siisteys ei ole merkityksellistä, niin samahan pätee myös sisälle. Hyvin vähällä kotityöllä selviää ongelmitta, kaikki muu on pelkkää työn keksimistä.
Ei se nyt ihan noin mene. On siisteyttä ja on siisteyttä. Esimerkiksi jokapäiväinen imurointi on työn keksimistä. Talo pysyy todennäköisesti riittävän siistinä kerran viikossa imuroimalla. (Toki asiaan vaikuttaa moni tekijä, mm. lasten ja lemmikkien määrä, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.) Sama se on nurtsin kanssa. Nurmikko ei taatusti mene huonoon kuntoon sillä, että sitä ei leikkaa kaksi kertaa viikossa. Hyväkuntoisena pysyy todennäköisesti, vaikka leikkaisi vain joka toinen viikko.
-eri
No jos nurtsin päästää liian pitkäksi, se pitää haravoida leikkauksen jälkeen tai se moska tappaa nurtsin altaan. Sitten sammal alkaa kasvamaan ja kohta sitä nurmikkoa ei tarttekaan sitten leikata ollenkaan.
Kaksi viimeistä lausettasi sopivat myös siivoukseen ja järjestyksen ylläpitämiseen yhtälailla. Jos kerran pihan ja nurmikon siisteys ei ole merkityksellistä, niin samahan pätee myös sisälle. Hyvin vähällä kotityöllä selviää ongelmitta, kaikki muu on pelkkää työn keksimistä.